Metsien lannoittaminen on oikein valituilla kohteilla tehokas tapa lisätä puuntuotantoa. Siinä sivussa voivat kasvaa myös lannoitetun alueen marjasadot. Oikein ajoitettuna, oikeissa kohteissa, lannoitus on kannattavaa ja tuo tuntuvan lisän hakkuutuloihin. Lannoituksella voidaan korjata ravinnepuutoksista aiheutuvia kasvuhäiriöitä. Lisäksi ravinteiden puutokset jarruttavat myös yleisesti puuston kasvua. Lannoitus voidaankin jakaa hyvin kasvavien puustojen kasvatuslannoituksiin ja ravinne-epätasapainosta kärsivien puustojen terveyslannoituksiin. Kivennäismailla puuston kasvua rajoittaa yleensä typen puute. Hyväkuntoinen kivennäismaalla kasvava kasvatusmetsä, jonka viimeisestä harvennushakkuusta on ehtinyt jo kulua useampi vuosi, on usein otollinen lannoituskohde. Hoidetussa metsässä lannoitusvaikutus kohdistuu pääosin puuston arvokasvuun. Jos lannoituksen jälkeinen seuraava harvennus- tai päätehakkuu ajoittuu noin kymmenen vuoden päähän, saadaan lannoituksen lisätuottoja kotiutettua kohtuullisessa ajassa. Ojituksen kautta turvekankaiksi kehittyneillä alueilla kasvua rajoittavat ensisijaisesti fosforin ja kaliumin puute. Mikäli muut kasvutekijät ovat kohdallaan, on tämänkaltaisten kohteiden lannoittaminen perusteltua. Tuhka on erinomainen tuote turvemailla toteutettavissa terveyslannoituksissa. Sen kasvua parantava vaikutus on jopa 30 vuotta. Hivenravinteista kriittisin on yleensä boori. Sen puutteen voi havaita puiden latvusten pensastumisesta. Tästä syystä esim. metsäsalpietariin on lisätty pieni määrä booria. Varsinaiseen boorinpuutoksen kompensoimiseen tämä ei riitä vaan erillinen boorilannoitus on tarpeen vakavissa puutoksissa. Toisinaan esimerkiksi kuusentaimikoissa voi havaita boorin puutokseen liittyviä oireita. Boorilannoituksen vaikutus on pitkäkestoinen ja vaikutus näkyy jo muutaman vuoden jälkeen lannoituksesta. Näkyvin vaikutus puutostilan korjaantumisesta on pituuskasvun selvä lisäys. Lannoituksen toteuttamistapa tulee valita kohteen mukaan. Käytössä ovat maa- ja lentolevitys, joista maalevitys voi joissain tapauksissa onnistua myös metsänomistajan omana työnä. Metsänhoitoyhdistys Karhun kautta voi tilata metsälannoitteet myös omatoimiseen levitykseen. Kasvata metsäsi tuottoa Metsien lannoitus KONKRETIAA Paljonko lannoitetta tarvitaan ja minkä verran se tuottaa lisäkasvua? Kivennäismaa Typen kertalevitysmäärä n. 150– 250 kg/ha. (Esim. 27 % typpeä sisältävä Metsäsalpietaria n. 550–950 kg/ha). Vuotuinen lisäkasvu EteläSuomessa n. 1,5 m3/ha lannoituksen vaikutusaikana. Turvemaa Tuhkan määrä vaihtelee tuhkan koostumuksen mukaan. Vuotuinen pitkän aikavälin kasvunlisäys vaihtelee 1–3 m3/ha välillä. Ota rohkeasti yhteyttä Mhy Karhun asiantuntijoihin. Selvitetään yhdessä sopivimmat lannoituskohteet ja toteutustavat. Jäikö jokin asia mietityttämään? Tilaa viimeistään 30.4. Tyypillisesti lannoituksen vaikutus kestää männiköissä 6–8 vuotta ja kuusikoissa 8–10 vuotta. 9 Mhy Karhu hankelehti 1/2024
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=