Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaan jäsenlehti 2/2023 Sivu 5 Sivut 6–9 Sivut 14–15 Janne Herteestä uusi toimihenkilö Hannu Lehtimäki ja Pertti Vuoristo eläkkeelle Metsäpeto syö energiapuuta tehokkaasti VuosiLusto
2 Mhy Länsi-Uusimaan jäsenlehti. Lehti ilmestyy kolmesti vuodessa. Vastaava toimittaja: Kari Korpi p. 0500 107 166 kari.korpi@mhy.fi Sivunvalmistus: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Newprint Oy, Raisio Osoiteaineisto: Metsänhoitoyhdistyksen asiakasrekisteri Painosmäärä: 2 200 kpl Kannen pääkuva: Kari Sallinen Jutut ja kuvat pääosin: Kari Sallinen PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi SISÄLTÖ Metsänhoitoyhdistykset ja MTK siirtyvät ensi vuonna jäsenmaksulaskutuksessaan käyttämään ensisijaisena laskutustapanaan sähköisiä laskutuskanavia. Jatkossa postitse lähetettävästä laskusta tullaan perimään mm. paino- ja jakelukuluja kattava viiden euron laskutuslisä. Vältät laskutuslisän tilaamalla laskun sähköisesti joko e-laskuna verkkopankkiin tai suoraan sähköpostiisi. Myös verkkolaskutusosoitteen käyttäminen on mahdollista, mikäli jäsenellä sellainen on. Metsänhoitoyhdistysten jäsenenä sinun kannattaa ottaa käyttöön sähköinen laskutus hyvissä ajoin, niin vältyt laskutuslisältä. Sähköiseen jäsenlaskuun siirtyminen vähentää myös näppäilyvirheitä ja laskujen myöhempiä korjaustarpeita. Viimeistään muutos sähköiseen laskutukseen on syytä tehdä tammikuun 2024 loppuun mennessä. Toimi näin E-lasku: Mikäli haluat laskun jatkossa e-laskuna, tee e-laskusopimus omassa verkkopankissasi. 1. Kirjaudu omaan verkkopankkiisi 2. Valitse Tilaa e-laskuja 3. Valitse laskuttajaksi MTK/Mhy jäsenmaksut 4. Lisää viitenumerokohtaan viimeisimmän jäsenlaskun viitenumero 5. Tilaa lasku Sähköposti- tai verkkolasku: Mikäli haluat laskun jatkossa sähköpostilla tai verkkolaskuna, tee laskutuskanavan muutos Oiva jäsenportaalissa. 1. Kirjaudu Oiva-jäsenportaaliin 2. Valitse Käyttäjä sivun oikeasta yläkulmasta 3. Valitse Yrityksen/tilan tiedot 4. Valitse ”muokkaa” 5. Valitse laskun toimitustavaksi sähköposti, täytä sähköpostisi TAI valitse laskun toimitustavaksi e-lasku ja täytä OVT-tunnus ja välittäjätunnus-kentät. 6. Tallenna Näin kirjaudut Oiva jäsenportaaliin Käyttäjätunnuksesi Oiva-jäsenportaaliin jäsenrekisterissä oleva sähköpostiosoitteesi. Mikäli sähköpostiosoitteesi ei ole vielä jäsenrekisterissä, ole yhteydessä oman metsänhoitoyhdistyksesi jäsenyyttä hoitavaan henkilöön tai lähetä sähköpostiviesti osoitteeseen nettijasenet@ mtk.fi. Kerrothan viestissäsi myös oman metsänhoitoyhdistyksesi ja lähiosoitteesi. Vastaanota vuoden 2024 jäsenmaksulaskusi sähköisesti ja säästä! 4 Ajankohtaista 5 Uusi toimihenkilö Janne Herte aloitti työt 6 Pertti Vuoristo eläkkeelle 8 Hannu Lehtimäki eläkkeelle 10 Uusien toimihenkilöiden kuulumiset 12 Kelirikkokohteissa ollaan sään armoilla 13 Hakkuiden ennakkoraivaus säästää rahaa 14 Nälkäinen Risupeto rouskuttaa energiapuuta 16 Aarniometsän tunnelmaa moottoritien päällä 18 Tulevaisuustyötä metsäalan hyväksi 19 Metsäpäivä oli yleisömenestys
3 Yksi aikakausi on päättymässä, mutta tulevaisuus näyttää valoisalta Kari Korpi | toiminnanjohtaja | Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaa TOIMINNANJOHTAJALTA Yhdistyksessä eletään tällä hetkellä muutosten aikaa, kun viimeiset Mhy Länsi-Uusimaan ”alkuperäiset” metsäasiantuntijat jäävät eläkkeelle vuodenvaihteessa. Pertti Vuoristo aloitti työt yhdistyksessä jo vuoden 1983 alussa ja Hannu Lehtimäki vuonna 1990. Pertin reitti kulki Pusulan ja Nummen metsänhoitoyhdistysten kautta vuonna 1996 perustettuun Mhy LänsiUusimaahan. Hannu tuli alun perin Nummen metsänhoitoyhdistykseen Pertin työkaveriksi. Pakko myöntää, että itselläni on hieman haikea olo, kun viimeisetkin lähes 30 vuotta työkaverina olleet henkilöt jättävät yhdistyksen. Eläkekehitys alkoi vajaa kymmenkunta vuotta sitten: Arja Helvelahti, Pekka Korpijaakko, Sisko Mahkonen, Kyösti Lautanen, Kaija Lestelin, Ari Lindholm ja nyt vielä Hannu Lehtimäki ja Pertti Vuoristo. He kaikki ovat päässeet tai ovat aivan kohta pääsemässä kunniallisesti eläkkeelle. He kaikki ovat hoitaneet leiviskänsä hyvin ja yhdistyksen yhteishenki on aina ollut erinomainen. Kiitos ja kumarrus. Metsänhoitoyhdistyksen uusin rekrytointi on 23-vuotias Janne Herte, joka on palkattu Hannu Lehtimäen tilalle. Hän oli ennen metsätalousinsinööriksi (amk) valmistumistaan jo kaksi kesää toimihenkilöharjoittelijana yhdistyksessä. Hän on kotoisin Pusulan Herralan kylästä. Kaksi lähtee eläkkeelle ja yksi tulee tilalle, mikä aiheuttaa muitakin muutoksia toimihenkilöiden aluejaoissa. Niistä kerrotaan tarkemmin toisaalla lehdessä. Reilun kahden vuoden aikana yhdistykselle on palkattu viisi uutta toimihenkilöä. Heidän keski-ikänsä on 27 vuotta ja koko yhdistyksen keski-ikä tulee olemaan vuodenvaihteessa 36 vuotta. Tämä on suurin piirtein saman verran kuin mikä oli yhdistyksen toimihenkilöiden keski-ikä Mhy Länsi-Uusimaan perustamisen aikoina. Kaikesta huomaa, että meillä on tällä hetkellä samanlainen tekemisen meininki, mikä oli silloin vuosituhannen vaihteessa. Hiljaista tietoa katoaa vääjäämättä Pertin ja Hannun mukana, mutta tilalle on saatu diginatiiveja, joille uuden tekniikan hyödyntäminen on helppoa. Menneinä aikoina uusilla toimihenkilöillä kesti kauan ennen kuin metsänomistajat ja heidän metsänsä tulivat kunnolla tutuiksi. Tätä ongelmaa ei enää ole, koska käytettävissä on koko mhy:n toimialueelta tarkat kaukokartoituksen avulla tuotetut metsikkötiedot ja hyvä asiakasrekisteri. Lisäksi metsänhoitoyhdistyksille tulee joka vuosi uuttaa tekniikkaa, joka helpottaa ja nopeuttaa asioiden hoitoa. Meillä on OmaMetsä-verkkopalvelu, jonka avulla asiointi yhdistyksen kanssa on metsänomistajille helppoa. Lähiaikoina on tarkoitus ottaa drone käyttöön, jotta pahan myrskyn sattuessa olisi entistä helpompi kartoittaa myrskyjen laajuus ja myrskypuiden sijainti. OmaMetsäverkkopalvelussa on esimerkiksi terveysriskikartta, josta näkee kaarnakuoriaisten potentiaaliset tuhoalueet. Tulevaisuus näyttää valoisalta, vaikka metsäalalla on ollut viime vuosina kova työvoimapula. Olemme onnistuneet löytämään yhdistykseen aktiiviset ja metsänhoitoyhdistyksen työtehtäviin hyvin sopivat toimihenkilöt. Heillä kaikilla on hyvä palveluasenne ja halu kehittää omaa ja metsänhoitoyhdistyksen toimintaa. He ovat kaikki jollakin tavalla sidoksissa tähän maantieteelliseen alueeseen, joten myös paikallistuntemus on hyvällä tolalla. Odotan innolla tulevia vuosia!
