Kasvua ja työtä metsistä kestävästi Uusia toimihenkilöitä Mitä edunvalvontamaksulla saa sivu 4 sivu 9 sivu 10 METSÄNHOITOYHDISTYS KARHUN HANKELEHTI 1 2024
Uusi tuote - Monitavoitteinen metsäsuunnitelma. Vatajankoski Oy on alueellamme merkittävä energiapuun käyttäjä. SISÄLTÖ 3 4 9 Metsänomistajien etua valvotaan paikallisesti, maakunnallisesti sekä valtakunnallisesti. Kasvua ja työtä metsistä kestävästi Karhun uudet toimihenkilöt Metsien lannoitus Hankkeen aikana pyrimme etsimään ja luomaan ansaintamahdollisuuksia niin metsänomistajille kuin metsäalan yrittäjille. Esittelyssä Tuomo, Jennika sekä Juho. Metsien lannoitus on tehokas tapa lisätä puuntuotantoa tuoden samalla tuntuvan lisän hakkuutuloihin. 6Korjuunäytös Kankaanpäässä Maaliskuun energiapuun korjuunäytös. 10Mitä edunvalvonnalla saa Maastotyönä toteutettu metsäsuunnitelma on luotettavin apuväline metsänomistajalle. 12Kohti monitavoitteista metsäsuunnittelua Puupohjaiselle energialle on avautunut uusia markkinoita. Puu on aina ollut Suomessa keskeinen energianlähde. 14Metsäenergian merkitys metsätaloudessa Valtakunnalisesti puhuttaneiden harvennusrästien purkamiseen energiapuun hintakehitys on tervetullutta. 16Energiapuumarkkina Mhy Karhun alueella Traktorilla on edelleen paikka monipuolisessa puunkorjuussa. 18Millaisella kalustolla metsään Nuorten ihmisten elämä on täynnä suuria päätöksiä. Henkilökuvassa Hiski Majamäki. 20Nuorille tietoa metsäalan mahdollisuuksista Vaikka arvostetuin jäsenetu onkin edelleen oma metsäasiantija, niin Mhy ja MTK tarjoavat myös paljon muita rahanarvoisia etuja. 22Jäsenetuja Metsänhoitoyhdistys Karhun hankelehti 1/2024 Toimituskunta Tuomo Raininko, Anu Toivola ja Marita Säämäki Ulkoasu ja sivunvalmistus Mhy Karhu Paino Newprint, Raisio Kansikuva Kuvaaja Anu Toivola, kuvassa metsäasiantuntija Jennika Tattari sekä harjoittelija Marjatta Mikkola. 12 16 Mhy Karhu hankelehti 1/2024 2
Tuomo Raininko tuomo.raininko@mhy.fi puh. 050 401 8791 Kasvua ja työtä metsistä kestävästi aisen siirtymän rahastosta rahoitettavan JTF-hankkeen, jonka tavoitteena on osaltaan paikata turvetuotannon alasajosta aiheutuvia, aluetaloudellisia, menetyksiä. Turvetuotannolla on ollut merkittävä työllistävä vaikutus Mhy Karhun alueella. Turvetuotannosta luopumisen myötä tulee ratkaistaviksi monta muutakin ongelmaa. Esimerkiksi energiahuoltoon, työllisyyteen ja käytöstä poistuviin turvetuotantoalueisiin liittyviä kysymyksiä on monia. Samaan aikaan ilmasto- ja hiilikeskustelu tuo omat reunaehtonsa tähän pohdintaan. Metsät voivat olla osa tätä ratkaisua ja metsätalouden asiantuntijana Mhy Karhu on mukana ratkaisemassa näitä kysymyksiä. Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF on EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahasto, jonka tavoitteena on lieventää ilmastosiirtymän haitallisia vaikutuksia tukemalla alueita ja työntekijöitä, joihin siirtymä vaikuttaa eniten, ja edistämällä tasapainoista sosioekonomista siirtymää. Suomessa JTFrahaston toimet perustuvat hallitusohjelman tavoitteeseen puolittaa turpeen energiakäyttö vuoteen 2030 mennessä. JTF rahoitus kattaa Itä- ja PohjoisSuomen seitsemän maakuntaa sekä Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan, Keski-Suomen, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Pohjanmaan ja osan Pirkanmaan maakunnasta. Rahoitus kohdennetaan alueiden laatimien siirtymäsuunnitelmien mukaisiin toimiin. Satakunnassa ohjelman toteutuksesta ja rahoituksesta vastaa Satakuntaliitto. Mhy Karhun toteuttamassa Kasvua ja työtä metsistä kestävästi- hankkeessa pyrimme luomaan lisää toimeliaisuutta alueemme metsiin. Kannustamme metsänomistajia hyödyntämään metsiään monipuolisesti ja tehokkaasti. Metsä on omaisuuserä, jota tulee hoitaa. Rästissä olevien hoitotöiden lisäksi vajaatuottoisten alueiden metsittäminen, energiapuun korjuumahdollisuuksien hyödyntäminen, ajallaan toteutetut kasvatushakkuut ja metsäteiden kunnossapito tarjoavat työ- ja toimeentulomahdollisuuksia alueen nykyisille sekä toivottavasti myös uusille yrittäjille. Luontoarvot voivat olla metsänomistajalle myös ansaintamahdollisuus. Vapaaehtoisen suojelun ja ympäristötukien kautta metsänomistaja voi saada kohtuullisen korvauksen hyödyntämättä jääneistä hakkuumahdollisuuksistaan. Etenkin määräaikaiset sopimukset jättävät harkintavallan alueen lopullisesta käytöstä omistajalle. Nämä kohteet voivat kuitenkin osaltaan tukea alueen matkailuun liittyvää yrittäjyyttä tai maisema-arvoja. Joissain tapauksissa kohteisiin liittyvät kunnostustyöt voivat tarjota työmahdollisuuksia alueen yrittäjille. Käytöstä poistuvien turvetuotantoalueiden kohtalo on herättänyt paljon keskustelua. Turvetuotannon ulkopuolelle jääneiden alueiden jälkikäyttö on aina tapauskohtaisesti ratkaistava asia, mitään patenttiratkaisua asiaan ei ole olemassa. Näiden vapautuneiden alueiden metsittäminen on kuitenkin perusteltua pitää mukana keinovalikoimassa. Metsittämisen myötä syntyy taas lisää työtilaisuuksia nyt ja tulevaisuudessa. Metsäala kaipaa jatkuvasti uusia ihmisiä moniin eri tehtäviin. Metsäpalveluyrittäjiä, korjuun ja lähikuljetuksen ammattilaisia, kuljetuksen kautta työllistyviä, suunnittelu- ja hallintotehtäviin sekä puun jalostukseen liittyviin saha-, energia- ja metsäteollisuuden erilaisiin työpaikkoihin aina myyntiin ja markkinointiin asti, mahdollisuuksia on monia. Ketjun pituus osoittaa, että kasvua ja työtä on saavutettavissa metsistämme ja vieläpä kestävästi. Kasvua ja työtä metsistä kestävästi- hankkeen toteutusaika jatkuu 30.6.2026 asti. Hankkeen aikana tulemme esittelemään mm. verkkosivuillamme esimerkkejä metsien tarjoamista monista mahdollisuuksista työhön ja toimeentuloon. ARTIKKELI Hankkeen aikana pyrimme etsimään ja luomaan uusia ansaintamahdollisuuksia niin metsänomistajille kuin metsäalan yrittäjille. Tuomo Raininko | projektipäällikkö Mtoteuttaa EU:n oikeudenmuketsänhoitoyhdistys Karhu Ota yhteyttä 3 Mhy Karhu hankelehti 1/2024 KASVUA JA TYÖTÄ METSISTÄ KESTÄVÄSTI -HANKE
