1 Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaan jäsenlehti 1/2024 Sivu 4 Keskiaukeama Valmistaudu kevään hoitotoimenpiteisiin Yhteistyöllä kunnan metsät kuntoon Suokohteen hakkuu vaatii omat niksinsä VuosiLusto Sivut 10–11
2 Mhy Länsi-Uusimaan jäsenlehti. Lehti ilmestyy kolmesti vuodessa. Vastaava toimittaja: Kari Korpi p. 0500 107 166 kari.korpi@mhy.fi Sivunvalmistus: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Newprint Oy, Raisio Osoiteaineisto: Metsänhoitoyhdistyksen asiakasrekisteri Painosmäärä: 2 200 kpl Kannen pääkuva: Kari Sallinen Jutut ja kuvat pääosin: Kari Sallinen PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi SISÄLTÖ 3. Pääkirjoitus 4. Valmistaudu kevään hoitotoimenpiteisiin 5. Syksyllä pidetään mhy:n valtuustovaalit 6. Avaimet onnistuneeseen puukauppaan 8. Lossilla puut pois saaresta 10. Yhteistyöllä kunnan metsät kuntoon 12. Metsänomistajalle kuuluu korvaus luonnon- hoitotyöstä Keskiosan lisäsivut: Edunvalvontaa markkinoilla ja politiikassa Suohakkuu vaatii omat niksinsä Hajakanmaan yhteismetsä tarjoaa omistajilleen tuloja ja virkistystä 13. Lainsuojattomat luontokohteet 14. Kysy metsäasiantuntijalta 17. Metsänomistajat-ristikko 18. Metsäalan eläkeläinen Tauno Hovila tekee potkukelkkailun edistämistyötä 21. Metsämiesten säätiöllä on pitkä historia 22. Metsänhoidon apuna moderni tekniikka 24. Toimihenkilöiden yhteystiedot Tilaa taimikonhoito: www.mhy.fi/taimikonhoito Optimaaliseen aikaan tehty taimikonhoito säästää rahaa ja metsä pysyy kasvukykyisenä. Taimikonhoito kasvattaa tukkipuun osuutta tulevissa hakkuissa: saat vähintään 40 % enemmän hakkuutuloja kuin taimikonhoidon laiminlyömällä saisit. Mhy.fi Metsässä hyvä Raivataan tilaa metsäsi arvon kasvulle
3 Te metsänomistajat päätätte metsänhoitoyhdistyksen tulevan kehityksen Kari Korpi | w | Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaa Metsänhoitoyhdistyksessä tehtiin viime vuoden lopulla työhyvinvointikysely, minkä tuloksia oli varsin mukava lukea. Kyselyn kohdassa ”olisin valmis suosittelemaan työpaikkaani ystävälleni” -väittämän kanssa oli toimihenkilöistä samaa mieltä 100 %. Vastaavasti metsänomistajien asiakaspalautekyselyssä 95 % metsänomistajasta olisi valmis suosittelemaan palveluja tutuilleen. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että meillä on metsänhoitoyhdistyksessä hyvä meininki ja palveluita käyttävät metsänomistajat ovat tyytyväisiä. Mikä sitten on pielessä? Jostakin syystä yhdistyksen jäsenmäärä on laskenut jo kohta kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun jäsenyys muuttui vapaaehtoiseksi. Jäseniä on tällä hetkellä 64 prosenttia toimialueemme metsänomistajista, kun sitä verrataan vuoteen 2014, jolloin maksettiin metsänhoitomaksua ja kaikki metsänomistajat olivat automaattisesti jäseniä. Koko Suomen vastaava luku on viimeisen tilaston mukaan 63 prosenttia, joten Mhy Länsi-Uusimaa ei paini tämän ongelman kanssa yksin. Luonnollisesti vuonna 2015 eroamisia oli selvästi eniten ja sen jälkeen eroamisia on tullut keskimäärin yhden-kahden prosentin vuosivauhdilla. Jäsenyyskehitys on erittäin yllättävä, kun ottaa huomioon, että nyt jos koskaan metsänomistajien edunvalvontaa tarvitaan. Metsänomistajat ovat tällä hetkellä kovassa paineessa sekä paikallisesti että alueellisesti. Puunostajien vahva asema ja luontojärjestöjen paine vaikuttaa metsänomistajien toimintamahdollisuuksiin ja talouteen erittäin paljon. Miksi jäsenmaksu jätetään maksamatta? Osa metsänomistajista säästää tiukassa taloustilanteessa kaikista kustannuksista, osa haluaa olla nykytrendin mukaan vapaa kaikista sidoksista, ja osa ei koe saavansa jäsenyydestä hyötyä. Kustannukset ajatellaan usein väärin, kun katsotaan pelkkää jäsenmaksulaskua. Pitäisi miettiä, mikä muuttuu, jos metsänhoitoyhdistyksiä ja MTK:ta ei olisi tai ne olisivat nykyisiä heikompia. Miten yksittäinen metsänomistaja pärjää ilman taustavoimaa metsäteollisuuden kanssa puukauppaneuvotteluissa tai pystyy vaikuttamaan valtiovallan tai EU:n päätöksiin, joissa kohteena on puun hinnat, metsien käyttö, suojeluasiat tai verotus. Nykyisellä jäsenyyskehityksellä paikallinen, oman alueen metsänomistajien etua ajava, helposti tavoitettava metsänhoitoyhdistys on jossakin vaiheessa historiaa. Metsänhoitoyhdistys ei ole itseisarvo. Metsänomistajat voivat myös päättää, että omaa edunvalvonta- ja palveluorganisaatiota ei tarvita. Ei kannata kuitenkaan luottaa siihen, että metsäteollisuus ajaa metsänomistajan etua. Osakeyhtiön tarkoitus on jo lähtökohtaisestikin tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Teollisuus tekee jokaisen puukaupan niin alhaisella hinnalla kuin mahdollista. Väitän, että puun hinta tulee romahtamaan, jos metsänomistajilla ei ole vahvaa omaa edunvalvontaorganisaatiota. Miten käy yksityisen omaisuuden suojan? Tehdäänkö metsänomistajista ilmastomuutoksen maksajia? Nämä ovat vakavia taloudellisia asioita, jonka rinnalla vuotuinen metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu ja MTK:n edunvalvontamaksu ovat pieniä summia. Te metsänomistajat päätätte tulevan kehityksen. Pysykää jäsenenä ja käyttäkää metsänhoitoyhdistyksen palveluja, niin huomaatte, että mhy:stä on oikeasti hyötyä. TOIMINNANJOHTAJALTA
4 Metsänhoitoa ei tulisi unohtaa talven pimeydessä ja lumessa. Kevättä odotellessa metsänomistajalla on otollinen tilaisuus suunnitella kevään ja alkukesän toimenpiteitä. - Maaliskuun alusta lähtien on mahdollista hakea uutta Metsäkeskuksen Metka-tukea taimikonhoitoon ja nuoren kasvatusmetsän harvennukseen, kertoo Metsänhoitoyhdistys LänsiUusimaan metsäasiantuntija Anni Laitamaa. Metsätalouden kannustejärjestelmä Metka-tuki on tarkoitettu yksityisille metsänomistajille, ja sitä voi hakea metsän- ja luonnonhoidon töihin, metsäteihin sekä metsän määräaikaiseen suojeluun. - Tukea saa taimikonhoitoon 200 euroa ja sitä lisätään 100 eurolla, jos alalta kerätään pienpuustoa. - Nyt kannattaisi olla yhteydessä metsäasiantuntijaan ja varata tutustumiskäynti metsään vaikka yhdessä. Hoitotyöt onnistuvat parhaiten, heti lumien sulettua, kun ei ole vielä lehteä puissa. - Metsä kasvaa nopeasti ja se yllättää helposti metsänomistajan. On hyvä kartoittaa hoidon tarve. Tuen hakeminen onnistuu helposti. - Me voimme tehdä hakemuksen kätevästi, koska meillä on suora yhteys Metsäkeskukseen. Otollinen aika harvennukselle puun hinnan takia Metsän harvennushakkuita olisi Laitamaan mukaan myös otollinen aika suunnitella. - Kuitu- ja energiapuun hinta on nyt tosi korkealla johtuen lähinnä siitä, että tuontia Venäjältä ei ole. - Harvennukset kannattaisi ottaa ohjelmaan. Meillä on Mhy Länsi-Uusimaassa vielä tälle keväälle kelirikkotyömaita tarjolla. Harvennushakkuu ja hoitotyöt ovat Laitamaan mukaan satsaus tulevaisuuteen. -Metsänhoito ja harventaminen saa puut kasvamaan ja tuottamaan. Hoitotöitä kannattaa tehdä mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Talvi ei ole ollut joutilasta aikaa Laitamaa kannustaakin metsänomistajia ottamaan yhteyttä metsäasiantuntijoihin. - Aina voi soitella. Juttelen mielelläni metsänomistajien kanssa Talvi ei ole ollut mhy:n väelle joutilasta aikaa. Metsänomistajien veroilmoitusten teko on muun muassa työllistänyt. - Normaalia hommaa ovat olleet maastokäynnit lumikenkien avulla, metsäsuunnitelmien sekä -arvioiden ja leimaussuunnitelmien teko. -Puun korjuu on käynyt kuumana, ja on pitänyt varmistaa, että kaikki käy kuten on suunniteltu, kertoo Anni Laitamaa. Nyt kannattaisi valmistautua kevään toimenpiteisiin Taimikon hoitoon ja nuoren kasvatusmetsän harvennukseen on saatavissa uutta Metka-tukea. Metsäasiantuntija Anni Laitamaa tekee metsäsuunnitelmaa ja selvittää mittaamalla relaskoopilla metsän kuutiomäärää. METSÄNHOITO