4 AJANKOHTAISTA Puukauppa on hiljentynyt hieman viime kuukausien aikana, kun metsäteollisuuden laskusuhdanne johti puutavaralajien hintojen lievään laskuun. Kysyntä on heikointa tällä hetkellä talvikohteissa, ja se näkyy myös metsäteollisuuden puukauppatarjouksissa. Kelirikko- ja kesäkorjuukelpoisissa kohteissa hinnat ovat laskeneet vain muu-tamia euroja, talvikohteissa selvästi enemmän. Alueemme kysytyin puutavaralaji on viime aikoina ollut energiapuu, jonka hinnassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Tukkipuista kysytyn puutavaralaji on ollut koivutukki. Energiapuun kysyntä ja tarve tulee olemaan Uudellamaalla jatkossakin hyvä, koska tänne on rakennettu viime vuosina paljon lämpölaitoskapasiteettia ja laitosten puutavara hankitaan nykyisin pääosin Suomesta. Energiapuun lisäksi myös kuitupuun kysyntä jatkunee alueellamme hyvänä, koska osa kuitupuusta ohjautuu lämpölaitoksille. Janne tuli Hannun tilalle, Pertin alue jaetaan Hannu Lehtimäki jää eläkkeelle vuodenvaihteessa ja pitää tällä hetkellä viimeisiä lomapäiviään. Pertti Vuoristo jää lomalle vuodenvaihteessa ja eläkkeelle maaliskuun alussa. Hannu Lehtimäen tilalle on palkattu pusulalainen Janne Herte. Janne aloitti työt jo marraskuun alussa. Pertin vastuualue jaetaan Juho Tiaiselle ja Hannu Hotmalle. Juho vastaa Sammatin lisäksi Nummen alueesta ja Hannu Hotma vastaa koko Vihdin eteläosasta. Alueita joudutaan lisäksi tasaamaan, jotta metsäasiantuntijoiden vastuualueet olisivat työmäärältään mahdollisimman tasapuoliset. Miika Mantere hoitaa jatkossa Lohjan lisäksi Karjalohjan aluetta ja Anni Laitamaa ottaa lisäaluetta Vihdin pohjoisosasta. Yhteystiedot näette takasivulta. Metsäasiantuntijoiden uusi vastuualuejako: Janne Herte Pusula, Nummen Leppäkorpi, Karkkilasta Järvenpään ja Haapalan kylät (koko vanha Lehtimäen vastuualue) Juho Tiainen Sammatti, Nummi (Nummelta vanha Vuoriston vastuualue) Anni Laitamaa Karkkila (muu paitsi Järvenpään ja Haapalan kylät), Vihdin pohjoisosa (Vihtijärvi, Tupakkiaro, Etu-Moksi, Taka-Moksi) Miika Mantere Lohja, Karjalohja, Vihdin Palojärvi Hannu Hotma Vihti (muu paitsi pohjoisosa ja Palojärvi) Energiapuusta on edelleen kova kysyntä Metsätalouden uusi kannustinjärjestelmä (Metka) tulee voimaan 1.1.2024. Työt voi aloittaa heti lain tultua voimaan. Parasta uudessa järjestelmässä on se, että jatkossa taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidon tukea haetaan vasta töiden valmistumisen jälkeen. Vanhassa kannustinjärjestelmässä Kemerassa piti tehdä ennen työn alkua metsäkeskukselle tukihakemus ja työn päättymisen jälkeen ilmoitus, joten tältä osin byrokratiaa on onnistuneesti purettu. Muiden työlajien osalta tuki vaatii edelleen metsäkeskuksen ennakkopäätöksen. Taimikon ja nuoren metsän hoitotyöhön on mahdollista saada tukea 200 euroa hehtaaria kohden. Ympäristötuessa voidaan maksaa jatkossa kuolleen puun perusteella kannustinkorvausta. Mitä enemmän kohteella on kuollutta puuta, sitä suurempi on korvaus. Enimmillään kannustinkorvaus on 20 prosenttia ympäristötuesta. Metsänomistajalla on mahdollista hakea tukea myös luonnonhoitoon, esimerkiksi lähteen kunnostukseen. Tarkemmat tiedot uudesta kannustinjärjestelmästä: https://www. metsakeskus.fi/fi/metsataloudentuet/metka-tuet 3 6 9 121518212427303336394245 0 50 000 100 000 150 000 200 000 Myyntimäärät viikoittain Häme-Uusimaa, m3 Vuosi 2023 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Häme-Uusimaa Valitse näytettävä vuosi / vuodet 2023 Metka astuu voimaan vuodenvaihteessa
5 Janne Herte aloitti marraskuun alussa työmaalla, joka miellyttää suuresti. Pusulalainen 23-vuotias Herte on metsätalousinsinöörin opintojen jälkeen ensimmäisessä työpaikassaan Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaassa. Metsäasiantuntijan vastuualueena on Pusula ja toimipisteenä Saukkolan toimisto. -On hyvä homma, kun saa tehdä töitä kotikylässä. On valmiiksi tuttuja metsänomistajia, kertoo Herte. Herte sai paikan 33 vuotta metsäsiantuntijana olleen ja eläkkeelle siirtyneen Hannu Lehtimäen seuraajana. Nuoren miehen ammatinvalinta kiteytyi kotitilalla Pusulan Suorannassa. Kymmenien hehtaarien tilasta valtaosa on metsää. -Ala-asteikäisestä lähtien olen autellut Jouko-isää, raivausta, traktorilla ajoa, istutusta. En kuitenkaan muista, että isä olisi pakottanut hommiin. -Yläasteikäisenä päätin lähteä metsäalalle, metsuriksi, motokuskiksi tai näihin töihin. Kaupungin ruuhkat eivät kiinnosta Herte valitsi Hämeen ammattikorkeakoulun nelivuotisen metsätalousinsinöörin opiskelut. Lopputyökin valmistui hiljattain. Aiheena oli ’’Metsän mittaus, koealojen sijoittelu ja määrä’’. - Metsä on mukava tuttu paikka, jossa viihdyn. Kaupungin ruuhkat ja melu eivät kiinnosta. Metsästän ja teen kotitilalla metsätöitä. Kypärä päähän, rokki soimaan ja raivaamaan. Se on mukavaa vaihtelua. Aivan uusi mies Herte ei ole Pusulan metsäasiantuntijana, sillä hän harjoitteli jo kahtena kesänä samoja hommia kesäloman sijaisena. -Tila-arvioita, metsäsuunnittelua, taimikon hoitoa, puukauppaa. Metsää hoidetaan metsänomistajan toiveiden mukaisesti. -Hoitotyöt kannattaa tehdä ajoissa, raivaukset ja harvennukset. Toivon, että minuun otetaan yhteyttä, jos on jotain mielessä, Janne Herte muistuttaa metsänomistajia. Hienointa on lähteä aamulla metsään Pusulalainen on tykännyt metsäasiantuntijan työstä. -Se on monipuolista. Ei tarvitse istua toimistossa koko ajan. En ole pitänyt itseäni mitenkään sosiaalisena, mutta metsänomistajien kanssa on mukava jutella. -Hienointa on lähteä aamulla suoraan metsään yksin tai metsänomistajan kanssa. Se on mukavaa ja rauhallista. Aina on hyvä keli. Janne Herteellä ei ole kummoisia suunnitelmia tuleville vuosille. - Toivottavasti ei tarvitse vaihtaa työpaikkaa. Jos hommia Pusulassa riittää, en aio lopettaa ennen eläkeikää, pohtii Janne Herte. TOIMIHENKILÖT ’’Metsähommissa joka sää on hyvä sää’’ Janne Herte on kotiseutujen metsäasiantuntija mielellään Jannen mukaan hienointa on lähteä aamulla suoraan metsään yksin tai metsänomistajan kanssa. Tämä koivikko on hyvin raivattu ja voidaan odotella puiden lihomista. Taustan korkeille männyille sekä koivuille ja alla kasvavalle kuusikolle pitäisi tehdä jotain. Vaihtoehtoja on monta; mitä metsänomistaja toivoo, pohtii Janne Herte.
