Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaan jäsenlehti 1/2022 Sivu 10 Ennakkoraivauksella hyvä pohja hakkuille Sivu 9 ”Joka päivä pyritään tekemään laatua” Sivu 12 Ilmastonmuutos haastaa metsänhoidon VuosiLusto Jari Selenius laajensi yritystoimintaansa maanrakennuksesta puunkorjuuseen s. 6
2 Tässä lehdessä: Mhy Länsi-Uusimaan jäsenlehti. Lehti ilmestyy kolmesti vuodessa. Vastaava toimittaja: Kari Korpi p. 0500 107 166 kari.korpi@mhy.fi Sivunvalmistus: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Newprint Oy, Raisio Osoiteaineisto: Metsänhoitoyhdistyksen asiakasrekisteri Painosmäärä: 2 200 kpl Kannen kuvat: Liisa Käiväräinen, Sanamylläri Jutut ja kuvat pääosin: Liisa Käiväräinen, Sanamylläri 3 4 5 6 7 8 10 12 14 16 18 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi PÄÄKIRJOITUS Muutos raikastaa toimintaa AJANKOHTAISKATSAUS Puukauppavuodesta odotetaan vilkasta JÄSENLASKUT SAAPUVAT PIAN SELENIUS LAAJENSI TOIMINTAANSA Harvennettu metsä kiittää järeillä tukeilla NIMITYKSIÄ Juho Karjalohja-Sammatin metsäasiantuntijaksi, Markku Arin tilalle metsänhoitoesimieheksi UUSIA YRITTÄJIÄ Raappana teki kuljetussopimuksen, Haataja aloitti korjuuyrittäjänä ENNAKKORAIVAUS KUNNIAAN ILMASTONMUUTOS Ilmastonmuutos haastaa metsänhoidon ESITTELYSSÄ METSURIYRITTÄJÄT Paikalliset yrittäjät Antti Hiissa ja Christian Zeh kaatavat ongelmapuut rakennusten läheltä RAIDAT JA PAJUT KUNNIAAN Erja Hinkkanen toivoo, että kimalaisille elintärkeät puut säästetään UUTISIA Pertti Vuoristolle stipendi OP Uusimaa on metsänomistajan luotettava kumppani! Varaa aika asiantuntijallemme: Sirpa Friman p. 010 254 2916 Johanna Huovinen p. 010 254 5292 Marita Relander p. 010 254 2163 uusimaa@op.fi op.fi/uusimaa
3 PÄÄKIRJOITUS Muutos raikastaa toimintaa Kari Korpi / toiminnanjohtaja / Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaa Uudistimme jäsenlehtemme aikakauslehtimalliseksi. Tavoitteena on tuottaa lehteä, jonka jäsenemme voisivat lukea entistä paremmin. Sanomalehti menee kiireiseltä metsänomistajalta helposti lehtikeräykseen, vaikka sitä ei ole kunnolla ehtinyt lukea. Toivomme, että aikakauslehti säilytetään paremmin ja sitä voidaan lukea useammassa erässä. Tarkoitus on myös raikastaa lehden ilmettä. Muutos alkaa on tämän päivän normi, vaikka metsänhoitoyhdistyksellä on pitkät perinteet ja perusmetsänhoidon lainalaisuudet ovat pysyneet melko samanlaisina vuosikymmeniä. Taimikoita kannattaa hoitaa, metsää pitää harventaa ja lahovikainen kuusikko kannattaa uudistaa. Nykymeno on kuitenkin erilaista kuin esimerkiksi 30 vuotta sitten. Joka päivä tulee uusia haasteita eteen, mm. metsänkäsittelymenetelmiä on tullut lisää ja metsänomistajilla on entistä enemmän mahdollisuuksia päättää, miten hänen metsiään käsitellään. Metsäasiantuntijoiden tehtävänä on perustella metsänomistajille ymmärrettävästi, miksi jotakin menetelmää kannattaa juuri siinä kohteessa käyttää. Olen siinä mielessä onnekas, että koko työurani ajan on muutoksia ja haasteita riittänyt jokaiselle vuodelle eikä työ ole käynyt tylsäksi. Aloitin toiminnanjohtajan tehtävät 30 vuotta sitten ja sen jälkeen lähes kaikki on muuttunut. Eniten on muuttunut tapa tehdä työtä. Ennen käytettiin valtaosa työajasta metsässä: suunniteltiin hoitotoimenpiteitä, nauhoitettiin hakkuukohteita tai mitattiin puita tienvarressa. Tietokoneita oli vain toimistonhoitajilla ja kännykät tekivät vasta tuloaan. Nykyisin metsässäoloaika on vähentynyt merkittävästi, kun tietojärjestelmät ovat tehostaneet toimintaa. Nykyistä työmäärää ei pystyisikään enää vanhoilla työvälineillä hoitamaan. Tänä talvena yhdistys uudistaa jälleen koko toimintajärjestelmänsä. Kaikki IT-ohjelmat vaihtuvat ja se teettää rutkasti työtä koko henkilöstölle. Uudistusta on odotettu kauan, koska vanhat ohjelmat alkavat olla elinkaarensa päässä. Uudistukseen liittyy myös metsänomistajille suunnattu OmaMetsä-palvelu, joka julkaistiin jo viime vuonna. Uskomme, että uudistus parantaa metsänomistajien asioiden hoitoa ja sujuvoittaa mhy:n ja metsänomistajien yhteydenpitoa. Myös metsänhoitoyhdistyksen henkilöstö on muutosten kourissa. Muutaman viime vuoden aikana on jo viisi toimihenkilöä jäänyt eläkkeelle ja lisää toimihenkilövaihdoksia on tulossa lähivuosina. Juho Tiainen aloitti syksyllä, Miika Mantere aloittaa maaliskuussa ja huhtikuussa tarvitaan taas uusi toimihenkilö yhden jäädessä opintovapaalle. Parin vuoden päästä tapahtuu taas lisää eläköitymisiä. Vaihdosten myötä on yhdistyksestä poistunut paljon ns. hiljaista tietoa, mutta vastaavasti uusien kasvojen myötä on yhdistykseen saatu uusia raikkaita näkemyksiä ja positiivista virtaa. Muutosmyönteisin ajatuksin kohti kevättä 1.2.2022 Kari Korpi
4 Puukauppavuodesta odotetaan vilkasta Puukauppa on käynyt vuodenvaihteen jälkeen verkkaisesti ja puumarkkinoilla ollaan odottavissa tunnelmissa. Nyt odotetaan ostajien aktivoitumista, sillä pystyvarannot ovat vähentyneet hyvän alkutalven ja korkeiden hakkuumäärien johdosta. Työmarkkinaselkkaukset ovat tuoneet oman mausteensa puumarkkinoihin, mutta toistaiseksi sillä ei ole ollut suurta merkitystä paikallisesti. Viime vuonna metsänhoitoyhdistys teki puunmyyntisuunnitelmia 25 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna hyvän kysynnän ja kantohintojen nousun siivittämänä. Koko vuoden uudistushakkuiden keskikantohinnat nousivat esimerkiksi kuusitukilla yli kuusi euroa kuutiometriltä. Kuluvalle vuodelle metsäteollisuuden kotimaisen puun käytön näkymät ovat edelleen positiiviset. Ennusteiden mukaan kotimaisen puun käytön pitäisi nousta hyvän kysynnän sekä ulkomaan puun tuonnin vähenemisen myötä. Metsäteollisuuden lopputuotteiden hinnat ovat säilyneet korkealla tasolla. PTT ennustaa, että keskikantohinnat tulevat olemaan jopa hieman korkeammat kuin viime vuonna. Odotamme