18 Tekopökkelö, säästöpuu ja riistatiheikkö tulivat viime vuoden aikana suomalaisille tutuiksi televisiosta, radiokanavilta, katukuvasta, verkosta ja sosiaalisesta mediasta. Luonnonhoidon käytännön teot nostettiin esiin kertomaan siitä tärkeästä työstä, jota talousmetsissä tehdään osana jokapäiväistä metsänhoitoa. – Suuri yleisö koki aiheet tärkeiksi ja kampanjaa pidetiin hyvin informatiivisena ja selkeänä. Selvästi yli 60 prosenttia vastaajista suhtautui kampanjan ansiosta aiempaa myönteisemmin metsien käyttöön, Metsien Suomen projektipäällikkö Kaarina Aro (kuvassa) kertoo kampanjan seurantatutkimuksen tuloksista. Likimain kaikki vaikuttavuutta kuvaavat tunnusluvut paranivat. Yli 80 prosenttia vastaajista ilmoitti pitävänsä kampanjasta ja yli 65 prosenttia piti sitä sympaattisena. Sanoma Oy:n omilta kanaviltaan tekemän tutkimuksen mukaan alle 30-vuotiaat olivat tietoisimpia Metsien Suomi -viestintähankkeesta. Nuoret aikuiset olivat myös innokkaimpia etsimään lisää tietoa: heistä runsas kolmannes oli vieraillut Metsien Suomen verkkosivuilla. Koko metsäalan yhteistä ääntä tarvitaan Metsien Suomi -hankkeen taustalla on suuri joukko metsäalan organisaatioita. Yhteisen hankkeen avulla metsäkeskusteluun halutaan tuoda metsäalan oma, monipuolinen metsien käytön näkökulma. – Metsäelinkeinon hyväksyttävyys tarvitsee tuekseen säännöllistä viesMetsäsäätiötekoja: Metsien Suomi sai suomalaiset suhtautumaan myönteisemmin metsien käyttöön Anna Kauppi | johtava asiantuntija | Suomen Metsäyhdistys Metsäalan yhteinen viestintähanke tavoitti jälleen suuren osan suomalaisista ja kevään kampanjan teema talousmetsien luonnonhoidosta koettiin tärkeäksi. Metsien Suomen televisiomainoksessa yhdysvaltalainen tutkiva journalisti raportoi työnantajalleen edistyksellisen luonnonhoidon käytännön teoista. Mainosta katsottiin YouTubessa parissa viikossa yli 80 000 kertaa. Eetu Punkka
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=