16 YHTEISTYÖ Vaivatonta metsänhoitoa sekä säännöllisiä tuloja ja virkistystä vapaaajalle, metsästyksen, kalastuksen sekä marjastuksen merkeissä. Tätä kaikkea tarjoaa 73-vuotias karkkilalainen Hajakanmaan yhteismetsä osakkailleen. Omistusmuotona yhteismetsä on kiinnostava vaihtoehto yksityisomistukselle, sillä se takaa osakkaalleen varman tuoton vaivattomasti. - Siinähän se juttu on. Jos haluaa omistaa metsää ja saada siitä kohtuutuoton, ei tarvitse itse tehdä mitään, kertoo Hajakanmaan yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Timo Suopuro. - Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaa vastaa istutuksesta, hoidosta ja harvennuksista. Me kilpailutamme päätehakkuut. Suopuro kiittelee Mhy Länsi-Uusimaan metsänhoitoesimies Markku Kolehmaisen roolia hoitokunnan sihteerinä. - Me ja mhy hyödymme molemmat. Mhyllä on hyvä asiakas ja me olemme yksi maan parhaiten hoidetuista yhteismetsistä. Metsä kasvaa hyvin, kun emme tingi metsänhoidosta, vaan teemme sen mitä hoitosuunnitelmissa suositellaan. Tuotto on maltillista, mutta säännöllistä Yhteismetsä myy vuosittain puuta Suopuron mukaan noin 5000 kuutiota. - Myyntituotosta vähennetään metsähoito- ja muut kustannukset. Ylijäämä jaetaan osakkaille. - Tuotto on maltillista, mutta säännöllistä. Osakkaat arvostavat jokavuotista tuloa. Tuloja yhteismetsä saa puun myynnin lisäksi tuloja vuokraamalla 20:ta rantatonttia, joissa vuokralaisilla on omat rakennukset. - Meillä on seitsemän rantamökkiä, joissa on pitkäaikaiset vuokralaiset. Omassa käytössämme olevaa Hauklammen pirttiä emme enää vuokraa ulkopuolisille. Se on osakkaiden käytössä. Yhteiset metsät tarjoavat myös osakkaille vapaa-ajan toimintaa. Käytössä on maastoa marjastukseen ja sienestykseen sekä metsästykseen - Metsät ovat vapaasti käytössä pienriistan metsästykseen. Hirvieläinten metsästysoikeus on vuokrattu Pyhäjärven metsästysseuralle. Osakkaat voivat hakeutua metsästysseurueisiin. Ostojen myötä metsää noin 1300 hehtaaria Yhteismetsän suurin, 700 hehtaarin palsta, on Hajakanmaan alueella Karkkilan pohjoispuolella. Seuraavat ovat kooltaan 200-300 hehtaaria. -Hajakanmaan yhteismetsän reilu tuhat metsähehtaaria on kasvanut viime vuosina noin 1 300 hehtaariin metsän ostojen myötä. Yhteismetsän osakaskunta on muuttunut 73 vuodessa. - Alkuperäinen vanha porukka on ikääntynyt. Nyt on jälkipolven vuoro. - Mukaan on viime vuosina tullut ulkopuolisia, kun halusin avata heille mahdollisuuden. Suurin osa on tullut tutun kautta ja kiinteistökauppojen myötä. Ulkopuolelta tulleita on noin 10 prosenttia. - Hoitokunnassa on jäseniä Vihdistä, Espoosta ja Hämeenlinnasta. Muualla Suomessa on yksityisiä metsiä liitetty yhteismetsiin, mutta Karkkilassa niin ei ole tapahtunut, vaikka neuvotteluja on käyty. - Neuvotteluissa määritellään metsän arvon, osuuden hinta ja montako osuutta saa. Kukaan ei ole liittynyt. Sopimusta ei ole vielä syntynyt, kertoo Timo Suopuro. Hajakanmaan yhteismetsä tarjoaa osakkailleen tuloja ja virkistystä ’’Metsä kasvaa hyvin, kun emme tingi metsänhoidosta’’ Timo Suopuron johtamalla Hajakanmaan yhteismetsällä on vapaa-ajan huvila saunoineen Hauklammen rannassa. Hajakanmaan yhteismetsä Perustettu 1950. Sodan jälkeinen karjalaisten asutusyhteismetsä lunastettiin ja perustettiin Karkkilaan, koska Vihdin Vanjärvelle ja Jokikuntaan sekä Nurmijärvelle perustetuille tiloille ei voitu osoittaa riittävästi metsämaata tilojen läheltä. Metsää Karkkilassa reilut tuhat hehtaaria. Nykyään osakkaita on 80 ja metsää noin 1300 hehtaaria, joista yksi palsta Lohjalla. Kuusijäsenisen hoitokunnan puheenjohtaja on ollut 12 vuotta vihtiläinen Timo Suopuro. Sihteeriä toimii Metsähoitoyhdistys Länsi-Uusimaan metsänhoitoesimies Markku Kolehmainen.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=