Esittelyssä Karhun uudet toimihenkilöt Tuomo Raininko TOIMIHENKILÖMUUTOKSIA 1. Kerro hieman itsestäsi. 2. Mitä vahvuuksia tuot Karhun tiimiin? 3. Mottoni/elämänohjeeni on.. 4. Kolme adjektiivia, jotka kuvaavat sinua parhaiten? 5. Mikä on metsäsuhteesi? 6. Mikä on mielestäsi aliarvostetuin metsänhoidollinen toimenpide ja miksi? Kysyimme heiltä muutaman kysymyksen: 1. Olen Tuomo Raininko, ja toimin tällä hetkellä projektipäällikkönä Kasvua ja työtä metsistä kestävästi- hankkeessa. Vastaan ensisijaisesti kehittämishankkeemme toteutuksesta, yhdessä muiden toimihenkilöittemme kanssa. Työssäni pyrin löytämään uusia ansaintamahdollisuuksia metsänomistajille sekä metsään liittyviä palveluita tuottaville toimijoille. Samalla tulee mietittyä, kuinka Mhy Karhu voisi entistä paremmin palvella metsänomistajia ja vastata heidän odotuksiinsa. Liityin Karhun henkilövahvuuteen joulukuun alussa 2023. Kotipaikkani sijaitsee Kankaanpään Niinisalossa. 2. Omiin vahvuuksiini kuuluvat metsänomistajien edunvalvontaan ja erilaisiin kehittämistoimiin liittyvä osaaminen. Osallistun mielelläni uusien ansaintamahdollisuuksien selvittämiseen, ideointiin ja toteutukseenkin. 3. Ei ole vääriä kysymyksiä, on vain huonoja vastauksia. 4. Kokenut – olen toiminut ja vaikuttanut useilla eri foorumeilla, esim. etujärjestössä, maaseudun kehittämisorganisaatiossa, yrityksissä ja itsenäisenä yrittäjänä ja maa- ja metsätalousyrittäjänä. Verkostoitunut – aiempien tehtävien myötä olen luonut laajan kontaktiverkoston, josta löytyy apua ja yhteistyökumppaneita. Pohdiskeleva – kehittelen mielelläni uusia ideoita ja etsin uusia tai parempia tapoja toimia. 5. Olen itsekin metsänomistaja. Metsä on minulle moniarvoinen. Se edustaa jatkuvuutta, taloudellista turvaa, perinteitä, maisemaa, kasvun ihmettä ja luontoarvoja. Metsäsuhde vaihtelee muun elämän mukaan. Erilaiset asiat korostuvat muun elämän muutosten myötä. Kaikki ovat kuitenkin aina mukana, painotukset vain vaihtelevat. 6. Uudistusalueiden asianmukainen muokkaus. Liian usein kuulee muokkauksen toteutustapaa vähäteltävän. Oikein toteutetulla muokkauksella helpotetaan myöhempien vaiheiden hoitotöitä, parannetaan uudistuksen laatua ja minimoidaan ympäristövaikutukset. Oma kaivinkone tai kylän halvin, ei aina ole se edullisin vaihtoehto. Huomasithan, että toimialueemme ovat muuttuneet Olli Soljanto olli.soljanto@mhy.fi 050 527 4558 Anu Toivola anu.toivola@mhy.fi 050 520 3603 Jämijärvi Lavia, Vihteljärvi 4 Mhy Karhu hankelehti 1/2024
1. Olen Jennika Tattari, Karvian ja Honkajoen alueiden metsäasiantuntija. Olen aloittanut Karhulla tammikuun alussa. Asun Veneskoskella perheeni kanssa, johon kuuluu aviomies, reilun vuoden ikäinen poika, kolme kissaa ja koira. 2. Minut valittiin Mhy Karhun riistavastavaksi ja sovellunkin siihen hommaan hyvin, sillä olen harrastanut metsästystä reilu 15 vuotta. Olen koulutukseltani metsätalousinsinöörin lisäksi myös agrologi, eli maatalouspuolikin on tuttua. 3. Vain muutos on pysyvää. 4. Huolellinen – Pyrin selvittämään asiat ja ottamaan selvää minulle uusista jutuista. Iloinen – Karjalainen verenperintö näkyy positiivisena luonteena. Pyrin aina löytämään ikävistäkin asioista jotain hyvää. Jennika Tattari Kehittyvä – Olin maatalousalalla liki kymmenen vuotta ja metsäala on mennyt hurjasti eteenpäin tänä aikana. Olenkin päivittänyt tietojani erityisesti suometsien osalta ja samalla virkistänyt muistia vanhojen asioiden suhteen. 5. Metsä merkitsee minulle sekä virkistystä että talousnäkökantaa. Olen kasvanut metsän keskellä ja oppinut pienestä asti keräämään marjoja ja sieniä ja leikkinyt paljon metsässä. Vähän vanhempana mukaan tuli metsästysharrastus, joka kylläkin viimevuosina on ajan puutteen vuoksi jäänyt vähemmälle. Teimme muutama vuosi sitten kotitilallani Merikarvialla sukupolvenvaihdoksen ja perustimme maatalousyhtymän mieheni ja siskoni sekä hänen puolisonsa kanssa. Tätä kautta myös metsästä saatavat tulot ja metsän hoito ovat tulleet eri tavalla tärkeiksi. 6. Metsän uudistaminen. Tässä se halvin mahdollinen tapa ei takaa parasta lopputulosta. Kunnon taimiaines lähtee paremmin kasvuun, kestää luonnonoloja paremmin ja tuottaa laadukkaamman metsän. Uudistamisen kanssa ei myöskään kannata viivytellä, se on edessä joka tapauksessa ja hakkuun jälkeen siihen on eniten varaa. Juho Savolainen 1. Tervehdys, olen Juho Savolainen ja olen aloittanut metsäasiantuntijan työt Metsänhoitoyhdistys Karhussa maaliskuussa. Pääasiassa työskentelen Nakkilan alueella. Olen kotoisin Porista, jonne palasin pari vuotta sitten Parkanon ja Kajaanin kierrokselta. Metsätalousinsinöörin tutkinnon olen suorittanut Tampereella. Päätökseni suuntautua työuralla metsäalalle kypsyi pikkuhiljaa maaseudulla vietetyn nuoruuden kokemuksista. Aiempaa kokemusta metsäalan töistä minulta löytyy mm. Metsäkeskukselta metsänomistajaneuvonnan ja ympäristötukivalmistelun piiristä sekä Metsähallitukselta metsäsuunnittelusta. 2. Tuon osaamista ympäristötukiasioissa niin sisä- kuin ulkotyöhön. Uskon tuovani vahvistusta myös perinteisen metsänhoidon asioihin sekä luonnonhoidon kysymyksiin metsänhoitotöiden yhteydessä. 3. Ole valmis tarkastelemaan mielipidettäsi paremman tiedon edessä. 4. Rauhallinen, harkitseva, realismiin taipuvainen 5. Metsäsuhdettani voitaneen kuvailla tällä hetkellä termillä ”vakiintumassa” eli olen toivottavasti lähitulevaisuudessa liittymässä metsänomistajien joukkoon. Yleisemmällä tasolla viihdyn metsässä myös vapaa-aikana, niin metsänhoitotöiden merkeissä kuin virkistysmielessäkin. 6. Taimikkovaiheen hoitotyöt. Tuskinpa ne todellisuudessa aliarvostetuimpia ovat, mutta pienikin aliarvostus metsien nuoruusvaiheen hoitotöissä yleensä aina näkyy negatiivisesti myös metsikön myöhemmissä kehitysvaiheissa. 5 Mhy Karhu hankelehti 1/2024
Korjuunäytös Kankaanpäässä Maaliskuussa järjestimme Kasvua ja työtä metsistä kestävästi - hankkeen toimesta energiapuun korjuunäytöksen traktoripohjaisella kalustolla. Paikalle olimme saaneet Hämeenkyröläiset yrittäjät Tuomo Palomäen ja Tommi Mäkisen. Hyödynnetään yhdessä puumarkkinoiden tarjoamat mahdollisuudet. TAPAHTUMAT Tapahtuma järjestettiin 12.3.2024 6 Mhy Karhu hankelehti 1/2024
Tuomo Palomäen Valtra Kevätaurinko paistoi kirkkaasti ja noin viitisenkymmentä aiheesta kiinnostunutta oli saapunut paikalle. Väkeä kävi mukavasti, vaikka pullakahvitarjoiluista ei erikseen ollut mainintaa lehtiilmoituksessa. Paikalle tultiinkin itse asian, eikä kahvitarjoilun vuoksi. Toki pullakahvit ja nuotiotulet nostattivat tunnelmaa. Tuomo Palomäen Valtra N 154 traktori oli varustettu takasiltaan kiinnitetyllä Kesla 305 T kuormaajalla, viiltosuojatuilla renkailla, taakse ajolaitteilla ja kattoikkunalla. Näytöksessä koneessa oli kiinni Keslan 19 GX energiakoura, jolla tehtiin kokopuukorjuuta nuoresta metsästä. Ohjaamosta löytyi myös prosessorin mittalaitteet, koska Palomäen kalustosta löytyy myös pieni prosessori, joka voidaan vaihtaa kuormaajaan energiapuukouran tilalle. Tällöin onnistuu myös kuitupuun, karsitun energiarangan ja jopa pikkutukin teko. Järeämpi traktori mahdollistaisi myös suuremman prosessorin, jolloin käsiteltävien runkojen kokoa on myös mahdollista kasvattaa. Tähän suuntaan Palomäki on myös toimintaansa kehittämässä. Seuraava, jo tilattu, yhdistelmä on astetta järeämpi. Tuomo Palomäki kertoo traktorin olevan hänelle sopivin peruskone juuri monipuolisuutensa vuoksi. Lisävarusteena olevaa etunostolaitetta hyödyntämällä hän on voinut urakoida lumenaurausta irrottamatta kuormaajaa. Klapikoneen pyörittäminen, piha- ja tonttipuiden kaato sekä niihin liittyvät kuljetustarpeet hoituvat yrittäjältä myös samalla koneella. Palomäkeä viehättää traktorissa juuri sen tarjoama monikäyttöisyys. Toisinaan on miehen nähty kiskovan pellolla paalaintakin samaisella koneella. Työnäytös vakuutti monet paikalla olijat yhdistelmän toimivuudesta. Hämeenkyröläinen yrittäjä Tuomo Palomäki saapui esittelemään Valtratraktoriaan ja sen työskentelyä energiapuun korjuussa. TAPAHTUMAT 7 Mhy Karhu hankelehti 1/2024