5 Metsälehti on suomalaisen metsän riippumaton äänenkannattaja, joka tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat. Nyt jäsenetutilaukseen kuuluu myös Metsälehti Digi (arvo 142,80 €) TILAA JO TÄNÄÄN: edutjasenelle.fi tai 09 315 49 840 Kerro soittaessasi, että teet MHY-jäsenetutilauksen. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? Polku omaan metsään VUODEN TILAUSJAKSO, 23 NUMEROA 95 € Norm. 166,50 €, etusi 71,50 € HUOM! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! Mhy:n valtuustovaalien ehdokasasettelu alkaa 2.6. jatkuen lokakuun alkuun. Varsinainen äänestys on 6.– 27.11.2024. Ehdokkaaksi asetutaan sähköisen palvelun kautta. Itse äänestys tapahtuu perinteiseen tapaan kirjeäänestyksenä tai sähköisesti. Ehdokkaan tulee olla vähintään 18-vuotias metsänhoitoyhdistyksen varsinainen jäsen tai osakas kiinteistössä, joka on yhdistyksen varsinainen jäsen. Lisäksi vuoden 2024 jäsenmaksu pitää olla maksettu ehdokasasettelun päättymispäivään mennessä. Meillä metsänomistajat päättävät Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien omia yhdistyksiä. Metsänhoitoyhdistyksessä valtuusto toimii jäsenten edustajana. Se tuo metsänomistajien toiveet ja tavoitteet metsänhoitoyhdistyksen päätöksentekoon sekä käytännön toimintaan. Valtuusto valitsee keskuudestaan hallituksen. Valtuusto kokoontuu minimissään sääntömääräisiin kevät- ja syyskokouksiin. Valtuustossa pääsee kehittämään yhdistyksen toimintaa, saa lisätietoa vierailevilta asiantuntijoilta sekä tietoa metsäalan ytimestä. Valtuuston tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat talousarvion ja toimintasuunnitelman sekä tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen vahvistaminen. Se päättää jäsenmaksun määrästä, hyväksyy sääntömuutokset ja strategian. Suomessa on tällä hetkellä 52 metsänhoitoyhdistystä. Yhdistykset perustettiin aikanaan, jotta metsänomistajilla olisi yhteisvoimin enemmän hintaneuvotteluvoimaa puunostajia vastaan ja metsät pysyisivät hyvässä kasvukunnossa. Tätä tärkeää tehtävää jatkamme edelleen. Olisiko nyt sinun vuorosi vaikuttaa oman yhdistyksesi toimintaan? VAALIT Hae näköalapaikalle metsäalan ytimeen Teksti Mari Sarvaala, kehittämispäällikkö | Mhy Päijät-Häme Alkavana vuonna on metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalit. Asioista päättämään valitaan uudet valtuutetut seuraavaksi neljäksi vuodeksi.
6 PUUKAUPPA JA – MARKKINAT Valtakunnallisesti puukauppa on alkanut aktivoitua alkuvuodesta, vaikka onkin jääty jälkeen edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Vuonna 2023 alkuvuoden puukauppa oli ennätyksellisen vilkasta, mutta hyytyi loppuvuodesta. Uudesta viriämisestä kertoo puun hintatasojen nouseminen ja puun ostajien markkinoinnillinen panostus. Metsänomistajaa hämmentää puun ostajien suorien yhteydenottojen lisääntyminen. Hämmennystä lisää myös metsäyhtiöiden laajat markkinointikampanjat. Tällöin kannattaa muistaa, että niiden tarkoitus on yksinkertaisesti palvella vain yhtiöiden omia etuja, ei lähtökohtaisesti metsänomistajan etuja. Metsäyhtiöiden markkinointi kohdentuu esimerkiksi takuuhintoihin, joiden ympärillä leijuu epämääräisyys niistä maksetuista korvauksista. Viime vuonna alkuvuodesta tehdyissä puukaupoissa yksittäinen takuuhintakauppa ei välttämättä tuonut lisäkatetta, sillä hinnat nousivat kesään mennessä, mutta tippuivat loppuvuotta kohden. Huomattavasti tärkeämpää olisi ollut puukaupan ajoittaminen oikein ja puukauppojen kilpailuttaminen. Läpinäkyvä korvaus monimuotoisuudesta Metsäyhtiöiden markkinointi kohdentuu myös monimuotoisuutta lisääviin toimiin. Tämä on ehdottoman hyvä asia, että puukaupan yhAvain onnistuneeseen puukauppaan on ajoitus ja asiantuntija-apu Teksti Kalle Karttunen, tutkimuspäällikkö | Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Bonusten arvo on kuitenkin kosmeettinen, sillä jättöpuista maksettava hinta jää suhteellisen alhaiseksi. Puukauppaa suunnitellessa on hyvä tiedostaa onnistumisen reseptit. Yksittäisissä onnistuneissa puukaupoissa merkittävinä tekijöinä on puusta saatu korvaus sekä hyväksi koettu palvelulaatu. 3 6 9 1215182124273033363942454851 0 50 000 100 000 150 000 200 000 Myyntimäärät viikoittain Häme-Uusimaa, m3 Vuosi 2023 2024 Lähde: Metsäteollisuus ry. 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Etelä-Suomi Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Häme-Uusimaa Valitse näytettävä vuosi / vuodet Multiple values Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 8/2024 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu Ensiharvennus 45,86 46,61 31,52 20,97 21,46 21,18 Harvennushakkuu 68,20 68,94 47,24 26,67 27,30 26,52 Uudistushakkuu 74,61 75,15 60,43 26,77 28,92 28,61 Pystyhakkuut yhteensä 72,92 74,16 56,07 26,34 27,94 26,81 Lähde: Metsäteollisuus ry. Mari Sarvaala
7 Tiekartta osoittaa suuntaa maa- ja metsätalouden kehitykselle muuttuvassa toimintaympäristössä. Se koostuu tutkimustiedosta sekä siihen perustuvista järjestöjen tavoitteista ja toimenpiteistä. Metsänomistajille se tarjoaa keinoja puuntuotannon yhteydessä toteutettaville monimuotoisuutta lisääville toimille. Talousmetsissä luonnonhoitotoimilla voidaan merkittävästi vaikuttaa metsien monimuotoisuudelle tärkeisiin rakennepiirteisiin seuraavien 30 vuoden aikana. Lehtipuuston määrää voidaan lisätä tuntuvasti, kuolleen puun tilavuutta voidaan kasvattaa ja säästöpuiden lukumäärä voidaan kaksinkertaistaa nykytasosta. Metsien lisäsuojelu on tehokkain, joskin samalla kallein keino lisätä metsien monimuotoisuutta edistäviä rakennepiirteitä. Tiekartan toimeenpanon onnistumisessa ratkaisevana tekijänä on luontoarvomarkkinoiden muodostuminen, jossa metsänomistajat ovat keskeisessä ominaisuudessa tuottaen luontopalveluita korvausta vastaan. Luonnon monimuotoisuuden tiekartan toteutuksessa metsänomistajat keskiössä Tuottajalähtöinen (MTK ja SLC) luonnon monimuotoisuuden tiekartta julkaistiin 1.2.2024. Kalle Karttunen 3 6 9 1215182124273033363942454851 0 50 000 100 000 Vuosi 2023 2024 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 26,81 28,61 26,52 21,18 27,94 28,92 27,30 21,46 26,34 26,77 26,67 20,97 56,07 60,43 47,24 31,52 74,16 75,15 68,94 46,61 72,92 74,61 68,20 45,86 Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 8 / 2024 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 3 6 9 1215182124273033363942454851 0 50 000 Vuosi 2023 2024 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 26,81 28,61 26,52 21,18 27,94 28,92 27,30 21,46 26,34 26,77 26,67 20,97 56,07 60,43 47,24 31,52 74,16 75,15 68,94 46,61 72,92 74,61 68,20 45,86 Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 8 / 2024 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu teydessä voidaan saada korvamerkittyä korvausta monimuotoisuutta lisäävistä toimista. Tämän bonuksen, kuten monien muidenkin vastaavien bonusten, arvo on kuitenkin kosmeettinen, sillä jättöpuista maksettava hinta jää suhteellisen alhaiseksi. Luontoarvomarkkinoiden avaaminen on kuitenkin erittäin tervetullut lisä puumarkkinoille. Metsänomistajalähtöinen monimuotoisuuden lisääminen osaksi puukaupallisia toimia vaatii kuitenkin huomattavasti enemmän läpinäkyvyyttä. Läpinäkyvyys tarkoittaa sitä, että monimuotoisuutta lisäävät toimet tulee osaksi yleisiä puukauppasopimuksia ja niiden korvaustasoa ruvetaan seuraamaan. Apua metsänhoitoyhdistyksestä Epävarmuus ja läpinäkymättömyys puukaupan käytänteissä sekä puukauppatapojen ja korvaustasojen lisääntyminen vahvistavat huomattavasti metsänhoitoyhdistysten puukaupallisten palveluiden tarvetta, merkitystä ja kysyntää. Metsänomistajalähtöisen puukaupan ajoittaminen, puukaupan kilpailuttaminen ja tarjousten vertaileminen sekä puukauppasopimusten edunvalvonnan takaaminen avaavat metsänomistajille onnistuneimman puukauppatilin tänäkin vuonna.
