13 Näin kuvailee taimikonhoidon tärkeyttä metsuri Jussi Kanervo. Lohjalla asuva Kanervo on tehnyt Mhy Länsi-Uudenmaan metsurina töitä vuodesta 2005. Siinä ajassa maahan on tullut istutettua yli puoli miljoonaa taimea. Hän esittelee 1,5 hehtaarin kokoista varhaisperkuukohdetta. Vuonna 2011 riehuneen Tapani-myrskyn jälkeen istutetut kuusentaimet ovat jo vahvasti tilan tarpeessa. Pienellä tekohengityksellä kohde selviää korkeintaan pari vuotta. – Lehtipuut valtaavat kuusentaimet joka puolelta ja häiritsevät niiden kasvua. Valoa ja ravinteita ei riitä kaikille. Jos kerran päättää tehdä sijoituksen ja alkaa kasvattaa tiettyä puulajia, kaikki sen kasvua haittaava puusto on syytä poistaa ajoissa, hän muistuttaa. Kuusen istutustiheys on Kanervon mukaan 1 800–2 000 taimea hehtaarilla. Siinä tiheydessä kuuset pärjäävät mainiosti ensiharvennukseen asti. – Hoitamattomissa taimikoissa runsaslumisen talven tuhot ovat suurempia kuin hoidetuissa. Lumi ei pääse niissä satamaan maahan saakka, vaan se tarttuu puun latvukseen ja oksiin. Painava tykkylumi taivuttaa latvan, ehkä murtaakin sen. Kuusentaimen päälle kaatunut heinä saattaa tehdä yhtä suurta tuhoa kuin lumi. Taimikossa kannattaakin Kanervon mukaan käydä säännöllisesti kävelemässä ja katselemassa, miten taimet ja niitä ympäröivä metsä voi. Samalla voi nauttia oman metsän rauhasta ja hiljaisuudesta. Apua ja tukea metsänhoitoon Jussi Kanervo suosittelee metsänomistajia huomioimaan metsän monimuotoisuuden ja riistaeläimet, joille hän kannustaa jättämään ilmaista, ns. turhaa lehtipuuta syötäväksi. – Metsän rajalla kasvava tureikko on riittävä ja juuri sopiva eläimille. Luontainen kuusirykelmä tarjoaa suojaa maalinnuille ja jäniksille, lepän silmut maistuvat metsäkanalinnuille ja monet hyönteiset, erityisesti perhoset, nautiskelevat raitaa, hän kertoilee. Taimikonhoidon aika on viimeistään nyt, kun metsä ei vielä ole pelkkää vihreää aaltoa. Juhannuksen jälkeen on turha mennä etsiskelemään yksittäisiä taimia vihreästä massasta. – Mars metsään! Seuraava sopiva ajankohta on vasta syksyllä. Vanha kansa sanoo, että taimikkoa pitäisi hoitaa vihreänä aikana, ettei puu vesoisi. Tutkitusti lehtipuut vesovat aina, Kanervo torppaa sananlaskut. Metsänhoitoon on hänen mukaansa saatavilla myös rahallista tukea. Metsäkeskuksen myöntämä kemeratuki kohdistetaan yksityisille maanomistajille ja sitä on haettava ennen töiden aloittamista. – Iso osa metsänomistajista suhtautuu taimikonhoitoon välinpitämättömästi. Lieneekö siihen syynä sukupolvenvaihdokset ja perikun- tien haluttomuus vai tietämättömyys? Metsänhoitoyhdistysten metsäasia- miehet neuvovat ja auttavat tekemään päätöksiä, hän muistuttaa. – Oikeaan aikaan tehty työ metsässä ei ole ikinä kallista. Varmista metsän hyvinvointi taimikonhoidolla METSÄNOMISTAJAN MUISTILISTA 1. Oletko istuttanut viiden viime vuoden aikana taimikkoja? Käy katsomassa, miten ne voivat. 2. Mieti, pystytkö hoitamaan taimikot itse. 3. J os päätät luottaa ammattilaiseen, ota yhteyttä paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen. Taimikonhoito on istutuksen jälkeen ensimmäinen ja tärkein sahalla tehtävä metsänparannustyö. Silloin varmistetaan, että hyvälaatuisilla puilla on riittävästi tilaa kasvaa ja järeytyä. – Oikeaan aikaan tehtyjä metsänhoitotoimia ei kannata koskaan pitää kalliina. Tuotto tulee kyllä aikanaan, Jussi Kanervo toteaa.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=