6 TOIMIHENKILÖT Metsänhoitoala on muuttunut viime vuosina isosti. Sen tietää hyvin metsäasiantuntija Pertti Vuoristo, joka on ollut työuransa Pusulan sekä Nummen Metsänhoitoyhdistysten ja Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaan palveluksessa ja pääsee ensi vuonna eläkkeelle peräti 41 vuoden jälkeen. Tuusulalainen maatalouskoulunkin käynyt Vuoristo muutti 1983 heti metsäkoulun jälkeen Pusulaan Vörlön meijerin koneenkäyttäjän huoneeseen ja aloitti metsätyönjohtajan hommat. -Nummen Leppäkorvessa oli räväkkä isäntä, joka oli kantanut edeltäjäni ulos talostaan. Rohkenin koputtaa ovelle, esittelin itseni ja sanoin, että mua ei tarvii kantaa ulos. Isäntä on hyvä ja näyttää kun aika on, niin menen. Isäntä naurahti ja päästi sisään, muistelee Vuoristo uran alkutaivalta. -Ennen vanhaan metsänhoitoyhdistyksen edustajat olivat isoja määräileviä pomoja ja silloisen piirimetsälautakunnan (nyk. Metsäkeskus) tarkassa ohjauksessa. Nykyisin painotus on neuvonnassa. Teknologia mullisti metsäalan Teknologia on mullistanut metsäalan Vuoriston aikana. - Satelliittien ja lasermittausten avulla karttojen ja tietokoneen kautta havaitaan tarkempaa tietoa kuin maastossa omilla silmillä. - Se ei kuitenkaan poista maastokäyntejä. Henkilökohtainen kontakti metsänomistajiin on säilynyt, ja se on ollut minulle tärkeää. Puita ei leimata metsässä ja mittaukset ovat digitaalisia laserilla tai ilmakuvista. Motokuski näkee suunnitelmat puun tarkkuudella omalta näyttöruudulta ja mittaa puumäärän kaataessaan. -Pystymittausta metsässä ja pinomittausta tien varressa olen tehnyt aikoinaan valtavasti. On se ollut jännittävääkin. - Kerran nuorena, kun teimme puukaupan papereita isännän tuvassa, hän iski pistoolin pöytään ja totesi, että jaahas, katsotaanpas, onko mittaukset tehty oikein. ”Jaahas”, sanoi puukauppaa tekevä isäntä ja iski pistoolin pöytään Pertti Vuoristo ansaitulle eläkkeelle 41 vuoden jälkeen Pertti Vuoriston 41 vuoden ura länsiuusimaalaisessa metsänhoitoyhdistyksessä on päätehakkuuvaiheessa ja edessä on tie uuteen.
7 Metsäpalvelumme sinulle Tarjoamme metsänomistajan kaikki pankki- ja vakuutuspalvelut saman katon alta. Oletko hankkimassa metsää tai myymässä sitä? Pohditko metsärahalle sopivaa sijoituskohdetta tai mietitkö metsäomaisuutesi turvaamista? Olet sitten metsänomistajana uusi tai konkari, meiltä saat tarpeitasi vastaavat palvelut. Lue lisää osoitteesta op. /metsa tai soita 0100 0500. fi 010-yritysnumerot kotimaisista lanka- ja matkapuhelinliittymistä 0,0835 e/puhelu + 0,167 e/min. 0100 0500 ja 0100 05151 numerot ppm/mpm. 0303 0303 ja 0304 0506 numerot kotimaisista lanka- ja matkapuhelinliittymistä 0,0835 e/puhelu + 0,12 e/min. (sis. alv. 24%) Vuoristo on opiskellut työn ohessa metsätalousinsinööriksi. Nummen yhdistyksessä hän oli myös välillä toiminnanjohtajana. Vuonna 1996 hän oli perustamassa energiapuuta tuottavaa Osuuskunta Nummen Perusenergiaa. Iso muutos on ollut 1996 Lohjan, Vihdin, Karkkilan, Nummen, Pusulan ja Karjalohja-Sammatin metsänhoitoyhdistysten fuusio Mhy LänsiUusimaaksi. - Fuusion jälkeen yhdistyksen rooli puun korjuussa lisääntyi. Työvoiman, koneiden ja töiden järjestely sekä toimihenkilöiden tulosvastuualueet tulivat järkevimmiksi ja monipuolisemmiksi. Talouspuoli parani. Metsänomistuksen ulkopuolinen sääntely mutkistaa Metsätalouteen kohdistuva yleinen asenneilmapiiri ja tunteenomainen metsäsuhde on mietityttänyt Vuoristoa. - Puun perustuotantoa mutkistaa metsänomistuksen ulkopuolinen sääntely, ohjaus sekä rajoitukset, muun muassa luontodirektiivit ja kaavoitus. - Metsänomistajan vaikutusmahdollisuudet pienenevät koko ajan. On sama mitä teet, tuntuu että aina menee väärin. -Ajatus yksityismetsätaloudesta ei kuitenkaan ole muuttunut. On hienoa, että on metsänomistajia ja heidän puolustajiaan. Länsi-Uudellamaalla Vuoristo on tykännyt tehdä töitä ja asua. Vuoristo on käynyt 40 vuoden aikana perheensä kanssa kaikki asumismuodot, vuokrakerrostalossa Lohjan keskustassa, rivitalossa Perttilässä ja rakentamassaan omakotitalossa Muijalassa. Vanhempiensa kotitilalla Tuusulassa hän on asunut vuodesta 2010 lähtien. Maaliskuun alussa alkavalla eläkkeellä Vuoristolla ei tule aika pitkäksi. - Minulla on Tuusulassa metsää ja kenttäsirkkeli. Kesäpaikka on Tenholassa. Metsästän ja aion jatkaa työntekoa Nummen Perusenergian vetäjänä, jos terveyttä piisaa, kertoo Pertti Vuoristo. Pertti Vuoristo asuu nykyisin Tuusulassa ja kesäpaikka on Tenholassa.