Tommi Mäkinen oli tuonut näytille Keslan 204 kuormaajan, joka oli istutettu saman valmistajan kärryn aisalle. Runsas lumi ja kantohanki epäilyttivät etukäteen lähikuljetuksen onnistumista, koska kärryn edessä ollut vetokone ei juuri koollaan pullistellut. Mäkinen osoitti kuitenkin, täyskaimansa tavoin, olevansa rattimiehiä. Vanha Valmet 455, ketjuin varusteltuna, puski päivän päätteeksi varsin mallikkaasti kinosten läpi. TAPAHTUMAT Nuoren metsän hoitokohde ennen ja jälkeen. Mhy Karhun väki on valmiina auttamaan metsänomistajia kaikissa metsiin liittyvissä asioissa. Hyväntuulisten ihmisten kanssa keskustelu siirtyi luonnostaan puukauppaan ja energiapuuhun, jonka myyminen tuntuikin olevan monella ajatuksissa. Mhy Karhun väki kannusti väkeä hyödyntämään nykyistä suhdannetta, joko puun myyjänä tai yrittäjänä. Toivottavasti metsänomistajat innostuvat tarjoamaan nuorten metsien kunnostushakkuita sekä ensiharvennuskohteita markkinoille. Samalla luomme työtä ja toimeentuloa maakuntaamme. Hyödynnetään yhdessä puumarkkinoiden tarjoamat mahdollisuudet. 8 Mhy Karhu hankelehti 1/2024
Metsien lannoittaminen on oikein valituilla kohteilla tehokas tapa lisätä puuntuotantoa. Siinä sivussa voivat kasvaa myös lannoitetun alueen marjasadot. Oikein ajoitettuna, oikeissa kohteissa, lannoitus on kannattavaa ja tuo tuntuvan lisän hakkuutuloihin. Lannoituksella voidaan korjata ravinnepuutoksista aiheutuvia kasvuhäiriöitä. Lisäksi ravinteiden puutokset jarruttavat myös yleisesti puuston kasvua. Lannoitus voidaankin jakaa hyvin kasvavien puustojen kasvatuslannoituksiin ja ravinne-epätasapainosta kärsivien puustojen terveyslannoituksiin. Kivennäismailla puuston kasvua rajoittaa yleensä typen puute. Hyväkuntoinen kivennäismaalla kasvava kasvatusmetsä, jonka viimeisestä harvennushakkuusta on ehtinyt jo kulua useampi vuosi, on usein otollinen lannoituskohde. Hoidetussa metsässä lannoitusvaikutus kohdistuu pääosin puuston arvokasvuun. Jos lannoituksen jälkeinen seuraava harvennus- tai päätehakkuu ajoittuu noin kymmenen vuoden päähän, saadaan lannoituksen lisätuottoja kotiutettua kohtuullisessa ajassa. Ojituksen kautta turvekankaiksi kehittyneillä alueilla kasvua rajoittavat ensisijaisesti fosforin ja kaliumin puute. Mikäli muut kasvutekijät ovat kohdallaan, on tämänkaltaisten kohteiden lannoittaminen perusteltua. Tuhka on erinomainen tuote turvemailla toteutettavissa terveyslannoituksissa. Sen kasvua parantava vaikutus on jopa 30 vuotta. Hivenravinteista kriittisin on yleensä boori. Sen puutteen voi havaita puiden latvusten pensastumisesta. Tästä syystä esim. metsäsalpietariin on lisätty pieni määrä booria. Varsinaiseen boorinpuutoksen kompensoimiseen tämä ei riitä vaan erillinen boorilannoitus on tarpeen vakavissa puutoksissa. Toisinaan esimerkiksi kuusentaimikoissa voi havaita boorin puutokseen liittyviä oireita. Boorilannoituksen vaikutus on pitkäkestoinen ja vaikutus näkyy jo muutaman vuoden jälkeen lannoituksesta. Näkyvin vaikutus puutostilan korjaantumisesta on pituuskasvun selvä lisäys. Lannoituksen toteuttamistapa tulee valita kohteen mukaan. Käytössä ovat maa- ja lentolevitys, joista maalevitys voi joissain tapauksissa onnistua myös metsänomistajan omana työnä. Metsänhoitoyhdistys Karhun kautta voi tilata metsälannoitteet myös omatoimiseen levitykseen. Kasvata metsäsi tuottoa Metsien lannoitus KONKRETIAA Paljonko lannoitetta tarvitaan ja minkä verran se tuottaa lisäkasvua? Kivennäismaa Typen kertalevitysmäärä n. 150– 250 kg/ha. (Esim. 27 % typpeä sisältävä Metsäsalpietaria n. 550–950 kg/ha). Vuotuinen lisäkasvu EteläSuomessa n. 1,5 m3/ha lannoituksen vaikutusaikana. Turvemaa Tuhkan määrä vaihtelee tuhkan koostumuksen mukaan. Vuotuinen pitkän aikavälin kasvunlisäys vaihtelee 1–3 m3/ha välillä. Ota rohkeasti yhteyttä Mhy Karhun asiantuntijoihin. Selvitetään yhdessä sopivimmat lannoituskohteet ja toteutustavat. Jäikö jokin asia mietityttämään? Tilaa viimeistään 30.4. Tyypillisesti lannoituksen vaikutus kestää männiköissä 6–8 vuotta ja kuusikoissa 8–10 vuotta. 9 Mhy Karhu hankelehti 1/2024
Markus Nissinen, kenttäpäällikkö / ympäristöasiantuntija | MTK-metsänomistajat Mitä edunvalvonnalla saa? Metsänhoitoyhdistykset tekevät työtä maanomistajien hyväksi suoraan maanomistajien kanssa. Puukaupan edunvalvonta kilpailutuksen ja katkonnan seurannan myötä ovat esimerkkejä rahanarvoisesta työstä. MTK-keskusliiton Metsänomistajat -linjan kenttäpäälliköt vastaavat maakunnallisesta metsäedunvalvonnasta. Se on sidosryhmäyhteistyötä maakunnallisesti merkittävien suoraan tai välillisesti metsätalouteen vaikuttavien tahojen ja toimien kanssa. Edunvalvontaa hoidetaan erinomaisessa yhteistyössä tuottajaliittojen, kuten MTK-Satakunnan kanssa. Satakunnassa on tällä hetkellä meneillään Satakunnan maakuntakaavan päivitys. Kaikki maankäyttöluokat ovat mukana tarkastelussa. Soidensuojelua ollaan harkitsemassa maakuntakaavan kautta väkisin myös muutamille yksityisomisteisille soille. Tämä ei käy, vaan edunvalvonnan tehtävänä on säilyttää soidenkin suojelu maanomistajille vapaaehtoisena. Aurinko- ja tuulivoimapuistot ja niiden vaatimien voimajohtojen linjaukset tulee toteuttaa maanomistajien tahdon mukaisina. Olen mukana maakuntakaavan työryhmissä ja uusiutuvan energian hankkeiden ohjaus- tai ympäristövaikutusten arviointiryhmissä. Hirven ja valkohäntäpeuran kantatavoitteet on juuri asetettu Satakunnan alueellisessa riistaneuvostossa vuosille 2024–2027. Molempien lajien kantoja ehdotettiin nostettavaksi koko maakunnan alueella. Rakentavien neuvottelujen myötä kantatavoitteet pysyivät valtaosin ennallaan. Voimakasta jahtia tullaan jatkamaan, ja samalla taimikkotuhot ja liikenneonnettomuudet pystytään pitämään entistä paremmin aisoissa. Olen maanomistajien edustajana riistaneuvostossa. Työryhmiä ja asiakokonaisuuksia on lukuisia. Yksi vaikuttava maakunnallisen edunvalvonnan taho on Lounais-Suomen metsäneuvosto, jonka puheenjohtajaksi minut juuri valittiin. Aurinko- ja tuulivoimapuistot ja niiden vaatimien voimajohtojen linjaukset tulee toteuttaa maanomistajan tahdon mukaisina. EDUNVALVONTA Metsäedunvalvontaa paikallisesti ja maakunnallisesti Metsänomistajien etua valvotaan Metsänomistajat -ketjussa, jossa jokainen sen lenkki tekee työtä maanomistajan omaisuudensuojan ja päätösvallan puolesta. Mitä edunvalvonta konkreettisesti on, kuka sitä tekee ja mitä edunvalvontamaksulla oikeasti saa? METSÄNOMISTAJAN ASIALLA 10 Mhy Karhu hankelehti 1/2024
