Satakunnassa suojelusta vastaavan Varsinais-Suomen ELY-keskuksenkin linjaukset ovat muuttuneet raakun suhteen. ELY vaatii nyt 30 metrin suojavyöhykettä raakun elinympäristöön, Karvianjokeen. Kovimmillaan alueen ojiinkin on vaadittu 10 metrin suojavyöhykkeitä, mutta niistä on päästy edunvalvonnan myötä eroon. Alueella toimii myös raakkujen elinympäristöjen kunnostukseen tähtäävä LIFE-Revives hanke. Hankkeessa tehdään myös raakun siirtoistutuksia, eli palautetaan raakun poikasia vesistöön. Siirtoistutukset vaativat aina maanomistajan luvan, mutta tässä on ollut puutteita. Hanketta vetävää Jyväskylän yliopistoa on ohjeistettu kysymään maanomistajilta aina lupa siirtoistutuksiin. Oman lisänsä lajisuojelun haasteisiin tuo sensitiivinen lajiaineisto, eli joko kokonaan salattu tai tarkkuudelta karkeistettu lajiaineisto. Metsänhoitoyhdistyksillä on karttaohjelmissaan peräti 2600 lajin havaintoaineistot, ja näistä noin 160 lajin havainnot eivät ole sensitiivisyyden vuoksi kartalla tarkasti paikannettavissa. Raakku on yksi näistä lajeista. Natura-alueiden ja vesistöjen läheisissä hakkuissa on myös alettu vaatia tarkempia luontoselvityksiä, mutta selkeitä ohjeita lopulliseen metsänkäsittelyyn on hankala saada. Suojelualueiden rajoille suositellaan tai toivotaan jätettävän enemmän puuta suojelualueiden suojakaistaksi. Tällaiset suojakaistat ovat selkeä esimerkki harmaasta, korvauksettomasta suojelusta, joka ei kuulu asiaan. Hankalaksi tilanteen tekee, että ELY-keskusten yhteydenotot ovat pääosin tulkinnanvaraisia suosituksia tai ohjeita. Vaatimukset ja suositukset myös vaihtelevat selvästi ELY-keskusten välillä. Tällöin maanomistajat eivät ole lain edessä yhdenvertaisessa asemassa. Useiden ELY-keskusten neuvonta ja ohjeistus toimii fiksusti, mutta ongelmia on silti liikaa. Epäselvissä tilanteissa maanomistajan kannattaakin vaatia ELY:ltä selkeää valituskelpoista päätöstä. ELY-keskusten antamissa tulkinnoissa vaatimuksista ja suosituksista on esiintynyt alueellista vaihtelua. Tämä asettaa maanomistajat alueellisesti eriarvoiseen asemaan. 9 Mhy Karhu hankelehti 1/2024 METSÄNOMISTAJAN ASIALLA Karvianjoen raakut Sensitiivisen lajitiedon salaus metsäalan toimijoilta vaikeuttaa näiden lajien huomioon ottamista metsänhoidon suunnittelussa. Sensitiivinen lajiaineisto Aiheesta on käyty laajaa keskustelua metsäalan ja ympäristöhallinnon välillä. Metsäalan viesti on ollut, ettei lajeja pystytä huomioimaan metsänhoidon suunnittelussa ja toteutuksessa riittävästi, mikäli aineisto on sensitiivistä. Tarkka raakkuaineisto on tilattu lajitietoa hallinnoivasta Lajitietokeskuksesta metsänhoitoyhdistyksiin. Tarkka aineisto myös saadaan, eli parempaan suuntaan ollaan menossa. Vesien tilaa voidaan parantaa myös luonnonhoitohankkeilla. Kuvassa Mhy Lakeuden ojien kunnostushanke ja hankkeen toteuttaja neuvoja Markku Salmirinne. Usean padon sarjalla kiintoaineksen ja ravinteiden kulkeutuminen vesistöön on saatu vähentymään selvästi. Kuva: Markus Nissinen
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=