8 YHTEISTYÖ Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen korjuupalvelulla oli loppuvuodesta erilainen savotta, kun puuta korjattiin saaresta. Työmaana oli harvennuksista koostuva leimikko, kooltaan toistakymmentä hehtaaria. Hakkuukohteet sijaitsivat Kuhmoisten Haukkasalon saaressa ja puut kuljetettiin mantereelle lossilla. Lossi kulkee 1,2 kilometrin matkan Raiskasselän yli Päijänteellä. Vesimatka vie rantautumisineen 25 minuuttia ja Kuhmoisten keskustaan kestää saaresta lähes tunti. Jaettuja kustannuksia kuljetuksesta Haukkasalon saaripalstan omistava lahtelainen Heikki Kaitila otti viime syksynä yhteyttä Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeeseen harvennushakkuiden merkeissä. Kaitila on pitkän linjan metsänomistaja ja tehnyt itsekin paljon erilaisia metsätöitä. – Olen käyttänyt hakkuissa metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelua vuosia. Itse suunnittelen leimikot ja merkkaan puita. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupäällikkö Antti Alhola kuvaa työmaata muuten normaaliksi korjuupalvelun työmaaksi, mutta kuljetus muodosti lisäkustannuksia. – Koska saari on asuttu ja sinne kulkee lossi, työmaa saatiin tehtyä helposti. Verratuna, jos jouduttaisiin tekemään jäätie tai tilaamaan erillinen lautta kuljetuksiin. – Kuljetuksen kustannuksia syntyi nupilla telaamisesta, kun jokaiselle kuormalle oli lossimaksunsa. Metsänomistaja maksoi tukkiauton lauttamaksut, koneurakoitsijoiden kulkemisen kustannukset hoiti yhdistys. Käytetty aika on myös rahaa, kuljetus tehtiin tuntityönä. Aikaavievää puunkuljetusta Havetrans oy:n yrittäjä Joona Haverinen kuljetti puuta Haukkasalosta mantereelle ja edelleen käyttöpaikkoihinsa. Haverinen kertoo haasteista. - Haukkasalon saari on hyvin mäkinen, ja syksyn lumet olivat painuneet tienpintaan niin, että tukkiauton renkaissa piti käyttää ketjuja. Puiden kuljetus saaresta oli aikaavievää, koko tukkirekan täyttäminen peräkärryineen vei aikaa reilu neljä tuntia. - Peräkärry jätettiin rantaan mantereen puolelle odottamaan, vetoauto tyhjänä lossiin, lossimatkat rantautaumisineen, saaressa ajoa useampi kilometri varastolle, puiden lastaus ja ajo takaisin rantaan, vetoauto täytenä lossiin ja puiden siirto nupista peräkärryyn. Yksi reissu vei 1,5 tuntia ja rekan täyttämiseen tarvittiin kolme keikkaa. Lossilla puut pois saaresta Teksti Mari Sarvaala | Mhy Päijät-Häme Kuvat Havetrans Oy Metsänomistaminen saaressa ei ole ihan mutkatonta. Saarisavotalla lossi tuli tutuksi tukkirekalle. Lossin kantavuuden takia puut jouduttiin telaamaan nuppikuormina.
9 Suomessa losseja on totuttu näkemään pääasiassa Turunmaan saaristossa ja Saimaalla. Valtaosa niistä liikennöi Väyläviraston alaisuudessa. Yksityiset lossit, kuten Kuhmoisten Haukkasalossa, ovat harvinaisia. Kuhmoisten Haukkasalo on Päijänteen saari, johon ei ole siltaa, vaan osa matkasta tehdään lossilla. Saaressa on 11 vakituisesti asuttua taloa ja 150 kesämökkiä. Siellä ollaan urheilullisia ja saaren erikoisuuksiin kuuluu muun muassa minigolf ja tekonurmikenttä. Lossi on liikennöinyt saaren ja mantereen väliä 30 vuotta, vuodesta 1993. Lossin omistaa tiekunta, sen käytöstä peritään jokaiselta ”autokunnalta” maksu. Lossi liikkuu aikataululla päivisin, tilauksesta öisin. Tiekunta saa valtiolta avustusta kuluja vastaan, suunnilleen 80 prosenttia kuluista korvataan. Harvinaisuus Päijänteellä Lossiin sai ajaa vain tukkiauton nupillisen verran puuta kerralla, koska lossin kokonaiskantavuus on 44 tonnia. Lastattuna tukkirekan nuppi painaa noin 35 tonnia. Odottamiseltakaan ei voinut välttyä: lossilla on muutakin liikennettä, eikä puuauto mahdukaan tai lossi voi olla juuri vastarannalla. Puut saatiin varastoitua mantereen puolelle pellolle, josta niitä voitiin kuljettaa toisella tukkiautolla eteenpäin. Haverinen itse keskittyi pelkkään puiden telaamiseen saaresta mantereelle. Liikkumista sään armoilla Lossilla on kaksi vakituista kuljettajaa ja yksi tuuraaja. Kolmannen polven haukkasalolainen, saaressa kasvanut ja edelleen asuva Lilja Järvinen on ollut lossin kuljettajana 14 vuotta, ”tulin kesätöihin”. Järvinen on tarkka lossin turvallisuudesta. – On puratettu kuormia. Silmällä pystyy jo katsomaan, onko liikaa painoa. Lossin uimisesta syvällä sen näkee. Tukkirekka on ajettava tarkasti lossiin, jotta lossin painopiste on oikein. Jo muutaman kymmenen sentin heitto voi olla liikaa, lossi kulkee vinossa tai nokka pystyssä, ”menee kuin ajokoira”. - Kovassa tuulessa on oltava tarkkana, sivutuuli on hankala. Jos on korkea kuorma päällä, niin siihen tuuli tarttuu ja työntää lauttaa sivuun. Kuormaa on joskus jouduttu purkamaan matalammaksi. Pahin tuulensuunta on kaakosta, koska silloin tuuli pääsee puhaltamaan pitkin pitkää Judinsalonselkää ja aallot nousevat korkeiksi. Silloin lossikuski Järvinen ei mielellään ota isoja ja painavia kuorma-autoja kyytiin. Järvinen on kokenut kaikenlaista vuosien varrella säihin liittyen. - Joskus myrskyssä salmeen on kerrostunut metrin kerros ahtojäitä, siinä ei liiku lossi eikä auto. Sumussa on eksytty, kun ei ole keväällä vielä kiinnitetty lossin ohjausvaijereita. Hankalimmat kelit on keväällä, kun jäätä on vielä, mutta se ei kanna enää autoja. Silloin kaivinkone ajetaan lossiin ja kone rikkoo jäätä lossin edestä, jotta vesiväylä saadaan avoimeksi. Haukkasalon lossi on nyt talvitauolle, ja saareen kuljetaan autoilla jäätietä pitkin. Rospuuttoaikana kulkuvälineinä ovat moottorikelkka ja mönkijä. Heikoilla jäillä jäädään kotiin, hengellä ei leikitä. Haukkasalon lossilla tukkiauto oli vakioasiakas monta viikkoa. Jäätä alkoi jo muodostua Päijänteelle, mutta lossin kulkuväylä pysyi vielä auki.