Markus Nissinen Mhy Karhussa. Metsätaloutta ohjataan lainsäädännön, metsäsertifioinnin kriteerien ja suositusten kautta. MTK-metsänomistajatlinjan edustus on kaikissa metsätaloutta jollain tapaa koskevissa prosesseissa. Henkilöt ja vastuut löydät täältä: mtk.fi/metsa-yhteystiedot Luonnonsuojelulaki päivitettiin vuosi sitten ja uudet pakkosuojelun keinot onnistuttiin estämään lakimuutoksessa. Myös parannettavaa jäi esim. ekologisten kompensaatioiden huomioimisessa. Metsänomistaja on mhyjäsenyyden myötä suoraan mukana metsien PEFC-sertifioinnissa, jonka myötä mm. metsään jätetään säästöpuita ja vesistön suojakaistoja. Juuri päivitetyt kriteerit huomioivat edunvalvonnan myötävaikutuksella metsäluonnon monimuotoisuutta ja vesien tilaa paljon entistä paremmin, mutta kustannukset nousivat vain vähän. Olen MTK:ssa luonnonsuojelutiimin jäsen ja neuvottelin PEFC-uudistuksessa monimuotoisuuskysymyksistä. EU-komissio on tehtaillut kaudellaan kymmeniä rajoitepohjaisia metsäaloitteita, joiden lähtökohtana on ollut monimuotoisuuden turvaaminen, ilmastonmuutoksen hillintä tai muu metsien käytön rajoitus. Edunvalvonnan myötä yksikään metsäaloite ei ole käytännössä toteutunut. Nyt niiden kanssa pystytään elämään. Viimeinen suuri vääntö on vielä kesken ennallistamisasetuksesta. Yksityismaiden toimet on saatu väännettyä vapaaehtoisiksi jo nyt. Siinä muutamia esimerkkejä edunvalvonnan arjesta. Puun juurelta Brysseliin toteutuu joka päivä. Valtakunnallinen ja kansainvälinen edunvalvonta Uudet pakkosuojelun keinot onnistuttiin estämään lainmuutoksesta. MTK vaikutti voimakkaasti hallitusohjelman laatimiseen, jonka myötä esimerkiksi lunastuslaki ja sähkömarkkinalaki ollaan nyt uudistamassa. Samalla parannetaan maanomistajien asemaa johtokäytävien lunastuksessa. Olen MTK:n maankäyttötiimin jäsen ja neuvon maan-omistajia mm. aurinko-, tuulivoima ja lunastuskysymyksissä. MTK vaikutti voimakkaasti hallitusohjelman laatimiseen. Monimuotoisuuden turvaamisen rahoituspohjaa on laajennettava. MTK on lanseerannut luontoarvot.fi kauppapaikan, jossa kuka tahansa voi maksaa luontoarvojen turvaamisesta. Tavoite on luoda luontoarvoille aidot markkinat. Maanomistajien vapaaehtoisuus on suojelutoimintamme perusta. Tämä on kirjattu selkeästi myös juuri valmistuneeseen MTK:n ja SLC:n luonnon monimuotoisuuden tiekarttaan. Markus Nissinen kenttäpäällikkö / ympäristöasiantuntija MTK-metsänomistajat METSÄNOMISTAJAN ASIALLA 11 Mhy Karhu hankelehti 1/2024
Metsätaloussuunnitelma on tuttu apuväline lähes jokaiselle, metsiensä hoidosta kiinnostuneelle, metsänomistajalle. Metsäammattilaiset ovat koonneet suunnitelmiin kuviokohtaiset puustotiedot kasvupaikkatietoineen. Lisäksi suunnitelmiin on sisällytetty ehdotukset mm. hoitotöistä, hakkuista ja muista tarpeellisista kunnostustoimista. Kasvua ja työtä metsistä kestävästi-hankkeen aikana, Mhy Karhun tavoitteena on kehittää monitavoitteisen metsäsuunnitelman toimintatavat ja raportointimalli. Jatkossa metsänomistaja voisi itse päättää, haluaako hän monitavoitteisen vai perinteisen metsäsuunnitelman. On syytä korostaa, että metsänomistaja aina itse ratkaisee, kumpi suunnittelumalli palvelee hänen tarpeitaan paremmin. Monitavoitteisuus yleistyy ja herättää lisääntyvässä määrin mielenkiintoa metsänomistajien parissa. Useimmilla metsänomistajilla on puuntuotannon lisäksi muitakin tavoitteita metsiensä hoidossa. Metsäsuunnitteluvaiheessa onkin tärkeää tietää millä tavalla metsänomistaja haluaa metsäomaisuuttaan hoitaa. Esimerkiksi kotitalon lähimetsiä halutaan usein käsitellä kevyemmin kuin kauempana olevia kuvioita. Usein maisema-arvot ohjaavat näiden kuvioiden hakkuu- ja hoitotoimia. Tuvan ikkunasta katsellaan mieluummin järeää männikköä kuin uudistusaluetta. Parhaat marja- ja sienipaikatkin on kenties haluttu säilyttää. Metsänhoidon tavoitteet voivat liittyä luontoarvoihin, riistanhoitoon, alueen tai esimerkiksi omistajien historiaan. Oleellista on, että tällöin omistaja kokee muiden kuin puuntuotannollisten arvojen ohittavan taloudelliset arvot näillä kohteilla. Jos metsäsuunnitelmassa on metsänomistajan kannalta vääränlaisia käsittelyehdotuksia, menee suunnittelutyö hukkaan ja pahimmassa tapauksessa metsätalouden harjoittaminen saattaa pysähtyä. Ennen metsäsuunnitelman tekoa on tärkeää keskustella maanomistajan kanssa metsätalouden tavoitteista. Usein tulee esille paljon muitakin kuin pelkkiä talousnäkökulman asioita. Kohti monitavoitteisempaa metsäsuunnittelua Maastotyönä toteutettu suunnittelu perustuu paikan päällä tehtyihin mittauksiin ja havaintoihin. Näin laadittu metsäsuunnitelma onkin luotettavin apuväline metsänomistajalle omien metsävaratietojen tarkasteluun. Kun metsänhoidossa otetaan huomioon taloudellisen ja tasaisen tuoton lisäksi muita seikkoja, puhutaan monitavoitteisesta metsänkasvatuksesta. MONITAVOITTEINEN METSÄNHOITO Kun edellä mainitun kaltaisia asioita sisällytetään metsäsuunnitteluun, puhutaan monitavoitteisesta metsäsuunnittelusta. Tavoitteiden perusteella voidaan pohtia erilaisia vaihtoehtoja metsänkäsittelymenetelmiin halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Maastotöiden yhteydessä voidaan löytää kohteet, joilla tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisinta huomioida. Monitavoitteisen metsäsuunnitelman laadinta vaatiikin tekijältään vankkaa ammattitaitoa yhdistää nämä kaikki edellä mainitut asiat. Minna Lautala 12 Mhy Karhu hankelehti 1/2024
