Uusia toimihenkilöitä Ajankohtaista edunvalvonnasta Minun metsäsuhteeni Aapo Vuori sivu 4 sivu 6 sivu 22 METSÄNHOITOYHDISTYS KARHUN HANKELEHTI 2 2024
Ympäristötukihakemusten valmistelu Karhun palveluvalikoimaan. Mhy valtuustovaaliliite SISÄLTÖ 3 4 8 Boorinpuute ilmenee latvasilmujen toistuvana kuivamisena ja johtaa monilatvaisuuteen. Uusi toimenkuva, uudet haasteet Muutoksen tuulia Mhy Karhussa Maanomistajan omaisuudensuoja uhattuna raakkutapauksen jälkipyykissä Jussi Uusitalo - Metsänhoitoyhdistys Karhun uusi toiminnanjohtaja. Metsänhoitoyhdistys Karhussa on tapahtunut henkilö- ja tehtävävaihdoksia. Tavoitteena puunostajien osallistuminen rahallisesti luontoarvojen säilyttämiseen. 6Lunastuslain uudistaminen Mhy Karhu on jättänyt lausunnon lunastuslain uudistamisesta. 10Metsien terveyslannoitus boorilla Metsänhoitoyhdistys Karhulle on valittu uusi valtuusto. 11 Mhy Karhussa jäsenet päättävät Karhu vierailulla Leppäkosken korjuunäytöksessä. Esittelyssä Risupeto -hakkuupää nuoren metsän hoidossa. 15Risupeto -hakkuupää kaivinkoneessa. MTK- Satakunta ja Mhy Karhu toteuttavat yhdessä Onnistunut omistajanvaihdos -hanketta. 18 Omistajanvaihdos onnistuneesti Ympäristötuki kuuluu metsätalouden kannustejärjestelmän (METKA) työlajeihin. 20Korvausta ympäristötuesta Aapo Vuori tunnetaan kenties parhaiten Portion Boys -yhtyeen laulusolistina, taiteilijanimellä A.P. Vuori. 22Minun metsäsuhteeni, Aapo Vuori Metsänhoitoyhdistys Karhun hankelehti 2/2024 Toimituskunta Tuomo Raininko, Anu Toivola ja Marita Säämäki Ulkoasu ja sivunvalmistus Mhy Karhu Paino Newprint, Raisio Kansikuva Kuvaaja Anu Toivola, kuvassa metsäasiantuntijat Sanni Pälsi sekä Olli Soljanto opastamassa koululaisia metsän istutuksen saloihin. 11 20 Mhy Karhu hankelehti 2/2024 2 Metsänhoitoyhdistyksille on myönnetty Yhteiskunnallinen Yritys -merkki vuonna 2024
Uusi toimenkuva, uudet haasteet hankkeen toteutukseen ja suunnitteluun. Saamme EU:sta merkittävän määrän tukieuroja, ja niiden käyttöön liittyy suuri vastuu. Hankkeemme tavoitteena on aidosti luoda uusia työpaikkoja, yrittäjyyttä ja edellytyksiä lisäansioihin metsään liittyvissä työlajeissa turvataksemme alueellista hyvinvointia turvetuotannon rajun supistamisen seurauksena. Samalla metsäpalvelujen käyttäjät saavat mahdollisuuden monipuolisempaan tuotevalikoimaan ja uusiin palveluihin, näin alueemme metsät kasvavat tehokkaammin ja paremmin hoidettuina. Puumarkkinoilla on hyvä vire päällä. Kaikki puutavaralajit menevät hyvin kaupaksi ja ostajat kilpailevat puusta keskenään. Olemme kehittämässä yhteistyötä energiapuun ostajien kanssa tavoitteenamme saada alueellemme lisää yritystoimintaa nuorten metsien hoitoon. Tämä lisää työllisyyttä koko ketjussa ”risukosta kattilaan”. Metsät tulevat samalla kuntoon, ja energiapuusta on saatavissa vähän tuloakin, vaikka matkan varrella ”hanskan jälkiä” syntyy paljon. Jäsentemme edunvalvontaa hoidamme paikallistoimistoilta Brysseliin saakka. Otimme kantaa uuden lunastuslain valmisteluun tekemällä lausunnon lunastuslakimuutokseen. Metsänomistajien ja metsäalan työntekijöiden puolesta edistämme edunvalvontakulttuuria mm. MTK:n kanssa yhteisesti. Aktivoimme metsänomistajia tarttumaan uudenlaisiin ansaintamahdollisuuksiin ja osallistumaan päätöksentekoon esimerkiksi olemalla ehdolla Mhy-vaaleissa. PÄÄKIRJOITUS Aloittaessani Metsänhoitoyhdistys Karhun uutena toiminnanjohtajana tämän vuoden vappuna jätin taakseni perinteiset metsäasiantuntijan työt ja tilalle tuli uusi toimenkuva, jossa on aivan uudenlaisia haasteita. Jussi Uusitalo | toiminnanjohtaja Josallistua Kasvua ja työtä metsistä kestävästi - ohtamisvastuun lisäksi minulla on mahdollisuus 3 Mhy Karhu hankelehti 2/2024 KASVUA JA TYÖTÄ METSISTÄ KESTÄVÄSTI -HANKE Metsänhoitotöitä on kuluneena vuonna tehty paljon, ja olemme saaneet metsurit pidettyä kiireisinä. Istutus- ja raivaussahatöissä on ollut mukana uusia yrittäjiä, ja työllistimme kesän ajan insinööriharjoittelijan, joka teki metsänhoitotöitä. Ennen paksumpien lumien satamista on vielä runsaasti hyviä raivausviikkoja jäljellä, joten vielä on aikaa teettää tai tehdä itse tarpeellisia metsänhoitotöitä. Hankkeen myötävaikutuksen ansiosta olemme saaneet luotua uudenlaista palveluvalikoimaa. Ympäristötukipalveluamme käyttämällä on mahdollisuus saada määräaikaisesta suojelusta Metka-tukea ”avaimet käteen”-periaatteella maksuttomasti. Tarjoamme nyt kokonaisvaltaista palvelua pellon metsitykseen. Vanhat tukikelvottomat peltoalueet, ja muut vajaatuottoiset alueet voidaan hyvin puita istuttamalla muuttaa metsäksi, jolloin hukka-alue alkaa sitomaan hiiltä, ja on myös taloudellisesti hyödynnettävissä seuraavalle sukupolvelle. Metsänhoitoyhdistyksille on myönnetty Yhteiskunnallinen Yritys -merkin käyttöoikeus osoituksena liiketoiminnallisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden onnistuneesta yhdistämisestä. Metsänhoitoyhdistys on perustettu tuottamaan yhteiskunnallista hyvää ja käyttää suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen tai ympäristöongelman ratkaisemiseen, tästä syystä ansaitsimme Yhteiskunnalinen Yritys -merkin.