vilkasta puukauppakevättä, joten kannattaa olla ajoissa yhteydessä metsänhoitoyhdistykseen ja tilata puunmyyntisuunnitelma. Oiva-jäsenpalveluportaalista löydät sähköisen jäsenkortin, jäsenedut ja jäsenmaksulaskusi Metsänhoitoyhdistykset ja MTK ottivat viime vuonna käyttöönsä yhteisen Oiva-jäsenpalveluportaalin. Uudistus toi mukanaan monia jäsenten elämää helpottavia uudistuksia. Oivasta löytyy mm. jäsenkortti sähköisessä muodossa, linkki jäsenetuihin ja omat jäsenlaskut, vaikka omaa verotusta varten. Muista päivittää yhteystietosi Oivan myötä jäsenet ovat päässeet katsomaan ja muuttamaan tietojaan itse jäsenportaalissa. Tämä edellyttää, että metsänhoitoyhdistyksen ja Oiva-jäsenportaalin asiakasrekisterissä on jäsenen sähköpostiosoite. Tutustu jäsenportaaliin osoitteessa: mtk.fi/oiva. Sähköpostiin lähetetään tiedotteita mm. uusista jäseneduista. Muuttuneet tiedot voi myös ilmoittaa metsänhoitoyhdistyksen toimistolle sähköpostilla lansi-uusimaa@mhy.fi tai puhelimella 050 5300 632. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys kannattaa Jokaisella metsänhoitoyhdistyksen jäsenellä on oma metsäasiantuntija, joka tuntee oman alueensa metsät parhaiten ja neuvoo kaikissa metsäasioissa. Puukaupassa apuna ovat paikalliset hintatiedot ja mhy:n asiantuntemus tarjousten vertailussa ja puukauppojen teossa. Jäsenyydellä saat asiantuntijapalvelut jäsenhintaan. OmaMetsä-verkkopalvelu on apuna metsäomaisuuden hallinnassa. Jäsenellä onmyös käytössäMTK:n laajat jäsenedut. Etuihin kannattaa tutustua osoitteessa: mtkhankinnat.fi Ajankohtaiskatsaus Alkutalvi on ollut puunkorjuun kannalta erinomainen ja odotettavissa on vilkas puukauppavuosi. Metsäasiantuntijamme ovat valmiina tilakäynteihin ja puunmyyntisuunnitelmien tekoon. Ottakaa yhteyttä: www.mhy.fi/lansi-uusimaa/yhteystiedot
5 OmaMetsä -palvelussa haasteita? Jäsenenä voit valita itsellesi mieluisimman tavan. OmaMetsä-verkkopalvelu on auki 24 h. Asioi ja tilaa palvelu sinulle sopivana ajankohta. OmaMetsä.fi Tutustu ja pyydä tarjous osoitteessa Mhy.fi/ Lähetä sähköpostia. Osoitteet ovat muodossa etunimi.sukunimi@mhy.fi Soita omalle metsäasiantuntijallesi. Löydät yhteystiedot osoitteesta Mhy.fi/ Asioi miten haluat Mhy.fi/ Metsässä hyvä OmaMetsässä voit tarkastella oman metsäsi tietoja, pyytää tarjousta metsäpalveluista ja asioida oman metsäasiantuntijasi kanssa. Kirjaudu osoitteessa OmaMetsa.fi Mikäli palvelun käyttämisessä tulee haasteita vastaan, ota yhteyttä metsäasiantuntijaamme Pasi Nymaniin. Yhteystiedot: pasi.nyman@mhy.fi tai 0500 223 260 Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaan jäsenlaskut lähetetään postitse jäsenille 11.2. alkaen. Mikäli olet sekä metsänhoitoyhdistyksen, että MTK:n tuottajayhdistyksen jäsen, laskut saapuvat 18.3. alkaen. Laskun eräpäivä on kolmen viikon kuluttua laskutuspäivästä. Jäsenmaksut vuodelle 2022: Mhy:n jäsenmaksu Edunvalvontamaksu alle 10 ha 52 € 20 € 10-29,99 ha 82 € 20 € 30-49,99 ha 122 € 20 € yli 50 ha 182 € 20 € Aviopuolisoiden erikseen omistamien tilojen kohdalla mhy:n jäsenmaksu ja edunvalvontamaksu veloitetaan vain kerran, mikäli molempien tilat ovat saman y-tunnuksen alla. Muista, että jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen erä metsäverotuksessa! Jos laskussasi on virheitä, ota yhteyttä metsänhoitoyhdistyksen toimistoon lansi-uusimaa@mhy.fi tai 050 5300 632. lansi-uusimaa lansi-uusimaa lansi-uusimaa Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaa Laurinkatu 52 08100 Lohja p. 019-329 31 • lansi-uusimaa@mhy.fi Jäsenlaskut saapuvat pian!
6 Maanrakennus Selenius Oy on viime vuosina siirtynyt erikoisosaamisalastaan, maanrakennuksesta, entistä vahvemmin puunkorjuuseen. – Olemme tehneet jo pitkään keikkoja metsänhoitoyhdistykselle, mutta viime kesänä teimme vuosisopimuksen puunkorjuusta. Läntisen Uudenmaan alueella riittää nuoren metsän kunnostusta ja harvennushakkuita, yrittäjä Jari Selenius toteaa. Saukkolalaisen yrityksen nykyaikainen ja tehokas korjuukalusto soveltuu hänen mukaansa parhaiten juuri harvennukseen. – Työn jäljestä tulee harvoin palautetta, vaikka nykyään kehutaankin herkemmin kuin takavuosina. Metsänomistajat ovat tyytyväisiä, jos emme hyöri metsässä liian kovalla kädellä. Oikein ajoitetuilla ja tehdyillä harvennushakkuilla varmistetaan Seleniuksen mukaan parhaiden runkojen kasvu arvokkaiksi tukkipuiksi. Karjalohjalla sijaitsevalla 1,5 hehtaarin hakkuukohteella motokuski Pekka Lukumies napsii kuusten ylispuita ja harventaa puustoa parhaimmillaan tuhannen rungon päivävauhdilla. – Täällä on ojitettu, istutettu ja harvennettu oikeaoppisesti. Silti osa rungoista on alkanut riukuuntua. Nyt on juuri oikea aika harvennushakkuille, hän arvioi. Kaksikko toteaa, etteivät harvennushakkuut onnistuisi tässä kohteessa enää kesällä. Pehmeällä ja kostealla metsänpohjalla työskennellessä kasvavan kuusikon juuristovauriot olisivat väistämättömiä. Jokaista metsää käsitellään kuin omaa Jari Selenius on polttoainekustannusten nousukierteessä tyytyväinen siitä, että metsänhoitoyhdistyksen työnjohdon suunnittelemat työmaat osuvat mukavasti kotikulmille. Työntekijöidenkin siirtyminen sovittuihin kohteisiin on nopeutunut ja helpottunut. – Jokainen kilometri ja työkoneiden siirto maksaa. Ideaalityömaalle näkyy oman kylän kirkontorni, mies nauraa. Hänen mukaansa ammattilaiset touhuavat metsätyömailla kuin omassa metsässä, siivosti ja turhaa sotkua jättämättä. – Olemme vain käymässä muiden metsissä. Pyrimme tekemään työmme niin, ettei meidän tarvitsisi palata takaisin parsimaan jälkiämme, Selenius kuvailee. Harvennettu metsä kiittää järeillä tukeilla Jari Selenius laajensi yrityksensä toimintaamaanrakennuksesta entistä vahvemminpuunkorjuuseen. Motokuski Pekka Lukumies harventaa puustoa parhaimmillaan tuhannen rungon päivävauhdilla.
