3 PÄÄKIRJOITUS Puukauppakesää odotellessa Kari Korpi / toiminnanjohtaja / Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaa Tätä juttua kirjoittaessani on kesä vielä kaukainen haave. Välillä aurinko paistaa ja lämpötila kohoaa, mutta yöt ovat edelleen poikkeuksellisen kylmiä. Meillä on ollut keväänmittaan odotuksia ja toiveita paremmasta säästä, mutta kerta toisensa jälkeen olemme joutuneet pettymään. Samaa voisi sanoa puun kantohintojen kehityksestä. Viime kesänä nähtiin kaikkien aikojen hintapyrähdys sahatavaran hinnoissa. Jos markkinatalous oikeasti toimisi, olisi sahatavaran hintakehityksen pitänyt paremmin näkyä havutukkien kantohinnoissa. Sahatavaran hinnat lähes kaksinkertaistuivat, mutta tukkien hinnat nousivat vain 10 %. Vuodenvaihteessa kantohinnat vieläpä hiukan notkahtivat ja ovat sen jälkeen nousseet varsin nihkeästi. Kuitupuiden hintakehitys on ollut suorastaan masentavaa. Hintakäyrä on lähes suora, vaikka sellun hinta on viime aikoina lähes tuplaantunut verrattuna muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen. Reaalihinnoiksi muutettuna käyrä laskee selvästi alaspäin kolmekymmenen vuoden aikajanalla. Missä vika? Ensimmäisenä tulee mieleen, että Suomen metsäteollisuuden keskittyminen muutamaan suureen toimijaan ja kilpailuviraston tiukka asenne omistajapuolen yhteistyöhön on aiheuttanut tämän epäterveen tilanteen. Meillä on kolme suurta kuitupuufirmaa ja 600 000 metsänomistajaa. Kuulostaako reilulta? Toistaiseksi suomalaisia metsänomistajia ei ole paljoakaan auttanut se, että satamissa on tuontikuitupuusta aika ajoin maksettu tuplahintaa suomalaiseen kuitupuuhun verrattuna. Kuiduttava teollisuus teki viime vuonna voittoa 100 € jokaista käytettyä kuitupuukuutiota kohti, joten halpuutuksen soisi vihdoinkin päättyvän. Ukrainan sota ja Venäjän vastaiset pakotteet saattavat muuttaa tilannetta hieman metsänomistajan kannalta edullisemmaksi. Suomeen on tuotu Venäjältä noin yhdeksän miljoonaa kuutiota puuta vuodessa. Eipä tuoda enää jatkossa. Sama tilanne on kaikilla Itämeren altaan valtioilla, joten puuvaje on todellisuudessa moninkertainen. Suurin pula tulee olemaan energiapuusta, mikä voi pahimmillaan johtaa siihen, että kuitupuuta, jopa tukkia, menee jatkossa polttoon. Paperitehtaiden pysäyttäminen näyttäisi olevan paljon helpompaa kuin jonkun kaupungin lämmityksen lopettaminen. Puuta kyllä Suomessa riittää, mutta toimiiko markkinatalous? Jos jostakin tuotteesta on kova pula, pitäisi hinnan kaiken järjen mukaan nousta. Pieni pula, pieni nousu – iso pula, iso nousu? Aurinko pilkahtaa, tulisiko kesä sittenkin? 17.5.2022 Kari Korpi
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=