9 Kalastuksesta tuli akut lataava harrastus Heli Manninen teki lapsena mielellään metsätöitä isänsä kanssa. Muisto niistä hymyilyttää yhä. – Nautin nykyäänkin hyvistä fiiliksistä, jotka tulevat tiluksien kunnossa pitämisestä ja toiminnan kehittämisestä. Mökkivuokraus on meille elinkeino, mutta se on myös mahtava tilaisuus olla tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa, hän kuvailee. Koronan tuoma tekemisen puute avasi oven uudelle harrastukselle. Kalastus ”tyhjentää mukavasti pään” ja vie vapaa-ajasta ison osan. Mahdollinen saalis jaetaan kolmen hengen kalastusporukassa. – Pienetkin saaliit ilahduttavat. Joukkoon on mahtunut kahdeksan kilon kuha ja 123-senttinen ankerias. Joskus taas verkot ovat ihan tyhjät. Taivas, järvi ja sää muuttuvat aina – nautin niistä täysillä! Maa- ja metsätalouden vuodenkierto on aina sama, joten tietyt asiat täytyy hoitaa tiettynä ajankohtana. – Yrittäjyys antaa vapauden valita itse, miten ja mihin aikansa kuluttaa. Joskus nukun pitkään, toisinaan teen pitkää päivää. Heli Manninen on jo alkanut miettiä tilan tulevaisuutta, vaikka eläkeikään onkin vielä matkaa. – Toiveissa on, että joku neljästä lapsestamme jatkaisi toimintaa. En voi kuitenkaan odottaa sitä heiltä, sillä jokaisen on saatava elää itsensä näköinen elämä, hän miettii. – Metsänhoitoyhdistysten tekemä edunvalvontatyö on todella tärkeää yksittäisten metsänomistajien ja koko jäsenistön kannalta. Koko verkosto koostuu tavallisista, yksittäisistä ihmisistä, Heli Manninen muistuttaa. • Nyt on aika tarkistaa taimikot taimikonhoitotöiden ja hirvivahinkojen varalta. • Vahinkojen korvausjärjestelmä uudistui muutama vuotta sitten. Korvausperusteiden taso nousi noin kolmanneksen ja vahingon arviointiperusteisiin tuli korvaustasoa korottavia muutoksia. Esimerkiksi kuivahkon kankaalla luontaiset kuusentaimet eivät enää alenna korvauksia. • Pienin maksettava vahingonkorvaus on 170 euroa. Korvattava vahinkoalue voi muodostua useammasta, vähintään 0,1 hehtaarin suuruisesta kuviosta ja vahingot arvioidaan 3 vuoden ajalta taannehtivasti. • Metsäkeskuksen verkkosivuilta (www.metsakeskus.fi/ palvelut) voi tarkistaa, mihin alueisiin hirvivahinkoilmoitukset ovat viime aikoina keskittyneet. Sivuilta löytyy myös tarkempaa tietoa korvausjärjestelmästä sekä laskuri, jolla voi koealatietojen perusteella arvioida mahdollista korvauksen tasoa. • On tärkeää, että pienemmätkin korvaukset haetaan ja kirjautetaan viralliseen järjestelmään, koska nämä tilastot osaltaan ohjaavat metsästyksen kohdentamista ja hirvikannansäätelyä. • Hirvivahingoista kannattaa olla yhteydessä metsänhoitoyhdistykseen tai metsäkeskukseen. Kun on arvioitavissa, että aiheutunut vahinko ylittää 170 euron rajan, tehdään vahinkoilmoitus. Tämän jälkeen korvausprosessi käynnistyy metsäkeskuksen tekemällä maastoarvioinnilla. • Hirvikannan hallinta on keskeistä vahinkojen estämisessä. Sattuneista vahingoista kannattaa olla yhteydessä myös oman alueen metsästysseuraan tiedonkulun varmistamiseksi. Lisätiedot ja vahinkolaskuri: www.metsakeskus.fi/hirvielainvahinkoarviot Kaikille avointa tietoa hirvikannoista ja metsästyksestä voi tarkastella osoitteessa riistahavainnot.fi. Sattuiko metsässäsi hirvivahinko?
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=