7 NIMITYKSIÄ Metsäasiantuntija Juho Tiainen aloitti työt Mhy Länsi-Uusimaassa viime syyskuussa. Hänen vastuualueinaan ovat Karjalohja, Sammatti, Karstu–Karkali ja Nummen Järvenpään kylä. Toimenkuvaan kuuluu muun muassa puunmyyntisuunnitelmien teko, puukauppojen kilpailuttaminen, tila-arviot ja metsäsuunnitelmat. – Olen kotoisin Nummi-Pusulan Mettulan kylästä ja asunut koko ikäni samassa paikassa. Olen sitoutunut tänne äidin puolen suvun kautta. Muutin juuri Saukkolaan, joten tarkoituksena on jäädä tänne, tuleva metsätalousinsinööri kertoo. Opinnot ovat loppusuoralla, vain opinnäytetyö Mhy Länsi-Uusimaan jäsenyydestä nyt ja tulevaisuudessa on kesken. Palaute kehittää tekemistä Lukioon mennessään Juho ei vielä tiennyt tulevasta uravalinnastaan mitään. – Sen verran tiesin, etten halunnut istua neljän seinän sisällä. Hain alalle opiskelemaan tietämättä tuon taivaallista, mitä olisi odotettavissa. Juho kokee työnsä mielenkiintoiseksi ja monipuoliseksi. Työharjoittelujen ja opintojen kautta tutuksi tullut ala tuntuu omalta. Vapaa-ajallakin tulee luettua metsään liittyvää kirjallisuutta. – Olisi kiva sanoa rehellisesti viiden vuoden päästä, että osaan nämä hommat. Opin koko ajan lisää käytännön työstä. Mhy:n konkarit Pertti Vuoristo ja Hannu Lehtimäki sekä Markku Kolehmainen auttavat ja neuvovat auliisti. Yritän olla hyödyksi kahdeksan tuntia päivässä, Juho toteaa. Koko ajan vireillä on kymmeniä juttuja ja hehtaareittain suunnitelmia. Vielä on vaikea arvioida, missä tulee onnistumisia. – Ruusut ja risut auttavat kehittymään ja vähentävät takaraivon raapimista, hän nauraa. Paras oppi työstä saatavasta palautteesta on jäänyt mieleen tamperelaisen autokauppiaan toteamana. – Jos olet tyytyväinen, kerro se kaikille. Jos et ole tyytyväinen, kerro se minulle. Juho Tiainen metsäasiantuntijaksi Metsäasiantuntija Markku Kolehmainen siirtyy huhtikuussa metsänhoitoesimieheksi Ari Lindholmin jäädessä vapaalle kesäkuussa. Tulevassa toimenkuvassa vastuualueena on koko Mhy Länsi-Uusimaan toimialue. Uusi rooli on Markulle tuttu, sillä hän aloitti aikanaan työuransa Mhy Metsä-Savossa metsureiden ja muokkausyrittäjien esimiehenä ja vastasi alueellaan myös puunkorjuusta. Mhy Länsi-Uusimaassa hän on 5-vuotisen työhistoriansa aikana ehtinyt sijaistaa useassa eri tehtävässä. – Meillä on Arin kanssa yllättävänkin samanlainen, suoraviivainen tyyli: eteen tulevat asiat ratkaistaan ja viedään maaliin asti. Metsänomistajien suuntaan muutoksen ei pitäisi näkyä, Markku kuvailee. Etukäteissuunnittelu helpottaa varautumista Uudessa tehtävässä suorat kontaktit metsänomistajiin vähenevät, mutta Markku pitää linjat auki yhteydenottoja varten. Jatkossa hänen työtehtäviinsä kuuluu myös uusien toimihenkilöiden perehdyttäminen. – Organisointikykyä tuli opittua Etelä-Savossa Asta-myrskyn jälkisiivouksessa. Metsää viljeltiin silloin moninkertaisesti normaalivuoteen verrattuna. Huolellisesta etukäteissuunnittelusta huolimatta täytyy tarvittaessa pystyä tekemään nopeita liikkeitä, sillä kaikkeen ei voi varautua, Markku toteaa. Metsänhoitoyhdistyksen arki sujuu parhaimmillaan niin, että metsänhoitoesimies on tehnyt itsensä näkymättömäksi. – Pyrin toteuttamaan muiden tekemät suunnitelmat niin hyvin kuin mahdollista. Jos nimeni nousee otsikoihin, olen epäonnistunut, mies virnistää. Markku Kolehmaisen seuraaja Miika Mantere aloittaa työt metsä- asiantuntijana Mhy Länsi-Uusimaassa maaliskuussa. Markku Kolehmainen metsänhoitoesimieheksi
8 Mhy Länsi-Uudenmaan ajoihin on viime heinäkuusta alkaen kiinnitetty päivittäin vähintään yksi Ismo Raappanan autoista. Yhteistyö alkoi jo kymmenisen vuotta sitten. Kiireapuna hoidetut tukkikeikat olivat satunnaisia. Nyt tahti on muuttunut ja teillä liikkuvat puutavaramäärät kasvusuunnassa. Mhy:n tilaamat kuljetukset ovat yrityksen harvoja sopimuksellisia ajoja. – Puulle on nyt kysyntää, joten työmäärät voivat vielä lisääntyä sovitusta noin 20 000 kuution minimistä, sillä ajettavaksi on tullut tukkien lisäksi myös kuitupuuta ja energiapuuta. Puutavara-autot vievät puut suoraan metsäyhtiöiden sahoille, energiapuuterminaaliin tai Inkoon satamaan, Raappana toteaa. Työ vaatii hänen mukaansa puutavara-auton kuskeilta erikoisosaamista, sillä usein puupinot löytyvät hankalasti saavutettavien metsäteiden takaa. – Joskus pieniä puukasoja joutuu keräilemään oudoista paikoista. Onneksi suurin osa kuormista rakentuu samojen metsäteiden varsilla olevista pinoista. Hyvä porukka hoitaa pienetkin työt Kuljetus- ja rahtipalveluihin erikoistunut yritys työllistää lisäksi neljä omaa autoa kuskeineen pitkin eteläistä Suomea. Asiakkaina ovat metsä- ja infra-alan yritykset, mutta myös kunnat, kaupungit ja yksityiset kotitaloudet. Esimerkiksi siltatyömailla kuljetettavaa riittää järeistä rautapalkeista jätteisiin. – Ajamme yksityistenkin tonteilta ja mökeiltä risuja pois ja puramme rakennuksia. Kalustomme mahdollistaa lähes kaikenlaisen ajon. Aika harvoin myymme ei oota. Pyrimme tekemään kunnialla pienetkin hommat, Ismo Raappana kuvailee. – Paras asiakas? No sellainen, joka maksaa laskunsa, mies hymähtää. Ismo Raappanalla on koossa ”hyvä porukka”. Työvoiman vaihtuvuus on ollut vähäistä. Lähialueilla asuvat kuskit pääsevät lähtemään ajoon sopivan lyhyen työmatkan päästä. – Lähtökohtaisesti pitää ajatella niin, että jos mitään negatiivista ei kuulu, olemme hoitaneet hommamme hyvin. Kyllä sitä joskus saattaa joku kehuakin, hän toteaa. Kelirikkoaikana puutavaran ajo hiipuu ja Raappana miehineen keskittyy muihin töihin. Oma raskaan kaluston korjaamo työllistää yhden asentajan. Taipaleella riittää haasteita. – Polttoainekustannusten rajua nousua ei voi suoraan tuupata asiakkaiden maksettavaksi. Töitä ei koskaan ole tasaisesti ja sopivasti, vaan aina on joko kiire tai liian vähän töitä. Yhtään kuskia ei kuitenkaan ole tarvinnut lomauttaa viime vuosina, Raappana kiittelee. Puun kysyntä näkyy kasvavissa tukkipinoissa Tukkiauto kaartaa Kuljetus Raappana Oy:n pihaan Vihtijärvellä. Kuski loikkaa ulos autosta, irrottaa perävaunun ja kiipeää kuormaimen hyttiin. Aavistuksen liian korkeaksi pinottu kuorma tasoittuu nopeasti siltojen alta mahtuvaksi. Vihtijärveläinen Ismo Raappana teki kuljetussopimuksen Mhy Länsi-Uusimaan kanssa. Ismo Raappana tarkistaa tukkikuorman kiinnitykset.
