23 Mhy Länsi-Uudenmaan väki jalkautui Kittiskoskelle kolmen metsäasiantuntijan voimin. Jokainen otti vastuulleen yhden toukokuisen päivän, kolme innostunutta koululaisryhmää ja valmiuden vastata lukemattomaan määrään viidesluokkalaisten metsäaiheisia kysymyksiä. Pari viikkoa ennen h-hetkeä Hannu Hotma, Juho Tiainen ja Miika Mantere kiersivät aluetta toiminnanjohtaja Kari Korven kanssa ja pohtivat, millaisista asioista koululaiset voisivat innostua. Keskustelu kävi vilkkaana aurinkoisessa metsässä nelikon kulkiessa pitkin kuivaa kangasmetsää. – Ensiharvennus on myöhästynyt ja latvat ovat jo karsiutuneet. Kiinnostaako lapsia, montako kuutiota puuta tulee yhdestä rungosta? Pitäisikö tässä kohtaa tarinoida säästöpuista? Myyräkö tekee tällaisia reikiä? Tien vierellä kohoava puusto näyttää siltä kuin pitääkin eli metsää on hoidettu oikea-aikaisesti. Mutta montako vuotta ryhdikkäästi kasvavilla männyillä on elämää takana? – Puun runkoa kairaamalla lapset pääsevät näkemään ja laskemaan vuosirenkaita. Nuorten havupuiden oksakiehkuroista voisi myös laskeskella niiden ikää. Isokin puu on joskus ollut taimi Puun pituuden mittaamiseen tarvitaan tässä porukassa kolme vaihtoehtoista arviointitapaa: lonkkatuntuma, hypsometri ja metrin mittainen suora keppi. Kaikki tavat toistavat lähes saman tuloksen. Koululaisten käyttöön päätetään antaa kepit. Väärin käytettynä hypsometri kasvattaa mäntyä hetkessä 10 metriä… Suunnittelukierros etenee. Maannousemaa eli juurikääpää näkyy sahatun kuusen tyvessä. Palokärki nakuttaa läheisessä kuusessa ja käki kukkuu kauempana. Oravan ruokahetkestä on jäänyt jäljelle kuusenkävyn siemenetön ranka. – Jaahas, hirvi on popsinut mäntyjä niin, että niistä on tulossa pensaita. Osan latvoista lumi on taittanut vinoksi. Oppilaita voisi pyytää arvioimaan, miksi männyt ovat tuhoutuneet, joku ehdottaa. Koululaisilta päätetään myös kysyä, miksi metsää ylipäänsä pitäisi hoitaa ja harventaa. – Tähän on taidettu tehdä avohakkuu, mutta koivu uudistuu vauhdilla, vaikkei istuttaisikaan uusia taimia. Tuo alue taas on pomminvarmasti vanhaa peltoa. Ilmakuvasta sen voisi varmistaa. Miehet päättävät tarkistaa myös metsänkäyttöilmoituksen, josta selviää, milloin ja mitä toimenpiteitä metsäpalstalla on viime vuosina tehty. – Ehkä suurin oivallus voisi olla se, että isotkin puut ovat joskus olleet taimia, eivätkä ne kasva ilman kunnollisia hoitotoimenpiteitä. Täytyy muistaa myös sanoa, ettei pystyyn kuivuneita puita saa ikinä mennä tönimään, sillä ne ovat vaarallisia, Korpi huolehtii. Vuosirenkaita, pituusarviointeja ja hirven popsimia Tieto lisääntyy koululaisten metsäinfossa Hannu Hotma (vas.) ja Miika Mantere mittaavat hypsometreillä puun pituutta. Juho Tiaisen keppimitta toimii.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=