8 TOIMIHENKILÖT Hannu Lehtimäki laskeutuu vaivattomasti eläkkeelle Mhy LänsiUusimaan metsäasiantuntijan työstä pienessä paratiisissaan Somerniemellä Oinasjärven rannalla, josta käsin hän on tehnyt etätöitä. Haastattelua tehtäessä Lehtimäellä oli 33 vuoden rupeaman viimeinen virallinen työpäivä. - Olen hakenut eläkettä niin, että se alkaa vuoden vaihteessa, kertoo Lehtimäki. - Siihen asti pidän lomia, mutta luovin vielä Saukkolan toimistolla ja autan seuraajaani Janne Herteä, joka ei kaikista keskeneräisistä asioista vielä ole selvillä. Lehtimäen vastuualueena oli Pusula, Nummen Leppäkorpi ja osa Karkkilasta. - Alkaa olla jo vapautunut olo. Oli sitten mikä työ tahansa, ne asiat ovat vapaa-ajallakin mielessä. Työuraani ja asiakassuhteisiini olen tyytyväinen. Loimaalla lähiössä nuoruutensa elänyt Lehtimäki innostui metsäasioista vasta lukioikäisenä setänsä tilalla metsähommissa. Reitti Nummen mhy:een vuoden 1981 metsäalan koulutuksesta kesti monen mutkan kautta yhdeksän vuotta. Oppia kertyi jatkossa metsäkoulusta, metsätyönjohtajakoulutuksesta sekä alan atk-asioista. Töitä Lehtimäki teki vaihtelevasti muun muassa metsänparannuspiirissä tie- ja ojitussuunnittelussa, metsurina Loimaalla paikallisessa metsänhoitoyhdistyksessä, RaumaRepolassa puunmittaustehtävissä, Metsäliitossa pystymittaustöissä ja Kouhin sahalla Merikarvialla puunhankintatehtävissä.-90-luvun lama oli heikkoa aikaa aloittaa, mutta onneksi alueen metsänhoitoyhdistysten fuusiosuunnitelmat 90-luvun puolivälin jälkeen onnistuivat. - Vaikutus oli hurjan hyvä. Tehtiin uusia suunnitelmia ja tulostavoitteita. Talous parani. Kun sama työntekijäporukka jatkoi, hitsauduimme hyvin yhteen työn ja erilaisten yhteisten tapahtumien myötä. Periaatteessa kaikki ennallaan, mutta tavat muuttuneet Lehtimäki on nähnyt muutoksia työssä sekä metsänomistajien ja suuren yleisön suhteessa metsäomaisuuden hyödyntämiseen. - Periaatteessa kaikki on ennallaan. Puuta myydään ja uutta istutetaan, mutta työ on muuttunut vaativammaksi. Kaikki toimintatavat ovat muuttuneet tekniikan mukana. - Metsänomistajissa on yhä enemmän sellaisia kaupunkilaisia, naisia ja eläkeläisiä, joilla ei ole juuria maaseutuun. Vihreys on lisääntynyt ja metsien suojelu kiinnostaa ihmisiä. Kaavoitus, luonnonsuojelu sekä maiseman säilyttäminen ovat tehneet Eläkkeelle paratiisiinsa siirtyvä Hannu Lehtimäki on uraansa tyytyväinen, mutta ei kaikkiin alan muutoksiin Padon aukosta puristuva joki kohisee Hannu Lehtimäen pihan läpi 100 vuotiaan myllyn vierestä. ’’Alkaa olla jo työasioista vapautunut olo’.’
9 Lehtimäen mukaan metsäasioista mutkikkaampia. - Hakkuuaukeita pidetään kamalan näköisinä - jos pysähdytään siihen hetkeen. 15 vuoden kuluessa kuusitaimikko on jo hyvän näköinen. Ja ovatko talousmetsät tylsiä? Kymmenessä vuodessa metsään tulee muutakin kasvillisuutta. Metsän jatkuvan kasvatuksen metodia päätehakkuiden sijaan Lehtimäki ei pidä ratkaisuna mihinkään. - On kaunis ajatus, että poimitaan sieltä täältä puita, mutta se ei toimi. Pieniä koealoja voi harrastaa, mutta joidenkin seurakuntien ja kaupunkien ajatukset kaikista metsistä jatkuvalla kasvatuksella on hulluutta. Siinä on menty metsään. Mansikan ostajasta tuli mansikkatilallinen Lehtimäellä ja hänen Helsingissä arkipäivät asuvalla Christina-vaimollaan on ollut heidän unelmiensa asuinpaikka Oinasjärven eteläkärjessä neljän vuoden ajan. - Asuin Someron keskustassa ja haikailimme rantapaikasta. Olin ostamassa mansikoita Pusulassa, kun kuulin myyjältä, että hänellä oli paikka myytävänä. Olin ostamassa mansikoita, mutta minusta tulikin mansikkatilallinen. - Talo, mylly ja vanha navetta olivat kaatopaikkakunnossa, mutta näimme kiinteistön mahdollisuudet ja kunnostimme talon, kertoo Hannu Lehtimäki. Kahden hehtaarin tontin läpi virtaa padottu joki ja pieni koski, jonka partaalla on 100 vuotta vanha mylly. Myllyyn Lehtimäki on rakentanut kesäisen juhlatilan, jossa vietettiin Christinan synttäreitä. Myllyssä Lehtimäki on järjestänyt myös muutaman yleisen karaokeillan mieliharrastuksensa mukaisesti. Pihalla on nuoruuden harrastuksesta kertova täysimittainen koripallokenttä, iso rivi aurinkopaneeleja sekä omenapuita ja marjapensaita. -En ole mikään puutarhaihminen, mutta sekin onnistuu. Kalastusta tulee varmaan myös harrastettua, pohtii Hannu Lehtimäki. Hannu Lehtimäen työura metsänhoitoyhdistyksessä kesti 33 vuotta. Metsälehti on suomalaisen metsän riippumaton äänenkannattaja, joka tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat. Kotiin kannettuna ja ruudullasi aina kun haluat. Tilaa Metsälehti MHY-jäsenetuna erikoishintaan! TILAA JO TÄNÄÄN: edutjasenelle.fi tai 09 315 49 840 Kerro soittaessasi, että teet MHY-jäsenetutilauksen. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? Polku omaan metsään VUODEN TILAUSJAKSO, 23 NUMEROA 85 € Norm. 163 €, etusi 78 € HUOM! Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa.
10 TOIMIHENKILÖT -Minulla on ollut sellaista yhden miehen kamppailua kirjanpainajaa vastaan, toteaa Mhy Länsi-Uusimaan metsäasiantuntija Hannu Hotma. Nummelassa puolisonsa kanssa asuva Hotma, 30, on ollut nykyisessä toimessaan puolitoista vuotta. - Valtaosa päätehakkuista on liittynyt kirjanpainajan uhkaan. Se on huolestuttava ongelma kaikissa vanhoissa kuusikoissa, ja iskee ensin sekä kovimmin ravinneköyhissä metsissä. - Tärkeintä on ylläpitää metsän terveyttä. Hoitotoimenpiteet on tehtävä oikea-aikaisesti, metsätyypeille pitää valita oikeat puulajit ja metsää kannattaa kasvattaa sekapuustoisena. Metsänhoidolle ei ole yhtä muottia Hotma on päässyt eteläisessä Vihdissä alkuun tavoitteidensa mukaisesti. - Olen onnistunut mielestäni oikein hyvin erilaisten ajatusmaailmojen ristipaineissa taloudellisen kannattavuuden ja maisemanhoidon välillä. Haetaan komeimmat maisemat ja tehdään niille tilaa. Luonnon monimuotoisuus ei ole Hotman mukaan niinkään noussut esiin. - Puukauppa on käynyt vilkkaana varsinkin loppuvuonna, ja metsänhoitotyöt ovat jääneet vähemmälle. -Tila-arviointeja on ollut harvinaisen paljon, ehkä senkin takia, että olin edellisessä työpaikassani Kymenlaaksossa metsävara-asiantuntijana. Hotma on käynyt metsänomistajien kanssa mielenkiintoisia keskusteluja. - Metsänomistaja on tämän homman suola. Enemmistö on vanhempaa väkeä, mutta on myös nuoria sekä ulkopaikkakuntalaisia pääkaupunkiseudulta. - Metsänhoidolle ei ole yhtä muottia. Olen valmis tarjoamaan monenlaisia vaihtoehtoja. Mhy Länsi-Uusimaan työyhteisöä Hotma kehuu. - Olen viihtynyt ja yllättynyt positiivisesti. Yhteistyö toimii pienehkössä yhdistyksessä hyvin, rempseässä ja kepeässä ilmapiirissä, kiittelee Hannu Hotma. Yhden miehen kamppailua kirjanpainajaa vastaan Anni Laitamaa on tyytyväinen vuoden kokemukseensa Mhy Länsimaan metsäasiantuntijana. -Hyvin on mennyt – ja nopeasti, kertoo 35-vuotias Vihtijärvellä asuva Laitamaa. - Työtä on ollut melkoisesti. Se ei lopu eikä tule valmiiksi. Stressiäkin on ollut ajoittain. Tiesin kyllä etukäteenkin, että tekemistä on paljon. Työn määrä on Laitamaan mukaan itsestä kiinni. - Mitä aktiivisempi on itse, sitä enemmän on töitä. Monipuolisuus on hyvä asia. Mieluisinta on päästä metsään. Metsäarviot vievät tosi paljon aikaa, varsinkin tietojen koneelle syöttäminen toimistolla. Pieni porukka tekee hyvin yhteistyötä Lapista kotoisin olevan Laitamaan vastuualueena on Karkkila ja pohjoinen Vihti. - Karkkila on mukavaa seutua. Erilaisten metsänomistajien kanssa tulee mielenkiintoisia kohtaamisia. Vuodessa ei ole vielä ehtinyt tavata monia maanomistajia. Toivottavasti he ottavat yhteyttä. - Ihmisiin tutustumisten lisäksi metsien tarinat ovat mielenkiintoisia. Jokin suvun omistama metsä on saatettu menettää, mutta haluttu takaisin ja sitten hankittu. Anni Laitamaa on ollut tyytyväinen myös Mhy Länsi-Uusimaahan työpaikkana. Aiemmin hän oli Mhy Uusimaan metsänhoitoesimiehenä Mäntsälässä. - Pieni porukka tekee hyvin yhteistyötä, hän kiittelee. Metsänomistajien kanssa mielenkiintoisia kohtaamisia Metsäsiantuntijoiden Anni Laitamaan ja Hannu Hotman toimisto sijaitsee Vihdin kirkonkylässä.