9 Veljekset Juha ja Jouko Haataja pyörittävät yli nelikymppistä, metsäkoneurakointiin keskittynyttä Haataja Forest Oy:tä Länsi-Uudenmaan ja Pohjois-Savon alueella. Mhy Länsi-Uusimaan kanssa tehty 4-vuotinen sopimus puunkorjuusta alkoi 1.1.2022 Ponssen motolla ja John Deeren ajokoneella rennossa, kotoisessa ilmapiirissä. Ketjun toisessa päässä, moton ohjaksissa ahertaa Örjan Träskböle. Hän on työskennellyt Haatajan leivissä jo neljä vuotta. – Siirtyminen Deeren ohjaimista Ponsseen on kuin olisi toisessa maailmassa. Yksi päivä meni opetellessa uusia temppuja, Träskböle kertoo. Yhteistyö ajokonetta kuljettavan pomon kanssa sujuu vaivattomasti työmaasta riippumatta. – Toivetyömaa olisi tietysti tiheä metsä helppokulkuisella paikalla. Se on varmaankin aika yleinen toive tällä alalla, Haataja nauraa. Kiireessäkin metsästä pidetään huolta Jouko Haatajan mukaan laatu ja luottamus syntyvät vain huolellisesta tekemisestä. – Joka päivä pyritään tekemään laatua. Joskus täytyy tehdä poikkeuksia sovittuun kokonaisuuteen. Usein tehty lisätyö ei edes näy asiakkaalle, mutta se saattaa säästää huomattavasti omia tunteja. Työmaalle ilmestyvälle asiakkaalle olisi mukava antaa aikaa ja ehtiä rupattelemaankin. – Asiakaslähtöisyys takaa toiminnan jatkuvuuden, niin yksinkertaista se on, Haataja pohtii. Motokuski huomaa suunnitteluvaiheessa näkymättömiin jääneet luontokohteet, kuten pienet lähteet ja pehmeiköt. Esimerkiksi liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikat merkitään jo suunnitteluvaiheessa karttaan tarkasti, mutta silti hytissä on oltava hereillä. – Metsätyömaiden riesana on pirunmoinen kiire. Silti pidämme huolen siitä, että emme turmele metsää, vaan jätämme sen metsänomistajalle aikaisempaa paremmassa kunnossa, Jouko Haataja toteaa. ”Joka päivä pyritään tekemään laatua” Jouko Haataja siirtää kaadetut puut valmiiksi pellon reunaan tukkiautoa varten. Toimiva tiimi. Örjan Träskböle (vas.) ja Jouko Haataja suunnittelevat seuraavaa siirtoa.
10 Kunnollinen ja oikein ajoitettu ennakkoraivaus on tärkeää myös korjuuvaurioiden minimoimiseksi. – Ihannetilanteessa ennakkoraivaus tehdään 2–3 vuotta ennen hakkuuta. Kaadettu puusto ehtii painua maata vasten, jopa maatua. Se helpottaa hakkuukoneen liikkumista, parantaa kuskin näkyvyyttä ja nopeuttaa korjuutyötä, metsänhoitoesimies Ari Lindholm Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaasta kertoo. Kaadettu puusto järeytyy ja maapohjan kantavuus paranee puunkorjuuta ajatellen. Kaikki puusto ja risukko poistetaan noin metrin säteellä ainespuun rungosta. Hakkuukoneen kouran on mahduttava tarttumaan runkoon ja liikkumaan puiden seassa. – Kuski kipuaa kopistaan alas joka kerta, kun sahan ketju lähtee paikoiltaan tiheän risukon takia. Metsässä aika on konkreettisesti rahaa, Lindholm kuvailee. Ennakkoraivauksen kustannukset hehtaarilta vaihtelevat kohteesta riippuen 100–400 eurossa. Tuntitöinä tehtävän työn hinnoitteluun vaikuttavat kaadettavan puusto määrä ja järeys. Täysin hoitamattomassa kohteessa ei enää puhuta ennakkoraivauksesta, vaan nuoren metsän hoidosta. Sen hintalappu voi nousta jopa 2–3-kertaiseksi. Viidakkoinen metsä hidastaa hakkuita Usein hoitamattomiin metsiin aletaan kiinnittää huomiota sukupolven- tai omistajanvaihdoksen myötä. Hoitotoimet ovat saattaneet aikaisemmin jäädä kokonaan tekemättä tai metsänomistaja on tehnyt itse harvennuksia liian kevyellä kädellä. – Liian varhain tehty ennakkoraivaus on turhaa työtä. Vesakko ehtii kasvaa muutamassa vuodessa, jolloin näkyvyys heikkenee taas ja hakkuu hankaloituu. Myös kosmeettinen, liian varovaisesti tehty raivaus on hyödytöntä, Ari Lindholm muistuttaa. Hänen mukaansa huonoin skenaario toteutuu silloin, kun hakkuukone saapuu metsäpalstalle ja kuski soittaa metsänhoitoyhdistykseen kertoakseen, ettei ennakkoraivausta ole tehty lainkaan. – Se ei ole katastrofi, mutta tietää lisätöitä. Raivaussahalla työskentelevä metsuri ja hakkuukone eivät ole ideaalityömaalla samaan aikaan, hän toteaa. Harvennetun puun koko vaikuttaa suoraan metsänomistajan tuloon, sillä hakkuutaksa lasketaan runkojen keskikoon mukaan. – Raivaamattomassa kohteessa häviävät kaikki: myyjä maksaa korjuusta enemmän kuin raivatussa kohteessa, ostaja saa alamittaisia kuitupuita ja korjuuyrittäjän päivätulos laskee selvästi, Lindholm kärjistää. Hän arvelee suurimman osan hoitorästeistä johtuvan siitä, ettei metsänomistaja tiedä, mitä pitäisi tehdä. Metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisten tekemät maksuttomat neuvonnat ja arviointikäynnit kirkastavat usein ajatuksia. Niitä kannattaa hyödyntää pienelläkin metsäpalstalla. – Tärkeintä olisi ajatella tulevan hakkuun nopeutta, tehokkuutta ja taloudellisuutta, Lindholm muistuttaa. Ennakkoraivauksella hyvä pohja hakkuille Ennakkoraivauksessa metsuri poistaa raivaussahalla koneellista hakkuuta hidastavat ja näkyvyyttä haittaavat risukot, puskat ja ainespuuksi kelpaamattomat puut, jotka eivät täytä kaupallisia mitta- ja laatuvaatimuksia. Siten varmistetaan hakkuukoneenkuljettajalle hyvät työskentelyedellytykset. Pitkään hoitamattomana ollut metsäpalsta muuttuu ammattilaisen käsissä nopeasti. Metsuri Timo Hiekkavuo tekee ennakkoraivausta noin hehtaarin päivävauhdilla. Päivän päätteeksi raivattu alue tulee vielä tarkistettua.
