METSÄNOMISTAJAT

2 Pakko ottaa tämä esille, kun olen saanut useita yhtey- denottoja. Saman kirjeen saaneille metsänomistajille olen kuitenkin yrittänyt selittää, että osuuskunnilla on omat säännöt ja taloudellisesti myös metsänomistajan edun mu- kaista mutta kerronpa kuitenkin tarinan: Tuossa viikkona muutaman tuli ”krävöölasku” maksat- tomista osuusmaksuista eräältä osuuskunnalta erottamis- uhkauksin. Ensin tietysti ärsytti, koska periaatteenani on ollut, että kaikki velvollisuudet hoidetaan. Ko. asiaakin olen ajoit- tain tiedustellut osuuskunnasta ja saanut vastauksen, että nämä hoituvat puukauppojen yhteydessä, valitettavasti Minun leimikot ei pääsääntöisesti ole edes johtaneet tarjouksiin ko. taholta tai varsinkaan kauppaan, tosin kesäkuulla mhy:n kautta tehtyyn tarjouspyyntöön tuli poikkeuksellisesti tarjous josta hatunnosto toimihenkilölle Muutamat muut toimijat eivät nytkään tehneet tarjousta ”ostokielto, kesälomat alkamassa”. Tunnen osuuskunnan säännöt eikä ko. toiminnassa ole mitään väärää ja osuusmaksuille maksetaan sellainen tuot- to, että kannattaa maksaa, vaikka pankkilainalla, koska markkinatilanteesta johtuen ei puukauppaa tunnu synty- vän, pyysin vastausta, jos kuitattaisiin kesäkuulla saama- ni tarjouksen pojalta, vaikka hinnaltaan oli heikoin (sain kaksi tarjousta) rästit 10 hehtaarin harvennuksella (oli niin suuri että vaatinee pienen aukonkin). Valitettavasti en ole saanut mitään vastausta mutta odotellaan. Visioni menee pidemmälle ja näen että metsänomista- jan etu on tämän toimijan suuret investoinnit, jotka koh- distuvat Suomeen ja haluankin, että olisimme myös met- sänomistajina tukemassa tulevaisuudessa tätä toimintaa esimerkiksi harvennushakkuilla, jotka takaavat jatkossa hyvä laatuisenraaka-aineen uudelle jalostuslaitokselle Länsirannikolla. Muutoinkin yritimme mhy:n asiantuntijoiden kanssa ”trendikkäitä” ko. tarjouspyynnössä pyytämällä muu- tamasta leimikosta ns. jatkuvan kasvatuksen mukaisena poiminta/yläharvennushakkuna. Ei oikein tuntunut otta- van ”ääntä” olisiko niin, että on kuitenkin pysyttävä pe- rinteisissä menetelmissä. Tosin aikomukseni on tehdä ainakin yksi ns. koeala omatoimisesti, vaikka ei heti, kun näyttäisi taloudellisesti kannattavalta. Aikaisemmista ”koealoista” voisin kertoa viimeisestä turvemaan hakkuusta, jossa poistettiin kaikki lehtipuut ja jätettiin yhden tukin männyt lihomaan sekä siementämään syntyneitä aukkoja. Vastoin ohjeita tein itse kevyen muok- kauksen kaivinkoneella taimettumisen varmistamiseksi ja vähän ylileveästä sarkajaosta johtuvan keskialueiden ve- sitalouden parantamiseksi. Nyt 2 vuotta muokkauksesta on männyntaimia syntynyt melko mukavasti Tosin mata- laturpeiset paikat ovat myös heinittyneet voimakkaasti. Seuraava vaihe on varhaisperkaus ja hirvivahinkojen seu- ranta. Aikaisemmalla kokemuksellani luontainen taimik- ko on hirvelle maittanut huonommin kuin istutetut tosin alkukasvussa istutettu on, jos vaan hirveltä säästyy, tupla kasvuinen. Olen työni ja harrastusten puolesta viimeisen reilun vuoden aikana ollut paljon Itä-Lapissa ja tullut siihen ”us- koon ”, että jos napapiirin pohjoispuolella metsätalous on kannattavaa, pitäisi kaikella laskuopeilla olla täällä Sata- kunnassa ”Ameriikkaa”. Hyvää syksyn jatkoa! PÄÄKIRJOITUS Ajankohtaista sarkasmia Matti Peurala | hallituksen puheenjohtaja | Mhy Karhu Jouni Peltoniemi