10 YHTEISTYÖ - Aivan loistavasti, vastaa Lohjan kaupungin metsien hoidosta vastaava kaupunginpuutarhuri Kirsti Puustinen, kun häneltä kysyy, miten yhteistyö Metsänhoitoyhdistys LänsiUusimaan kanssa sujuu. - Metsänhoitoyhdistys vastaa metsänhoitosuunnitelmista ja toteuttaa hoitotoimenpiteet. Me kilpailutamme päätehakkuut mhy:n kautta. Parhaillaan Lohjan metsänhoidossa eletään suvantovaihetta. Tekeillä on uusi metsänhoitosuunnitelma, joka perustuu kaupungin vuonna 2021 laatimaan metsänhoitostrategiaan. - Vuonna 2014 laadittu edellinen hoitosuunnitelma korvataan uudella. Sitä laaditaan tänä keväänä kolmatta vuotta ja se on nyt valmistumassa. Lohjan kaupungin talousmetsien tuottotavoite on Puustisen mukaan noin 200 000 euroa vuodessa. - Päätehakkuut ovat saaneet odottaa metsänhoitosuunnitelman valmistumista. Katsotaan mitä siinä suositellaan. Odotan innolla uutta suunnitelmaa. Metsän on näytettävä metsältä Kaupungin metsien silmäterä on Lohjan keskustan halkaiseva Lohjanharju. Valoisa mäntymetsä on lohjalaisten tärkein liikunta- ja virkistysalue. - Harjumetsän hoidossa olisi tarve raivata kuusikkoa, mutta sekin on saanut odottaa uutta suunnitelmaa. Kaupunki ei voi hyödyntää kaikkia talousmetsiään samalla tavalla kuin yksityiset maanomistajat. Teiden varsilla ja taajamien lähellä maisemalliset arvot ja viihtyisyys on otettava huomioon. - Metsän on näytettävä metsältä, toteaa Kirsti Puustinen. Lohjan tuoreen metsästrategian mukaan muun muassa metsien virkistys- ja suojelutavoitteita painotetaan aiempaa enemmän tulostavoitteita kuitenkaan unohtamatta. Metsänhoidossa pyritään pitkäjänteisyyteen ja entistä tarkempaan erilaisten metsälohkojen täsmäkäsittelyyn sekä monimuotoisuuden vaalimiseen. Keskinäinen luottamus ja yhdessä suunnittelu kohdallaan Teksti ja kuvat Kari Sallinen Uusi strategia ja metsänhoitosuunnitelma siivittävät Lohjan kaupungin ja Mhy Länsi-Uusimaan metsäyhteistyötä. Lohjan kaupungissa riittää metsää sekä vesistöä, esittelevät Kirsti Puustinen ja Juho Tiainen.
11 Suunnittelemme yhdessä ja toimimme pikaisesti Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaa tekee vuosittain ehdotuksen kaupungin seuraavan vuoden hakkuista ja hoitotöistä. - Pohdimme yhdessä mikä olisi tietylle metsälle järkevää ja suunnittelemme toimenpiteet, sekä toteutamme ne, on sitten kyse hakkuista, maisematyöluvista tai lausunnoista, kertoo pohjoisen Lohjan metsäasiantuntija Juho Tiainen. - Kaupunki käsittelee ehdotukset omassa organisaatiossaan ja päättää lopullisesta toteutuksesta. Me kilpailutamme myyntikohteet sekä teemme metsänhoitotyöt, muokkauksen, istutuksen, taimikonhoidon ja harvennushakkuun. - Teemme parhaamme kaupungin hyväksi. Kaupungin metsät on inventoitu vuosien saatossa hyvin, jonka tähden on helppo esimerkiksi paikallistaa arvokkaat luontokohteet, kuten liito-oravahaavat, Juho Tiainen kertoo. Yhteistyö on tiivistä ja välillä hyvinkin nopeaa. - Olemme valmiita toimimaan, jos tulee äkillisiä tarpeita, kertoo Lohjan taajaan asutun eteläisen alueen metsäasiantuntija Miika Mantere. - Hiljattain piti avata väyliä ja harventaa puustoa Muijalan alueelle tulevalle pientalorakentamiselle. Voi tulla pieniä toimenpiteitä, kuten lumenkaatopaikan raivausta tai puiden kaatoa aurinkopaneelien takia. -Yhteistyö on toiminut hyvin molemmin päin. Kun kaupunki luottaa meihin, on helppo toimia, Miika Mantere toteaa. Lohjan kaupungin johtava puutarhuri Kirsti Puustinen ja Mhy Länsi-Uusimaan metsäasiantuntija Juho Tiainen ovat tyytyväisiä Lohjan metsien hoitoon. Lohjan metsät Lohjan kaupunki omistaa noin 2500 hehtaaria metsää. Siitä noin 70 prosenttia eli 1783 hehtaaria on talousmetsää. Lohjan kokonaispinta-ala 1109 neliökilometriä (110 900 hehtaaria). Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi 2021 uuden metsänhoitostrategian vuoteen 2050. Voimassa oleva metsänhoitosuunnitelma on laadittu 2014. Tänä vuonna on valmistumassa uusi metsänhoitostrategian mukainen hoitosuunnitelma. Lohjan strategian mukaiset metsäluokat: lähimetsät 936 ha (37 %), ulkoilu- ja virkistysmetsät 321 ha (13 %), talousmetsät 947 ha (37 %), arvometsät 8 ha, suojelualueet 335 ha (13 %). Lohjanharjun valoisa mäntymetsä on lohjalaisten tärkein liikunta- ja virkistysalue. Kuvituskuva. Minna Lautala
12 EDUNVALVONTA Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton metsälinjan kenttäpäällikkö Asta Sarkki tekee tiivistä yhteistyötä kolmen maakunnan metsänhoitoyhdistysten kanssa. Hänen toimintaaluettaan ovat Kanta- ja Päijät-Häme sekä Uusimaa. – Ajatuksena on, että metsänomistajan kontakti on yhdistyksessä ja että yhdistyksen toimihenkilö voi kysyä meiltä neuvoa tai ohjata metsänomistajan suoraan meille. Sarkin erityisosaamiseen kuuluvat kaavoitus ja maankäyttö. Suuri osa työajasta kuluu metsäalan sidosryhmätyössä kuten esimerkiksi ELY-keskusten työryhmissä. – Valmistelevissa työryhmissä tarvitaan tietoa siitä, miten metsänomistajuuden pitäisi näkyä päätöksissä. Kaavoituksen asiantuntemusta Sarkki pyrkii olemaan mukana maakuntien kaavoitusta valmistelevissa työryhmissä. Maanomistajilta tulee hänelle kysymyksiä muun muassa kaavalausunnoista ja kaavan vaikutuksista sekä rajoituksista. MTK on kritisoinut sitä, että maa- ja metsätalousmaa nähdään maankäytön suunnittelussa raakamaana. Samaan aikaan esimerkiksi metsätalous elinkeinona ei ole kaikille kaavoitussuunnittelijoille tuttua. Sarkki rohkaiseekin metsänomistajia varhaiseen aktiivisuuteen. – Kaavasuunnitelmien tullessa näkyville valmistelua on tehty jo 1–2 vuotta. Vaikka suunnitellun asuinalueen rakentaminen alkaisi vasta 15 vuoden päästä, on sen maankäyttömuoto jo paljon aikaisemmin muutettu. Kaavoitetulla kohteella metsätalouden tukia ei enää makseta eikä metsälaki ole voimassa. Lunastuslaki on myötätuulessa Sarkki tapaa metsänomistajia lähinnä metsänhoitoyhdistysten valtuustojen kokouksissa. Yhteisiin keskusteluihin on viime aikoina noussut uusiutuva energia. – Viime vuonna puhutti aurinkovoima, johon liittyen meillä oli sopimuskommentoinnin palvelu. Voimaloita rakennetaan jo, vaikka aurinkovoimaa koskevaa lainsäädännöllistä säätelyä ei vielä ole. Tuulivoiman kohdalla maanomistajien huomio kiinnittyy sähkönjakeluun. 