Muutoksen tuulia Mhy Karhussa TOIMIHENKILÖMUUTOKSIA Metsänhoitoyhdistys Karhussa on tapahtunut henkilö- ja tehtävävaihdoksia. Jussi Uusitalo on aloittanut yhdistyksen uutena toiminnanjohtajana. Kovin kauaksi ei Jussin työpistettään tarvinnut muuttaa, hän on aiemmin toiminut Mhy Karhussa metsäasiantuntijana ja metsäsuunnittelijana. Metsäsuunnittelusta hänen ei kuitenkaan ole aikomus kokonaan luopua, vaan jatkaa sitä myös tulevaisuudessa. Vahvaa kokemusta ei kannata jättää hyödyntämättä. Lisäksi Jussi on mukana toteuttamassa Kasvua ja työtä metsistä kestävästi- hanketta. Pitkäaikainen toiminnanjohtajamme, Jouni Peltoniemi, on omasta pyynnöstään luopunut toiminnanjohtajan tehtävistä ja omien toiveittensa mukaisesti siirtynyt metsäasiantuntijaksi. Jounin erityisalaa ovat metsäsuunnittelu, metsäarviot ja tieasiat. Lisäksi hän on keskeisesti mukana kehittämässä monitavoitteista metsäsuunnittelua. Jounin pitkäaikainen kokemus niin hallinto- kuin suunnittelutehtävissä on edelleen käytettävissämme ja mahdollistaa sujuvan viestikapulan vaihdon yhdistyksen johdossa. 4 Mhy Karhu hankelehti 2/2024 Sanni Pälsi on aloittanut Mhy Karhun palveluksessa metsäasiantuntijana ja ottanut vastuualueekseen Siikaisten, Venesjärven ja Veneskosken alueiden metsänomistajien palvelemisen. Sanni on helposti lähestyttävä persoona, joka on aina valmis auttamaan kaikissa metsätalouteen tai luonnonhoitoon liittyvissä asioissa. Hän on myös hyvä keskustelukumppani haettaessa uusia näkökulmia metsänhoitoon. 2. Elämänohjeeni on: Isoisän elämäohje: ”Kyllä kaikki järjestyy”. 3. Kolme adjektiivia, jotka kuvaavat sinua parhaiten: Tiedonjanoinen, ennakkoluuloton ja ratkaisukeskeinen. 4. Mikä on metsäsuhteesi? Metsä merkitsee minulle kaikkea mihin sitä ikinä käytetään: puutuotteita, omaisuutta, virkistystä, luontoa… Yhtä oikeaa ei ole, vaan kaikki arvot kulkevat käsikädessä ja ristiin rastiin omistajan ja yhteiskunnan muuttuvien tarpeiden mukaan. Minulle metsä on elinehto, jota ilman ei pärjätä . 5. Mikä on mielestäsi aliarvostetuin metsänhoidollinen toimenpide ja miksi? Hyvä olisi, jos vähintään taimikoiden kunto ja hoitotarve tarkistettaisiin vuosittain, jotta hoitotyöt, kuten heinäys eivät myöhästyisi kriittisimmässä kasvuvaiheessa. Eli vuosittainen metsäretki! Kuten perinteeseen kuuluu, kysyimme Sannilta muutaman kysymyksen: 1. Kerro hieman itsestäsi: Lapsuudenkotini on Nakkilassa, josta siirryin Joensuuhun opiskelemaan metsänhoitajaksi. Nyt kotipaikka löytyy Porista, josta ajelen joko Siikaisiin tai Kankaanpäähän.
Muista hyvät tuki- mahdollisuudet! Uusi tieasiantuntijamme Hyvällä tieverkostolla myös metsän hoitotyöt helpottuvat. Tien tekemisen ja kunnossapidon kustannukset voit vähentää verotuksessa. Hyväkuntoinen metsätieverkosto on edellytys tuottavalle, nykyaikaiselle ja ympärivuotiselle puun korjuulle. 3. Kolme adjektiivia, jotka kuvaavat sinua parhaiten: Monipuolisuus: Minulla on ollut mahdollisuus tehdä työuralla monipuolisia tehtäviä sisältäen tehtäviä mm. metsäalalla, kehittämistehtävissä ja maanrakennustöihin liittyen. Aktiivinen: Toimintatapanani on pitää hyvää vuorovaikutusta asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Yhteistyökykyinen: Pyrin löytämään aina haastavissakin tilanteissa kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. 4. Mikä on metsäsuhteesi? Olen itsekin metsänomistaja. Metsä on ollut tärkeässä asemassa koko ikäni. Ihan pikkupojasta lähtien on metsässä tullut liikuttua. Nuorena aikuisena olen aloittanut metsästysharrastuksen. Myöskin metsänhoitotyöt kuuluvat vuosittain harrastuksiin edelleenkin. Metsä antaa mahdollisuuksia harrastaa, antaa taloudellista turvaa ja maaseudulle tärkeitä työpaikkoja. 5. Mikä on mielestäsi aliarvostetuin metsänhoidollinen toimenpide ja miksi? Metsän alkuvaiheen investointeihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota laatuun ja töiden oikeaan ajoitukseen. Metsän uudistamisen laatu ja erityisesti maamuokkauksen valinta on merkittävää ja oikea-aikainen taimikonhoito on erittäin tärkeää. Puutteellisilla metsän alkuvaiheen toimilla metsänomistaja menettää selvää rahaa erityisesti myöhemmässä vaiheessa. 5 Mhy Karhu hankelehti 2/2024 Hyväkuntoinen tie nostaa metsäkiinteistön arvoa TOIMIHENKILÖMUUTOKSIA Timo Mansikkaviita, tieasiantuntija puh. 050 346 4100 Tiekunnat voivat olla yhteydessä Metsänhoitoyhdistys Karhuun tien kunnossapito- ja hallintoasioissa. Avustamme tiekuntien hallinnon haasteissa. Ottakaa yhteyttä, niin katsotaan yhdessä paras tapa hoitaa teidän tietänne. Hallintopalvelut tiekunnille 1. Kerro hieman itsestäsi: Olen Timo Mansikkaviita ja toimin metsäasiantuntijana Karhussa marraskuun alusta lähtien. Pääpaino tehtävissäni tulee olemaan tieasioihin ja tiekuntiin liittyen, toimialueeni on koko Karhun toimialue. Asun Karviassa, Alkkian kylässä maaseudun rauhassa. Erilaiset liikunnalliset harrastukset, kuten myös huvi- ja hyötyliikunta metsässä kuuluvat harrastuksiin. 2. Elämänohjeeni on: Vierivä kivi ei sammaloidu
Lunastuslain uudistamisen merkitys metsänomistajille Lunastuslakia ollaan uudistamassa. Petteri Orpon johtaman hallituksen hallitusohjelmaan saatiin sisällytettyä metsänomistajan kannalta merkittävänä asiana lunastuslain uudistamiseen tähtäävä lakiprosessi. Nykyinen lunastuslaki on peräisin vuodelta 1975 ja sen sisältö noudattelee myös tuon ajan henkeä. Keskeisenä on ollut ajatus turvata yhteiskunnan kehittämisen kannalta välttämättömien lunastusten mahdollistaminen. Vuosikymmenten aikana on maailma muuttunut ja monet metsänomistajat kokeneet joutuneensa mielivallan tai ryöstön uhreiksi. Turvetuotannon jälkeen haetaan käytöstä poistuneille alueille aktiivisesti uutta käyttöä. Monille alueille on kaavailtu aurinkovoimaloiden tai tuulipuistojen perustamista. Samaan aikaan on kuitenkin muistettava, että tulevaisuudessa tuotettava sähköenergia vaatii siirtolinjat ja tällöin katseet kohdistuvat myös varsinaisen voimalakiinteistön viereisille alueille. EDUNVALVONTA Lunastusmenettelyllä otetaan edelleen haltuun esimerkiksi sähkölinjojen vaatimia johtoalueita, vaikka kyseessä ovatkin ainoastaan liiketoiminnan tarpeisiin, ei niinkään perustarpeiden tyydyttämiseen tähtäävät, lunastushankkeet. METSÄNOMISTAJAN ASIALLA 6 Mhy Karhu hankelehti 2/2024
Nykyisen lain perusteella siirtolinjojen rakentajat vievät hankkeensa aina lunastusmenettelyn kautta toteutettavaksi. Tällöin korvaukset jäävät nykylainsäädännöllä liian alhaisiksi. Nykyinen laki nimittäin lähtee siitä, ettei lunastuksen kohteeksi joutuva saa vaurastua lunastuksen myötä. Haltuunottajalle tämä kuitenkin on sallittua. Uusi lakiesitys lunastuslain sisällöstä on ollut elokuussa lausuntokierroksella ja Mhy Karhu on siitä myös lausunnon jättänyt. Uudessa lakiesityksessä lähdetään korvaustasojen korottamisesta ja hyväksytään myös lunastuksen kohteeksi joutuvan taloudellinen hyötyminen. Tulevaisuudessa mahdollisesti esiin nousevat haitat tai käytön rajoitteet eivät ole välttämättä vielä nähtävissä tai ennustettavissa, joten korvaustason korottamiselle on perusteet. Korvaukset alhaisia nykyisen lunastusmenettelyn vuoksi Nykyinen, eikä valmisteilla olevakaan laki, kiellä tai estä osapuolia sopimasta maankäytöstä aiheutuvien haittojen reilua ja oikeudenmukaista korvaamista. On syytä huomioida, ettei yksikään voimalahanke tuota sähköä ilman siirtomahdollisuutta. Siksi olisikin perusteltua maksaa korvaukset samantasoisina myös siirtolinjojen lunastuksen kohteeksi joutuville maanomistajille, kuin itse voimalahankkeen tarvitsemille hehtaareille. Toista ei ole ilman toista. Metsänomistaja kuitenkin helposti tuntee jäävänsä yksin näissä neuvotteluissa. Yksin ei kuitenkaan kannata jäädä ”tuleen makaamaan”. Mhy Karhun asiantuntijat auttavat arvioimaan aiheutuvia menetyksiä metsänomistajalle. Lisäksi olemme valmiita auttamaan mahdollisissa korvausneuvotteluissa, jotta aiheutuvat vahingot tulevat näissä keskusteluissa huomioon otetuiksi. Näitä voivat olla esimerkiksi muuttuvat tiestötarpeet, tieliittymät tms. Yksittäinen maanomistaja on yleensä ainutkertaisen kokemuksen edessä näissä lunastusmenettelyissä. Metsänhoitoyhdistys saa vuosittain paljon yhteydenottoja näihin lunastusasioihin liittyen, joten meille kertyy myös tietoa, mitkä seikat on syytä ottaa huomioon näissä keskusteluissa. Kannustamme metsänomistajia pitämään puoliaan lunastuskysymyksissä ja pyytämään apua heti ensimmäisten yhteydenottojen jälkeen. Katsotaan yhdessä, mitä on tehtävissä ja huolehditaan, että metsänomistajan edellytykset harjoittaa elinkeinoaan jatkuvat. Lausuntomme oikeusministeriölle lakiuudistuksesta on nähtävissä Mhy Karhun verkkosivuilla. Kannustamme metsänomistajia pitämään puoliaan lunastuskysymyksissä. 7 Mhy Karhu hankelehti 2/2024 METSÄNOMISTAJAN ASIALLA Mhy Karhu on jättänyt lausunnon lunastuslain uudistamisesta.
