2 Matti Peurala | hallituksen puheenjohtaja | Mhy Karhu Jorma Anttoora rahakasvaa- puussa.fi RAHA KASVAA PUUSSA Ainakin, jos olet metsänomistaja ja toimit nopeasti. Vapo ostaa Satakunnassa puuta hankintakaupalla ja Karhun toiminta-alueen eteläosissa myös pystykaupalla – järkevään hintaan. Olitpa metsänomistajana kokenut konkari tai suoraan pystymetsästä, me haluamme tehdä kanssasi kaupat suoraviivaisesti ja helposti – siis puu meille, rahat sinulle. Alueesi puun hankintavastaava auttaa sinua kaikissa puukauppa-asioissa kaupanteosta korjuuseen asti. Ota yhteyttä ja pyydä maksuton metsäkäynti: Petri Tomperi, puh.040 482 2557, petri.tomperi@neova-group.com Lopputuotteen ja raaka-aineen hintaa verrattaessa, puumarkkinoilla näyttäisi siltä, että markkinatalous ei toimi kuten muilla aloilla. Esimerkiksi tukin hinta on noussut vain muutaman prosentin, kun saman aikaisesti lopputuotteen hinta lähes kaksinkertaistunut. Todellisuudessa juuri markkinat toimivatkin, koska niitä määrittelee myös kysyntä ja tarjonta, eikä raaka-aineesta ole ollut pulaa. Olisiko lopputuotettakin, ainakin paperia ja sellua edelleen markkinoilla liikaa, jos yhdellä suurella toimijalla on ollut koneet seis jo pian kolme kuukautta lakon seurauksena. Metsänhoitoyhdistyksillä on oma roolinsa tarjonnan ylläpitäjänä varsinkin oman korjuupalvelun kautta, harvennushakkuissa ja energiapuun korjuukohteissa, joita ei yhtiöt ole halukkaita ostamaan pystykaupalla. Päätehakkuissa, joista kertyy pääosin tukkia, ostajat ovat halukkaampia pystykauppoihin. Näistä metsänomistajan saamat tarjoukset ovat usein sitä luokkaa, että muuta vaihtoehtoa ei ole, jos tarjouksen hyväksymisperusteena on pelkkä kuutiohinta. Oman korjuupalvelun kilpailuvaltti on tukin tarkka katkonta. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun urakoitsijoiden katkontaa seurataan. Mielenkiintoista onkin, miten tänä vuonna markkina kehittyy, kun Venäjän tuontipuu loppuu ja saman aikaisesti ainakin Euroopan markkinoilta jää Venäjän sahatavaran vienti pois. Meillä on metsänomistajan etujärjestönä merkittävä rooli näihin haasteisiin vastaamiseen. Pidän erittäin tärkeänä, että sitä ei tehdä ”halpuutuksella” vaan saadaan oikeudenmukainen hinta myös raakaaineelle kauppatavasta riippumatta. Lievästi huolestuneena olen seurannut taksonomian edistymistä eli jos pahimmat skenaariot toteutuvat ei Suomessa metsätaloutta ja metsäteollisuutta pystytä tekemään taloudellisesti kannattavasti. Samalla mahdollisuudet Eu:n edellyttämään hiilensidontaan heikkenevät. Tehokas hiilensidonta edellyttää tehokasta puun kasvatusta, eikä se voi toteutua ennallistamalla ja aukkohakkuiden lopettamisella. Yksi vaihtoehto kuitenkin saattaa olla myös metsänomistajalle kannattava vaihtoehto eli kiertoaikojen pidentäminen. Jo nyt on viisaampi kasvattaa tukkia, vaikka se olisikin hitaampaa, kuin halvan massapuun. Samalla saadaan ns. hiilivarastoja, varsinkin jos siitä korvataan menetetty normaali metsän kasvu. Kaikkia ei tietysti voida saavuttaa saman aikaisesti, eikä todellisuudessa mitään hokkuspokkustemppuja ole olemassa. Eli pidennetyllä kierrolla hidastuu uuden hiilen sitoutuminen ja siksi nykyistä tärkeämmäksi muodostuu hyvä metsänhoito. Siihen on olemassa meillä tietoa ja taitoa. Sitä pitää vaan tehokkaasti hyödyntää, eikä perustaa ratkaisuja liikaa tunteisiin. Paras ilmastoteko metsänomistajalta on edelleen, ottaa istutusputki käteen ja raivaussahan valjaat selkään. PÄÄKIRJOITUS Suuntaan ja toiseen
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=