Monitavoitteisessa metsäsuunnittelussa otetaan vahvemmin huomioon puuntuotannon lisäksi muitakin tavoitteita metsiensä hoidossa. TÄSTÄ ON KYSYMYS Oleellisin asia metsäsuunnittelussa on omistajien tavoitteiden ja toiveiden kuuleminen. Jos monitavoitteinen metsäsuunnittelu herätti kysymyksiä, ota rohkeasti yhteyttä Mhy Karhun toimihenkilöihin. Etsitään yhdessä paras tapa hoitaa metsiäsi. Monitavoitteisessa metsäsuunnittelussa otetaan asiakkaan tarpeiden mukaan huomioon maisemaarvoja, luontoarvoja, virkistyskäyttöä, metsästysja riista-asioita, hiilensidontaa sekä mahdollisia perinnearvoja. Uusin metsälaki toi metsänkäsittelyyn laajempia mahdollisuuksia ja tapoja käsitellä metsää. Meidän ammattilaisten on pysyttävä muutoksessa mukana, jotta pystymme tuottamaan asiakkaillemme entistä laajempaa neuvonta-, metsänhoito- ja leimikonsuunnittelu-palvelua. Metsäsuunnittelijan on nykyään oltava perillä erilaisista metsänkäsittelyvaihtoehdoista ja osattava soveltaa niitä kulloinkin suunnittelun alla oleviin alueisiin. Haastavinta on tehdä jatkuvan kasvatuksen metsäsuunnitelmaa alueella, jota on kymmeniä vuosia käsitelty tasaikäisperiaatteella. Tällaisissa tapauksissa toimenpidevalinnoilla voidaan alkaa ohjaamaan metsää tasaikäisyydestä eri-ikäisrakenteisuuteen. Jatkuvaan kasvatukseen kannattaakin ensin valita sellaisia alueita, jotka ovat ennestäänkin erirakenteisia. Tällaisia ovat esimerkiksi maapohjaltaan rehevänpuoleiset, soistuneet alueet. Monitavoitteisessa metsäsuunnittelussa otetaan asiakkaan tarpeiden mukaan huomioon maisema-arvoja, luontoarvoja, virkistyskäyttöä, metsästys- ja riista-asioita, hiilensidontaa, mahdollisia perinnearvoja ja muita seikkoja, jotka metsänomistajan metsänkäyttöön vaikuttavat. Metsäsuunnitelma voidaan tehdä esimerkiksi hevosmetsätalouden harjoittamiseen, pakurikäävän viljelyyn tai siten, että hiilen määrä metsässä kasvaa. Monitavoitteisuus tarkoittaa myös sitä, että erilaiset käyttötavat samalla metsälöllä voidaan yhdistää. Kun tavoitteet metsätalouden harjoittamiseen ovat selvillä, voidaan suunnitelma laatia sen mukaisesti. Mhy Karhussa toivomme monitavoitteisen metsäsuunnittelun jatkossa kiinnostavan myös sellaisia metsänomistajia, joiden metsät ovat jääneet metsäsuunnittelun ja kenties myös metsänhoitotoimien ulkopuolelle. Syynä tähän ehkä olleet ennakkoluulot ja arvelut, ettei metsänomistajan toiveita kuunneltaisi riittävästi. Tämän käsityksen haluamme romuttaa. Jussi Uusitalo 050 594 5928 Metsäsuunnittelija Markku Wiik 13 Mhy Karhu hankelehti 1/2024
Metsäenergian merkitys metsätaloudessa anlähde Suomessa. Puun käyttötavat energianlähteenä ovat kuitenkin muuttuneet, eivätkä esimerkiksi veturit rautateillä ole ahmineet halkoja enää vuosikymmeniin. Myöskään polttopuu sellaisenaan ei enää ole kovinkaan yleinen ainoana lämmönlähteenä kotitalouksissa. Pelletti- tai hakelämmitys maaseudulla on toki varsin yleinen lämmitystapa, etenkin kohteissa, joissa lämpöenergiaa tarvitaan runsaasti. Erilaiset korjaamohallit ja tuotantorakennukset ovat usein hake tai pellettilämmitteisiä. Kaukolämmön jakeluverkon piirissä asuva ei kenties ole havahtunut asuntonsa lämpiävän osin puuenergialla. Sähkölämmittäjilläkin ajatus puuenergiasta voi rajoittua pelkästään oman asuntonsa varaavaan takkaan tai saunan puukiukaaseen. Sähköautonsa lataaja tai sähköveturin vetämässä junanvaunussa matkustava ei välttämättä miellä puupohjaisen energian yhteyttä arkiseen liikenteeseen. Metsäteollisuus on kuitenkin Suomessa merkittävä sähköenergian tuottaja. Nykyaikainen metsäteollisuuden biotuotetehdas on tuotannossaan energiayliomavarainen. Sellun ja sen lisänä saatavan mäntyöljyn ja muiden sivutuotteiden lisäksi syntyy prosessissa huomattava määrä lämpöä ja sähköä. Sähkötehon osalta neljän biotuotetehtaan lasketaan vastaavan yhtä ydinvoimalaa. Tässä prosessissa syntyvä sähkö- ja lämpöenergia ei ole suoraan riippuvainen tuulen voimakkuuksista tai sateista, vaan energiaa syntyy, kun tehtaat pyörivät ja puuta riittää. Keskustelu uudesta biotuotetehtaasta on aina myös keskustelu energiaomavaraisuudesta. Pörssisähkön hintaa tarkkailevan kannattaa olla huolissaan myös metsiemme puuntuotantokyvystä, puunmyyntihalukkuudesta ja osaavien ihmisten riittävyydestä koko metsäklusterissa. Mistä metsäenergia sitten muodostuu? Edellä on jo mainittu metsäteollisuuden biotuotetehtaiden merkitys sähkön- ja lämmöntuotannossa. Meidän tavallisten ihmisten ajatuksissa pyörii tässä yhteydessä ensin kuitupuu, jota jalostetaan esim. selluksi. Samaa mielikuvaa jatkamalla tukkipuusta syntyy sahatavaraa. Koska tukkipuun sahauksessa sahatavaran saanto on vain reilu 50 % sahattavasta puusta, käytetään jäljelle jäänyt puolikas yleensä sellun lisäksi lämmön tuottamiseen erilaisissa lämpölaitoksissa. Kun vielä huomioidaan sellun valmistukseen käytettävän tukkipuuosuuden jalostuksessa syntyvä sähkö- ja lämpöenergia, on tukkipuukin merkittävässä määrin osa metsäenergiaa. Rehevillä kasvupaikoilla, lähinnä kuusikoissa, kerätään päätehakkuun yhteydessä toisinaan myös latvusmassaa energiantuotantoon. Näistä haketetaan tai murskataan polttoainetta kaukolämpölaitoksiin. ARTIKKELI Pyrkimys vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiatuotannossa sekä siirtyminen kohti uusiutuvia ja biopohjaisia polttoaineita on avannut uusia markkinoita puupohjaiselle energialle. Hon aina ollut keskeinen energiistoriallisesti tarkasteltuna puu Metsillä on suuri merkitys energiantuotannossa. 14 Mhy Karhu hankelehti 1/2024 METSÄENERGIA
Puuta voi ajatella tehokkaana aurinkovoimalana, jossa jokainen lehti tai neulanen on pieni aurinkopaneeli, joka kerää auringon säteiden sisältämää energiaa varastoitavaksi puuainekseen. Tätä energiaa kertyy niin kauan kuin puu kasvaa. Metsän hyvä hoito parantaa näiden aurinkopaneelien tehoa sekä lisää ja nopeuttaa energian varastoitumista puuainekseen. Metsänomistaja tai puuntuottaja, kutsuupa hän itseään millä nimikkeellä hyvänsä, onkin keskeisessä roolissa maamme energiaomavaraisuuden rakentajana. Hoitamalla metsiämme hyvin ja hyödyn-tämällä niiden tarjoamaa energiapotentiaalia, voimme merkittävissä määrin korvata fossiilista polttoainetta ja vähentää maamme öljy- ja kaasuriippuvuutta. Jokainen puukauppa on siis myös energiakauppa ja jokainen metsänkasvua parantava toimenpide tähtää myös ener-giantuotannon lisäämiseen. Pidetään huolta näistä aurinkovoima-loistamme ja niiden tuotantokyvystä. Koska merkittävä osa puiden latvusmassan sisältämistä ravinteista on kiinni puiden yhteyttävissä osissa, annetaan lehtien ja neulasten varista hakkuualueella ennen latvusmassan kokoamista suurempiin kasoihin. Ensiharvennushakkuiden ja nuoren metsän kunnostushakkuiden yhteydessä kertyy läpimitaltaan pienempää puutavaraa, joka ei välttämättä kelpaa jalostavan teollisuuden tarpeisiin. Lisäksi kuitupuuksi kelpaavan puuaineksen hakkuukertymä voi jäädä näillä kohteilla melko pieneksi, jolloin on usein taloudellisesti ja korjuuteknisesti perusteltua hakata ensiharvennuksilta kertyvät puutavaralajit samaan pinoon ja käyttää hakkuukertymä energiantuotantoon, esimerkiksi kaukolämpölaitoksissa. Sitten on vielä vajaatuottoisilta ja joutomaaksi luokiteltavilta alueilta kertyvä risuja lehtipuuaines, jolle ei yleensä ole muuta markkinakohdetta kuin energiakäyttö. Näiden alueiden metsitystoimien yhteydessä voidaan selvittää myös metsäenergian keräysmahdollisuus. Puu energianlähteenä on mielenkiintoinen mahdollisuus niin metsänomistajan kuin koko yhteiskunnankin kannalta. Ravinteet jäävät neulasten varistessa metsään. Metsänomistajilla on keskeinen rooli Suomen energiaomavaraisuuden ylläpidossa. Puun jokainen neulanen ja lehti toimii tehokkaana aurinkopaneelina. 15 Mhy Karhu hankelehti 1/2024 METSÄENERGIA
