12 Näin sanoo Luonnonvarakeskuksen metsäpatologian professori Jarkko Hantula. Hän on tutkinut erityisesti juurikääpää ja sen torjuntaa. Myös biologisen vesakontorjunnan ja viljelyskasveja tuhoavien ruostesienten tutkimukset etenevät muiden tutkijoiden kanssa. – Järkytyin 1980-luvun happosateista, joiden peloteltiin tappavan Suomen metsät. Myöhemmin hakeuduin molekyylibiologiksi Metsäntutkimuslaitokselle. Opin, etteivät 80-luvun metsätuhot johtuneetkaan saasteista, vaan silloin vallinneista sääolosuhteista, joiden seurauksena syntyi surmakkasienen aiheuttama versosurmaepidemia. Pikkuhiljaa työ on opettanut tekijäänsä, hän kertoo. Hantulan mielestä keskeisintä on ymmärtää, kuinka ennakoitu ilmastonmuutos vaikuttaa metsätuhoihin. Osa taudeista saattaa kärsiä lisääntyvästä lämmöstä ja kuivuudesta ja kadota kokonaan kartalta. – Vanhat tutut tuhonaiheuttajat, kuten juurikääpä ja kirjanpainaja, saattavat aiheuttaa lisää ongelmia ilmaston lämmetessä, hän toteaa. Jokainen tuotu kasvi on riski Manner-Euroopan metsissä tuhojaan tekevät taudit ja tuholaiset rantautuvat ilmaston lämmetessä mielellään Suomeenkin. Pitkät, kuumat ja kuivat kesät, lumettomat ja lämpimät talvet sekä lisääntyvät tuulituhot ovat jo täällä. Ne suorastaan kutsuvat taudinaiheuttajia. – Esimerkiksi mäntyjä tappavaa, havuparikkaan aiheuttamaa etelänversosurmaa on jo tavattu Suomessa. Saksassa se on tehnyt tuhojaan jo pitkään, Jarkko Hantula kertoo. Vieraslajiongelmat lisääntyvät hänen mukaansa myös kasveja ja kasvimateriaaleja liikuteltaessa. Esimerkiksi aasianrunkojäärä kulkee pakkausmateriaaleissa maasta ja maanosasta toiseen. – Uudet tulokas- tai vieraslajit voivat suotuisissa olosuhteissa muuttua uusien kasvien isänniksi. Kasvitaudin esiintyminen vaatii sopivat ympäristöolosuhteet, taudille alttiin isäntäkasvin ja taudinaiheuttajan. Ilmastonmuutos haastaa metsänhoidon Juurikääpä ja kirjanpainaja nauttivat lämmöstä Ilmastonmuutos on totta joka päivä Suomessakin. Metsänomistajien on tärkeää ymmärtää sen vaikuttavan metsän kohtaamiin tuhoihin. Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton – pienikin teko vaikuttaa. Jarkko Hantula kiittelee metsiensä kasvua ja vointia seuraavia metsänomistajia. Jarkko Hentula Myrskyn jälkeen on syytä kiertää metsässä ja varmistaa, ettei juurikääpää näy.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=