1970-luvulta periytyvään lunastuslainsäädäntöön pohjautuen linjojen haitta elinkeinolle saatetaan Sarkin mukaan kuitata muutamalla satasella. – Uskon kuitenkin, että lain muutostarpeesta on nyt poliittista yksimielisyyttä. Meillä on suuret toiveet tälle hallitukselle. Sarkki lisää, että korvauksia voidaan toki parantaa muutakin kautta kuin lunastuslainsäädännön puitteissa. Kohteesta aktiiviseksi toimijaksi EU-tason edunvalvonta kiinnostaa metsänomistajia. Sarkki sanoo pääsyynä olevan unionista tulleet moninaiset aloitteet, joiden valmisteluun heitä ei olla kutsuttu. – MTK:n tarkoitus on saada maanomistajat aktiivisina toimijoina mukaan, ei vain toimien ja määräysten kohteiksi. Monimuotoisuus ja luontokadon selättäminen sekä ilmastoasiat ovat kansallisen ja eurooppalaisen agendan kärkeä. Nyt monimuotoisuustoimista olisi vielä tehtävä metsänomistajalle kannattavia. – MTK on luomassa luontoarvomarkkinaa, johon sisältyy esimerkiksi ekologinen kompensaatio maanomistajille. Sarkki toivoo kentältä luottamusta ja aktiivisuutta. MTK tarjoaa runsaasti kunkin metsänomistajan omaa toimintaa ja tavoitteita tukevaa tietoa: koulutuksia, oppaita, sopimusmalleja ja markkinatietoa. – Olemme juuri julkaisseet monimuotoisuustiekartan. Siitä löytyy ajatuksia ja avauksia talousmetsien monimuotoisuustoimista vaihtoehtoineen ja kustannuksineen. Metsänomistajalle kuuluu korvaus luonnonhoitotyöstä Teksti ja kuva Annika Suvivuo Uusi metsätalouden kannustejärjestelmä, lainsäädäntöhankkeisiin vaikuttaminen ja alueelliset hirvieläinkannan tavoitteet seuraaville kolmelle vuodelle. Siinä pari esimerkkejä MTK:n kenttäpäällikkö Asta Sarkin moninaisesta työmaasta edunvalvojana. – Mietin paljon sitä, miten jäsenemme hahmottavat työhöni kuuluvat asiat ja mikä heille olisi tarpeen, sanoo MTK:n kenttäpäällikkö Asta Sarkki.
13 EDUNVALVONTAA MTK ja metsänhoitoyhdistykset varmistavat metsänomistajien mahdollisuudet käyttää metsiä omien tavoitteidensa mukaisesti. Järjestön työssä yhdistyy monipuolinen edunvalvonta puun juurelta Brysseliin sekä kaikki metsänomistajan tarvitsemat palvelut omasta metsänhoitoyhdistyksestä. Brysselin metsäedunvalvonta kääntyy kohti uutta komissiota Vaikka nykyinen komissio haastoi suomalaisia metsänomistajia, onnistuttiin metsävaikuttamisessa torjumaan pahimmat uhkakuvat. Metsäenergia säilyi uusiutuvana, pelättyä taksonomiaa ei tullut ja ennallistamisasetukseenkin saatiin joustoja. MTK oli ensimmäinen toimija koko Euroopassa, joka nosti ennallistamisen epäkohdat esille. Järjestöllä oli keskeinen merkitys sille, että esitys kehittyi parempaan suuntaan. Vaikka esimerkiksi metsien valvonta-asetukseen vaikutetaan voimakkaasti, on katse nyt seuraavassa komissiossa. Ehkäpä sieltä löytyy laajempi näkemys metsien tarjoamista lukuisista ratkaisuista vaikkapa ilmastonmuutoksen hillinnässä. EUvaalit ovat metsänomistajille äärimmäisen tärkeät ja kannattaa huolella miettiä, kenellä äänen antaa. Nukkuvien puolueeseen ei ole syytä jäädä. Hallitusohjelma toimeenpantava taloushaasteista huolimatta MTK ja metsänhoitoyhdistykset onnistuivat hyvällä ja laajalla vaikuttamistyöllä saamaan läpi keskeiset metsänomistajille tärkeät kirjaukset hallitusohjelmaan. Hallitusohjelma lupaa, ettei hakkuille tule rajoituksia eikä monimuotoisuuden turvaamisessa yksityismetsissä käytetä pakkokeinoja. Iso kirjaus on myös hallituksen julkilausuma tahto parantaa EU-ennakkovaikuttamista. Merkittävä uudistus on myös metsävähennyksen nostaminen 60 prosentista 75 prosenttiin. Kevään aikana on varmistettava, että hallitus sitoutuu ohjelmaansa ja metsäsektori voi jatkossakin toimia Suomen tukijalkana. Jatkuvat kriisit ovat toivottavasti palauttaneet perusasiat arvoonsa. Kotimaisen raaka-aineen saatavuutta, venäjäriippuvuuden vähentämistä ja huoltovarmuutta ei pidä vaarantaa metsien käytön rajoituksilla. Metsänomistajien tulot kasvussa Puun kysyntä on säilynyt jopa yllättävän hyvänä ja tilastojen mukaan puun hintataso on pitänyt pintansa teollisuuden lopputuotteiden hintoja paremmin. Puumarkkinoilla pärjää vain pitämällä puoliansa. Teollisuuden tavoitteena ei ole maksimoida metsänomistajan tuloja vaan ostaa puut mahdollisimman halvalla. Tästä syytä jokainen puukauppa kannattaa kilpailuttaa metsänhoitoyhdistyksen avulla. Metsänomistajajärjestön kehittämään markkinaseurantajärjestelmään kannattaa tutustua osoitteessa www.mtk.fi. Metsänomistajajärjestö ei voi kilpailulainsäädännön vuoksi antaa puulle tavoitehintoja, vaan jokainen metsänomistaja tekee omat päätöksensä. Järjestelmä on kullanarvoinen päätöksenteon tuki. Metsään kohdistuu monenlaista kysyntää. MTK ja metsänhoitoyhdistykset kääntävät kysynnän rahaksi metsänomistajille esimerkiksi luontoarvojen markkinapaikan, http:// www.luontoarvot.fi kautta. Myös uuteen Metka-järjestelmään kannattaa tutustua, siitä löytyy monipuolisia mahdollisuuksia metsänomistajille. Edunvalvontaa markkinoilla ja politiikassa Marko Mäki-Hakola | metsäjohtaja | MTK
14 PUUNKORJUU Kuluneen talven pakkasjaksot toivat kiireen tuntua Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaan suokohteisiin. - Tänä talvena on päästy pitkästä aikaa kunnolla soille hakkuisiin. Alkutalvi oli hyvä. Sen jälkeen on ollut vaihtelevampaa, kertoo puunkorjuuesimies Esa Holappa. -Viime talvi oli tosi huono. Pääsimme kuitenkin eräällä suolla ensi kertaa 13 vuoden yrityksen jälkeen hakkuisiin, koska koneet sattuivat olemaan talven ainoan pakkasjakson aikaan ihan vieressä. - Tänä talvena suokorjuukohteita on ollut kymmenen, joista kaksi useamman metsänomistajan yhteishankkeita. - Pakkaset on käytettävä hyväksi. Leutoja talvia on ollut paljon ja tulevan talven keleistä ei vielä tiedä. Kaikki koneet ovat olleet yhtä aikaa sellaisilla kohteilla, joihin ei kesällä pääse. Ajourat on havutettava kantaviksi Ilman pakkasten kovettamaa maapohjaa suolle ei ole asiaa. Muuten metsänhakkuukoneet ja puutavaran ajokoneet rikkovat pehmeän pinnan ja puiden juuristoa. - Moto on painava ja ajokone täydessä puulastissa vielä painavampi. Lumi pitää ajaa ensin tiiviiksi ja pinnan tulee jäätyä. - Ajourien teko on suunniteltava huolella ja myös havutettava kantavaksi. Se on kesään verrattuna ylimääräinen työ. - Puita kaadettaessakin metsäkoneen kuljettajan on oltava varovainen, ettei käännä pyöriä liian jyrkästi. Puomiakaan ei voi viedä liian kauas sivulle, jolloin moto saattaa kallistua ja pinta rikkoontua. Puutavaraa vietiin kahdella ajokoneella Vihdissä Ruskelan Saarisuolla harvennettiin noin kymmenen hehtaarin kohdetta, jossa oli usean metsänomistajan palstoja. Lipermoton Juho Kauppila kaatoi ajouraa ja Mikko Kauppila toi ajokoneella puunvientikeikan paluumatkalla havunoksia uralle. Puutavaran kuljetus varastoalueelle tien varteen toteutettiin hieman poikkeuksellisesti. Työmaalla oli käytössä kaksi ajokonetta, iso ja kevyt. Kevyellä vietiin puutavara puolikkaalla kuormalla kantavalle maalle välivarastoon ja isolla koneella eteenpäin tien varren varastoalueelle. Välivarastointia voi tehdä myös teiden kelirikosta kärsivillä kohteilla. - Kuljetetaan puut hakkuulta tien varteen ja jätetään kaukokuljetus keväälle, kertoo Esa Holappa. Hakkuukoneessa pitää olla kunnon telat Samaan aikaan Ruskelan kohteen kanssa liperiläisen perheyrityksen Suohakkuu vaatii omat niksinsä Pakkastalvi toi korjuukiirettä Länsi-Uudenmaan soille. Ajoura saisi olla paremmin kovettunut. Keppi menee hieman hakkaamalla pinnasta läpi. Uran ulkopuolella se menee helposti läpi, kertoo puunkorjuuesimies Esa Holappa. Hakkukonemies Juho Kauppila ja ajokoneen kuljettaja Mikko Kauppila seuraavat takana.