11 Kokemuksen kautta tullut luottoa tekemiseen -Nyt kun ei ole metriä lunta, olisi rauhallista käydä yhdessä kävelemässä metsissä ja katsella valmiiksi mitä siellä ensi kesänä kannattaisi tehdä, opastaa metsäasiantuntija Juho Tiainen metsänomistajia. - Toinen ajankohtainen homma olisi kerätä vuoden kuitteja veroilmoitusta varten. Saukkolassa puolisonsa kanssa asuva Juho Tiainen, 26, aloitti reilut kaksi vuotta sitten suoraan alan työt metsätalousinsinööriopintojen jälkeen Mhy Länsi-Uusimaassa, vastuualueenaan Karjalohja, Sammatti ja Karstu-Karkali. -Opinnäytetyö Mhy Länsi-Uusimaan jäsenyydestä nyt ja tulevaisuudessa, kertoi selkeästi, miten työn kuva poikkeaa muista yhdistyksistä. -Isommissa yhdistyksissä vastuulla saattaa olla yksi tehtävä, kuten metsäsuunnitelmat tai tila-arvioit. Meillä on alueelliset vastuut hoitaa kaikki erilaiset asiat veroilmoituksista metsänhoidon kautta puukauppaan - niin kuin variksenpoikana tuulessa. -Kun oppii tekemään kaikkea ja ymmärtää kokonaisuuden, pystyy antamaan metsänomistajille hyvää kokonaisvaltaista palvelua. Työnäkin se on minusta mielekkäämpää. Metsänkasvatus on pidempisyklistä hommaa Tiainen kertoo lähteneensä työhönsä nöyränä ja ottavansa avoimesti vastaan metsänomistajien toiveet -Valtamedian kautta on uinut liiveihin ajatus siitä, ettei tehtäisi avohakkuita. Metsänomistajien kanssa olen pyrkinyt löytämään alueita, joissa jatkuvaa kasvatusta voisi soveltaa. Helppoa se ei ole ollut. -Metsänkasvatus on pidempisyklistä hommaa. Menee vuosikymmeniä ennen kuin sen onnistuminen selviää. Tiainen on tyytyväinen, että saa tehdä töitä lapsuudenkotinsa tuntumassa. Hän on kotoisin Mettulan kylästä Saukkolan pohjoispuolelta. - Olen viihtynyt. Parasta metsäasiantuntijan hommassa on monipuolisuus ja vapaus. Voi suunnitella itse ja toteuttaa sekä auttaa metsänomistajaa, kertoo Juho Tiainen. Monipuolinen osaaminen tuo hyvää palvelua Juho Tiainen on tyytyväinen kahteen ensimmäiseen vuoteensa Mhy Länsi-Uusimaan metsäasiantuntijana. Tullessaan metsäasiantuntijaksi Mhy Länsi-Uusimaahan puolitoista vuotta sitten 26-vuotias Miika Mantere arveli, että parissa vuodessa hän ottaisi homman kunnolla haltuun ja löytää oman tyylinsä. - Vaikka alku oli kankea, yllätyin siitä, kuinka hyvin ja nopeasti hommat ovat lähteneet rullaamaan, kertoo Miika Mantere, jolla ei metsäkokemuksia ollut metsäinsinöörin opintoja aloittaessaan muusta kuin geokätköilystä. Lohjalaislähtöisen, nykyisen espoolaisen Mantereen vastuualueena on ollut Lohja ja Vihdin eteläosat. -Kokemuksien kautta on tullut luottoa omaan tekemiseen. Tuntuu, että osaan ja on tietoa. Toki aina voi ja pitääkin kehittyä työssään. Metsänomistajakunta Mhy LänsiUusimaan eteläisellä alueella poikkeaa muista alueista. -Metsätilat ovat pienempiä. Asiakkaita on keskimääriseen pinta-alaan nähden tuplasti enemmän kuin esimerkiksi Karkkilassa. Mukavinta metsässä asiakkaan kanssa Pääkaupunkiseudun läheisyys vaikuttaa metsäomaisuuden käyttöön. -Suojelupainotteisuutta taitaa olla enemmän kuin muilla alueilla. Metso-rahoitushakemuksia ja ympäristötukihakemuksia olen saanut tehdä aika paljon. Mukavinta Mantereen mukaan työssä ovat kohtaamiset asiakkaiden kanssa. - Vaikka tekniikka on parantunut ja laserkeilauksella saa tarkkaa tietoa metsästä, on maastokäynti tärkeää. - Metsänomistajan kanssa kierrellään metsää ja suunnitellaan toimenpiteitä. Paikan päällä saa tilanteesta parhaan käsityksen ja voi antaa neuvoja. Mantere on ollut Mhy Länsi-Uusimaan it-tukihenkilö vuoden ajan. Työyhteisö oli tuttu kolme vuoden kesätöiden ansiosta. - Mhy:n toimistossa on mukavaa porukkaa. Olen tyytyväinen, kertoo Miika Mantere. Miika Mantere taitaa metsäsuunnittelun nykytekniikan ja on työyhteisön it-tukihenkilö.