Maanomistajan omaisuudensuoja uhattuna raakkutapauksen jälkipyykissä Suomussalmen Hukkajoki on yksi jokihelmisimpukan eli raakun elinympäristöistä. Stora Enson hakkuun luonnonhoidossa tehtiin julkisuudessa paljon käsiteltyjä virheitä. Pahinta oli joen ylitys ajokoneella toistuvasti, mikä aiheutti veden samentumista ja kiintoaineen lähtöä liikkeelle. Puhdas vesi on raakulle elinehto. Kohde pystytään onneksi ennallistamaan ja työt aloitettiin viipymättä. EDUNVALVONTA Taannoinen raakkutapaus näyttää vaikuttaneen metsätalouden kestävyysvaatimuksiin yksittäistä lajia enemmän. Maanomistajan päätösvalta ja omaisuudensuoja ovat tällä hetkellä liikaa sivuroolissa. METSÄNOMISTAJAN ASIALLA 8 Mhy Karhu hankelehti 2/2024 Markus Nissinen | Kenttäpäällikkö / ympäristöasiantuntija Raakku Tavoite on saada puunostajat osallistumaan rahallisesti suojakaistojen säästämiseen, jotta kustannusten jako olisi oikeudenmukaisempaa metsänomistajalle. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK reagoivat tilanteeseen tuomalla luontoarvot mukaan puukauppaan. Kun maanomistaja kilpailuttaa puukaupan metsänhoitoyhdistyksen kautta, otetaan myös suojakaistojen puusto mukaan kilpailutukseen. Tavoite on, että puunostajat osallistuvat luontoarvojen turvaamiseen myös rahallisesti. Mikäli raha ei kuitenkaan ala liikkua, tulee luonnonhoidon kustannusten epäoikeudenmukainen jako sentään näkyväksi. Hukkajoen tapaus sai valtavasti mediahuomiota ja johti myös merkittäviin muutoksiin puukaupassa. Suurimmat puunostajat ovat sitoutuneet ympäristöministerin vetoomuksesta peräti 50 metrin täyspuustoisiin suojakaistoihin raakkuvesistöjen rannoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että 100 metrin matkalla metsään jää hehtaarin puusto, jonka arvo voi olla jopa 20 000 euroa. Tämä raha on pois vain maanomistajan kukkarosta. Raakulle tärkeintä on huolehtia veden puhtaudesta. PEFC-metsäsertifioinninkin vaatimat puustoiset suojakaistat ovat tarpeen, eikä puron tai joen yli tule ajaa ilman kunnollista suojausta. Kuva: Markus Nissinen Raakkutapaus näyttää osaltaan vaikuttaneen myös ELY-keskusten laajasti tiukentuneisiin luontolinjauksiin. MTK ja Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy (MHYP) tekivät lokakuussa 2024 kyselyn aiheesta metsänhoitoyhdistyksille. Vastausten perusteella erityisesti lajisuojelun vaatimukset ovat tiukentuneet. Petolintujen pesäpuiden suojavyöhykkeitä vaaditaan leveämmiksi sekä liito-orava elinympäristöä laajemmin säästettäväksi. ELY-keskusten luontolinjaukset
Satakunnassa suojelusta vastaavan Varsinais-Suomen ELY-keskuksenkin linjaukset ovat muuttuneet raakun suhteen. ELY vaatii nyt 30 metrin suojavyöhykettä raakun elinympäristöön, Karvianjokeen. Kovimmillaan alueen ojiinkin on vaadittu 10 metrin suojavyöhykkeitä, mutta niistä on päästy edunvalvonnan myötä eroon. Alueella toimii myös raakkujen elinympäristöjen kunnostukseen tähtäävä LIFE-Revives hanke. Hankkeessa tehdään myös raakun siirtoistutuksia, eli palautetaan raakun poikasia vesistöön. Siirtoistutukset vaativat aina maanomistajan luvan, mutta tässä on ollut puutteita. Hanketta vetävää Jyväskylän yliopistoa on ohjeistettu kysymään maanomistajilta aina lupa siirtoistutuksiin. Oman lisänsä lajisuojelun haasteisiin tuo sensitiivinen lajiaineisto, eli joko kokonaan salattu tai tarkkuudelta karkeistettu lajiaineisto. Metsänhoitoyhdistyksillä on karttaohjelmissaan peräti 2600 lajin havaintoaineistot, ja näistä noin 160 lajin havainnot eivät ole sensitiivisyyden vuoksi kartalla tarkasti paikannettavissa. Raakku on yksi näistä lajeista. Natura-alueiden ja vesistöjen läheisissä hakkuissa on myös alettu vaatia tarkempia luontoselvityksiä, mutta selkeitä ohjeita lopulliseen metsänkäsittelyyn on hankala saada. Suojelualueiden rajoille suositellaan tai toivotaan jätettävän enemmän puuta suojelualueiden suojakaistaksi. Tällaiset suojakaistat ovat selkeä esimerkki harmaasta, korvauksettomasta suojelusta, joka ei kuulu asiaan. Hankalaksi tilanteen tekee, että ELY-keskusten yhteydenotot ovat pääosin tulkinnanvaraisia suosituksia tai ohjeita. Vaatimukset ja suositukset myös vaihtelevat selvästi ELY-keskusten välillä. Tällöin maanomistajat eivät ole lain edessä yhdenvertaisessa asemassa. Useiden ELY-keskusten neuvonta ja ohjeistus toimii fiksusti, mutta ongelmia on silti liikaa. Epäselvissä tilanteissa maanomistajan kannattaakin vaatia ELY:ltä selkeää valituskelpoista päätöstä. ELY-keskusten antamissa tulkinnoissa vaatimuksista ja suosituksista on esiintynyt alueellista vaihtelua. Tämä asettaa maanomistajat alueellisesti eriarvoiseen asemaan. 9 Mhy Karhu hankelehti 1/2024 METSÄNOMISTAJAN ASIALLA Karvianjoen raakut Sensitiivisen lajitiedon salaus metsäalan toimijoilta vaikeuttaa näiden lajien huomioon ottamista metsänhoidon suunnittelussa. Sensitiivinen lajiaineisto Aiheesta on käyty laajaa keskustelua metsäalan ja ympäristöhallinnon välillä. Metsäalan viesti on ollut, ettei lajeja pystytä huomioimaan metsänhoidon suunnittelussa ja toteutuksessa riittävästi, mikäli aineisto on sensitiivistä. Tarkka raakkuaineisto on tilattu lajitietoa hallinnoivasta Lajitietokeskuksesta metsänhoitoyhdistyksiin. Tarkka aineisto myös saadaan, eli parempaan suuntaan ollaan menossa. Vesien tilaa voidaan parantaa myös luonnonhoitohankkeilla. Kuvassa Mhy Lakeuden ojien kunnostushanke ja hankkeen toteuttaja neuvoja Markku Salmirinne. Usean padon sarjalla kiintoaineksen ja ravinteiden kulkeutuminen vesistöön on saatu vähentymään selvästi. Kuva: Markus Nissinen