15 Lipermoton toinen hakkuukone ja ajokone olivat vihtijärveläisellä suolla. - Malttia tässä vaaditaan. Jos maa ei ole kunnolla jäässä, on vaikea operoida 23 painoisella motolla, kertoi Juho Kauppila. - Tämä on kyllä mielenkiintoista ja kivaa työtä. Nautin, kun on haasteita. Kaluston pitää olla kunnossa, talvella varsinkin telavarustuksen. Kauppilan Lipermoton pyörissä onkin päälle metrin levyiset telat. - Käyttämiemme telojen leveys on yhteensä 20 senttia pyöriä leveämmät. Vastaavasti kesätelat ovat pyörien levyiset. - Lisäksi talvitelojen telalaput ovat leveämmät ja kantavammat sekä muotoiltu niin, että ne eivät riko maan pintaa ja puiden juuristoa, kertoo Juho Kauppila. Hyvistä teloista huolimatta Saarisuon hakkuu jäi kesken. - Osa suosta oli lopulta liian pehmeää, kertoo Esa Holappa. - Samoin Karjalohjalla oli kohde, jota pääsimme vain aloittamaan. Tuli vesisadetta, joiden takia koneet siirrettiin kovien maiden kohteille. Lipermoton Juho Kauppila esittelee hakkuukoneensa suohakkuisiin soveltuvia pyöräteloja, joiden poikittaiset telalaput ovat kesäteloja leveämmät eivätkä riko pehmeässä maassa puiden juuria. Talvihakkuissa ojien siltojen puut asetellaan ojan suuntaan nähden poikittain, kesällä pitkittäin. Sillat suojaavat ojien penkkojen sortumiselta. Korjuun jälkeen sillat puretaan, esittelee Esa Holappa. Lipermoton Juho Kauppila raivaa Vihdin Ruskelassa ajouraa motolla ja Mikko Kauppila havuttaa takana uraa.
16 YHTEISTYÖ Vaivatonta metsänhoitoa sekä säännöllisiä tuloja ja virkistystä vapaaajalle, metsästyksen, kalastuksen sekä marjastuksen merkeissä. Tätä kaikkea tarjoaa 73-vuotias karkkilalainen Hajakanmaan yhteismetsä osakkailleen. Omistusmuotona yhteismetsä on kiinnostava vaihtoehto yksityisomistukselle, sillä se takaa osakkaalleen varman tuoton vaivattomasti. - Siinähän se juttu on. Jos haluaa omistaa metsää ja saada siitä kohtuutuoton, ei tarvitse itse tehdä mitään, kertoo Hajakanmaan yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Timo Suopuro. - Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaa vastaa istutuksesta, hoidosta ja harvennuksista. Me kilpailutamme päätehakkuut. Suopuro kiittelee Mhy Länsi-Uusimaan metsänhoitoesimies Markku Kolehmaisen roolia hoitokunnan sihteerinä. - Me ja mhy hyödymme molemmat. Mhyllä on hyvä asiakas ja me olemme yksi maan parhaiten hoidetuista yhteismetsistä. Metsä kasvaa hyvin, kun emme tingi metsänhoidosta, vaan teemme sen mitä hoitosuunnitelmissa suositellaan. Tuotto on maltillista, mutta säännöllistä Yhteismetsä myy vuosittain puuta Suopuron mukaan noin 5000 kuutiota. - Myyntituotosta vähennetään metsähoito- ja muut kustannukset. Ylijäämä jaetaan osakkaille. - Tuotto on maltillista, mutta säännöllistä. Osakkaat arvostavat jokavuotista tuloa. Tuloja yhteismetsä saa puun myynnin lisäksi tuloja vuokraamalla 20:ta rantatonttia, joissa vuokralaisilla on omat rakennukset. - Meillä on seitsemän rantamökkiä, joissa on pitkäaikaiset vuokralaiset. Omassa käytössämme olevaa Hauklammen pirttiä emme enää vuokraa ulkopuolisille. Se on osakkaiden käytössä. Yhteiset metsät tarjoavat myös osakkaille vapaa-ajan toimintaa. Käytössä on maastoa marjastukseen ja sienestykseen sekä metsästykseen - Metsät ovat vapaasti käytössä pienriistan metsästykseen. Hirvieläinten metsästysoikeus on vuokrattu Pyhäjärven metsästysseuralle. Osakkaat voivat hakeutua metsästysseurueisiin. Ostojen myötä metsää noin 1300 hehtaaria Yhteismetsän suurin, 700 hehtaarin palsta, on Hajakanmaan alueella Karkkilan pohjoispuolella. Seuraavat ovat kooltaan 200-300 hehtaaria. -Hajakanmaan yhteismetsän reilu tuhat metsähehtaaria on kasvanut viime vuosina noin 1 300 hehtaariin metsän ostojen myötä. Yhteismetsän osakaskunta on muuttunut 73 vuodessa. - Alkuperäinen vanha porukka on ikääntynyt. Nyt on jälkipolven vuoro. - Mukaan on viime vuosina tullut ulkopuolisia, kun halusin avata heille mahdollisuuden. Suurin osa on tullut tutun kautta ja kiinteistökauppojen myötä. Ulkopuolelta tulleita on noin 10 prosenttia. - Hoitokunnassa on jäseniä Vihdistä, Espoosta ja Hämeenlinnasta. Muualla Suomessa on yksityisiä metsiä liitetty yhteismetsiin, mutta Karkkilassa niin ei ole tapahtunut, vaikka neuvotteluja on käyty. - Neuvotteluissa määritellään metsän arvon, osuuden hinta ja montako osuutta saa. Kukaan ei ole liittynyt. Sopimusta ei ole vielä syntynyt, kertoo Timo Suopuro. Hajakanmaan yhteismetsä tarjoaa osakkailleen tuloja ja virkistystä ’’Metsä kasvaa hyvin, kun emme tingi metsänhoidosta’’ Timo Suopuron johtamalla Hajakanmaan yhteismetsällä on vapaa-ajan huvila saunoineen Hauklammen rannassa. Hajakanmaan yhteismetsä Perustettu 1950. Sodan jälkeinen karjalaisten asutusyhteismetsä lunastettiin ja perustettiin Karkkilaan, koska Vihdin Vanjärvelle ja Jokikuntaan sekä Nurmijärvelle perustetuille tiloille ei voitu osoittaa riittävästi metsämaata tilojen läheltä. Metsää Karkkilassa reilut tuhat hehtaaria. Nykyään osakkaita on 80 ja metsää noin 1300 hehtaaria, joista yksi palsta Lohjalla. Kuusijäsenisen hoitokunnan puheenjohtaja on ollut 12 vuotta vihtiläinen Timo Suopuro. Sihteeriä toimii Metsähoitoyhdistys Länsi-Uusimaan metsänhoitoesimies Markku Kolehmainen.