12 METSÄNHOITO -Oikeasti hyviä talvia on hakkuita varten ollut viime vuosina harvoin. Hakkuukoneen parasta aikaa on toukokuusta syyskuuhun, kertoo Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaan puunkorjuuesimies Esa Holappa 12 vuoden kokemuksella. Ilmastonmuutos ja lämpimät talvet ovat tuoneet haasteita. Pakkanen ei jäädytä maata kantavaksi ja märkyys pehmentää tiet. - Kelirikkoa on aina ollut syksyisin ja keväisin. Meillä etelässä syksy on haastavin. Leudon talven jälkeen kevät saattaa olla jopa kuiva. - Syksyllä voidaan tietyin varauksin jättää puita pinoihin odottamaan pakkaskelejä ja ajaa pois, kun tiet jäätyvät. Keväällä tätä mahdollisuutta ei ole, puut sinistyvät ja hyönteiset iskevät ennen teiden kuivumista. - Talvella ollaan säiden armoilla, ja hyviä sääjaksoja on odoteltava. Kalustoa vaan ei saada joka paikkaan ja hakkuu voi jäädä tekemättä. Sopimus voi purkautua, jos siinä sovittu korjuuaika täyttyy, tai se voidaan purkaa, jos joku muu hoitaa homman. Teiden kestävyys on Holapan mukaan pahempi ongelma. -Ne menevät kerralla rikki. Metsässä on helpompi muuttaa suunnitelmia ja tarvittaessa keskeyttää korjuu. Moto kyllä kulkee muualla paitsi suopohjaisilla kohteilla ja ajourien kantavuutta voi parantaa latvuskerroksella. Suokohteelle pääsyä odoteltiin 13 vuotta Suokohteille pääsyä on jouduttu odottelemaan jopa vuosikausia. - Viime talvena pääsimme eräällä kohteella hakkuisiin 13 vuoden odottelun jälkeen. Kaksi kertaa välillä yritimme. Meillä sattuivat olemaan koneet lähellä sopivan pakkasen aikaan. Metsänomistajat olivat tyytyväisiä. Tämä syksy on Holapan mukaan ollut liian märkä. - Pienemmälle tieverkostolle ei ole ollut asiaa. Talvesta toivon tasaista, ettei sää sahaisi vuoron perään veden, lumen ja pakkasen välillä kuten viime talvena. Talvikorjuun varannossa on Holapan mukaan Mhy Länsi-Uusimaan alueella 67 kohdetta, joista lähes kaikki on harvennushakkuuta. -10 niistä suokohteita, jotka ovat ihan kelien varassa. Muut ovat kohtuuhyviä, nekin tosin kelivarauksella, Esa Holappa kertoo. Kelirikkokohteissa ollaan sään armoilla Lämpimänä ja märkänä talvena tiet ja maaperä eivät kanna Parhaita kelirikkokohteita hakkuukoneille ovat kivennäismaat ja mäntymetsät.
13 - Hakkuiden ennakkoraivaus on useimmiten välttämätöntä ja metsänomistajalle taloudellisesti edullista varsinkin harvennushakkuissa, kertoo Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaan metsänhoitoesimies Markku Kolehmainen. Ennakkoraivauksessa kaadetaan aines- tai energiapuuksi kelpaamattomia puita ja erityisesti hakkuukoneen kuljettajan näkyvyyttä haittaavaa kuusikkoa. - Raivaamaton puusto haittaa hakkuuta, sillä hakkuukoneella ei välttämättä pysty viemään kouraa kaadettavan puun tyvelle huonon näkyvyyden tai vieressä olevan pieniläpimittaisen puuston takia. Ennakkoraivaus on usein puukaupan ehtona Pieniläpimittaisen puuston kaataminen motolla hakkuun yhteydessä on tehotonta, vaivalloista ja aikaa vievää, toisin sanoen kallista. -Moton kustannus määräytyy hakatun puuston keskijäreyden mukaan. Kokonaisuutena tulee halvemmaksi, jos metsuri kaataa pieniläpimittaiset, motokorjuuseen kelpaamattomat rungot raivaussahalla. Perusohjeena on raivata alle kuitupuun paksuiset eli rinnankorkeudelta alle kahdeksan sentin läpimittaiset puut. Jos alikasvos on tiheää, on ennakkoraivaus välttämätöntä hyvän korjuujäljen saavuttamiseksi. - Ennakkoraivaus on usein puukaupan ehtona, myös päätehakkuissa, mutta silloin kustannus ei ole merkittävä, koska raivattavaa ei ole paljon. Kolehmainen painottaa oikea-aikaista metsänhoitoa. -Etelä-Suomessa rehevillä mailla puuston kasvu on kovaa ja taimikot vesoittuvat nopeasti. Ensiharvennuskohteiden ennakkoraivaus tulee merkittävästi helpommaksi sekä edullisemmaksi, kun taimikonhoitotyöt on tehty ajallaan. - Taimikon varhaishoidon aika on 3-5 vuotta istutuksen jälkeen. Seuraavaksi vuorossa on nuorenmetsänhoito 10-15-vuotiaalle taimikolle, ja ensiharvennuksen aika 25-30-vuotiaalle puustolle. - 45-vuotias puusto harvennetaan toisen kerran, ja päätehakkuun aika on 60-80-vuotiailla puilla. -Mitä nuorempaa puusto on, niin sitä tärkeämpää on toimenpiteiden oikea-aikaisuus. Ennakkoraivatusta hakkuuaukeasta tulee siistimpi Raivauksissa ja hakkuissa ajatellaan muutakin kuin metsänomistajan saamaa tuottoa, muun muassa maiseman-, luonnon- tai riistanhoidollisia tavoitteita. - Metsään jätetään sertifiointiohjeiden, hyvän metsänhoidon suositusten sekä maanomistajan toiveiden mukaisesti luontokohteita ja riistatiheiköitä sekä säästöpuuryhmiä tai jätetään joitakin alueita luonnontilaiseksi. -Hakkuuaukoista tulee siistimpiä, kun hakkuulle on tehty ennakkoraivaus. Se helpottaa myös uudistamistöitä. -Metsänhoitotöiden kustannukset voivat olla yksi syy, jos hoitotyöt jäävät tekemättä. On kuitenkin hyvä muistaa, että esimerkiksi metsätilaa myydessä hyvin hoidettu puusto on laadukkaampaa ja sen vuoksi myös rahallisesti arvokkaampaa, muistuttaa Markku Kolehmainen. Hakkuiden ennakkoraivaus säästää rahaa ja vaivaa Metsän hoitotöiden laiminlyönti on kuin jättäisi auton huoltamatta Metsänhoitoesimies Markku Kolehmainen ja metsuri Jouko Rytilahti tutustuvat raivattavaan kohteeseen.
14 METSÄNHOITO Uudenlaisen energiapuun joukkokäsittelykouran Risupedon ääni kuuluu jo kaukaa ennen kuin se on näkyvissä - rousketta ja läpätystä. Kaivinkoneen puomiin kiinnitetty kaatopää katkoo vesaikkoa sekä nuoria puita samalla keräten ne nippuun ja vapauttaa pinoon poiskuljetettavaksi. Iittiläisen valmistajan Reformetin Risupeto on energiapuupoimuri, jonka kaatopäätä luonnehditaan myös raivauslaitteeksi ja energiapuukouraksi. Risupeto on hakkuukoneen ja raivaussahamiehen välimuoto, joka vastaa tarpeeseen raivaamattomien metsien harvennusrästien hoidossa sekä energiapuun korjuussa. Risupeto pelastaa heikosti hoidetun nuoren metsän - Risupeto sopii heikommin hoidettujen riukuuntuneiden taimikoiden ja ensiharvennusikäisten metsien rajamailla olevien metsien hoitoon, mutta ei varsinaiseen ensiharvennukseen, kertoo Mhy Länsi-UusiNälkäinen Risupeto rouskuttaa energiapuuta Uudenlainen hakkuulaite yhdistää raivauksen ja harvennuksen Risupeto katkoo, poimii puut, kokoaa ne kimpuksi kouraansa ja asettelee pinoon ajouran varteen.
