13 Kaikkien kolmen niin sanotun tautikolmion tekijän täytyy kohdata taudin syntymiseksi, hän kuvailee. Alkuun harmittomalta tuntuva laji saattaa muuttua uudessa ympäristössä ongelmaksi. – Uusia, itsekseen saapuvia tulokaslajeja ja ihmisen mukanaan tuomia vieraslajeja pitäisi aina ajatella uhkana. Jokainen ulkomailta Suomeen tuotu kasvi tai käsittelemätön kasvimateriaali on riski, Hantula muistuttaa. Juurikääpä pois harkitusti ja hallitusti Ilmaston lämpeneminen lisää puiden kasvua. Kuivat kesät pitenevät ja vähälumiset talvet lyhenevät. Hakkuut vaikeutuvat, metsätalouden perinteisesti talviaikaan painottuva logistiikka sakkaa ja kiire aiheuttaa ongelmia. – Hakkuiden yhteydessä syntyy paljasta kantopintaa, joka ilahduttaa erityisesti juurikääpää. Se aiheuttaa vuosittain maamme metsätaloudelle kymmenien miljoonien eurojen menetykset puiden kaatuessa tai kuollessa pystyyn, Jarkko Hantula kertoo. Juurikääpätuhojen leviämistä voi rajoittaa käsittelemällä tuoreet kannot itiötartunnan estävällä biologisella torjunta-aineella. Lumettomana aikana kannot pitäisi käsitellä heti hakkuun jälkeen, mieluummin saman päivän aikana. – Etenkin eteläisessä Suomessa juurikääpä leviää aktiivisesti, vaikka puu kasvaakin sitä karkuun. Metsänomistajan kannattaa mennä metsään heti hakkuun jälkeen katsomaan, miltä siellä näyttää ja varmistaa, että harvesterin hakkuun yhteydessä levittämä torjunta-aine peittää käsitellyt kannot 100-prosenttisesti. Hantula kehottaa metsänomistajia suorittamaan kasvinsuojeluainetutkinnon netissä, jos haluaa korjata huonosti tehdyt torjuntatoimet itse. – Mitä isompi kannon pinta-ala, sitä suurempi juurikäävän leviämisriski. Myös myrskyn jälkeen on syytä kiertää metsässä ja varmistaa, ettei juurikääpää näy. Sen itiöemiä voi löytää vanhoista kannoista ja kaatuneiden runkojen alta, mutta helpoiten sienen havaitsee lahojen kuusenkantojen perusteella. Netistä löytyvästä Juurikääpätuhojen tunnistaminen ja torjunta –oppaasta löytyy hyvät ohjeet juurikäävän tunnistamiseen. Suosi sekapuustoa – se voi pelastaa metsän Jarkko Hantula kannattaa sekametsän kasvattamista tulevaisuuden tuholaisia ja tauteja vastaan. Tuottavuuden kannalta ratkaisu saattaa olla haastava. – Huolellinen suunnittelu varmistaa, että puiden kasvurytmi tukee eri lajeja. Ehdottomasti tärkeintä on valita kullekin kasvupaikalle oikea puulaji. Esimerkiksi reheville kasvupaikoille voi jättää koivuja, jos ne eivät häiritse taloudellisesti kannattavamman kuusen kasvua, hän neuvoo. Hantulan mukaan kahden puulajin sekametsää voi rauhassa kasvattaa suuren osan kiertoajasta ja päättää ensimmäisessä tai vasta toisessa harvennuksessa, kummasta puusta tulee valtapuu. – Jos joku viheliäinen tuholainen, vaikkapa kirjanpainaja, viekin kuusen kokonaan pois, koivu jää metsänomistajan vakuutukseksi. Metsänomistajat ovat tutkijan mukaan nykyään hyvin perillä asioista. Tarvittaessa he osaavat ja uskaltavat pyytää esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisilta apua. –2000-luvunammattimaisetmetsän- omistajat seuraavat tarkkaan metsiensä kasvua. He haluavat jättää metsät seuraavallekin omistajalle hyvässä kunnossa, Jarkko Hantula kiittelee. Juurikäävän itiöemiä voi löytää vanhoista kannoista ja kaatuneiden runkojen alta. Juurikääpä aiheuttaa vuosittain kymmenien miljoonien menetykset metsätaloudelle. Pitkät, kuumat ja kuivat kesät, lumettomat ja lämpimät talvet sekä lisääntyvät tuulituhot ovat jo täällä. Ne suorastaan kutsuvat taudinaiheuttajia. Kuvassa kirjanpainajatuhoa Kolilla. Jarkko Hentula Jarkko Hentula
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=