11 metsänhoitoyhd Metsänomistajan paras ystävä. Aarre kertoo kaiken metsäsi tuotosta ja hyvinvoinnista. Tilaa ilmainen näytenumero ja tutustu Aarteen runsaaseen metsäsisältöön osoitteessa aarrelehti.fi/jasenetu JÄSENETU Jäsenetu on voimassa 20.12.2022 asti kotimaassa. Yksi etu / talous. Tutustumisetu koskee talouksia, joihin ei ole viimeisen 3kk aikana ollut Aarteen tilausta. Näytelehdellä ei voi jatkaa olemassa olevaa Aarteen tilausta. Tutustumis- etu jäsenille! Aarre-näytenumero 0€ 1 nro Näkyvyyttä ja sujuvuutta hakkuisiin, kiitos! Metsuri Timo Hiekkavuo lopettelee päivän urakkaansa Sammatissa. Kuuden hehtaarin kokoisessa ennakkoraivauskohteessa on tarkoitus tehdä koneellinen hakkuu parin vuoden päästä. Pienet, myytäväksi kelpaamattomat puut haittaavat ja hidastavat hakkuuta ja heikentävät hakkuun jälkeenkin alueella kasvatettavien puiden kasvua. – Tämä metsä on istutettu ehkä 20–25 vuotta sitten. Joku on varmasti joskus tehnyt täällä jotain hoitotoimenpiteitä kannoista päätellen. Olen nyt kaatanut koivurisukkoa ajourille, niin ne kestävät paremmin metsäkoneen kulkemista, hän esittelee. Vuonna 2018 metsuriksi valmistunut nuorimies kertoo raivaavansa kaikki alle kuitukokoiset puut pois varsinaisen hakkuun tieltä. Hänellä on tapana huomioida myös eläinten liikkuminen ja metsän monimuotoisuus. – Jätän mielelläni jalot lehtipuut, kuten vaahteran, kasvamaan. Aika harvoinhan niitä metsässä tulee vastaan, mutta yhdenkin voi pelastaa. Paksu lumikerros pidentää kantoja Ennakkoraivaus nopeuttaa ja helpottaa tulevaa hakkuuta. Sitä ajatellen Hiekkavuokin tekee työnsä. – Yritän ajatella motokuskin kulkureittejä ja näkyvyyttä. Toisinaan koko metsän pohja siivotaan, toisinaan otetaan vain risukot pois kaadettavien puiden tyveltä. Lumisena talvena kannot tuppaavat jäämään turhan pitkiksi, joten ennakkoraivaukselle paras ajankohta olisi lumeton tai vähäluminen aika, Hiekkavuo toteaa. Hän kerää päivän päätteeksi raivaussahan, bensiinikanisterit, rinkan ja muut tavarat kasaan ja kantaa ne autolle. Seuraavana päivänä sama muutaman sadan metrin kävely lumihangessa odottaa metsuria. Urakka etenee noin hehtaarin päivävauhdilla. Ennakkoraivaus helpottaa ja edistää suunniteltua hakkuuta. Metsuri Timo Hiekkavuo kannustaa kysymään metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisilta neuvoja.
12 Näin sanoo Luonnonvarakeskuksen metsäpatologian professori Jarkko Hantula. Hän on tutkinut erityisesti juurikääpää ja sen torjuntaa. Myös biologisen vesakontorjunnan ja viljelyskasveja tuhoavien ruostesienten tutkimukset etenevät muiden tutkijoiden kanssa. – Järkytyin 1980-luvun happosateista, joiden peloteltiin tappavan Suomen metsät. Myöhemmin hakeuduin molekyylibiologiksi Metsäntutkimuslaitokselle. Opin, etteivät 80-luvun metsätuhot johtuneetkaan saasteista, vaan silloin vallinneista sääolosuhteista, joiden seurauksena syntyi surmakkasienen aiheuttama versosurmaepidemia. Pikkuhiljaa työ on opettanut tekijäänsä, hän kertoo. Hantulan mielestä keskeisintä on ymmärtää, kuinka ennakoitu ilmastonmuutos vaikuttaa metsätuhoihin. Osa taudeista saattaa kärsiä lisääntyvästä lämmöstä ja kuivuudesta ja kadota kokonaan kartalta. – Vanhat tutut tuhonaiheuttajat, kuten juurikääpä ja kirjanpainaja, saattavat aiheuttaa lisää ongelmia ilmaston lämmetessä, hän toteaa. Jokainen tuotu kasvi on riski Manner-Euroopan metsissä tuhojaan tekevät taudit ja tuholaiset rantautuvat ilmaston lämmetessä mielellään Suomeenkin. Pitkät, kuumat ja kuivat kesät, lumettomat ja lämpimät talvet sekä lisääntyvät tuulituhot ovat jo täällä. Ne suorastaan kutsuvat taudinaiheuttajia. – Esimerkiksi mäntyjä tappavaa, havuparikkaan aiheuttamaa etelänversosurmaa on jo tavattu Suomessa. Saksassa se on tehnyt tuhojaan jo pitkään, Jarkko Hantula kertoo. Vieraslajiongelmat lisääntyvät hänen mukaansa myös kasveja ja kasvimateriaaleja liikuteltaessa. Esimerkiksi aasianrunkojäärä kulkee pakkausmateriaaleissa maasta ja maanosasta toiseen. – Uudet tulokas- tai vieraslajit voivat suotuisissa olosuhteissa muuttua uusien kasvien isänniksi. Kasvitaudin esiintyminen vaatii sopivat ympäristöolosuhteet, taudille alttiin isäntäkasvin ja taudinaiheuttajan. Ilmastonmuutos haastaa metsänhoidon Juurikääpä ja kirjanpainaja nauttivat lämmöstä Ilmastonmuutos on totta joka päivä Suomessakin. Metsänomistajien on tärkeää ymmärtää sen vaikuttavan metsän kohtaamiin tuhoihin. Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton – pienikin teko vaikuttaa. Jarkko Hantula kiittelee metsiensä kasvua ja vointia seuraavia metsänomistajia. Jarkko Hentula Myrskyn jälkeen on syytä kiertää metsässä ja varmistaa, ettei juurikääpää näy.