Kuusentaimikoissa näkyvä monilatvaisuus saattaa kieliä ravinnepuutoksesta ja nimenomaan boorin puutteesta. Erityisesti viljavilla metsämailla on yleisesti puutetta boorista. Vaiva on kiusallinen, koska sitä esiintyy erityisesti hyvän kasvupotentiaalin kuusikoissa. Boorinpuute ilmenee latvasilmujen toistuvana kuivamisena ja johtaa monilatvaisuuteen ja tukkipuun osuuden pienenemiseen. Pahimmillaan kuusen pituuskasvu lähes pysähtyy ja puut pensastuvat. Runkoon ilmaantuu poikaoksia ja tukkipuun saanto heikkenee huomattavasti. Myös mänty ja koivu voivat kärsiä boorin puutteesta ja tällöin niidenkin kasvu hidastuu selvästi. Kuusella oireet kuitenkin näkyvät selvimmin. METKA- rahoituksen kautta on nykyisin mahdollisuus hakea tukea metsien terveyslannoituksiin. Tämän rahoituksen piirissä on myös boorilannoitus. Perinteisesti boorilannoitus on toteutettu reppuruiskulla nestelannoituksena, jolloin puiden tai taimien ympäröivään maahan on levitetty lannoiteliuos. Jokainen, reppuruiskulla työskennellyt, tunnistaa tähän menetelmään liittyvät hankaluudet. Ruiskutusvesihuollon järjestäminen, veden kantaminen selässä, vuotavat letkut, huonosti toimivat suuttimet, sekä oksiin takertuvat ruiskunosat, koettelevat levitystyön tekijän kärsivällisyyttä. Lisäksi nestemäinen lannoite on varastoitava aina lämpimässä varastossa. Rakeinen vaihtoehto Mhy Karhussa olemme miettineet vaihtoehtoista tapaa boorilannoituksen toteuttamiselle. Olemme hankkineet erän rakeista boorilannosta ja myymme sitä metsänomistajille sekä omatoimiseen lannoitukseen että tarvittaessa levitettynä asiakkaan kohteelle. Lannoite on pakattu 25 kg:n säkkeihin ja käyttömäärä on noin 15 kg/ha. Lannoitteen arvonlisäverollinen hinta on tällä hetkellä 100 euroa/ säkki. Useimmiten metsänomistajat ovat hakeutuneet arvonlisäverovelvollisiksi, jolloin lannoitteen hehtaarikustannukseksi muodostuu arvonlisäverottomana hintana alle 48 euroa/ha. Lannoitekustannuksen jälkeen 155:n euron METKA-tuesta jää omatoimiselle metsänomistajalle ”levityspalkkaa” 107 euroa hehtaaria kohti. Mikäli lannoituksen ostaa ulkopuolisena palveluna, voi ”ylijäämällä” kuitata levitystyöstä aiheutuneita kustannuksia. Tämän päivän hintatasolla mietittynä, ei kovin montaa menetettyä tukkirunkoa tarvita kuittaamaan boorilannoituksesta aiheutuneet kustannukset. Puuston kehityksen nopeutuminen ja runkopuun saannon parantuminen, jo ensiharvennuksista lähtiMetsien terveyslannoitus boorilla en, ylittävät reilusti boorilannoituksesta aiheutuvat kustannukset, vaikka levitystyön toteutuksen jättäisi metsäammattilaisten murheeksi. Mhy Karhun kautta saatava rakeinen boorilannos sisältää booria 15 % ja sen vaikutusaika on pitkä. Kerran toteutetun lannoituksen odotetaan riittävän koko kiertoajalle. Vakassa rakeinen boorilannoite. KONKRETIAA METKA-tuki Terveyslannoituksen tuen ehdot: Kuvioilla ei vähimmäiskokoa, vähintään kahden hehtaarin alue voi koostua useasta kuviosta. Kohteen pinta-ala vähintään 2 ha Tarpeelliset metsänhoitotyöt on tehty Ei merkittäviä hakkuutarpeita Kohteen vesitalous kunnossa Vähintään 70 m3/ha kasvatuskelpoista puustoa TAI kasvatuskelpoinen taimikko, keskipituus vähintään 0,7 m Ota rohkeasti yhteyttä Mhy Karhun asiantuntijoihin. Selvitetään yhdessä sopivimmat lannoituskohteet ja toteutustavat. Jäikö jokin asia mietityttämään? Lannoituksen yhteydessä on kiinnitettävä erityisesti huomiota toimenpiteiden vesistö- ja ympäristövaikutuksiin sekä mahdollisten haittojen vähentämiseen. Terveyslannoituksen tuen määrä on 155 €/ha. Tukea ei voida myöntää, jos: Pääpuulaji on hieskoivu Maaperä vettä läpäisemätöntä savikkoa Puuston uudistaminen kannattavampaa, kuin sen kasvattaminen 10 Mhy Karhu hankelehti 2/2024
Metsänhoitoyhdistysten valtuustot toimivat ylimpänä päättävänä elimenä yhdistysten hallinnossa. Valtuusto kokoontuu sääntöjen mukaan kahteen sääntömääräiseen kokoukseen vuosittain, joissa käsitellään mm. toimintasuunnitelmat, talousarviot, toimintakertomukset ja tilinpäätökset. Valtuustokauden kesto on neljä vuotta. Uuden valtuuston kausi alkaa heti, kun vaalitoimikunta on vahvistanut vaalin tuloksen. Valtuusto valitsee yhdistyksen hallituksen, kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Valtuusto valitsee itselleen myös puheenjohtajan koko toimikaudekseen. Valtuuston puheenjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa. Näin ollen, hän valvoo valtuuston tahdon toteutumista hallitustyöskentelyssä. Lisäksi valitaan yhdistyksen edustaja MTK:n metsävaltuuskuntaan. Valtuuston jäseniltä toivotaan aktiivista ja aloitteellista keskustelua metsänomistajaa koskeviin kysymyksiin. Valtuuston kokouksissa tähän on erinomainen mahdollisuus. Kokouksissa pääsee kuulemaan ajankohtaisia asioita puukaupasta, metsäpolitiikasta ja metsänomistajia koskevasta edunvalvonnasta. Valtuusto onkin näköalapaikka metsäedunvalvontaan. Se voi olla kiinnostuneille myös hyvä ponnahduslauta kohti monipuolisempia luottamustehtäviä aina valtakunnantasolle saakka. Seuraavilla sivuilla esittelemme uudet, Mhy Karhun valtuustoon, valitut henkilöt. Jäsen, ole rohkeasti yhteydessä uusiin valtuutettuihin ja kerro omat toiveesi. Tehdään yhdessä töitä metsänomistajan hyväksi. Mhy Karhussa jäsenet päättävät Metsänhoitoyhdistys Karhulle on valittu uusi valtuusto. He edustavat jäseniä metsänhoitoyhdistyksen hallinnossa. Valtuuston vastuulla on tuoda jäsenten ääni kuuluviin yhdistyksen päätöksenteossa. MHY VALTUUSTOVAALILIITE 11 Mhy Karhu hankelehti 2/2024