15 maan metsänhoitoesimies Markku Kolehmainen. - Se on hyvä sellaisissa metsissä, jossa metsurityöt ovat turhan kalliita ja puusto motolle hieman liian pientä ja tiheää. Alustan ennakkoraivaus metsurityönä on tarpeetonta, toisin kuin moton edellä. Runkoja ei tarvitse käsitellä yksittäin, sillä Risupeto katkaisee 1-30 senttiä paksut puut kiekkoterillä sopivan mittaisiin pätkiin ja siirtää nipun nopeasti välivarastoon. Ajokone kuljettaa niput 20 metrin välein tehtyjä metsätraktoriuria pitkin varastopaikalle haketusta varten. - Risupeto on houkutteleva vaihtoehto energiapuun korjuuseen. Metsään ei jää raivauksen jälkeen paljoa maahan kaadettua puuta, ja sen avulla voidaan pienentää kustannuksia. Metsänomistaja voi saada energiapuusta tuottoa tai ainakin riittävästi tuloja kattamaan korjuun kulut, vakuuttaa Markku Kolehmainen. - Risupedon avulla metsänomistajalla voi olla mahdollisuus saada laiminlyöty nuori metsä kuntoon. Hyvässä risupetokohteessa on usein tullut jo merkittävästi kasvutappioita, muistuttaa toiminnanjohtaja Kari Korpi. – Näitä kohteita on alueellamme kuitenkin paljon, sillä rehevällä maalla vesakon kasvu usein yllättää metsänomistajat. Luonnonvarakeskus on tutkinut kahdesti Risupedon tuottavuutta. Ensin vuonna 2018 metsän sekä pellonreunoissa ja 2021 hoitamattoman, tiheän nuoren metsän harvennuksessa. Tutkimuksen perusteella energiapuun korjuu on Risupedolla tuottavaa. Risupeto ulottuu pitkälle ja keruulaite tuo tehokkuutta Kannot jäävät Risupedon jäljiltä pidemmiksi kuin metsurin sahaamina, mutta kiekkoterät murskaavat ne, jolloin vesominen vähenee kannon nopeamman kuivumisen ansiosta. Risupeto on motoon verrattuna ketterä ja kätevä nuorissa, tiheissä metsissä. Kymmenen metrin mittainen puomi ulottuu pitkälle ja metrin levyinen kaatopää mahtuu puiden väliin. Kaatopää toimii siten, että alareunassa pyörivät terät katkaisevat puut ja pyörivät keruulaitteen kumiset läpät imaisevat puut ’’ruumaan’’. Puunippu vapautetaan pyörittämällä laitetta toiseen suuntaan. Pyörivä keruulaite tekee risupedosta ratkaisevasti perinteisiä energiapuun kaatopäitä nopeamman, koska se ahmii ison määrän puita kerralla. Maa-ainekset eivät vahingoita Risupedon teriä, kuten teräketjulaitteille helposti käy. Laitteen terät sekä keruulaitteisto pyörivät hitaasti perinteisiin murskaimiin tai sahalaitteisiin verrattuna, jolloin työskentelystä ei aiheudu kivien sinkoilua ja vaaraa ulkopuolisille. Reformetissa Risupetoa on kehitelty vuodesta 2017 lähtien aluksi yhtiön omiin tarpeisiin. Nykyisellään tiheikköjä ahmivia Risupetoja on Suomen metsissä kymmenkunta. - Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaalla ei ole vielä omaa Risupeto-yrittäjää, mutta selkeä tarve on olemassa. Jos asia kiinnostaa alueemme kaivuriyrittäjiä, kannattaa olla metsänhoitoyhdistykseen yhteydessä, kannustaa toiminnanjohtaja Kari Korpi. Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaa hakee Risupeto-yrittäjää energiapuun korjuuseen. Tarjoamme vähintään kolmen vuoden sopimusta. Yhteydenotot: metsänhoitoesimies Markku Kolehmainen 0500 472 090 tai toiminnanjohtaja Kari Korpi 0500 107 166 Risupedon kaatopään terät katkovat vesaikon sekä nuoret puut ja keruulaitteen kumiset läpät ahmivat puut ’’ruumaan’.’ Puunippu vapautetaan pyörittämällä laitetta toiseen suuntaan.
16 VIRKISTYS Läntisen Uudenmaan metsistä vaivattomimmin pääsee sukeltamaan vanhan aarniometsän tunnelmaan Lohjalla Karnaisten korvessa. Vaikka alapuolella tunnelissa kiitää Turun moottoritien autovirta, on tunnelma kuin Taru Sormusten herrasta -elokuvassa. Valtavat kuuset täyttävät taivaan niin, että aurinkoisinakin päivinä valo on hämyisä. Juurakkoiset polut kiemurtelevat vihreän sammalmaton peittämissä rinteissä ja laaksoissa, kiertelevät jyrkkiä kallioita sekä jyrkänteitä ja aikansa eläneiden puiden lahoavia runkoja. Pitkospuut helpottavat kävelyä kosteissa paikoissa ja tekevät siltoja purojen sekä norojen yli. Valoa säkenöivät lammet tervehtivät kulkijaa ja tarjoavat virkistyspaikan. Lohjan kaupungin omistama 180 hehtaarin ulkoilualue sijaitsee keskellä 690 hehtaarin kokoista maastokokonaisuutta, joka on Lohjan laajin yhtenäinen asumaton alue. Koko perheelle sopiva ulkoilualue on Lohjan suurin. Lohja suojelee Karnaisten metsää ja pitää sitä luonnon tilassa. Viimeisin hakkuu on tehty noin 30 vuotta sitten. Alue on merkitty kaavassa virkistys-, suojelu- ja matkailukäyttöön. Merkittyjä reittejä löytyy joka tarpeeseen Helpointa ulkoilualueella on liikkua merkittyjä reittejä pitkin, joita on kahdesta seitsemään kilometriin. Reitistöstä löytyy opastettu luontopolku, lapsille suunnattu tarinapolku ja Korkiamäen retkeilypolku. Luontopolun 12 rastilla voi tutustua alueen luontoon ja tarinapolun 12 korpirastilla on lapsille hauskoja tehtäviä. Aarniometsän tunnelmaa moottoritien päällä Karnaisten korvessa vaivaton mutta antoisa luontoelämys Kahden lammen rannalla voi levähtää vaikka makkaraa paistaen tai ottaa jopa nokkoset laavussa. Reitin varrelta löytyy upeita jyrkänteitä ja viehättävä pitkospuilla käveltävä sola.