13 Kaikkien kolmen niin sanotun tautikolmion tekijän täytyy kohdata taudin syntymiseksi, hän kuvailee. Alkuun harmittomalta tuntuva laji saattaa muuttua uudessa ympäristössä ongelmaksi. – Uusia, itsekseen saapuvia tulokaslajeja ja ihmisen mukanaan tuomia vieraslajeja pitäisi aina ajatella uhkana. Jokainen ulkomailta Suomeen tuotu kasvi tai käsittelemätön kasvimateriaali on riski, Hantula muistuttaa. Juurikääpä pois harkitusti ja hallitusti Ilmaston lämpeneminen lisää puiden kasvua. Kuivat kesät pitenevät ja vähälumiset talvet lyhenevät. Hakkuut vaikeutuvat, metsätalouden perinteisesti talviaikaan painottuva logistiikka sakkaa ja kiire aiheuttaa ongelmia. – Hakkuiden yhteydessä syntyy paljasta kantopintaa, joka ilahduttaa erityisesti juurikääpää. Se aiheuttaa vuosittain maamme metsätaloudelle kymmenien miljoonien eurojen menetykset puiden kaatuessa tai kuollessa pystyyn, Jarkko Hantula kertoo. Juurikääpätuhojen leviämistä voi rajoittaa käsittelemällä tuoreet kannot itiötartunnan estävällä biologisella torjunta-aineella. Lumettomana aikana kannot pitäisi käsitellä heti hakkuun jälkeen, mieluummin saman päivän aikana. – Etenkin eteläisessä Suomessa juurikääpä leviää aktiivisesti, vaikka puu kasvaakin sitä karkuun. Metsänomistajan kannattaa mennä metsään heti hakkuun jälkeen katsomaan, miltä siellä näyttää ja varmistaa, että harvesterin hakkuun yhteydessä levittämä torjunta-aine peittää käsitellyt kannot 100-prosenttisesti. Hantula kehottaa metsänomistajia suorittamaan kasvinsuojeluainetutkinnon netissä, jos haluaa korjata huonosti tehdyt torjuntatoimet itse. – Mitä isompi kannon pinta-ala, sitä suurempi juurikäävän leviämisriski. Myös myrskyn jälkeen on syytä kiertää metsässä ja varmistaa, ettei juurikääpää näy. Sen itiöemiä voi löytää vanhoista kannoista ja kaatuneiden runkojen alta, mutta helpoiten sienen havaitsee lahojen kuusenkantojen perusteella. Netistä löytyvästä Juurikääpätuhojen tunnistaminen ja torjunta –oppaasta löytyy hyvät ohjeet juurikäävän tunnistamiseen. Suosi sekapuustoa – se voi pelastaa metsän Jarkko Hantula kannattaa sekametsän kasvattamista tulevaisuuden tuholaisia ja tauteja vastaan. Tuottavuuden kannalta ratkaisu saattaa olla haastava. – Huolellinen suunnittelu varmistaa, että puiden kasvurytmi tukee eri lajeja. Ehdottomasti tärkeintä on valita kullekin kasvupaikalle oikea puulaji. Esimerkiksi reheville kasvupaikoille voi jättää koivuja, jos ne eivät häiritse taloudellisesti kannattavamman kuusen kasvua, hän neuvoo. Hantulan mukaan kahden puulajin sekametsää voi rauhassa kasvattaa suuren osan kiertoajasta ja päättää ensimmäisessä tai vasta toisessa harvennuksessa, kummasta puusta tulee valtapuu. – Jos joku viheliäinen tuholainen, vaikkapa kirjanpainaja, viekin kuusen kokonaan pois, koivu jää metsänomistajan vakuutukseksi. Metsänomistajat ovat tutkijan mukaan nykyään hyvin perillä asioista. Tarvittaessa he osaavat ja uskaltavat pyytää esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisilta apua. –2000-luvunammattimaisetmetsän- omistajat seuraavat tarkkaan metsiensä kasvua. He haluavat jättää metsät seuraavallekin omistajalle hyvässä kunnossa, Jarkko Hantula kiittelee. Juurikäävän itiöemiä voi löytää vanhoista kannoista ja kaatuneiden runkojen alta. Juurikääpä aiheuttaa vuosittain kymmenien miljoonien menetykset metsätaloudelle. Pitkät, kuumat ja kuivat kesät, lumettomat ja lämpimät talvet sekä lisääntyvät tuulituhot ovat jo täällä. Ne suorastaan kutsuvat taudinaiheuttajia. Kuvassa kirjanpainajatuhoa Kolilla. Jarkko Hentula Jarkko Hentula
14 – Mikä tahansa puu voi osoittautua ongelmapuuksi, jos sitä ei kaadeta ajoissa. Puunkaatoa pitäisi alkaa miettiä jo silloin, kun puu on sievimmillään, ongelmapuiden kaatoon erikoistunut HJJ-Teamin yrittäjä Antti Hiissa toteaa. Moni asiakas herää hänen mukaansa puunkaatoon silloin, kun havahtuu asuvansa tai mökkeilevänsä varjossa. – Kukapa ei haluaisi auringon tulevan maahan asti! Myös rungossa selvästi näkyvät, lisääntyneet pahkat, käävät, sienet ja kolot kertovat kaadon olevan ajankohtaista. Erityisesti vanhat, ylisuuret, myrskyn vaurioittamat tai lahoavat puut rakennusten ja sähkölinjojen läheisyydessä voivat aiheuttaa itsekseen kaatuessaan vahinkoa. Hiissan käyttämä kalusto on monipuolista ja tarkoituksenmukaista: työn kannalta sopivin ja järkevin kalusto otetaan aina käyttöön. Tarvittaessa Hiissa kohoaa nosturilla työparinsa, Jukka Kauppisen, kanssa jopa 34 metrin korkeuteen. – Turvallisuus on ykkösasia. Siksi esimerkiksi moottorisahan kanssa ei touhuta ikinä yksin, Kauppinen sanoo. Turvallista ja taloudellista Ne puut, joita ei voi kaataa, pilkotaan pystyssä joko kiipeämällä puuhun tai nosturin kopasta käsin. Pihapiirin kaunokaisesta ongelmapuuksi Komea kuusi on saanut kasvaa piharakennuksen vieressä vuosikymmeniä. Sisältä lahona se alkaa olla vaaraksi ympäristölleen. Mökkiä varjostava jättiläiskoivu ei enää jaksa tehdä lehtiä latvaan, pudottelee oksiaan ja työllistää haravoijaa. Rakennusten lähellä kasvava usean haavan rykelmä poistetaan nosturista käsin. Ylöspäin mennessä sahataan oksat, sitten katkotaan latva ja alaspäin mennessä pätkitään runko mahdollisimman pitkissä paloissa. Jukka Kauppinen käyttäämoottorisahaa, Antti Hiissa ohjaa nosturia ja auttaa tarvittaessa. Christian Zeh (edessä) ja Markku Selin siivoavat kesämökin pihapiiriä liian isoksi kasvaneista puista Karjalohjalla.
15 Puu- ja metsäpalvelu Zehin yrittäjä Christian Zeh kiipeää tarvittaessa puuhun ja poistaa ongelmapuun ylhäältä käsin. – Puunkaato on modernia, fyysistä käsityötä. Oikeat työkalut tekevät työstä turvallista ja taloudellista, hän kuvailee. Joskus asiakas haluaa, ettei puusta jää pihalle jälkiä ja etteivät mahdolliset istutukset tai rakennelmat vaurioidu. Silloin puu nostetaan sopivalla, tarvittaessa vuokrattavalla kalustolla kokonaisena pois paikoiltaan. Puutavara sahataan asiakkaan tilauksesta joko polttopuiksi tai isommissa urakoissa suoraan ostavan metsäyhtiön antamiin mittoihin. – Metsäyhtiöiden minimiostoerät eivät yleensä täyty omakotitonteilla. Silloin asiakas saa polttopuita pitkäksi aikaa, Zeh toteaa. Avartuva tontti ilahduttaa Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uudenmaan kanssa tiivistä yhteistyötä tekevät Christian Zeh ja Antti Hiissa hoitavat omakotitalojen, mökkien ja taloyhtiöiden yksittäisten ongelmapuiden lisäksi alueella mittaviakin kohteita. Kalusto kulkee työmaiden välillä tilanteen ja tarpeen mukaan. – Puunkaatoon kannattaa varautua ajoissa. Sen tarpeellisuutta ja sopivaa ajankohtaa miettivä voi pyytää ammattilaisen arvioimaan tilanteen, Zeh kannustaa. Arviointikäynnillä voidaan pohtia asiakkaan kanssa vaihtoehtoisia ratkaisuja. – Budjettiin voi halutessaan sisällyttää puunkaadon lisäksi kantojen jyrsinnän, polttopuiden teon ja tontin siivouksen. Osa asiakkaista haluaa itse pilkkoa polttopuut, mutta moni tilaa puunkaadon avaimet käteen -periaatteella, Hiissa toteaa. Tyypillistä asiakasta ei ole, mutta kokemuksesta taustalta löytyy yhdistävä tekijä. – Usein asiakas havahtuu siistityllä, avaralla ja valoisalla tontilla seistessään, että olisipa tilannut ammattilaisen jo vuosia sitten. Oman tontin mahdollisuudet näkee uudella tavalla valon osuessa maahan saakka. Satoja Lohjan seudun mökkitontteja raivanneet Jukka Kauppinen (vas.) ja Antti Hiissa nauttivat työstään ja kokevat olevansa aina mökillä. Turvallista yhteistyötä. Markku Selin (vas.) ja Christian Zeh mökkitonttia varjostavan koivun kimpussa.