MHY VALTUUSTOVAALILIITE Jukka Jokinen Asiamies Olen saanut perintönä pienen metsätilan. Kaupunkilaisena metsänomistajana metsänhoitoyhdistyksen palvelut ovat minulle tärkeitä. Painotan metsänhoidossa monimuotoisuutta, jotta metsässä olisi lajirikas puusto. Karsastan avohakkuita ja tehometsähoidon menetelmiä, joista seuraa luontokato. Jussi Vanhahonko Yrittäjä Insinööri, eMBA yrittäjä sekä Honkajoen yrittäjien hallituksen jäsen. Olen näköalapaikalla metsien paremmassa hyödyntämisessä myös yhteismetsän toimitsijana. Valtuustossa näen mahdollisuuden omalta osaltani tuoda esiin kokemuksia eri toimintamalleista. Mhy Karhun valtuusto Lasse Vappula Pastori Olen juuri töistä pois jäänyt Nakkilan seurakunnan kappalainen ja siirtymässä kohti eläkevuosia. Olen syntyperäinen nakkilalainen ja asun vaimon kanssa kotitilalla. Pellot ovat vuokrattuna ja metsät Metsänhoitoyhdistyksen kautta hoidettuna. Jorma Pohjus Yrittäjä Olen Niinisalolainen metsänomistaja. Haluan hyvää hyvää edunvalvontaa ja oikeudenmukaista kohtelua metsänomistajille. Juha Kynäslahti Laadunohjausinsinööri Olen 52 vuotias metsänomistaja Satakunnasta. Arvostan metsänhoidossa luontoarvoja ja monimuotoisuutta, jotka yhdessä luovat hyvät edellytykset kestävälle metsänhoidolle. Juha Vanhapaasto Toiminnanjohtaja, maa-ja metsätalousyrittäjä Olen maaseudun kehittäjä Honkajoelta. Metsänomistajien edunvalvonta on nykyisin entistä tärkeämpää, kun metsien käyttöön kohdistuu monia paineita sekä kotimaassa että EU-tasolla. Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajan puolella ja toimimalla valtuustossa voin osaltani vaikuttaa siihen, että metsänomistajan ääni kuuluu päätöksenteossa. Hanna-Leena Puosi Opettaja Olen Nakkilalainen metsänomistaja. Olen kokenut valtuustotyön ja metsänhoitoyhdistyksen tärkeäksi joten halusin jatkaa valtuustotyötä. Harri Viitanen Maanviljelijä Olen 44-vuotias perheenisä ja maatalousyhtymän osakas. Koulutukseltani olen Agrologi. Johanna Lahti Erikoistutkija Työskentelen päätoimessaan erikoistutkijana puupohjaisten innovaatioiden parissa VTT:llä. Sen lisäksi huolehdin sukutilojen metsistä Jämijärvellä ja Päijät-Hämeessä. Toimin myös valtakunnallisen Uusi puu-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Aimo Lehtonen Eläkeläinen Olen Pomarkkulainen metsänomistaja, metsäni ovat myös Pomarkussa. Taimikonhoidot tykkään tehdä itse. Metsänhoito on mielestäni tärkeää tulevaisuuden kannalta. Metsällä on itselleni monta merkitystä. Antti Vuorela Metsäpalveluyrittäjä Asun Siikaisten Leväsjoella. Olen aina ollut kiinnostunut metsistä ja edunvalvonnasta, valtuusto on siis hyvä näköalapaikka minulle. Esko Ylilammi Eläkeläinen, metsänomistaja Olen metsänomistaja Honkajoen Katkon kylältä. Pidän tärkeänä metsäomistajan oikeuksien puolustamista ja edunvalvontaa. Haluan olla mukana vaikuttamassa metsänomistajien profiilin sekä arvostuksen nostamiseen. Näköalapaikka suomalaiseen metsään 12 Mhy Karhu hankelehti 2/2024
Vaikuttava paikka MHY VALTUUSTOVAALILIITE Susanna Hautahalme-Kaksonen Lähihoitaja Sama metsä Veneskoskella on kulkenut suvussa vuosisatoja. Minulle on tärkeää myös vesiensuojelu sekä metsän aluskasvien käyttö viisaasti hyödyksi myös yrttinä. Saunavihdaksi teen kimpun jossa on Koivua, Pihlajaa ja Siankärsämöä. Haluan olla tulevaisuuden tekijä, jota ohjaa rakkaus metsään! Timo Mustaniemi Tehdaspäällikkö Olen 52-vuotias metsästystä ja metsänhoitoa harrastava tehdaspäällikkö Kankaanpäästä. Koulutukseltani olen bio- ja elintarviketekniikan insinööri ja opiskelen työn ohessa biotalouden ja energiantuotannon johtamista. Valtuutettuna haluan olla mukana kehittämässä Mhy Karhun toimintaa vastaamaan entistä paremmin jäsentemme tarpeisiin ja metsien tulevaisuuden haasteisiin. Timo Mäkelä Myyntijohtaja, maa- ja metsätalousyrittäjä Pekka Mäkelä Maa- ja metsätalousyrittäjä/ katsastusmies Olen 40 vuotta katsastellut autoja. Metsänhoito kiinnostaa ja teenkin mielelläni metsänhoitotöitä omissa metsissäni. Piia Uusitalo DI, maa- ja metsätalousyrittäjä Olen maa- ja metsätalousyrittäjä, koulutukseltani olen tietotekniikan DI. Haluan olla ajamassa metsänomistajien etuja parempia palveluita Riitta Anttila Taloushallinnon asiantuntija Työskentelen Tilipalvelu Rantalainen Oy:ssä taloushallinnon asiantuntijana ja sen lisäksi toimin maatalousyrittäjänä kotitilallani. Perheeseeni kuuluvat mies ja kolme tytärtä. Mikko Lemmetty Tekniikan tohtori Olen Pomarkkulainen metsänomistaja, jolla on kokemusta organisaatioiden toiminnasta ja strategisesta suunnittelusta. Pasi Heikkilä Yrittäjä Tykkään liikkua metsässä, mukanani yleensä moottori- tai raivaussaha. Mielestäni metsäkeskustelusta tuntuu puuttuvan metsänomistajalähtöisyys. Edunvalvonnalla olisi tarvetta mm. lunastuslain uudistuksessa. Pauli Huhtamaa Insinööri ja metsänhoito Asustelen Vihteljärven kulmilla. Arvostan luonnon monimuotoisuutta ja siten hoidan myös omaa metsääni. Martti Paukkunen Maatilakoneteknikko Olen 65 vuotias eläkkeellä oleva maanviljelijä, omistan metsää Siikaisten Leppijärvellä. Koko ikäni olen asunut samalla paikkakunnalla,en kuitenkaan ole enään 21 vuoteen asunut maatilalla, vaan muutin Siikaisten kirkonkylälle 2003. Metsä on aina ollut minulle tärkeä harrastusten muodossa ja tulonlähteenä, täydentämässä maatilan tuottoa! Matti Peurala Toimitusjohtaja Asuinpaikkani on Jämijärvi, Ikä 67 vuotta. Sähköalan yrittäjä, metsätalous sivuelinkeino, metsät Jämijärvellä, Kankaanpäässä ja Ikaalisissa. Metsänhoitoyhdistyksen hallinnossa olen ollut mukana kaksikymmentä vuotta, 16 vuotta hallituksen puheenjohtajana. Mauno Väyrynen Hankintapäällikkö Olen 56v kolmen lapsen isä, metsänomistaja ja metsätalousinsinööri, jolla on monipuolinen kotimainen ja kansainvälinen työkokemus metsäalalta. Harjoitan metsätaloutta Lappeenrannassa, Juuassa ja sukupolvenvaihdostilalla Pomarkussa. Vapaa-ajalla harrastan polkujuoksua, reserviläistoimintaa, jalkapalloa ja metsästystä. 13 Mhy Karhu hankelehti 2/2024 Matti Pirhonen Hankintapäällikkö Olen eläkkeellä oleva rakennusalan hankintapäällikkö ja ekometsätalouteen erikoistunut metsätalousyrittäjä. Luonnon monimuotoisuutta toteutan mm. istuttamalla metsäpalstoille tammea.
