VUOSILUSTO

VuosiLusto 2/2021 4 Metsuri Jani Leppäaho aste- lee vihtiläisellä hakkuuaukiolla edestakaisin määrätietoisesti. Is- tutusputkeen sujahtaa kuusen- taimi toisensa jälkeen, päivän ai- kana parisentuhatta. Reilun vii- den hehtaarin aukiolle uppoaa kaikkiaan yli 10 000 taimea. – Mättään keskelle, riittävän syvälle kivennäismassaan istutet- tu taimi kasvaa parhaiten. Liian ilmava istutus ei riitä juurrutta- maan sitä, Leppäaho toteaa. Istutuksen jälkeen taimikon kasvua on seurattava vuosittain. Rehevillä kasvupaikoilla heinik- ko saattaa tukehduttaa taimet ja pysäyttää niiden kasvun. – Istutustöihin ryhdytään heti lumien sulettua ja kasvukauden alkaessa. Kevät on myös hyvää aikaa kartoittaa taimikoita ja nuoria metsiä. Vähälumiset tal- vet mahdollistavat metsien lähes ympärivuotisen hoidon, metsä- asiantuntija Markku Kolehmai- nen Mhy Länsi-Uusimaasta toteaa. Metsätyökoneet ovat hänen mukaansa nykyään vain keli- rikkokauden ajan pois metsästä. – Ne palaavat heti, kun eivät uppoa ja ryvety työmaalla. Varhaiset hoitotoimet onnistuvat kaikilta Markku Kolehmaisen mukaan jokainen metsänomistaja osaa tehdä metsän varhaishoidon vaatimat toimet itsekin – jos on hiukan aikaa ja halua perehtyä asiaan. – Tärkeintä on käydä säännöl- lisesti katsomassa, jäävätkö nuo- ret taimet vesakon ja heinän alle. Oikea-aikaisesti hoidettu metsä kasvaa hyvin. Suunnittelematto- masti kasvavat lehtipuut ja muu kasvillisuus vievät istutetuilta taimilta kasvuun tarvittavaa tilaa ja valoa. Jos ei itse ehdi tehdä taimikonhoitoa, kaikki työt voi tilata metsänhoitoyhdistykseltä. Sitä varten yhdistyksellä on kah- deksan metsuria. Tietämättömyys, haluttomuus ja välinpitämättömyys voivat ol- la syitä jättää metsä kasvamaan villisti. Jani Leppäaho kannustaa seuraamaan aktiivisesti oman metsän kasvua ja vointia. – Mitä myöhäisemmäksi hoi- totoimien tekemisen jättää, sitä korkeammaksi niistä aiheutu- vat kustannukset nousevat, hän muistuttaa. Markku Kolehmainen arvelee, etteivät kaikki metsänomistajat välttämättä ymmärrä hoitotoi- mien merkitystä metsän hyvin- voinnille ja kasvulle. – Metsät siirtyvät seuraaville sukupolville pikkuhiljaa. Kau- kana perintömetsistä asuva jäl- kikasvu ei välttämättä ole edes kiinnostunut metsänomistukses- ta. Perikunnan osakkaat voivat myös olla täysin eri linjoilla hoi- totoimista ja niiden tarpeellisuu- desta, Kolehmainen kuvailee. Metsätilan myynti on hänen mukaansa myös yksi huomion- arvoinen vaihtoehto, jos aikaa tai kiinnostusta metsien hoitoon ei ole. Kunnon suunnittelu kantaa pitkälle Metsään sijoittaneet tietävät sen arvon ja toimivat suunnitel- mallisesti asettamisensa tavoit- teiden mukaisesti. Metsänhoi- tosuunnitelma tehdään Markku Kolehmaisen mukaan yleensä kymmeneksi vuodeksi. – Asiantuntijan kanssa kes- kustelu ja asioiden pohtiminen voi avata uusia näkökulmia tai antaa kaivattua tukea omille ajatuksille. Metsänomistajan toi- veet ja tavoitteet ovat tärkeim- mät metsänhoitoa ja -käsittelyä ohjaavat tekijät. Metsänhoitoyhdistyksen asi- antuntijan voi pyytää maasto- käynnille. Tilakäynti on jäsenil- le maksuton. Maastokäynnillä tarkastetaan metsän nykytila ja kartoitetaan lähitulevaisuuteen sijoittuvat hoito- ja hakkuutoi- menpiteet. Metsänomistajan kannattaa suunnitella myös verotukseen liittyvät asiat. Metsänhoitotöi- den kulut voidaan vähentää puunmyyntitulojen verotuksesta. – Hakkuu saattaa joillekin olla sanana punainen vaate. Hyvässä metsänhoidossa tavoitteena on kuitenkin hyvin kasvava, moni- muotoinen metsä, joka on arvo- kas sekä taloudellisesti että eko- logisesti, Kolehmainen sanoo. Nuorissa metsissä kannattaa Jani Leppäahon mielestä jättää puille kasvutilaa. Läpikulkemat- tomat pusikot eivät ole kenen- kään etu edes suojelumielessä. – Metsien virkistyskäyttökään ei tarkoita sitä, että metsät jä- tetään täysin hoitamatta, hän toteaa. Hoidettumetsä varmistaa tuoton Paras aika aloittaa metsänhoito on tänään Jani Leppäahon istutusurakka etenee yli 2 000 taimen päivävauhdilla. Markku Kolehmainen kehottaa pyytämään Metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisen mukaan arvioimaan metsän kuntoa ja lähivuosien hoitotoimia. Jani Leppäaho (vas.) ja Markku Kolehmainen keskustelevat tulevista työpäivistä. Kesän alussa istutustyöt ovat jo vaihtuneet taimikoiden hoito- töihin ympäri Länsi-Uusimaata.