22 6 000 vuotta vanha, kivikautinen metsästys- ja asuinpaikka Kittiskoskella Lohjalla. Lauma innostuneita alakoululaisia valppaina ja tarkkasilmäisinä. Oppaina kokeneet, inspiroivat arkeologit. Tuloksena tuhansia arkeologisia löydöksiä viikossa. – Kuulostaa melko uskomattomalta yhtälöltä, mutta se todella toimii! Oppilaat ovat nuoresta iästään huolimatta paitsi innoissaan myös tarkkoja. He oppivat nopeasti tunnistamaan arkeologisia löytöjä, jo kolmatta vuotta kaivauksista vastuussa oleva arkeologi FM Jan Fast kertoo. Sammatin, Ristin ja Rauhalan koulujen viidesluokkalaiset osallistuivat Kittiskosken kaivauksiin toukokuun lopulla Fastin ja kollega Janne Soisalon opastuksella. Metsäsäätiön, Petter ja Margit Forsströmin säätiön sekä Lohjan kotiseutututkimuksen ystävät ry:n rahoittama hanke sisälsi tänä keväänä myös metsänhoidollisia opetustuokioita, jotka Mhy LänsiUudenmaan väki ideoi ja toteutti. Jan Fastin mukaan arkeologian ja metsänhoidon läheinen sidos on ymmärretty kunnolla vasta viime vuosina. – Uusia löytöjä tehdään nykyään runsaasti metsänhoidollisten toimenpiteiden yhteydessä. Muinaisjäännökset löytyvät aivan maan pinnan alta, vain 10 sentin syvyydestä. Olemme pyrkineet jakamaan tietoutta metsäkoneenkuljettajille ja metsänomistajille suunnatuilla tutustumiskäynneillä ja retkipäivillä, hän toteaa. Palaneita riistaeläinten luita ja ruukun sirpaleita Paikalliset kesämökkiläiset tekivät ensimmäiset arkeologiset löydöt Kittiskoskella 1970-luvulla. Alkuun Helsingin yliopiston väki tutki aluetta, mutta muutama vuosi sitten Fast ja Soisalo tarttuivat toimeen ja ottivat alueen haltuun maanomistajan ja Museoviraston luvalla. – Aloitamme perinteisesti kaivaukset Hiiden Opiston kenttätyön kurssilla aikuisten voimin. Niin koululaiset pääsevät heti kiinni oikeisiin töihin, eivätkä he turhaudu turpeen ja juurien repimiseen. Löytämisen pitää olla helppoa ja palkitsevaa, Jan Fast kertoo kokemuksesta. Muutaman päivän aikana tehdään satoja löytöjä, joten jokainen kaivaukseen osallistuja saa iloisia onnistumisen kokemuksia. – Palaneita riistaeläinten luita, kiviesineiden osia ja niiden valmistamiseen käytettyjen työkalujen osia ja ruukun sirpaleita, Fast luettelee. Löytöjen joukossa on toisinaan aarteitakin, kuten viime keväänä löytynyt, koko Suomen mittakaavassa erittäin harvinainen savifiguuri. – Suurin osa löydöistä on vaatimattomia, mutta nekin kertovat alueen historiasta omaa tarinaansa. Oikea kosketus kotiseudun historiaan on palkitsevaa ja koululaisille selvästi tärkeä juttu. Toivottavasti saimme taas sytytettyä monta innostuksen liekkiä! Metsätalous ja esihistoria vahvasti käsi kädessä Alakoululaisten osallistuminen arkeologisiin kaivauksiin on Rauhalan vanhemmat ry:n puheenjohtajan ja Suomen Vanhempainliiton johtokuntaan kuuluvan Johnny Kronqvistin (kuvassa yllä) idea. Hän kuuluu myös ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomen hallitukseen. – Nyt rakennettu kokonaisuus on toimivan rahoitusmallin löytyessä hyödyllinen ja valmis kopioitavaksi koulumaailmassa. Arkeologisiin kaivantoihin ja metsänhoidollisiin toimenpiteisiin tutustuminen samalla kertaa tuo synergiaetua. Metsäta- loutta ei voi mielestäni käsitellä ilman historian ymmärrystä, hän toteaa. Koululaiset nauttivat hänen mukaansa erilaisesta opiskelupäivästä, jolloin saa tehdä käsillään ja oppia uusia asioita käytännössä. – Levottomat koululaiset jaksavat keskittyä luonnossa paremmin kuin luokkahuoneessa. Lasten mielikuvitus alkaa laukata, kun he kuulevat arkeologien tarinoita alueen elämästä kivikaudella ja tekevät itse kivikautisia löytöjä. Koululaiskaivausten tutkimustulokset julkaistaan vuonna 2027. Julkaisu avaa Jan Fastin mukaan koululaitoksemme uudenlaista, esihistoriamme epämuodollista, luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvaa oppimista kansainväliselle yleisölle. Kivikautisia arvoituksia ratkomassa Kittiskoskella yhdistetään arkeologia metsänhoitoon Kolmen koulun oppilaat osallistuivat kaivauksiin arkeologi Jan Fastin opastuksella. Kuvassa Ristin koulun oppilaita urakan jälkeen.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=