MHY VALTUUSTOVAALILIITE Paranna metsäsi arvoa myymällä energiapuuta Ostamme puuta hankinta- ja pystykauppana kaukolämmön tuotantoa varten. www.leppakoski.fi/puunhankinta Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi AUVO MARTTILA Puh. 050 357 0234 auvo.marttila@leppakoski.fi Hoito- ja ensiharvennustoimet lisäävät metsäsi hyvinvointia ja monimuotoisuutta. Huolehdimme puolestasi koko prosessista puunkorjuusta kuljetukseen. Nyt on hyvä aika harkita myyntiä. Kysyntää on! Maan kattavin markkinapaikka. Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV c/o Mhy Karhu, Porintie 6, 29250 NAKKILA | www.metsatilat.fi Palkkio 4,8 %, minimi 2 900 € (sis. alv.) tai sopimuksen mukaan. Ota yhteyttä! Marita Säämäki 040 522 4322 LKV, KiAT, kaupanvahvistaja Metsänomistajien oma ja Suomen suurin välityspalvelu hoitaa maaseudun kiinteistöjen välitystehtävät. Myös perheen tai lähisuvun sisäiset omistajanvaihdokset ja muut omaisuudenhoitotehtävät ammattitaidolla ja kokemuksella. Metsätilat-ketju on Suomen kymmenen suurimman kiinteistönvälitystoimijan joukossa. Teimme viime vuonna 2200 kiinteistökauppaa ja Länsi-Suomessakin reilusti yli 600 kauppaa. Tunnemme markkinat ja meidät tunnetaan. Osaamme ja haluamme palvella! Katso kohteita verkosta! www.metsatilat.fi Lisätietoja palveluistamme: www.metsatilat.fi 14 Mhy Karhu hankelehti 2/2024
Risupeto - uusi menetelmä energiapuun korjuuseen. Leppäkoski-Group järjesti syyskuussa energiapuun korjuunäytöksen, jossa esiteltiin karsimattoman energiapuun korjuuta Risupetohakkuupäällä. Laitteen valmistaja, Reformet Oy, määrittelee koneen energiapuupoimuriksi, joka on samalla kaatopää, energiapuukoura ja raivauslaite. TAPAHTUMAT Tapahtuma järjestettiin 6.9.2024 15 Mhy Karhu hankelehti 2/2024
Leppäkosken metsäasiantuntija Auvo Marttila Valmistajan mukaan laite soveltuu taimikon varhaishoidosta ensiharvennukseen ja on parhaimmillaan raivaamattomien harvennusrästien kohteissa. Kohde, jossa työnäytös järjestettiin, oli hoitamatonta ja osin vesakoitunutta, nuorta koivikkoa. Puuston koko oli maksimissaan yhden kuitupuun mittavaatimukset täyttävää, joka selkeästi tulisi hyötymään harvennuksesta. Hakkuukoneen alustana oli ympäripyörivä kaivinkone, jossa oli myös telojen tukisukset vakauttamassa kulkua. Itse energiapuupoimuri onkin varsin innovatiivinen laite. Hakkuupäässä on kaksi pystyakselia, joiden alapäässä on lovetuista kiekoista muodostuvat katkontaterät. Samaisten akselien keskivaiheilla on vahvoista kumiläpistä tehdyt lavat, jotka akselin pyöriessä keräävät ja sitovat puutavaran takanaan olevaan varastokammioon. Hakkuupäätä siis työnnetään kohti hakattavaa puustoa ja terien katkaistessa rungot, siirtyvät ne samalla pystyasennossa varastotilaan. Varastokammion täytyttyä se tyhjennetään ajouralle kourakasaksi, odottamaan lähikuljetusta. Jälki on siistiä ja hakkuun jälkeen alueella on helposti kuljettavissa myös jalan. Risupeto selviytyy jopa läpimitaltaan 30 cm:n rungoista eivätkä sen terät ole erityisen arkoja vaurioille. Lisäksi laitteen jatkuvatoiminen työtapa lisää tehokkuutta merkittävästi. Luonnonvarakeskus on tutkinut Risupedon työtehoa jo prototyyppikoneista lähtien. Tulokset ovat olleet lupaavia. Sekä pellonreunapusikoiden raivauksessa että hoitamattomissa ensiharvennusmetsissä, jotka ovat liki tukkoon kasvaneita, on tuottavuus ollut huippuluokkaa. Leppäkoski Group on tehostanut omaa energiapuun hankintaan perustamalla oman hankintaorganisaation puuhuoltoa turvaamaan. Yhtiöllä on käytössään kaksi, urakoitsijoiden operoimaa Risupeto- yksikköä, tavanomaisempien kohteiden lisäksi. Kokemukset koneista ovat pääosin myönteisiä kertoo, Leppäkoski Groupilla metsäasiantuntijana työskentelevä, Auvo Marttila. Hänen hankintaalueensa Mhy Karhun alueella on Pomarkku, Kankaanpää, Siikainen ja Jämijärvi. Hakkuupäätä työnnetään kohti hakattavaa puustoa ja terien katkaistessa rungot, siirtyvät ne samalla pystyasennossa varastotilaan. Risupeto -hakkuupää kaivinkoneessa. Leppäkoski Groupilla on käytössään kaksi, urakoitsijoiden operoimaa Risupeto -yksikköä. 16 Mhy Karhu hankelehti 2/2024 TAPAHTUMAT
Kysyimme, millaisiin kohteisiin Risupeto on ensisijaisesti tarkoitettu. Marttila toteaa Risupedon olevan oikea työkalu, kun kohteessa on taimikonhoitotyöt ”unohtunut” tehdä jo kauan sitten. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hoitotyöt voisi tai kannattaisi laiminlyödä, mutta jos näin on päässyt käymään, saattaa jotain olla vielä tehtävissäkin. Jonkinlaisena tavoitekertymänä kohteelta voisi pitää 40–50 m3/ha rankaa ja risua. Kohteiden minimikoko on noin 3 ha erillisenä kuviona, mutta muiden kohteiden läheisyydessä tai pellon reuna-alueiden siivouksen yhteydessä, pienemmätkin alueet tulevat kysymykseen. Pellonreunat ja tienvarsipuustot kuuluvat myös Leppäkoski Groupin kiinnostuksen piiriin, kunhan kokonaiskertymää on riittävästi. Näitä kohteita tehdään myös giljotiini- tyyppisellä koneella, etenkin tienvarsikohteita. Auvo Marttilan mukaan korjuujälki Risupedolla hyvää, eikä häpeä sahatyölle. Ajoura toki syntyy jo vähän varhaisemmassa vaiheessa, mutta se hyödynnetään myös jatkossa. Lisäetuna tulee vielä risujen poiston myötä helpottunut liikkuminen maastossa. Hoitorästejä metsissämme riittää edelleen, vaikka metsänomistajia on kannustettu hoitotöihin monin eri tavoin. On selvä, että kaikkien metsänomistajien taidot, aika tai fysiikka ei riitä raivaussahan kanssa työskentelyyn. Osasyynä voi olla myös kustannusten pelko, koska hakkuutulot ovat vielä kaukana tulevaisuudessa. Selvää kuitenkin on, että kasvutappioita tulee ja sitä kautta taloudellisia menetyksiä metsänomistajalle, mikäli puustoa ei hoideta ajallaan. Hoitorästejä purettaessa, on tavanomaisin hakkuukertymä energiapuuta. Läpimitat ovat yleensä pieniä, jolloin yksittäisen rungon korjuukustannus voi nousta kestämättömälle tasolle. Risupedon myötä voi hoitamattoman metsän kunnostus muuttua jopa lievästi tuoton puolelle, myös pankkitiliä tarkasteltaessa. Metsänhoitoyhdistys Karhun asiantuntijoilta voit kysyä lisää nuoren metsän kunnostukseen liittyvistä asioista. Panostamme jatkuvasti asiantuntijoidemme koulutukseen ja uusien menetelmien hyödyntämiseen. Pyrimme parhaamme mukaan etsimään markkinat ja toimintatavat kaikenlaisille kohteille. Yhteistyö Leppäkoski Groupin kanssa onkin mielenkiintoinen mahdollisuus myös Mhy Karhulle palvelujen parantamiseen. Risupedolla tapahtuva energiapuunkorjuu ei ole vastaus kaikkiin tapauksiin, mutta se on erinomainen lisä työkalupakkiin. Ota rohkeasti yhteyttä Mhy Karhun metsäasiantuntijoihin. Mietitään yhdessä paras mahdollinen tapa hoitaa metsä kuntoon ja tuottavaksi. Risupedon työmaa, nuoren metsän kunnostus. Osaan kohteista on saatavissa myös metkatukia. 17 Mhy Karhu hankelehti 2/2024 TAPAHTUMAT