17 LUONTO MT Metsä Digi -tilauksella olet oman metsäsi asiantuntija ja perustelet päätöksesi luotetulla tiedolla. Lue, katso ja kuuntele, vaikka joka päivä. MT Metsä on Suomen johtava metsämedia – Uutta metsää 365 päivää vuodessa. Tarjous on voimassa 20.12.2024 asti. Tilaa netissä! MT.FI/mhyjasen tai käytä oheista QR-koodia MT Metsä Lehti + Digi (norm. 86,40 €) Kestotilauksen 1. jakso -40% 50€/6kk MT Metsä Digi (norm. 67,20 €) Kestotilauksen 1. jakso 40€/6kk -40% N:O 7 | 2023 MT.FI/METSÄ MAASEUDUN TULEVAISUUDEN AJANKOHTAISLEHTI METSÄSTÄ Sähköä kekseliäästi. Heikki Sassin voimalassa yhdistyvät tuulimylly ja aurinkopaneeli. 27 Itärajan uusi aita vaikeuttaa suurpetojen reittejä 16–20 Rajanylittäjät Suhdanne synkkeni Energiapuun vilkastunut kysyntä tuo helpotusta metsänomistajalle. 6–7 Tehoa korjuuseen Simulaattori huomaa kuljettajan pienet virheliikkeet. 24 N:O 7 | 2023 Jäsenetu! Metsien hoitoa ja käyttöä koskevien lakien ja asetusten joukko on suuri. Metsälaki ja sen 10 §:n mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt lienevät tuttuja lähes kaikille. Lisää metsäympäristöä ja siellä toimimista koskevaa sääntelyä löytyy useista muistakin laeista, mm. vesilaista ja luonnonsuojelulaista. Lait asettavat luontokohteille vaatimuksia, joiden tulee toteutua, jotta niiden katsotaan kuuluvan lakien suojan piiriin. Esimerkiksi metsälain 10 §:n mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen edellytetään olevan luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia. Lisäksi niiden tulee erottua ympäröivästä metsäluonnosta selvästi ja olla pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä. Mikäli edellä luetellut kriteerit eivät täyty, ei kohde enää ole lain turvaama elinympäristö. Tällaisten kohteiden käsittelylle tulee kuitenkin vaatimuksia PEFC-sertifioinnista. PEFC suojaa lainsuojattomat PEFC-sertifiointi edellyttää, että myös luonnontilansa menettänyt luontokohde tulee huomioida metsänkäsittelyssä. Elinympäristöt, joiden luonnontilaisuus tai luonnontilaisuuden kaltaisuus on menetetty, tulee huomioida sertifioinnin vaatimusten mukaan metsänkäsittelyssä siitäkin huolimatta, että viranomainen (esim. Metsäkeskus) on todennut, ettei lainmukaisia esteitä tai vaatimuksia metsänkäsittelylle ole. Hyvä esimerkki sertifioinnin suojaamasta kohteesta on puro, jonka välitön lähiympäristö ei enää ole luonnontilainen tai sen kaltainen. Purouoman varteen tulee PEFC-sertifioidussa metsässä jättää suojakaista, jota koskevat vaatimukset vaihtelevat sen mukaan, onko purouoma luonnontilainen vai ihmisen muuttama. Niin kutsuttujen lakikohteiden lisäksi PEFC-sertifiointi sisältää koko joukon erilaisia luonnonsuojelullisesti arvokkaita elinympäristöjä, joiden osalta edellytetään niiden biologisten monimuotoisuutta luonnehtivien ominaispiirteiden säilyttämistä metsätalouden toimenpiteissä. Tällaisia sertifioinnin suojaamia kohteita ovat supat ja luontaisesti puuttomat tai vähäpuustoiset paahderinteet, ojittamattomat korvet, ojittamattomat lettorämeet ja ruohoiset sararämeet, lehtipuuvaltaiset lehdot, puustoltaan vanhat metsät sekä luonnontilaiset tulvametsät ja metsäluhdat. Lainsuojattomat luontokohteet Teksti Laura Harjunpää, juristi | MTK Metsänomistajat Luontokohteiden säilymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää muistaa sertifioinnin vaatimukset tilanteissa, joissa elinympäristö ei enää täytä lakivaatimuksia. 13
18 FAKTAA Kysy metsäasiantuntijalta Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppa on metsänomistajalle helppo tapa tehdä puukauppaa. Pelkkä allekirjoitus riittää. Kun valtakirjakauppa on sovittu, Metsänhoitoyhdistys hoitaa kaiken leimikon rajaamisesta puukauppamaksuun asti ”avaimet käteen” -periaatteella. Valtakirjakaupassa on monta vaihetta. Ensin leimikko suunnitellaan, kilpailutetaan ja saapuneet tarjoukset vertaillaan puutavaralajeittain metsänomistajan puolesta. Tämän jälkeen metsänomistajan kanssa päätetään, kenen puunostajan kanssa kaupat tehdään. Kun leimikon hakkuu tulee ajankohtaiseksi, Metsänhoitoyhdistys ohjeistaa ja valvoo korjuutyön. Lopuksi tarkastetaan hakkuukoneesta saadut mittatiedot ja hyväksytään loppumittaustodistus. Valtakirjakauppa tuottaa myös muita yleishyödyllisiä asioita metsänomistajille. Esimerkiksi puukaupan kilpailuttamisella on tärkeä merkitys koko metsänomistajakunnan edun kannalta. Metsäyhtiöt yrittävät hankkia raaka-ainetta edullisesti tehtailleen. Tähän pyritään suorilla puukaupoilla ja sopimusasiakkuusohjelmilla. Ilman puukauppojen kilpailuttamista puumarkkinat eivät toimi avoimesti ja tehokkaasti. Lisäksi markkinoiden suhdanteet ja eri puutavaralajien kysyntä vaihtelee. Esimerkiksi nykyisin karsitun energiarangan hinta on noussut kilpailemaan kuitupuun kanssa. Kilpailuttamisella varmistetaan, että metsänomistaja saa mahdollisimman hyvän hinnan myymälleen puulle. Metsänhoitoyhdistykset myös keräävät valtakirjakauppojen yhteydessä tilastotietoa metsäyhtiöiden suorittamasta ainespuun katkonnasta eri puutavaralajeihin. Tätä tietoa käytetään apuna tarjousten vertailussa parhaimman hinnan määritykseen. Valtakirjakaupalla tehty puukauppa on kiireiselle metsänomistajalle fiksu tapa myydä puuta. Kaikki puukaupan vaiheet hoidetaan ammattitaidoilla ja paikalliset asiantuntijat tuntevat alueen ajankohtaisen puumarkkinan. Mari Sarvaala Mitä valtakirjalla tehty puukauppa käytännössä tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on? Vastaajana metsäasiantuntija Antti Reinikainen, Mhy Kanta-Häme Valtakirjakaupoissa kerätään tietoa ainespuun katkonnasta eri puutavaralajeihin. Ennakkoraivaus tehdään, jotta koneellinen korjuu helpottuu sekä hakkuun tuottavuus paranee. Raivaus helpottaa konekuskia tekemään valinnat poistettavan ja kasvatettavan puuston välillä. Se parantaa korjuun laatua vähentämällä puustovaurioiden määrää sekä helpottaa uudistamistöitä. Ennakkoraivaus voi tehdä leimikosta myös puunostajan näkökulmasta houkuttelevamman ja se saattaa olla jopa kaupan edellytyksenä. Mikäli taimikonhoidot on tehty ajallaan ja riittävällä voimakkuudella, voidaan leimikon ennakkoraivaustarpeelta säästyä kokonaan. Ennakkoraivauksessa poistetaan hakkuualalta näkyvyyttä haittaava alikasvos sekä energia- tai ainespuuksi kelpaamattomat puut. Näiden puiden poisto vähentää puiden välistä kilpailua. Ennakkoraivaus olisi hyvä tehdä noin vuosi ennen suunniteltua hakkuuta, jotta raivattu puusto ehtii painua maata vasten. Ennakkoraivauksen yhteydessä on syytä miettiä, onko maanomistajalla mahdollisesti maiseman-, luonnon- tai riistanhoidollisia tavoitteita, minkä vuoksi olisi syytä jättää alikasvosta hakkuualalle. Miksi ennakkoraivaus tehdään ennen hakkuuta? Vastaajana metsäesimies Paula Pusula, Mhy Uusimaa 14