Olemme aktiivisesti etsineet markkinoita myös sellaisille kohteille, joissa kertyvä puutavaramäärä jää pieneksi tai rungon järeys, laatu tai jokin muu tekijä vähentää ostajien kiinnostusta kohteisiin. Koska tavoitteena on mahdollisimman hyvä taloudellinen tulos myös metsänomistajalle, ohjautuu huomattava määrä puutavaraa kauttamme energiapuuksi. Tämä on korostunut nykyisessä markkinatilanteessa, jossa energian korkea hinta näkyy myös energiapuusta maksettavana hintana ja hyvänä kysyntänä. Vatajankoski Oy:n kaukolämpölaitos on merkittävä kaukolämmön toimittaja Pohjois-Satakunnassa. Yhtiö tuottaa lämpöä mm. Kankaanpään keskustan alueelle sekä Niinisalon varuskunnan alueelle. Yhtiössä on panostettu tulevaisuuden energiantuotantoon ja talteenottoon voimakkaasti mm. erilaisissa prosesseissa syntyvää hukkalämpöä hyödyntämällä. Tuotantojohtaja Lauri Hölttä on toiminut kaukolämpöön liittyvissä tehtävissä Vatajankoski Oy:llä jo usean vuoden ajan. Hän teki opintoihin liittyvän lopputyönsä Vatajankoskelle ja toimi sen jälkeen muutaman vuoden yhtiön kaukolämpöinsinöörinä. Vuoden 2018 alusta Hölttä on toiminut yhtiön tuotantojohtajana vastaten mm. kaukolämmön tuotannosta ja jakelusta. Tämän lisäksi Hölttä vastaa myös energiaturpeen ja energiapuun ostoista energiayhtiönyhtiön tarpeisiin. Kaukolämmön tuotantoon liittyvää energiaturpeen ja energiapuun käyttöä hän kuvaa seuraavasti: ”Kankaanpään laitoksessa poltamme haketta noin 90 % ja turvetta 10 % käyttämästämme polttoaineesta. Jatkossa turpeen osuus ei tule ainakaan kasvamaan. Lisäksi pyrimme tehostamaan prosessiamme esimerkiksi savukaasupesuriin investoimalla. Honkajoen laitoksella tuotamme lämpöä merkittävästi teollisuuden tarpeisiin. Turve on ollut pääasiallinen polttoaine tällä laitoksella, mutta jatkossa puun käyttö tulee korvaamaan turvetta lisääntyvässä määrin. Lisäksi Pomarkun alueen uusin laitoksemme tulee lämpiämään hakkeella.” Vatajankoski Oy ostaa lämmöntuotantoa varten sekä rankapuuta että haketta. Puupolttoaineen toimittajia on noin kolmisenkymmentä eri toimijaa, sanoo Lauri Hölttä. ”Varastoimme ostamaamme tuoretta rankaa erillisille varastopaikoille, jossa energiapuu saa kuivua haketuskuntoon. Vastaanottamamme hake tulee olla kuivatusta rangasta tai hakkuutähteistä haketettua tavaraa, vesimärkää haketta emme osta.” Lisääntyvä energiapuun käyttö saa tuotantojohtajan vähän mietteliääksi polttoaineen saatavuuden suhteen. Samoin poliittisten päätösten nopea tempoilu vaikeuttaa suunnitelmien laatimista, lämpölaitosinvestoinneilla on kuitenkin pitkä kuoletusaika, toteaa Hölttä lopuksi. Energiapuumarkkinat Mhy Karhun alueella Mhy Karhu on aktiivinen toimija puumarkkinoilla. Perusperiaatteena puukaupassa avustamisessa on pyrkimys etsiä metsänomistajalle paras mahdollinen ratkaisu kulloiseenkin puumarkkinatilanteeseen. Vatajankoski Oy ostaa lämmöntuotantoa varten sekä rankapuuta että haketta. 16 Mhy Karhu hankelehti 1/2024 METSÄENERGIA
Mhy Karhun metsäasiantuntija Santtu Råbergin toimialueena on ensisijaisesti Pomarkun kunnan alue. Puukaupassa avustamisen lisäksi Santtu vastaa myös Mhy Karhun ja Vatajankoski Oy:n välisestä energiapuukaupasta. Kysymykseen Karhun vuosittaisista energiapuun toimitusmääristä Santtu vastaa näin: ”Kokonaistoimitusmäärämme vuositasolla on noin 30 000 m³, joka muodostuu pääosin karsitusta rangasta. Viime vuonna toimitimme energiapuuta useammalle toimijalle, mutta tällä hetkellä toimituksemme on keskittynyt Vatajankoski Oy:lle.” ”Mhy Karhun koko energiapuusumasta suurin osa on karsittua rankaa, joka kertyy valtaosin harvennuksista. Valtakunnallisesti puhuttaneiden harvennusrästien purkamiseen energiapuun hintakehitys on tervetullutta. Venäjän puutuonnin tyrehdyttyä keväällä 2022, energiatoimijoiden katse raaka-aine hankinnassa kohdistui kokonaan kotimaahan. Tiedusteluja energiapuusta tuli tuolloin Varsinais-Suomea myöden. Pitkään oli puutavaralajivalikoimassamme rinnakkain kuitu ja energiapuu, mutta hintakehitys on aikaansaanut kuitupuukaupan merkittävän vähenemisen. Takavuosien kuitupuu- puutavaralajien hintakuninkaan, kuusikuidun, asema onkin pitkään ollut uhattuna. Tämä korostaa kilpailutuksen tärkeyttä. Kysymys kuuluukin: onko keisarilla enää vaatteita? Monesti vähempiarvoisiksi tai jopa arvottomiksi ajatellut haapa, raita ja lahot ovat myös saaneet siedettävän hinnan. Energiapuun toimitusketjun arvonlisäys jää lisäämään paikallista hyvinvointia eikä valu osakkeenomistajille veroparatiiseihin” jatkaa Råberg. ”Energiapuun suurin etu saavutetaan kaukokuljetuksessa. Operatiivisessa toiminnassa kuitupuulaatuja ei tarvitse eritellä ja ajo terminaaliin on vapaata. Kuljetettavia puutavaralajeja ei ole kuin tukit ja energiapuu. Kun lukuisia pieniä kuitupuuvarastoja ei kaukokuljetuksessa tarvitse keräillä, säästetään rahdissa ja näin ollen myös tieliikenteen päästöissä. Pienirunkoisessa ensiharvennuksessa rangan teko lisää kertymää merkittävästi, tutkimusten mukaan jopa kymmeniä prosentteja. Myös karsimattomalle kokorungolle ja hakkuutähteille on nyt hyvät markkinat, välitämme ne tienvarsikaupalla suoraan energiapuutoimijoille”. ”Monesti energiapuu käsitteeseen mielletään hakkuutähde, kanto, kokorunko ja ranka. Ranka on meille kuitenkin tällä hetkellä merkittävin artikkeli. Kokorunkojen markkinat ovat melko rajatut ja metsästä niiden korjuukustannukset ovat hintaan nähden korkeat. Pientä eloa niilläkin markkinoilla on kuitenkin ollut havaittavissa. Rangan ja kuitupuun ero syntyy rangan pienemmästä minimiläpimitasta ja ei niin tarkoista laatuvaatimuksista” Santtu Råberg päättää keskustelumme. Valtakunnallisesti puhuttaneiden harvennusrästien purkamiseen energiapuun hintakehitys on tervetullutta. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu on hyvä vaihtoehto pystykaupalla tehtävälle puukaupalle. Siinä Metsänhoitoyhdistys ei osta puita itselleen vaan välittää puut ostajalle. mhy.fi/karhu Metsässä hyvä Korjuupalvelu – vaihtoehto puukaupoille Metsänomistajan omien tavoitteiden huomioiminen Paikalliset ammattitaitoiset yrittäjät Tukkipuun tarkka talteenotto Eri-ikäisrakenteisen metsän poimin- tahakkuut Korjuupalvelun vahvuudet Korjuupalvelu työllistää paikallisia toimihenkilöitä ja yrittäjiä tuoden näin elinvoimaa kuntiin. 17 Mhy Karhu hankelehti 1/2024 METSÄENERGIA Ajantasaiset puumarkkinatiedot saat Mhy Karhun asiantuntijoilta.