Maa- ja metsätilojen omistajien keski-ikä on noussut vuosi vuodelta. Syitä tähän kehitykseen on varmasti monia. Etenkin metsänomistajat ovat ikääntyneet. Metsänomistaja 2020- tutkimuksen mukaan puolet metsänomistajista on jo eläkeiässä ja keski-ikäkin on 62 vuotta. Kuolinpesien osuus metsien omistuksesta on saman tutkimuksen mukaan ollut n. 10 %, toisaalta monet kuolinpesät ovat muuttuneet yhtymiksi. Kuinka sitten käy tulevaisuudessa, johtaako ikääntyminen kuolinpesien metsänomistusten lisääntymiseen? Toivottavasti ei. Laajojen ja monipolvisten kuolinpesien hallinnointi voi olla erityisen hankalaa. Tämä tulee usein esiin metsien hoitoon tai hakkuisiin liittyvän päätöksenteon yhteydessä. Kuolinpesän osakkaiden tai usean osakkaan yhteisen näkemyksen saavuttaminen metsäasioissa voi toisinaan olla hankalaa. Mikäli jakamattomien kuolinpesien sisälle syntyy vielä uusia kuolinpesiä, vaikeutuu asioiden hoitaminen entisestään. Miksi sitten maa- tai metsäomaisuudesta sitten pidetään niin tiukasti kiinni? Maa- ja metsäomaisuuteen liittyy paljon muitakin arvoja, kuin pelkkä raha. Usein omistajalla on kiinteistöön vahva tunneside, jonka vuoksi luopuminen, etenkin ulkopuolisille myyden, voi tuntua väärältä. Maaomaisuus on voinut tulla itselle perintönä, se on kenties ollut elämäntyö tarjoten toimeentulon tai sen on muuten edellyttänyt suuria ponnisteluja ja uhrauksia. Syynä voi olla myös puhumattomuuden kulttuuri. Omistaja ei ole osannut puhua läheisilleen luopumiseen liittyvistä ajatuksistaan, eikä läheiset ole uskaltaneet tai kehdanneet ottaa asiaa keskustelun alle. Omistajanvaihdoksen ei tarvitse aina olla perheen tai suvun sisäinen sukupolvenvaihdos. Metsänomistajan lähipiiri ei välttämättä koe kiinnostusta jatkaa metsänomistajana. Tällöin saatetaan ajautua tilanteeseen, jossa kuolinpesäpohjainen metsänomistajuus syntyy, ellei avoimesti keskustella myös mahdollisuudesta myydä metsäomaisuus perhepiirin ulkopuolelle. Omistajanvaihdos onnistuneesti MTK- Satakunta ja Mhy Karhu toteuttavat yhdessä Onnistunut omistajanvaihdos- hanketta, jossa tavoitteena on edistää maa- ja metsätilojen omistajanvaihdoksia ja kannustaa kuolinpesien purkamista. Oleellista maa- tai metsätilan omistajalle on käydä itsensä kanssa keskustelu omasta tahdosta ja toiveista. 18 Mhy Karhu hankelehti 2/2024 OMISTAJANVAIHDOS Maa- ja metsäomaisuudesta luopuminen vaatii aina kypsyttelyä. Henkinen valmistautuminen on keskeinen osa prosessia. Kauppakirjan laatiminen on vain tekninen osa kokonaisuutta. Oleellista maa- tai metsätilan omistajalle on käydä itsensä kanssa keskustelu omasta tahdosta ja toiveista. On myös hyvä huomata, että siirtäessään omaisuuden nuoremmalle polvelle tai myydessä ulkopuoliselle, voi edelleen toteuttaa omaa tahtoaan tilan myymisen suhteen. Kenenkään edun mukaista ei kuitenkaan ole joutua vastentahtoisesti maa- tai metsätalousyrittäjäksi. Meillä jokaisella on omat toiveemme ja tavoitteemme tulevaisuuden suhteen. Mikäli niihin odotuksiin ei maa- tai metsätalousyrittäjyys sisälly, voi paras ratkaisu olla motivoituneen yrittäjän etsiminen perhepiirin ulkopuolelta.
MTK- Satakunta ja Mhy Karhu toteuttavat yhdessä Onnistunut omistajanvaihdos- hanketta, jossa tavoitteena on edistää maa- ja metsätilojen omistajanvaihdoksia ja kannustaa kuolinpesien purkamista. Hankkeen aikana järjestetään mm. tiedotustilaisuuksia ja tapahtumia, joissa kannustetaan uusia henkilöitä yrittäjyyteen ja rohkaistaan omistusjärjestelyihin silloin, kun ne alkavat tuntua ajankohtaisilta. Lisäksi tuotetaan omistajanvaihdoksia tukevaa materiaalia ja tuetaan maa- ja metsätilanomistajia henkisen päätöksenteon haasteissa. Hankkeen päävastuullisena toteuttajana on MTKSatakunta ja Mhy Karhu toimii osatoteuttajana. 19 Mhy Karhu hankelehti 2/2024 OMISTAJANVAIHDOS Mhy Karhussa hankkeen toteutuksesta vastaa metsä- ja kiinteistöasiantuntija Marita Säämäki. Maritaan voi muutenkin olla yhteydessä kaikkiin metsänomistamiseen tai metsäkiinteistöistä luopumiseen liittyvissä asioissa. Marita Säämäki 040 522 4322 Metsä- ja kiinteistöasiantuntija Turvetuotannosta poistuneiden alueiden jälkikäyttö Monille maanomistajille on väläytelty lupauksia aurinkovoimala-alueista ja niiden myötä saatavista vuokratuloista. Joillain kohteilla tämä voi olla realismiakin, ei kuitenkaan kaikilla. Kaikkia suunnittelun piirissä olevia aurinkovoima-alueita ei luultavasti tulla koskaan toteuttamaan. Odotellessa aurinkovoimapäätöksiä saattaa kulua vuosia, jolloin alue osin vesakoituu ja jatkokäyttö vaikeutuu. Vanhalla tuotantoalueella voi olla hyvin metsitykseen sopivia alueita, jotka pysyvät kuivina ilman jatkuvaa veden pumppausta. Näiden alueiden metsittäminen onnistuu usein kohtuullisella työllä, kunhan toimenpide suunnitellaan huolella. Vaihtoehtoina voivat olla myös ennallistaminen tai kosteikkojen rakentaminen. Turvetuotantoalueiden jälkikäyttöä mietittäessä tulee aina huomioida myös vesiensuojelulliset näkökohdat. Valumavesien mukana on mahdollista huuhtoutua vesistöjä rehevöittävää kiintoainesta järviin ja jokiin. Turvetuotantoalueilla on yleensä hyvät laskeutusaltaat, jotka oikein hoidettuina estävät tehokkaasti huuhtoutumia. Entäpä tuotannon loppumisen jälkeen, kun altaita ei enää säännöllisesti hoideta? Ennallistuuko alue, jos laskuoja tukitaan? Ei välttämättä. Ympäröivän infran vaikutusta ei voi sivuuttaa. Alueen läheisyydessä sijaitseva tie reunaojineen sekä lähialueella rakennettu muu infra, saattavat estää alueen tosiasiallisen ennallistumisen. Veden pinta ei tällöin nouse enää alkuperäiselle tasolle ilman merkittäviä maansiirtotöitä tai muita järjestelyjä. Lähivuosina poistuu tai on jo poistunut turvetuotannosta merkittävä määrä tuotantoalueita. Näiden vanhojen tuotantoalueiden jatkokäyttöön voi olla useita eri vaihtoehtoja. Alueen jatkokäyttöä voi suunnitella myös eri käyttömuotojen yhdistelmänä. Korkeammalla olevien alueiden metsittämisen yhteydessä voidaan matalampaan keskikohtaan muodostaa lintulampi tai muu kosteikko. Tämän päivän turvesuo voi olla huomisen talousmetsää tai luonto- ja virkistyskohde. Mikäli mietit turvetuotantoalueen jatkokäyttöä, kannattaa olla yhteydessä Mhy Karhun asiantuntijoihin. Mietitään yhdessä, miten aluetta voidaan kehittää järkevästi, joko metsittämällä tai jotenkin muuten. Samalla luomme työtä ja toimeliaisuutta alueemme hyväksi. Asiantuntijoidemme yhteystiedot löydät tästä lehdestä. Käytöstä poistetun turvetiotantoalueen reunat metsittyvät luontaisesti. Sarkojen keskiosat kannattaa istuttaa. Alueen jatkokäyttöä voi suunnitella myös eri käyttömuotojen yhdistelmänä.