19 1. 2. 3. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä olet osa suoma- laista metsänomistajayh- teisöä ja tuet samalla maailman parasta metsien hoitoa. Yhdessä pystymme puolustamaan metsien monimuotoista käyttöä - nyt ja tulevaisuudessa. Meillä metsänomistajat päättävät. Siksi mielestämme metsänomistaja on paras henkilö kertomaan yhdistyksen jäsenyydestä: ”Metsänhoitoyhdistys on todella puolueeton ja ainoa metsänomistajien etua ajava tässä maassa. Yhdistyksellä ei ole omistajia, joilla olisi tuotto-odotuksia yhdistyksestä.” Me puolustamme metsänomistajien oikeuksia niin paikallisesti, maakunnallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tätä et muilta metsäpalveluntarjoajilta saa. Teemme metsänomistajan hyväksi mm. vaikuttajaviestintää, metsäasiantuntijoidemme koulutusta sekä tarjoamme erityisosaamisen niin puukauppa-, luonnonhoito- kuin kaavoitusasioissakin. Mhy.fi Metsässä hyvä Oma metsäasiantuntija PEFC-sertifiointi Kilpailutettujen puu- kauppojen hintatiedot Jäsenyys tuo myös rahanarvoisia etuja, mm.: Tervetuloa metsänomistajien omaan yhteisöön! 1. 2. 3. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä olet osa suoma- laista metsänomistajayh- teisöä ja tuet samalla maailman parasta metsien hoitoa. Yhdessä pystymme puolustamaan metsien monimuotoista käyttöä - nyt ja tulevaisuudessa. Meillä metsänomistajat päättävät. Siksi mielestämme metsänomistaja on paras henkilö kertomaan yhdistyksen jäsenyydestä: ”Metsänhoitoyhdistys on todella puolueeton ja ainoa metsänomistajien etua ajava tässä maassa. Yhdistyksellä ei ole omistajia, joilla olisi tuotto-odotuksia yhdistyksestä.” Me puolustamme metsänomistajien oikeuksia niin paikallisesti, maakunnallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tätä et muilta metsäpalveluntarjoajilta saa. Teemme metsänomistajan hyväksi mm. vaikuttajaviestintää, metsäasiantuntijoidemme koulutusta sekä tarjoamme erityisosaamisen niin puukauppa-, luonnonhoito- kuin kaavoitusasioissakin. Mhy.fi Metsässä hyvä Oma metsäasiantuntija Jäsenenä saat oman metsä- asiantuntijan, joka auttaa sinua metsäomaisuutesi hoidossa. mhy.fi/yhteystiedot PEFC-sertifiointi Sertifiointi varmistaa, että metsiäsi hoidetaan vastuullisesti. Saat sen kauttamme automaattisesti. mhy.fi/metsäsertifiointi Katso kaikki jäsenedut: mhy.fi/jasenedut tai käytä koodia MTK Hankintojen edut MTK:n neuvottelemat rahanarvoiset jäsenhinnat useilta eri toimijoilta. mtkhankinnat.fi Koulutus ja tapahtumat Järjestämme vuosittain lukuisia jäsenille ilmaisia webinaareja, kursseja ja tilaisuuksia. mhy.fi/tapahtumat Kilpailutettujen puu- kauppojen hintatiedot Pysyt ajantasalla paikkakuntasi puun hinnoista keräämämme hintatietojen avulla. mtk.fi/puumarkkinat Jäsenyys tuo myös rahanarvoisia etuja, mm.: Tervetuloa metsänomistajien omaan yhteisöön! Oiva-jäsenportaali Oivasta löydät mm. jäsenkortin ja -laskut sekä verkko- opiston koulutukset www.mhy.fi/liity-jaseneksi/oiva- jasenpalveluportaali Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys tuo rahanarvoisia etuja 1. 2. 3. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä olet osa suoma- laista metsänomistajayh- teisöä ja tuet samalla maailman parasta metsien hoitoa. Yhdessä pystymme puolustamaan metsien monimuotoista käyttöä - nyt ja tulevaisuudessa. Meillä metsänomistajat päättävät. Siksi mielestämme metsänomistaja on paras henkilö kertomaan yhdistyksen jäsenyydestä: ”Metsänhoitoyhdistys on todella puolueeton ja ainoa metsänomistajien etua ajava tässä maassa. Yhdistyksellä ei ole omistajia, joilla olisi tuotto-odotuksia yhdistyksestä.” Me puolustamme metsänomistajien oikeuksia niin paikallisesti, maakunnallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tätä et muilta metsäpalveluntarjoajilta saa. Teemme metsänomistajan hyväksi mm. vaikuttajaviestintää, metsäasiantuntijoidemme koulutusta sekä tarjoamme erityisosaamisen niin puukauppa-, luonnonhoito- kuin kaavoitusasioissakin. Mhy.fi Metsässä hyvä Oma metsäasiantuntija Jäsenenä saat oman metsä- asiantuntijan, joka auttaa sinua metsäomaisuutesi hoidossa. mhy.fi/yhteystiedot PEFC-sertifiointi Sertifiointi varmistaa, että metsiäsi hoidetaan vastuullisesti. Saat sen kauttamme automaattisesti. mhy.fi/metsäsertifiointi Katso kaikki jäsenedut: mhy.fi/jasenedut tai käytä koodia MTK Hankintojen edut MTK:n neuvottelemat rahanarvoiset jäsenhinnat useilta eri toimijoilta. mtkhankinnat.fi Koulutus ja tapahtumat Järjestämme vuosittain lukuisia jäsenille ilmaisia webinaareja, kursseja ja tilaisuuksia. mhy.fi/tapahtumat Kilpailutettujen puu- kauppojen hintatiedot Pysyt ajantasalla paikkakuntasi puun hinnoista keräämämme hintatietojen avulla. mtk.fi/puumarkkinat Jäsenyys tuo myös rahanarvoisia etuja, mm.: Tervetuloa metsänomistajien omaan yhteisöön! Oiva-jäsenportaali Oivasta löydät mm. jäsenkortin ja -laskut sekä verkko- opiston koulutukset www.mhy.fi/liity-jaseneksi/oiva- jasenpalveluportaali Metsäsuunnitelma voidaan teettää jatkuvan metsänkasvatuksen mukaisesti. Jatkuvan metsänkasvatuksen taustalla voi olla erilaisia tavoitteita, kuten metsänhoidossa muutenkin. Päätavoitteena voi olla esimerkiksi metsästä saatava tuotto, luonnon monimuotoisuuden lisääminen tai virkistyskäyttö, jotka määrittelevät suunnitelmassa esitettäviä metsänhoidon toimenpiteitä. Jatkuvassa kasvatuksessa myös metsän nykyinen rakenne antaa vahvasti raameja metsäsuunnitelmalle. Paras lähtökohta jatkuvalle metsänkasvatukselle on valmiiksi erirakenteinen metsä, jossa kasvaa taimia, kuitu- ja tukkipuita. Tällaisissa metsissä voidaan toteuttaa poimintahakkuita, joissa poistetaan isoimpia tukkipuita ja huonolaatuisia puita sekä harvennetaan tiheitä pienten puiden ryhmiä. Hakkuun voimakkuuteen vaikuttaa metsänomistajan tavoitteet. Jos hän painottaa luontoarvoja, hakkuussa jätetään kasvamaan enemmän puuta ja myös isoja tukkipuita. Jos metsätilaa on hoidettu aiemmin tasarakenteisesti, metsänomistajan kanssa sovitaan siitä, millä tavalla metsää aletaan muuttaa erirakenteiseksi. Helpoiten tämä onnistuu taimikkovaiheessa, uudistuskypsissä puustoissa ja metsissä, joissa on puiden kokovaihtelua. Uudistuskypsissä metsissä voidaan toteuttaa hakkuita, joilla edistetään luontaista taimettumista. Hakkuutapoina voi olla esimerkiksi väljennys-, suojus-, pienaukko- tai kaistalehakkuu. Luontaisesti syntyvästä taimikosta voidaan kehittää hiljalleen erirakenteinen metsä. Vastaajana luonnonhoidon erityisasiantuntija Tiina Mansikkamäki, Mhy Päijät-Häme. Jatkuvan kasvatuksen metsäsuunnitelman tavoitteena voi olla luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Mari Sarvaala Olen miettinyt metsäsuunnitelman teettämistä. Onko mahdollista teettää metsäsuunnitelma jatkuvan metsänkasvatuksen mukaisesti? 15
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=