Metsäperävaunujen ja niihin liitettyjen puutavarakuormainten yleistyminen, yhdessä hankintapuusta tuohon aikaan maksetun hankintalisän kanssa, houkuttelivat varsinkin maatilametsänomistajia omatoimiseen puunkorjuuseen. Konekauppiaiden keskuudessa tehdyn kyselykierroksen perusteella, uusia metsävarusteltuja traktoreita myydään vuosittain noin 50–60 kappaletta. Myös Mhy Karhun alueelle on uusia metsävarusteltuja koneita toimitettu. Energiapuumarkkinoiden kehittyminen on myyjien mukaan näkynyt myös tämän alueen konekaupassa sekä uusien että käytettyjen koneiden kysyntänä. Millaiseen tarpeeseen metsävarusteltu traktori sitten hankitaan? Konemyyjien mukaan tyypillistä traktoripohjaisen puunkorjuukaluston käyttäjä on hankala määritellä. Oleellista on, että käyttäjät korostavat koneen helppoa siirtämistä työkohteiden välillä. Tällöin myös pienemmät työkohteet muuttuvat houkuttelevimmiksi, kun erillistä siirtokalustoa ei välttämättä tarvita. Toinen merkittävä tekijä on kaluston muunneltavuus työtehtävästä toiseen. Samaa traktoria voidaan käyttää kiinteistönhoitoon, lumenauraukseen tai vaikkapa maatalouden töihin. Tuppisovitteisen kuormaimen irrottaa alle puolessa tunnissa, jonka jälkeen traktori on valmis muihin töihin. Energiapuun korjuu ensiharvennuskohteilta, joutoalueilta sekä teiden ja pellon pientareilta ovat traktoripohjaiselle kalustolle parhaiten sopivia kohteita. Kevyt energiapuukoura on toimiva yhdistelmä takasiltaan kiinnitetyn kuormaimen kanssa. Näillä kerätään pääsääntöisesti karsimatonta energiapuuta. Järeämpään kuormaimeen voidaan sovittaa myös karsivia hakkuupäitä. Näillä onnistuvat myös karsitun rangan ja kuitupuun hakkuut. Millaisella kalustolla metsään? Takavuosina oli hyvin yleistä, että metsänomistajat toteuttivat omatoimista puunkorjuuta hankintahakkuin. Puut kaadettiin moottorisahalla ja puutavara siirtyi tien varteen jos jonkinlaisilla välineillä. Veturina oli kuitenkin yleensä traktori. Onko traktoripohjaisen kaluston aika puunkorjuussa jo ohi? teholuokka vaihtelee 100–140 hv: n välillä ja omapaino 5000 kg:n molemmin puolin. Käytettyinä tällaisten traktoreiden arvonlisäverollinen hinta lähtee noin 40 000 euron hintaluokasta. Uusien vastaavien koneiden arvonlisäverolliset hinnat ovat 150 000 eurosta ylöspäin. Alle 40 000 koneita on toki tarjolla, mutta metsävarustelu maksaa aina, joten lähes loppuun ajettuun koneeseen ei varustelua välttämättä ole mielekästä investoida. Toki kyse on aina myös suunnitellun käytön määrästä ja tarvittavan metsävarustelun tasosta. Uusi tai käytetty traktori ja varustelu tarpeen mukaan. Markkinoilla on tarjolla runsaasti käytettyjä koneita, jotka täyttävät perusvaatimuksena pidettävän, taaksepäin kääntyvän istuimen, vaatimuksen. Lisäksi perusvaatimuksiin voidaan lisätä kohtuullinen maavara ja mahdollisuus ketjujen käyttöön renkaissa, mikäli olosuhteet niitä vaativat. Myyjien mukaan Kankaanpääläisen Matti Levosen Valmet 905. 18 Mhy Karhu hankelehti 1/2024 METSÄENERGIA
Varustelu riippuu luonnollisesti käytön määrästä, olosuhteista ja käytettävistä työlaitteista. Käyttäjän asettama vaatimustaso on kokopäivätoimisella urakoitsijalla luonnollisesti erilainen, kuin osa-aikakäyttäjällä. Hydrauliikalta vaadittava litratuotto riippuu käytettävistä työlaitteista. Kevyehkö puutavara.- kuormain yksinkertaisella energiapuukouralla varusteltuna vaatii vähemmän hydrauliikalta, kuin järeämpi kuormain kouraharvesterilla tai hydraulisella vedolla varustettu metsäperävaunu. Puutavarakuormaimen kiinnittäminen traktorin takasiltaan lisää yhdistelmän monikäyttöisyyttä verrattuna esim. kuormain/kärry -yhdistelmään, jossa kuormain on tavallisesti asennettu vaunun aisalle. Pohjapanssareita on saatavissa asennusvalmiina kotimaisiltakin toimittajilta, toki sen voi myös teettää tai tehdä itsekin, mikäli omat taidot riittävät. Vaativimpiin käyttökohteisiin voidaan traktorit varustaa etuakselin keinunivelen jäykistävällä ominaisuudella, jolloin kone on vakaampi työskentelyn aikana. Traktorimerkistä ja mallista riippuen on erilaisia, taaksepäin työskentelyä helpottavia, varusteita saatavilla tehostamaan työskentelyä. Noin 30 000 euron sijoituksella traktori muuntuu jo huomattavasti monikäyttöisemmäksi ja paremmin metsäkäyttöön soveltuvaksi. Rengastuksen osalta voidaan todeta vaihtoehtoja löytyvän useita erilaisia, tarpeen mukaan. Jos metsäkäyttöä on paljon, voi harkita pistosuojattuja, metsäkäyttöön suunniteltuja renkaita. Tavallinen ristikudosrengaskin on metsäkäytössä vyörengasta varmempi valinta. Traktorin varustelu metsäkäyttöön Puutavarakuormaimen osalta vanha totuus lienee, ettei ulottuvuutta ole koskaan liikaa. Ulottuvuudeltaan 8,5 metrin kuormain sopii vielä hyvin keskikokoiseen traktoriin ja työskentely onnistuu ongelmitta. Kuormaimen ulottuvuuden kasvattaminen ja painavammat hakkuupäät edellyttävät jo raskaampaa traktoria alustakoneeksi. Erilaisia hakkuupäitä on tarjolla useilla eri valmistajilla. Kotimaisia valmistajiakin on useita. Yhteinen piirre näille on, että hinta ja paino lisääntyvät yhdessä ominaisuuksien kanssa. Useimmat valmistajat ovat jul-kaisseet tuotteistaan esittelyvideoita, jotka ovat löydettävissä myös internetin kautta. Lopuksi on hyvä muistaa, ettei traktoria ole tarkoitettukaan samoille työmaille kuin täysiveristä metsäkonetta. Traktorilla, sopivasti varusteltuna, on kuitenkin paikkansa monipuolisessa koneurakoinnissa ja puunkorjuussa. Jo olemassa olevan traktorin metsävarustelulla voi aueta, nykyisessä energiapuun markkinatilanteessa, mahdollisuus lisätienestiin. Tätäkin mahdollisuutta kannattaa pohtia, etenkin, jos sopiva peruskone löytyy ennestään. Traktorissa on kääntyvä istuin sekä ergonomiset kahvat. Uudemmissa traktoreissa hydrauliikan tuotot ovat yleensä riittäviä, mutta vanhempaan kalustoon saattaa lisähydrauliikka olla tarpeen. 19 Mhy Karhu hankelehti 1/2024 METSÄENERGIA Traktoria ole tarkoitettu samoille työmaille kuin täysiveristä metsäkonetta.