16 Sammattilainen Erja Hinkkanen vaihtoi ammattia kyllästyttyään mediamaailman myllerryksiin. Toimittajan työt mukavassa työyhteisössä vaihtuivat opintovapaaseen, kun hän aloitti vuonna 2018 puutarha-alan opinnot Mäntsälässä. Puutarhanhoitoa jo 30 vuotta harrastaneelle Hinkkaselle alalle suuntautuminen ei ollut hetkellinen päähänpisto. Helmikuussa 2020 juuri puutarhuriksi valmistunut nainen perusti oman yrityksen, Pihaperhosen. – Ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen ahdistavat minua. Konkreettiset teot, kuten pölyttäjäystävällisten kasvien tuottaminen perhosille ja kimalaisille, tuovat helpotusta, Hinkkanen kertoo. Hän perusti taimiston juolavehnän valtaamalle kesantopellolle kotinsa lähelle. Antaumuksellinen nitistämisurakka palkitsi lopulta. Tulevina kesinä vuokrapellolla kasvaa useita kimalaisille ja perhosille kelpaavia kukkia, kuten iisoppia, anisiisoa, harjaneilikkaa ja kangasajuruohoa. Perhosinnostus taisi alkaa eräänä keväisenä hetkenä kasvimaalla vuosia sitten. – Kevään ensimmäisen valkoisen perhosen lennellessä ympärilläni tajusin yhtäkkiä, etten tiedä sen nimeä. Valkosiipi paljastui sittemmin auroraperhoseksi. Mitä enemmän Hinkkanen oppi, sitä suuremmaksi innostus kasvoi. Kauri Mikkolan ja Hannu Tannerin kirjoittamasta Perhospuutarhasta tuli hänen Raamattunsa. Kimalaispenkki tarjoilee herkkuja koko kesän Erja Hinkkanen kasvattaa taimistollaan kaikki kukat siemenestä lähtien. Ajatuksena on minimoida ulkomailta tulevien kasvitautien ja tuholaisten leviäminen. Ensimmäiset kylvöt tehdään helmikuussa. Nykyiset 60 lajia ovat vasta alkua: tavoitteeksi asetetut 200 lajia ruokkivat hyönteisiä jo lähivuosina. – Haluan saada ihmiset ymmärtämään, että kukat ovat enemmän hyönteisiä kuin ihmistä varten. Näyttävästi jalostetuissa kukissa on unohdettu täysin hyönteisten tarpeet. – Minun piti elää melkein 60-vuotiaaksi ymmärtääkseni kukkien ja kimalaisten merkityksen! Ilman ahkerasti pölyttäviä kimalaisia meillä olisi huomattavasti vähemmän luonnonmarjoja, kuten mustikoita, vadelmia ja puolukoita, Hinkkanen herättelee. Suunnitelmissa on istuttaa taimistolle malliksi kukkapenkkejä, joista kimalaiset ja perhoset saavat ravintoa koko kesäksi. – Kriittinen ajankohta kimalaisen ravinnon saannille on kevät ja loppukesä. Sopivat kukat helpottavat niiden urakkaa. Puolenmiljoonanmesinystyn raita Kimalaisten, perhosten ja muiden hyönteisten maailmaan tutustuminen on ollut puutarhurin mielestä kiehtovaa. Raidat ja pajut kunniaan Erja Hinkkanen toivoo, että kimalaisille elintärkeät puut säästetään Pajun kukinnot ovat elintärkeitä kimalaiskuningattarille, jotka heräävät talvihorroksesta. Kontukimalainen tankkaamassa pajun hedekukinnolla. – Monet hyönteiset käyvät ruokailemassa raidan kukissa. Metsänomistajat voisivat säästää raidat, pajut ja haavat, vaikka ne eivät olekaan metsätalouden kannalta tuottoisia puita, Erja Hinkkanen toivoo. Erja Hinkkanen
17 p o l k u o m a a n m e t s ä ä n Metsänomistaminen on vuosikymmenten mittainen projekti, josta saa parhaimmillaan taloudellista hyötyä ja mielen täyteen iloa. TILAA METSÄLEHTI JÄSENETUHINTAAN edutjasenelle.fi/mhy tai 09 315 49 840. Kerro soittaessa, että kyseessä on MHY-jäsenetutilaus. taitavan oppaan kanssa on turvallista kulkea. Tilausmaksu on vähennys- kelpoinen metsä- verotuksessa. Vuoden tilausjakso (23 nroa) 8500 (norm. 159 €) Etusi 74 € – Esimerkiksi perhosten toukat käyttävät ravinnokseen eri kukkia kuin aikuiset. Se on nerokas järjestely, joka estää vahingollista kilpailua ravinnosta, hän kuvailee. Kimalaiskuningattaren heräillessä huhtikuussa pitkästä talvihorroksestaan vain raita kukkii. – Kokonaisen kimalaisyhdyskunnan synty on kuningattaren varassa. Jos esimerkiksi raita ei jostain syystä kukikaan, kuningatar ei saa kerättyä energiaa muniakseen. Silloin yhdyskunta jää syntymättä ja muun muassa luonnonmarjat pölyttymättä, jolloin marjasatokin jää vähäiseksi. Raita onkinErjaHinkkasenmielestä elämänpuu. Yhdessä raidassa voi olla jopa puoli miljoonaa mesinystyä. – Monet muutkin hyönteiset kuin kimalaiset käyvät ruokailemassa raidan kukissa. Toivoisin metsänomistajien säästävän raidat, pajut ja haavat, vaikka ne eivät olekaan metsätalouden kannalta tuottoisia puita, hän toteaa. Hinkkanen kehottaa katselemaan ja kuuntelemaan kukkivia raitoja ja pajuja, jotka suorastaan hurisevat kimalaisista. – Kaikkea ei voi ajatella euroissa. Pieni maailmanparannusele ei vaadi edes hehtaareittain metsää. – Kotipuutarhurikin voi jättää puutarhastaan yhden nurkan hoitamatta. Ruohonleikkuustakin voisi tinkiä ja päästää osan pihasta villiintymään kimalaisten ja perhosten iloksi, Hinkkanen kannustaa. Häiveperhosen toukka elää raidan lehdillä. Raita on noin 170 muun suurperhosen toukan ravintokasvi. Aikuinen häiveperhonen käyttää ravinnoksi nesteitä, joita se imee raadoista. Kuvassa perhonen lepäilee lumipalloheiden lehdellä. Kauniin sinisestä olennosta ei uskoisi, että se syö ravinnokseen lantaa ja raatoja. Siniritariyökkösen toukka elää haavan lehdillä. Euroopan suurin yökkönen käy perhossyöteillä ja tulee perhosvaloille. Erja Hinkkanen Erja Hinkkanen
