METSÄNOMISTAJAT

10 Nakkilalainen Risutec Oy on valmis- tanut lisälaitteita koneelliseen metsän- uudistamiseen ja hoitotöihin kohta 20 vuotta. Toimivaksi havaitut innovaati- ot ovat löytäneet asiakaskuntansa kai- kilta mantereilta. Syyskuun lopussa ryhmä Ukrainan valtion metsien hoi- dosta vastaavia metsäammattilaisia vieraili Nakkilassa tutustumassa Ri- sutec istutuskoneisiin ja samalla suo- malaiseen metsänhoitoon laajemmin. Ukraina ei ole tunnettu metsistään. Maa-alasta alle viidennes on metsän peitossa ja siitä noin puolet on metsä- talouden piirissä. Tavoitteena on kui- tenkin metsäpinta-alan kasvattami- nen ja noin puolet nykyisistä metsistä on syntynyt metsittämisen tuloksena. Muun muassa entisten kolhoosien alueella metsänuudistamista on rei- lusti luvassa. Kesällä Ukrainan presi- dentti julkistikin miljardin puun istu- tustavoitteen. Työnsarkaa siis piisaa. Ukrainan metsistä noin puolet ovat mäntyä ja kuusta, loput muun mu- assa meillä päin vähemmän nähtyä pyökkiä ja tammea. Tällä kertaa näy- tettiin kuinka kuusentaimi uppoaa suomalaiseen kangasmaahan. Risu- tecin Myyntipäällikkö Henri Syvänen ei kehu istutuksen laatua turhaan, pitkänhuiskeat kaksivuotiaat kuu- sentaimet uppoavat maahan tiiviisti ja suoraan. Istutuskoneeseen voidaan yhdistää myös kastelu- ja lannoitus- järjestelmät. Näin saadaan piden- nettyä istutuskautta ja parannettua taimen kasvuedellytyksiä varsinkin peltoja ja joutomaita istuttaessa. Sa- malla kone jättää kartalle GPS-jäljen jokaisesta istutetusta taimesta, jolloin taimien sijainnin näkee jo kotisohval- ta. Istutuskoneen muokkain kääntää taimelle sopivan kokoisen mättään minimoiden eroosion riskit. Pohjoismainen tapa kiinnostaa Hakkuuaukon reunalla ei ehditty kauaakaan seistä, kun kutsuvieraiden kiinnostus kuulla lisää suomalaisesta metsänhoidosta heräsi. Tulkin välityk- sellä käytiin pitkät keskustelut aina kiertoajasta uudistusvelvoitteisiin, hakkuualojen pinta-alarajoitteisiin ja sen kustannuksiin. Suuri yllätys oli- kin, että paakkutaimen kappalehinta vaikuttikin olevan sama niin Kokemä- enjoen kuin Dneprinkin alajuoksuilla. Täkäläinen metsätieverkosto herätti myös ihailua. Riittävän tiivis tieverk- ko säästää niin ympäröiviä kasvatus- metsiä kuin ajokoneiden vetoakse- leitakin. Aukon varressa komeilevaa latvusmassakasaa ei niin vaan hyö- dynnetäkään, kun leimikot ovat tiet- tömien teiden takana. Mutta mitä metsäasiantuntijalle jäi mielen päälle tästä vierailusta? Siinä missä suomessa yli puolet metsistä on yksityisessä omistuksessa, luku on alle puoli prosenttia Ukrainassa. Isän- maamme laaja yksityinen metsän- omistaminen on suoranainen poikke- us maailman mittakaavassa. Samalla suomalainen metsälaki tuntuu olevan länsimaisella mittapuulla vähiten by- rokraattisesta päästä. Ylhäältä päin asetettuja hakkuumääriä, rajaa uudis- tamiskypsyydelle, tai pinta-alarajoit- teita ei meillä käytännössä ole. Ehkä poikkeuksellisen kevyet sään- telyn rattaat ovat mahdollista vain, kun valtaosa metsistä on oikeiden ihmisten aitoa omaisuutta. Jokainen kantaa ratkaisuidensa seuraamukset vähintään rahapussissaan. Tällöin syn- tyy jo sivutuotteena rationaalista, mo- nitavoitteellista ja monimuotoista met- sänhoitoa. Kuka paremmin metsänsä tuntisi kuin siitä itse leivän saaja? Koneistutuksen työnjälki ei pottiputkelle hävinnyt. Tekniikka kiinnosti ulkomaalaisia vieraita. Kotimainen metsänhoito on vientituote Eetu Heino | metsäasiantuntija | mhy Karhu