Nuorille tietoa metsäalan mahdollisuuksista Nuorten ihmisten elämä on täynnä suuria päätöksiä. Monille nuorille tulevaisuus näyttäytyy epävarmana ja sumuisena. Mistä löytyisi se nuorta kiinnostava työ ja millaisen koulutuksen tämä työ vaatisi? Näiden kysymysten äärellä on useimmat meistä aikanaan painineet. Mikä sitten johtaa ihmisen tiettyyn työhön tai ammattiin? Sattuma vai määrätietoinen pyrkimys tietylle alalle tai tiettyihin tehtäviin? Vastauksia löytyy varmasti molemmista ryhmistä, mutta ennakkotiedon tai positiivisen vaikutelman merkitystäkään päätöksenteossa ei voi vähätellä. On paljon koulutusaloja, joilta ihmiset päätyvät esim. metsäalalle töihin, vaikka eivät kouluttautuessaan näin ole osanneet ajatella. Minkään toimialan vetovoima ei ole parhaimmillaan, jos alan uutisointi on valtaosin negatiivista tai alan toimijat viestivät ainoastaan alan ongelmista, positiivisten asioiden jäädessä kertomatta. Metsäsektori työllistää maassamme ison joukon eri koulutustaustaisia ihmisiä. Kansainvälistä kauppaa käyvistä metsäteollisuuden jättiläisistä aina metsänhoitopalveluita tarjoavaan yksinyrittäjään, tarvitaan ammattinsa ja työnsä hallitsevia, vastuuntuntoisia ihmisiä. Urapolku voi kulkea montaa eri reittiä metsäalalle. Tämän päivän Suomessa kouluttautuminen on mahdollista vanhemmallakin iällä, eikä peruskoulun jälkeinen ensimmäinen valinta välttämättä sinetöi loppu-uraa. opastaminen on puuttunut. Nyt, kehittämishankkeen myötä, meillä on mahdollisuus osaltamme tukea nuoria uravalinnassaan. Olemme toteuttaneet jo muutamia metsäalan koulutus- ja uramahdollisuuksiin liittyviä oppitunteja toimialueemme oppilaitoksissa. Tarjoamme näitä toteutettavaksi koko kehittämishankkeen ajan. Kankaanpäässä toimivan, Pohjanlinnan koulun opinto-ohjaaja Sinikka Hauta-Heikkilän mukaan, oppilaita autetaan jatko-opintojen hakuun liittyvissä asioissa. Toisinaan on järjestynyt myös mahdollisuus tutustua seuraavan asteen oppilaitoksiin. Toimialoihin tutustuminen on jäänyt vähemmälle, mutta alakohtaisille esittelyillekin olisi sijansa. Perustutkintojen lisäksi on mahdollista suorittaa ammattitutkintoja tai erikoisammattitutkintoja. Oppisopimuskoulutuskin voi joissain tapauksissa olla väylä alan ammattiin. Yksi oppisopimuskoulutuksen tarjoamaan mahdollisuuteen tarttuneista nuorista on Kankaanpääläinen Hiski Majamäki. Hän opiskelee oppisopimuksella hakkuukoneen kuljettajaksi Mhy Karhun sopimusyrittäjän, Pasi Alakosken yrityksessä. Ammatinvalinnan ohjaus nuorille Hiski Majamäki 19-vuotias 3. vuoden metsäalan perustutkinnon opiskelija NUORET HENKILÖKUVA Työura voi saada uuden suunnan myös myöhemmin. Alanvaihto onkin uusi normaali. Monella metsäalan opiskelijalla on pohjalla jo jokin muu tutkinto. Saattaa olla, että työtilanne aiemmin opiskellulla alalla ei ole ollut erityisen hyvä tai vaihtelunhalu on houkutellut opiskelemaan uuden ammatin. Jo alalla olevien keskuudessa saattaa syntyä halu edetä kohti entistä vaativampia tehtäviä, jotka mahdollistuvat lisäkoulutuksen avulla. Kasvua ja työtä metsistä kestävästi- hankkeen yhtenä tavoitteena on saada uusia nuoria innostumaan metsiin liittyville työurille. Pyrimme järjestämään kattavasti tiedotusta nuorille, yhteistyössä koulujen kanssa. Mhy Karhu on aiemmin toteuttanut oppilaille metsäluontoon liittyvää rastikoulutusta, mutta nuorten ammatinvalintaa tukeva 20 Mhy Karhu hankelehti 1/2024
pilata toisen metsää ja konekin pitäisi pysyä ehjänä”, Hiski mietiskelee. Nuori hakkuukoneen kuljettaja kokee työnsä mielekkääksi. Parhaina puolina hän pitää, jo aiemmin mainitun yksin työskentelyn lisäksi, koneiden kanssa työskentelyä sekä oman työnjälkensä merkitystä. Mielenkiintoista on ollut tietotekniikan rooli puunkorjuussa, siis sähköiset kartat ja korjuuohjeet. Yllätyksenä on tullut lakien, sertifikaattien ja muiden ohjeistusten suuri määrä. ”Täytyy ottaa huomioon sekä metsän-omistajan että urakoitsijan etu” kiteyttää työnsä sisällön Hiski Majamäki. ”Opiskelen metsäalan perustutkintoa nyt kolmatta vuotta ja olen tyytyväinen valintaani. Jostain syystä ala vain alkoi kiinnostamaan, vaikka minkäänlaista kotitaustaa ei alalle ollutkaan. Jotenkin vain mahdollisuus työskennellä yksin, omassa rauhassa sekä koneet, vetivät puoleensa”, kertoo Hiski. ”Ensimmäinen opiskeluvuosi käytiin kokonaisuudessaan Kullaalla ja toisestakin vuodesta osa. Sitten ne, jotka onnistuivat saamaan työssäoppimispaikan, pääsivät yrityksiin hankkimaan lisää osaamista ja ne, jotka eivät, jatkoivat opiskelua koululla. Välillä suoritamme erilaisia jaksoja koululla, mutta pääpaino on tekemisen kautta oppimisessa. 3. vuosi on sitten, jos mahdollista, oppisopimuskoulutusta lähes kokonaan” Hiski Majamäki on myös tyytyväinen työnantajaansa ja kehuu vuolaasti Pasi Alakosken kärsivällisyyttä ja neuvonnallista otetta. ”Pasi on aina jaksanut neuvoa ja opastaa. Aina on voinut kysyä ja sitten on vielä käyty yhdessä läpi, mitä pitäisi parantaa. Välillä meinaa jäädä työmaa vähän taajaksi, kun yrittää olla varovainen toisten metsissä. Välillä on pitänyt vähän paikata jälkeenpäin. Sitä vaan yrittää aina varoa, kun on toisen omaisuudesta kyse. Ei halua Pasi Alakosken kokemusten mukaan hakkuukoneen ohjaimiin haluavalla tulee olla asenne kohdallaan. Täytyy ymmärtää, että työskentelee metsänomistajan omaisuuden parissa ja metsässä huonolla asenteella syntyviä virheitä on hankala paikata. Metsäkoneyrittäjän näkökulmasta tavoitteena on kouluttaa omalle yritykselle osaavaa työvoimaa. Koneyrittäjä käyttää runsaasti omaa aikaa ja resursseja uuden kuljettajan kouluttamiseen. Tälle kaikelle on myös laskettavissa hinta. Koulutusvaiheessa työn tuottavuus ei ole vielä samalla tasolla, kuin myöhemmässä vaiheessa. Hakkuujäljessä on kyseessä myös urakoitsijayrityksen maine. Pasi Alakoski korostaakin toistamiseen oikean asenteen tärkeyttä, mikäli hakkuukoneen ohjaimiin mielii. Uusia tekijöitä alalle kuitenkin kaivataan, joten koulutukseen kannattaa hakeutua, mikäli ala kiinnostaa ja on valmis suhtautumaan työhönsä vakavasti. Lisäksi toivelistalla on, että jo oppilaitoksessa olisi mahdollista järjestää nykyistä enemmän ajo-opetusta ennen työssäoppimisjaksoa. Hakkuukoneen ohjaimiin haluavalla tulee olla asenne kohdallaan MONIMUOTOISUUS NUORET Hiski Majamäki ja Pasi Alakosken kone 21 Mhy Karhu hankelehti 1/2024
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=