3 Te metsänomistajat päätätte metsänhoitoyhdistyksen tulevan kehityksen Kari Korpi | w | Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaa Metsänhoitoyhdistyksessä tehtiin viime vuoden lopulla työhyvinvointikysely, minkä tuloksia oli varsin mukava lukea. Kyselyn kohdassa ”olisin valmis suosittelemaan työpaikkaani ystävälleni” -väittämän kanssa oli toimihenkilöistä samaa mieltä 100 %. Vastaavasti metsänomistajien asiakaspalautekyselyssä 95 % metsänomistajasta olisi valmis suosittelemaan palveluja tutuilleen. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että meillä on metsänhoitoyhdistyksessä hyvä meininki ja palveluita käyttävät metsänomistajat ovat tyytyväisiä. Mikä sitten on pielessä? Jostakin syystä yhdistyksen jäsenmäärä on laskenut jo kohta kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun jäsenyys muuttui vapaaehtoiseksi. Jäseniä on tällä hetkellä 64 prosenttia toimialueemme metsänomistajista, kun sitä verrataan vuoteen 2014, jolloin maksettiin metsänhoitomaksua ja kaikki metsänomistajat olivat automaattisesti jäseniä. Koko Suomen vastaava luku on viimeisen tilaston mukaan 63 prosenttia, joten Mhy Länsi-Uusimaa ei paini tämän ongelman kanssa yksin. Luonnollisesti vuonna 2015 eroamisia oli selvästi eniten ja sen jälkeen eroamisia on tullut keskimäärin yhden-kahden prosentin vuosivauhdilla. Jäsenyyskehitys on erittäin yllättävä, kun ottaa huomioon, että nyt jos koskaan metsänomistajien edunvalvontaa tarvitaan. Metsänomistajat ovat tällä hetkellä kovassa paineessa sekä paikallisesti että alueellisesti. Puunostajien vahva asema ja luontojärjestöjen paine vaikuttaa metsänomistajien toimintamahdollisuuksiin ja talouteen erittäin paljon. Miksi jäsenmaksu jätetään maksamatta? Osa metsänomistajista säästää tiukassa taloustilanteessa kaikista kustannuksista, osa haluaa olla nykytrendin mukaan vapaa kaikista sidoksista, ja osa ei koe saavansa jäsenyydestä hyötyä. Kustannukset ajatellaan usein väärin, kun katsotaan pelkkää jäsenmaksulaskua. Pitäisi miettiä, mikä muuttuu, jos metsänhoitoyhdistyksiä ja MTK:ta ei olisi tai ne olisivat nykyisiä heikompia. Miten yksittäinen metsänomistaja pärjää ilman taustavoimaa metsäteollisuuden kanssa puukauppaneuvotteluissa tai pystyy vaikuttamaan valtiovallan tai EU:n päätöksiin, joissa kohteena on puun hinnat, metsien käyttö, suojeluasiat tai verotus. Nykyisellä jäsenyyskehityksellä paikallinen, oman alueen metsänomistajien etua ajava, helposti tavoitettava metsänhoitoyhdistys on jossakin vaiheessa historiaa. Metsänhoitoyhdistys ei ole itseisarvo. Metsänomistajat voivat myös päättää, että omaa edunvalvonta- ja palveluorganisaatiota ei tarvita. Ei kannata kuitenkaan luottaa siihen, että metsäteollisuus ajaa metsänomistajan etua. Osakeyhtiön tarkoitus on jo lähtökohtaisestikin tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Teollisuus tekee jokaisen puukaupan niin alhaisella hinnalla kuin mahdollista. Väitän, että puun hinta tulee romahtamaan, jos metsänomistajilla ei ole vahvaa omaa edunvalvontaorganisaatiota. Miten käy yksityisen omaisuuden suojan? Tehdäänkö metsänomistajista ilmastomuutoksen maksajia? Nämä ovat vakavia taloudellisia asioita, jonka rinnalla vuotuinen metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu ja MTK:n edunvalvontamaksu ovat pieniä summia. Te metsänomistajat päätätte tulevan kehityksen. Pysykää jäsenenä ja käyttäkää metsänhoitoyhdistyksen palveluja, niin huomaatte, että mhy:stä on oikeasti hyötyä. TOIMINNANJOHTAJALTA
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=