11 Kari Korpi havahtui toukokuun alussa iltapäiväkahvin aikoihin, että tänään taisi muuten tulla 30 vuotta metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajana täyteen. – Aloitin Lohjan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajana vappuna 1992. Urani alkuvuosien kolmen toimihenkilön yhdistyksessä tein vielä metsänhoidon neuvojan maastotöitä enemmän kuin toiminnanjohtajan tehtäviä. Paperitöiden alle olisi helppo hautautua kokonaan, mutta Korpi kertoo pitävänsä yhä tiukasti kiinni kuukausittaisesta metsäpäivästään. – Silloin kierrän tapaamassa sopimusyrittäjiä, joita ilman homma ei pyörisi, hän kiittelee. Vahvuudet käyttöön yhteiseksi hyväksi Nuoruusvuosinaan kilpaa suunnistaneelle Kari Korvelle metsä oli tuttu paikka, vaikkei hän metsää ole ikinä omistanutkaan. – Olen paljasjalkaisena kaupunkilaisena poikkeus metsänhoitoyhdistyksessä. Pääsin lukioikäisenä Enso-Gutzeitin pystymittausryhmään ja jo ensimmäisenä työpäivänäni ymmärsin, että metsäala sopi minulle kuin nenä päähän. Matkan varrella hän toteaa oppineensa sen, että kaikki työkaverit ovat erilaisia ja että erilaisuus on todellakin rikkaus. – Täällä ei tarvitse olla superihminen. Heikkouksia on turha osoitella, joten pyrimme tulemaan toimeen jokaisen vahvuuksilla. Meillä on aina ollut huipputiimi koossa! Viihtymiseen on vaikuttanut sekin, että ympärillä on ollut loistotyyppejä – niin konttorilla kuin hallituksessa ja valtuustossakin. Myös hyvät, luottamukselliset suhteet naapuriyhdistyksiin helpottavat yhteistyötä. Vaihtoehto B löytyy aina Kolme haastavaa ajankohtaa on jättänyt toiminnanjohtajaan erityisen muistijäljen. – Korjuupalvelun vähentäminen alkuvuosina pakotti suuntaamaan toimintaa uudella tavalla. Vuoden 2008 taantuma iski moniin metsänomistajiin ja haastoi yhdistyksenkin toimijoita. Metsänomistajille pakollisen metsänhoitomaksun poistaminen vuoden 2015 alussa pelotti, mutta onneksi pelko oli turhaa: jäsenmäärä säilyi hyvänä. Kaikesta selvittiin kuivin jaloin. Korjuupalveluakin lisättiin uudelleen vuonna 2007, kun aloitettiin energiapuun korjuu. Se toi toimintaan lisää tehoja ja paransi metsien kuntoa ja tuottavuutta. – Pyrin aina etsimään jonkin keinon selvitä. Se toimiva vaihtoehto B on onneksi aina löytynyt. Esimerkiksi Korpi nostaa ajan, jolloin puutavaran kaukokuljetuksiin ei löytynyt kuskia. Korjuupalvelu pyöri, puutavara seisoi tien varressa ja tilanne näytti olevan umpikujassa. – Soitin numerotiedusteluun ja pyysin Keski- ja Itä-Suomen autoilijoiden ja puutavarayrittäjien numeroita. Soittelin niihin umpimähkään ja kyselin vinkkejä vapaista yrittäjistä. Vihdoin Haapajärveltä Pohjois-Pohjanmaalta löytyi vapaa kuski ja puut saatiin liikkeelle, Korpi pyörittelee päätään. Numerot sen kertovat Vuonna 2011 Mhy Länsi-Uusimaa valittiin vuoden metsänhoitoyhdistykseksi. Sen eteen tehtiin paljon töitä. – Se antoi meille uutta potkua ja ehkä itseluottamustakin. Olemme pysyneet aktiivisesti mukana kehityksessä. Itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys, fuusiokeskustelujakin on käyty jo kolme kertaa tosissaan. Suomessa on enää 56 metsänhoitoyhdistystä, kun niitä oli yli 300 vuonna 1997. Mhy Länsi-Uusimaalla on konttori Lohjalla, Vihdissä ja Saukkolassa. – Meillä on tehokas organisaatio, sillä kokomme puolesta olemme yhtä tiimiä. Talous on pysynyt hyvässä kunnossa koko ajan. Olemme halunneet säilyä itsenäisenä ja olla paikallisten metsänomistajien asialla. Se on meille iso arvo, Korpi toteaa. – Tulevat vuodet näyttävät, mihin suuntaan mhy-kenttä kehittyy. Korpi pitää numeroista, joita jaksaa pyöritellä ja pohtia. – Numerot antavat tarkan tiedon siitä, mitä tapahtuu. Tykkään myös ihmisistä ja siitä, että meillä on keskenämme hyvä meininki. Jo 30 vuotta toiminnanjohtajana 34 vuotta Mhy:ssä 30 vuotta toiminnanjohtajana 27 eri toimihenkilöä 27 eri jäsentä hallituksessa 7 valtuustossa yli 108 eri jäsentä 2047 metsänomistajaa jäsenenä 9- jäsenistön antaman palautteen keskiarvo – Olen tyytyväinen työvuosiin Mhy:ssä kaikilla mittareilla mitattuna, Kari Korpi toteaa.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=