6 Kari Lehtonen työskentelee päivisin Työeläkeyhtiö Elon salkunhoitajana Espoossa. Maanviljelijäperheeseen syntyneen miehen vapaa-aika kuluu maa- ja metsätalouden parissa omilla ja vuokramailla Karkkilassa. Kaksivaiheinen sukupolvenvaihdos viimeisteltiin kymmenen vuotta sitten. Nyt myös vaimo Riikka on mukana tilanpidossa. – Olen tilan viides isäntä suorassa polvessa. Asun vaimoni ja kolmen tyttäreni kanssa isoisoisäni vuonna 1914 rakennuttamassa hirsitalossa. Siinä on kotimaisen puun elinikä ja yhä jatkuva hiilensidonta kohdallaan! Lehtonen on Mhy Länsi-Uudenmaan hallituksessa ensimmäistä kauttaan. – Olen aikaisemmin tehnyt metsätöitä lähinnä harrastusmielessä, mutta nyt kun omat rahat ovat kiinni metsässä, asioita miettii eri tavalla ja sitoutuminenkin tuntuu erilaiselta. Tunnen metsänomistajien asian omakseni ja yhteisten asioiden hoitaminen tuntuu tärkeältä, hän pohtii. Kilpailutus pitää ostajat hereillä Kari Lehtonen muistuttaa, että metsänhoitoyhdistys on ainoa metsänomistajien puolella oleva yhtiöistä riippumaton taho. – Suuret selluyhtiöt ovat tehneet jo pitkään tulosta sellulla ja raportoineet sahojensa tuloksen yhdessä jonkin muun liiketoiminnon kanssa. Yksityiset sahat ovat nyt pari vuotta saaneet osansa sahatavaran huimasta hinnannoususta. Milloin on metsänomistajan vuoro? Sahatavaran hinnannousun pitäisi Lehtosen mukaan valua myös tuotantoketjun alkupäähän eli metsänomistajille. – Jos metsänomistajat päättäisivät yhdessä olla vähän aikaa myymättä puuta, niin hinta voisi nousta. Sitä tosin sanotaan kartelliksi, mutta se olisi tehokas keino. Kilpailuilmapiiriä on pidettävä yllä ja puutavaran ostajien on tiedettävä, että myyjällä on myös muita vaihtoehtoja, hän herättelee. Lehtosen mielessä siinä vaiheessa HALLITUSLAINEN ESITTELYSSÄ ”Metsänomistajan täytyy huolehtia sijoituksestaan” – Pyrin tuomaan hallitukseen nykyaikaista talousnäkemystä, ammatikseen sijoittava Kari Lehtonen toteaa.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=