18 Tekopökkelö, säästöpuu ja riistatiheikkö tulivat viime vuoden aikana suomalaisille tutuiksi televisiosta, radiokanavilta, katukuvasta, verkosta ja sosiaalisesta mediasta. Luonnonhoidon käytännön teot nostettiin esiin kertomaan siitä tärkeästä työstä, jota talousmetsissä tehdään osana jokapäiväistä metsänhoitoa. – Suuri yleisö koki aiheet tärkeiksi ja kampanjaa pidetiin hyvin informatiivisena ja selkeänä. Selvästi yli 60 prosenttia vastaajista suhtautui kampanjan ansiosta aiempaa myönteisemmin metsien käyttöön, Metsien Suomen projektipäällikkö Kaarina Aro (kuvassa) kertoo kampanjan seurantatutkimuksen tuloksista. Likimain kaikki vaikuttavuutta kuvaavat tunnusluvut paranivat. Yli 80 prosenttia vastaajista ilmoitti pitävänsä kampanjasta ja yli 65 prosenttia piti sitä sympaattisena. Sanoma Oy:n omilta kanaviltaan tekemän tutkimuksen mukaan alle 30-vuotiaat olivat tietoisimpia Metsien Suomi -viestintähankkeesta. Nuoret aikuiset olivat myös innokkaimpia etsimään lisää tietoa: heistä runsas kolmannes oli vieraillut Metsien Suomen verkkosivuilla. Koko metsäalan yhteistä ääntä tarvitaan Metsien Suomi -hankkeen taustalla on suuri joukko metsäalan organisaatioita. Yhteisen hankkeen avulla metsäkeskusteluun halutaan tuoda metsäalan oma, monipuolinen metsien käytön näkökulma. – Metsäelinkeinon hyväksyttävyys tarvitsee tuekseen säännöllistä viesMetsäsäätiötekoja: Metsien Suomi sai suomalaiset suhtautumaan myönteisemmin metsien käyttöön Anna Kauppi | johtava asiantuntija | Suomen Metsäyhdistys Metsäalan yhteinen viestintähanke tavoitti jälleen suuren osan suomalaisista ja kevään kampanjan teema talousmetsien luonnonhoidosta koettiin tärkeäksi. Metsien Suomen televisiomainoksessa yhdysvaltalainen tutkiva journalisti raportoi työnantajalleen edistyksellisen luonnonhoidon käytännön teoista. Mainosta katsottiin YouTubessa parissa viikossa yli 80 000 kertaa. Eetu Punkka
19 Tiina Mansikkamäki tintää metsien kestävästä käytöstä suoraan suurelle yleisölle, toteaa hankkeen päärahoittajan, Suomen Metsäsäätiön, toimitusjohtaja Erno Järvinen. MTK:n metsäjohtajan Marko MäkiHakolan mukaan Metsien Suomen kaltainen viestintähanke auttaa parhaimmillaan yleisöä oivaltamaan, miten metsä on meillä kaikessa mukana ja mitä se meille merkitsee. Hän myös kannustaa metsäalan toimijoita laajasti mukaan viestintään. – Vuosi 2021 ilmastokeskusteluineen on osoittanut, että oikean tiedon tarve on todella suuri. Ollaan ylpeitä metsienmahdollisuuksista – kun koko kenttä puhuu samaa kieltä, kuullaan se varmasti, Mäki-Hakola sanoo. Metsien Suomi näkyy jatkossakin ja sen omilta metsiensuomi.fi-verkkosivuilta voi lukea uutisia ja faktoja metsistä ja niiden kestävästä hoidosta ja käytöstä – ja jakaa tietoa ja jatkaa keskustelua omissa kanavissaan ja kohtaamisissaan. – Erityisen hienoa on ollut huomata, että Metsien Suomi tunnetaan. Sosiaalisessa mediassa tunniste #metsiensuomi ei enää viittaa vain itse hankkeeseen, vaan se liitetään yleisesti muuhunkin metsäkeskusteluun, Aro sanoo. Metsien Suomen ansiosta yhä useampi suomalainen tietää, että luonnonhoito on tärkeä osa talousmetsissä tehtävää työtä. Metsien Suomi, Matti Immonen Suomen Metsäsäätiö kohdistaa vuosittain merkittävän osan puukauppojen yhteydessä kerätyistä lahjoitusvaroistametsäviestintään. Metsien Suomen päärahoittajana Metsäsäätiö on mahdollistanut suuruusluokaltaan mittavan metsäviestintäkampanjan valtakunnallisesti. Tutustu Metsäsäätiöön somessa tai osoitteessa: metsasaatio.fi. Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaan Pertti Vuoristolle on myönnetty Metsämiesten Säätiön Työyhteisön hyvä tyyppi -stipendi. Metsämiesten Säätiö haluaa nostaa Työyhteisön hyvä tyyppi -stipendillä esille arjen työyhteisösankareita metsäalalla, sillä osaava ja motivoitunut ihminen on metsäalan tulevaisuuden keskeisin menestystekijä ja alan toimintakulttuurin rakentaja. Stipendin perusteluissa todetaan muun muassa seuraavaa: ”Pertti on aina valmis auttamaan muita ja häneltä saa aina apua pyydettäessä. Hän ylläpitää yhteishenkeä. Hän innostuu helposti uusista asioista ja koulutustilaisuuksissa kyselee aina uteliaasti muidenkin toimihenkilöiden puolesta. Hän kokeilee ennakkoluulottomasti uusia metsänkäsittelymenetelmiä, esimerkiksi jatkuvaa kasvatusta. Hän on ollut monen uuden asian pioneeri. Hän oli mm. aikanaan perustamassa paikkakunnalle energiaosuuskuntaa ja hän toimi aktiivisesti energiapuun käytön lisäämiseksi maatiloilla. Hän käärii hihat, kun pitää esimerkiksi saada metsäpäivän rakenteet kuntoon. Hän on aina valmis ottamaan vastaan koululaisia tai ulkomaisia vierailuryhmiä. Hän ymmärtää hyvin työyhteisön kokonaisuuden ja on valmis joustamaan tarvittaessa.” Metsämiesten Säätiö on 1948 perustettu yleishyödyllinen säätiö, jonka tehtävänä on metsäalan kehittäminen sekä alalla toimivien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen. Säätiö jakaa oman sijoitustoimintansa tuottoa ja saatuja lahjoituksia alalle tavoitteellisin apurahoin ja stipendein. Lisätietoa myönnetyistä Työyhteisön hyvät tyypit -stipendeistä osoitteessa www.mmsaatio.fi/stipendit. Pertti Vuoristolle Työyhteisön hyvä tyyppi –stipendi
20 Esa Holappa Puunkorjuuesimies Kiinteistövälittäjä LKV gsm 0440 464 480 esa.holappa@mhy.fi Pertti Vuoristo Metsäasiantuntija gsm 0500 447 472 pertti.vuoristo@mhy.fi Toimialue: Nummi ja osa Vihdistä Hannu Lehtimäki Metsäasiantuntija gsm 0500 447 471 hannu.lehtimaki@mhy.fi Toimialue: Pusula, Nummen Leppäkorpi ja osa Karkkilasta Juho Tiainen Metsäasiantuntija gsm 0500 472 199 juho.tiainen@mhy.fi Toimialue: Karjalohja, Sammatti, osa Lohjasta ja Nummesta Pasi Nyman Metsäasiantuntija gsm 0500 223 260 pasi.nyman@mhy.fi Toimialue: Karkkila ja Vihdin pohjoisosa Anu Ilomäki Toimistonhoitaja puh. (019) 329 31 anu.ilomaki@mhy.fi Markku Kolehmainen Metsäasiantuntija gsm 050 525 7848 markku.kolehmainen@mhy.fi Toimialue: Lohja ja osa Vihdistä Kari Korpi Toiminnanjohtaja gsm 0500 107 166 kari.korpi@mhy.fi Laura Martikainen Metsäasiantuntija gsm 0500 103 079 laura.martikainen@mhy.fi Toimialue: Vihdin eteläosa Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaassa teitä palvelevat Metsänomistajien palvelupiste Helsingissä Metsäasiantuntija Tiina Salminen Simonkatu 6 (PL 510) 00101 Helsinki p. 040 720 3160 tiina.salminen@mhy.fi Metsäasiantuntija Annamari Rajoo Simonkatu 6 (PL 510) 00101 Helsinki p. 040 580 3981 annamari.rajoo@mhy.fi Johtaja Jouni Tiainen jouni.tiainen@mhy.fi Ari Lindholm Metsänhoitoesimies gsm 0500 472 090 ari.lindholm@mhy.fi
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=