Ympäristötuki on Metsäkeskuksen ja metsänomistajan välinen, kymmenen vuoden määräaikainen suojelusopimus, monimuotoisuudelle arvokkaan kohteen suojelusta. Sopimuksessa kohde rajataan metsätalouskäytön ulkopuolelle sopimuskauden ajaksi. Kuitenkin tavanomainen virkistyskäyttö, kuten marjastaminen ja sienestäminen on sallittua, samoin myös metsästys. Mutta esimerkiksi tuulenkaatamia puita ei kohteelta saa poistaa sopimusaikana. Ympäristötuki tuo metsänomistajalle mahdollisuuden saada metsästään tuloa sellaisilta kohteilta, joiden hakkuita laki jollakin tavalla rajoittaa. Korvausta monimuotoisuudelle arvokkaiden kohteiden suojelusta Onko metsässäsi metsälain erityisen tärkeäksi määrittelemä elinympäristö? Tai muusta metsäympäristöstä, vaikkapa vesitaloudeltaan, erottuva kohde? Tai ehkäpä vanhaa metsää, joka on maisemallisista syistä pidetty pystyssä? Tällaisten, monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden kohteiden määräaikaiseen suojeluun, on mahdollista saada ympäristötukea. YMPÄRISTÖTUKI Puron varteen jätettävä suojakaista voi olla mahdollinen ympäristötukikohde. 20 Mhy Karhu hankelehti 2/2024 Ympäristötukikohde, jossa puron varrella esiintyy runsaasti lahopuuta. Sopivilla kohteilla erityisiä luontoarvoja Arvokkaimpia kohteita ympäristötukeen ovat metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt, eli ns. metsälain kymppipykälän kohteet. Näihin kuuluvat tavallisimmin esimerkiksi pienvesien (purot, norot, lammet, lähteet) välittömät lähiympäristöt, lehdot, jyrkänteen alusmetsät, tietyt suoelinympäristöt sekä kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla. Ympäristötukea voi saada myös kohteille, jotka täyttävät METSO-kriteerit. METSO-elinympäristöihin lukeutuu paljolti samoja elinympäristöjä, jotka kuuluvat metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin, mutta jotka eivät täytä kaikkia lakistatukseen vaadittavia kriteerejä. METSOelinympäristöihin kuuluvat lisäksi esimerkiksi tulvametsät ja luhdat sekä monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät. Esimerkiksi uudistuskypsä tai lähes uudistuskypsä metsä, jossa ei ole pitkään aikaan tehty metsänhoitotöitä ja jonne on muodostunut vuosien saatossa lahopuuta, saattaa hyvällä todennäköisyydellä täyttää monimuotoisuudelle merkittävän kangasmetsän kriteerit. Maastotöiden kautta korvauslaskelman tekoon Ennen kuin ympäristötukihakemus voidaan lähettää Metsäkeskukselle, pitää metsäasiantuntijan käydä maastossa tarkastamassa elinympäristön soveltuvuus ympäristötukeen, määrittämässä rajaus kyseiselle elinympäristölle ja mittaamassa tarvittavat puustotiedot. Tapauskohtaisesti tarvittavat maastomittaukset voidaan tehdä myös esimerkiksi metsäsuunnitelman teon yhteydessä.
Ympäristötukea voi hakea metsälain 10 pykälän (§) elinympäristöihin sekä METSO-ohjelman valintaperusteiden mukaisiin elinympäristöihin. TÄSTÄ ON KYSYMYS Ympäristötuen määrä eri kohteilla selvitetään ympäristötukilaskelmalla. Merkittävin ympäristötukisumman suuruuteen vaikuttava tekijä on elävän puuston määrä kohteella. Tukisumman suuruuteen vaikuttavat myös mm. kohteella olevan lahopuun määrä sekä saman metsäkiinteistön hakkuumahdollisuudet. Sillä, kuuluuko kohde metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin, vai METSO-elinympäristöihin ei ole vaikutusta korvauksen suuruuteen. Ympäristötukikorvaus koko kymmenen vuoden sopimuskaudelta maksetaan metsänomistajalle kertamaksuna sopimuskauden alussa. Juho Savolainen 050 505 2629 Metsä- ja ympäristöasiantuntija 21 Mhy Karhu hankelehti 2/2024 Tukihakemusten valmistelun pelikenttä uusiksi Metsäalan toimijoiden, etusijassa metsänhoitoyhdistysten, tekemä ympäristötukien valmistelutyö on lisääntynyt tänä vuonna merkittävästi. Aiemmin ympäristötukien valmistelusta valtaosan hoitanut Metsäkeskus lopetti valmistelutyöt viime vuoteen, jonka myötä vastuu ympäristötukien valmistelusta siirtyi kokonaisuudessaan muun toi- Useimmissa tapauksissa oman alueesi metsäasiantuntija osaa auttaa eteenpäin ympäristötukea koskevissa kysymyksissä. Mhy Karhun metsäasiantuntija, Juho Savolainen, on ympäristötuki- ja suojeluasioiden erityisosaaja. Juhoon kannattaa olla suoraan yhteydessä koko Karhun toimialueelta, mikäli nämä asiat erityisesti kiinnostavat. mijakentän haltuun. Metsäkeskus kuitenkin yhä käsittelee valmistellut hakemukset ja päättää ympäristötuen myöntämisestä. Ympäristötuki kuuluu tänä vuonna alkaneen uuden METKA- tukijärjestelmän piiriin. Metsäkeskus ei ole vielä metkan aikana ympäristötukihakemuksia käsitellyt, joten palautetta hakemuksista ei ole hakemusten valmisteluportaalle vielä kertynyt. Ympäristötukihakemusten käsittelyn on kuitenkin tarkoitus alkaa Metsäkeskuksessa vielä tämän vuoden aikana. Ympäristötukihakemusten valmistelu kuuluu myös metsänhoitoyhdistys Karhun palveluvalikoimaan. Valmistelemme kokonaan uusia ympäristösopimuksia sekä ympäristötukisopimusten uusimista, mikäli metsänomistajalla aiempi ympäristötukisopimus on päättynyt tai päättymässä. Uusittavissa sopimuksissa maastotyöt voidaan tehdä ja hakemus valmistella jo ennen kuin vanha sopimus päättyy, mutta uusi sopimus saadaan voimaan vasta vanhan päätyttyä. Jatkossa pyrimme Mhy Karhun toimesta laadituissa metsäsuunnitelmissa ja erityisesti monitavoitteisissa metsäsuunnitelmissa tuomaan esille myös vaihtoehtoiset metsänkäyttötavat. Näitä vaihtoehtoisia tapoja voivat olla esim. ympäristötukisopimukset tai vapaaehtoiset suojelukohteet. Juho suorittamassa maastotarkastusta mahdollisella ympäristötukikohteella. Ympäristötuki kuuluu metsätalouden kannustejärjestelmän (METKA) työlajeihin. Uutena korvausosana ympäristötuessa on kannustinkorvaus, joka maksetaan sopimuskohteilla olevasta lahopuusta. Eli mitä enemmän kuollutta puuta ympäristötukialueella on, sitä suurempi on korvaus tulee olemaan.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=