16 Sammattilainen Erja Hinkkanen vaihtoi ammattia kyllästyttyään mediamaailman myllerryksiin. Toimittajan työt mukavassa työyhteisössä vaihtuivat opintovapaaseen, kun hän aloitti vuonna 2018 puutarha-alan opinnot Mäntsälässä. Puutarhanhoitoa jo 30 vuotta harrastaneelle Hinkkaselle alalle suuntautuminen ei ollut hetkellinen päähänpisto. Helmikuussa 2020 juuri puutarhuriksi valmistunut nainen perusti oman yrityksen, Pihaperhosen. – Ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen ahdistavat minua. Konkreettiset teot, kuten pölyttäjäystävällisten kasvien tuottaminen perhosille ja kimalaisille, tuovat helpotusta, Hinkkanen kertoo. Hän perusti taimiston juolavehnän valtaamalle kesantopellolle kotinsa lähelle. Antaumuksellinen nitistämisurakka palkitsi lopulta. Tulevina kesinä vuokrapellolla kasvaa useita kimalaisille ja perhosille kelpaavia kukkia, kuten iisoppia, anisiisoa, harjaneilikkaa ja kangasajuruohoa. Perhosinnostus taisi alkaa eräänä keväisenä hetkenä kasvimaalla vuosia sitten. – Kevään ensimmäisen valkoisen perhosen lennellessä ympärilläni tajusin yhtäkkiä, etten tiedä sen nimeä. Valkosiipi paljastui sittemmin auroraperhoseksi. Mitä enemmän Hinkkanen oppi, sitä suuremmaksi innostus kasvoi. Kauri Mikkolan ja Hannu Tannerin kirjoittamasta Perhospuutarhasta tuli hänen Raamattunsa. Kimalaispenkki tarjoilee herkkuja koko kesän Erja Hinkkanen kasvattaa taimistollaan kaikki kukat siemenestä lähtien. Ajatuksena on minimoida ulkomailta tulevien kasvitautien ja tuholaisten leviäminen. Ensimmäiset kylvöt tehdään helmikuussa. Nykyiset 60 lajia ovat vasta alkua: tavoitteeksi asetetut 200 lajia ruokkivat hyönteisiä jo lähivuosina. – Haluan saada ihmiset ymmärtämään, että kukat ovat enemmän hyönteisiä kuin ihmistä varten. Näyttävästi jalostetuissa kukissa on unohdettu täysin hyönteisten tarpeet. – Minun piti elää melkein 60-vuotiaaksi ymmärtääkseni kukkien ja kimalaisten merkityksen! Ilman ahkerasti pölyttäviä kimalaisia meillä olisi huomattavasti vähemmän luonnonmarjoja, kuten mustikoita, vadelmia ja puolukoita, Hinkkanen herättelee. Suunnitelmissa on istuttaa taimistolle malliksi kukkapenkkejä, joista kimalaiset ja perhoset saavat ravintoa koko kesäksi. – Kriittinen ajankohta kimalaisen ravinnon saannille on kevät ja loppukesä. Sopivat kukat helpottavat niiden urakkaa. Puolenmiljoonanmesinystyn raita Kimalaisten, perhosten ja muiden hyönteisten maailmaan tutustuminen on ollut puutarhurin mielestä kiehtovaa. Raidat ja pajut kunniaan Erja Hinkkanen toivoo, että kimalaisille elintärkeät puut säästetään Pajun kukinnot ovat elintärkeitä kimalaiskuningattarille, jotka heräävät talvihorroksesta. Kontukimalainen tankkaamassa pajun hedekukinnolla. – Monet hyönteiset käyvät ruokailemassa raidan kukissa. Metsänomistajat voisivat säästää raidat, pajut ja haavat, vaikka ne eivät olekaan metsätalouden kannalta tuottoisia puita, Erja Hinkkanen toivoo. Erja Hinkkanen
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=