Metsäenergian merkitys metsätaloudessa anlähde Suomessa. Puun käyttötavat energianlähteenä ovat kuitenkin muuttuneet, eivätkä esimerkiksi veturit rautateillä ole ahmineet halkoja enää vuosikymmeniin. Myöskään polttopuu sellaisenaan ei enää ole kovinkaan yleinen ainoana lämmönlähteenä kotitalouksissa. Pelletti- tai hakelämmitys maaseudulla on toki varsin yleinen lämmitystapa, etenkin kohteissa, joissa lämpöenergiaa tarvitaan runsaasti. Erilaiset korjaamohallit ja tuotantorakennukset ovat usein hake tai pellettilämmitteisiä. Kaukolämmön jakeluverkon piirissä asuva ei kenties ole havahtunut asuntonsa lämpiävän osin puuenergialla. Sähkölämmittäjilläkin ajatus puuenergiasta voi rajoittua pelkästään oman asuntonsa varaavaan takkaan tai saunan puukiukaaseen. Sähköautonsa lataaja tai sähköveturin vetämässä junanvaunussa matkustava ei välttämättä miellä puupohjaisen energian yhteyttä arkiseen liikenteeseen. Metsäteollisuus on kuitenkin Suomessa merkittävä sähköenergian tuottaja. Nykyaikainen metsäteollisuuden biotuotetehdas on tuotannossaan energiayliomavarainen. Sellun ja sen lisänä saatavan mäntyöljyn ja muiden sivutuotteiden lisäksi syntyy prosessissa huomattava määrä lämpöä ja sähköä. Sähkötehon osalta neljän biotuotetehtaan lasketaan vastaavan yhtä ydinvoimalaa. Tässä prosessissa syntyvä sähkö- ja lämpöenergia ei ole suoraan riippuvainen tuulen voimakkuuksista tai sateista, vaan energiaa syntyy, kun tehtaat pyörivät ja puuta riittää. Keskustelu uudesta biotuotetehtaasta on aina myös keskustelu energiaomavaraisuudesta. Pörssisähkön hintaa tarkkailevan kannattaa olla huolissaan myös metsiemme puuntuotantokyvystä, puunmyyntihalukkuudesta ja osaavien ihmisten riittävyydestä koko metsäklusterissa. Mistä metsäenergia sitten muodostuu? Edellä on jo mainittu metsäteollisuuden biotuotetehtaiden merkitys sähkön- ja lämmöntuotannossa. Meidän tavallisten ihmisten ajatuksissa pyörii tässä yhteydessä ensin kuitupuu, jota jalostetaan esim. selluksi. Samaa mielikuvaa jatkamalla tukkipuusta syntyy sahatavaraa. Koska tukkipuun sahauksessa sahatavaran saanto on vain reilu 50 % sahattavasta puusta, käytetään jäljelle jäänyt puolikas yleensä sellun lisäksi lämmön tuottamiseen erilaisissa lämpölaitoksissa. Kun vielä huomioidaan sellun valmistukseen käytettävän tukkipuuosuuden jalostuksessa syntyvä sähkö- ja lämpöenergia, on tukkipuukin merkittävässä määrin osa metsäenergiaa. Rehevillä kasvupaikoilla, lähinnä kuusikoissa, kerätään päätehakkuun yhteydessä toisinaan myös latvusmassaa energiantuotantoon. Näistä haketetaan tai murskataan polttoainetta kaukolämpölaitoksiin. ARTIKKELI Pyrkimys vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiatuotannossa sekä siirtyminen kohti uusiutuvia ja biopohjaisia polttoaineita on avannut uusia markkinoita puupohjaiselle energialle. Hon aina ollut keskeinen energiistoriallisesti tarkasteltuna puu Metsillä on suuri merkitys energiantuotannossa. 14 Mhy Karhu hankelehti 1/2024 METSÄENERGIA
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=