17 MT Metsä Digi -tilauksella olet oman metsäsi asiantuntija ja perustelet näkökulmasi luotetulla tiedolla. Lue, katso ja kuuntele, vaikka joka päivä. MT Metsä uutisoi ja analysoi, jotta sinä voit tehdä parempia päätöksiä. Tarjous on voimassa 20.12.2023 asti. Tilaus jatkuu kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 3,90 €/lasku. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi- ja asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min tai asiakaspalvelu@viestimedia.fi). Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja Tilaa soittamalla! 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus TAM3025 Tilaa netissä! MT.FI/MHYjasen tai käytä oheista QR-koodia MT Metsä Lehti + Digi (norm. 13,90 €) Kestotilauksen 1. jakso -20% 1110 €/kk MT Metsä Digi nyt vain (norm. 10,90 €) Kestotilauksen 1. jakso 770 €/kk -30% Jäsenetu! Jantoniementie 117, LOHJA Sijainti: N=6688590.069, E=336122.231 Lue lisää Karnaistenkorvesta! Suoniementaival 29, LOHJA Sijainti: N=6690507.994, E=336486.076 INFO / LÄHTÖ Laavu Kisakallion tilauslaavu Pysäköinti WC Nuotiopaikka Luontopolku Tarinapolku Oikopolku Korkiamäen lenkki Maastopyöräreitti Kisakallion kuntopolku Kisakallion Ravintola Sport Majoitus MERKKIEN SELITYKSET KARNAISTENKORVEN RETKEILYPOLUT Sorvalampi Ahvenalampi 0,8 1,3 1,1 0,5 1,9 0,5 0,4 0,3 0,2 0,9 0,7 JYRHANN-MÖKIT Villa Stenberg KISAKALLION URHEILUOPISTO Järvikaupunki suoniementaival 29 JANTONIEMENTIE 117 Lue lisää Karnaistenkorvesta! More information in English. Karnaisten_retkipolut_A3.indd 14 29.6.2021 18.57 Karnaisten korven opaskartasta löytyy jokaiselle reittejä ulkoiluun, luontoelämyksiin ja lasten tarinoihin. Parhaiten poluille pääsee etelästä päin (Jantoniementie 117) ja pohjoisesta (Suoniementaival 29). Lähtöpisteissä on infotaulut, opaskartat ja pysäköintipaikat. Pohjoisessa parkkitilaa löytyy lisää Kisakallion urheiluopistolta. Reittien varrella on kaksi lampea, joiden rannalla on laavut, polttopuut ja puuseet. Kävijöitä on viikonloppuisin ja muina suosittuina aikoina niin paljon, että Sorvalammen ja Ahvenlammen rannalla on kummassakin kaksi laavua ja nuotiopaikkaa. Merkittyjen reittien ulkopuolelle rohkeneville löytyy myös lisää mielenkiintoista ja viihtyisää luontoa sienine ja marjoineen. Länsi-Uudellamaalla muitakin ulkoilualueita Läntisellä Uudellamaalla on muitakin hienoja retkeily- ja ulkoilualueita. Lohjan Karkalinniemen luonnonpuistossa pääsee tutustumaan lehtoluontoon ja samalla reissulla voi seikkailla Torholassa, Suomen suurimmassa kalkkikiviluolassa. Lyhyempien retkien alueita Lohjalla ovat Lahokallio ja Liessaari. Vihdin merkittävin retkeilypaikka on Nuuksion kansallispuisto, josta suurin osa on Vihdin kunnan alueella. Pääkslahdesta Hiidenveden rannasta löytyy merkittyjä ulkoilureittejä ja laavuja. Muita ulkoilualueita ovat Palakoski, Salmi, Vaakkoi ja Etelälahti. Karkkilassa voi nauttia luonnosta heti kaupungissa Karjaanjoen koskireitillä. Ulkoilureiteille pääsee Haukkamäen ja Toivikkeen alueilla.
18 YHTEISTYÖ Uusi strategia parantaa Metsäsäätiön vaikuttavuutta Suomen Metsäsäätiön uuden strategian jalkautus on käynnissä. Metsäsäätiön tavoitteena on suomalaisen metsäelinkeinon menestyksekäs tulevaisuus ja säätiö rakentaa sitä rahoittamalla metsäalaa tukevaa tulevaisuustyötä. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan metsänomistajat arvioivat Metsäsäätiön toiminnan hyödylliseksi, mutta uusi strategia lisää toiminnan hyödyllisyyttä ja vaikuttavuutta entisestään. Apurahoja kohdennetusti tutkimukseen, koululaisille sekä vaikuttajatyöhön Metsäalan mahdollisuuksia tarkastelevaa tutkimusta tarvitaan, jotta esimerkiksi lainsäädännön valmistelijoilla ja päättäjillä Brysselissä olisi käytettävissä monipuolista tietoa metsäalan tarjoamista ratkaisuista. Tietoa on tärkeä välittää erilaisille kohderyhmille, myös nuorille. Tuhannet koululaiset pääsevät vuosittain tutustumaan metsätalouden käytäntöihin, metsäalan koulutusmahdollisuuksiin tai puunjalostukseen Metsäsäätiön kuljetusapurahoilla. Vastuullisuushankkeet – uusi avaus edistää metsäluonnon monimuotoisuutta ja ilmastotyötä Metsäala on panostanut luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen jo 90-luvulta lähtien, mutta viimeisten vuosien aikana vauhti on kiihtynyt. Metsäsäätiö haluaa olla proaktiivisessa toiminnassa mukana ja tehdä yhteistyötä myös muiden toimialojen kanssa. Vastuullisuushankkeiden toimintamallia hiotaan kokemusten perusteella ja ensimmäisiä pilottihankkeita pyritään käynnistämään nopealla aikataululla vuoden 2024 aikana. Vastuullisuushankkeiden rahoitus rakentuu erityisesti metsäalan ulkopuolisten lahjoittajien kautta. Apurahojen haku uudistuu strategian mukaisesti Metsäsäätiön isojen apurahojen haku järjestetään jatkossa muutaman kerran vuodessa ja niille määritellään hyödylliset teemat. Teemoittaminen selkeyttää Metsäsäätiön apurahatoimintaa sekä hakijoiden että Metsäsäätiön näkökulmasta. Hakujen selkeyttäminen edistää hyvien hakemusten saamista ja sitä, että Metsäsäätiö voi jatkossa rahoittaa entistä vaikuttavampia hankkeita. Metsäsäätiön rahoittamien hankkeiden vaikutukset näkyvät Hangosta Utsjoelle. Suomen Metsäsäätiön uusi strategia lisää tehoa metsäalan kehittämiseen. Uudistuvan säätiön apurahahakuja teemoitetaan ja apurahahankkeissa näkyy aiempaa vahvemmin tutkimus, koululaiset sekä vaikuttajaviestintä. Lisäksi Metsäsäätiö käynnistää ensi vuonna uusia vastuullisuushankkeita vahvistamaan metsäluonnon monimuotoisuutta ja tukemaan ilmastotyötä. Metsäsäätiö on koko metsäalan yhteinen apurahasäätiö, jossa niin puun ostajat, puun myyjät ja metsäalan työntekijät katsovat samaan suuntaan. Metsäsäätiön arvot, uudistuminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja avoimuus ohjaavat Metsäsäätiön toimintaa. Metsäsäätiö – tulevaisuustyötä koko metsäalan hyväksi
19 KOULUTUS JA TAPAHTUMAT Metsänhoitoyhdistys järjesti valtakunnallisella Metsämarssi-viikolla Saukkolassa metsäpäivän, joka keräsi ilahduttavan paljon metsänomistajia paikalle. Tapahtumassa vieraili yhteensä noin 200 osallistujaa. Kahvia tarjoiltiin 45 litraa, grillimakkaraa 200 kpl ja taitorataan osallistui 148 metsänomistajaa. Tapahtumassa esiteltiin harvennushakkuuta, moottori- ja raivaussahan huoltotoimenpiteitä, dronen käyttöä metsätaloudessa sekä nykyaikaisia sähkösahoja ja mönkijä-metsäperävaunu-yhdistelmää. Lisäksi metsänomistajat pääsivät mittaamaan taitojaan metsäpolulla, jossa oli erilaisia arviointitehtäviä. Arviointipolun arvontapalkinnot on toimitettu voittajille. -Kiitos kaikille osallistujille. Oli ilo järjestää tapahtuma, joka veti näin paljon väkeä paikalle, kiittelee toiminnanjohtaja Kari Korpi. Metsäpäivä oli yleisömenestys Yleisöä tuli tapahtumapaikalle tasaisena virtana heti yhdeksän jälkeen. Perinteiset nokipannukahvit maistuivat hyvin metsänomistajille. Taitoradalle osallistui 148 metsänomistajaa.
20 Esa Holappa Puunkorjuuesimies Kiinteistövälittäjä LKV gsm 0440 464 480 esa.holappa@mhy.fi Pertti Vuoristo Metsäasiantuntija gsm 0500 447 472 pertti.vuoristo@mhy.fi Lopettaa työt vuodenvaihteessa. Janne Herte Metsäasiantuntija gsm 0500 447 471 janne.herte@mhy.fi Toimialue: Pusula, Nummen Leppäkorpi ja osa Karkkilasta (Järvenpää, Haapala) Juho Tiainen Metsäasiantuntija gsm 0500 472 199 juho.tiainen@mhy.fi Toimialue: Sammatti, Nummi (paitsi Leppäkorpi) Anni Laitamaa Metsäasiantuntija gsm 0500 223 260 anni.laitamaa@mhy.fi Toimialue: Karkkila (paitsi Järvenpää ja Haapala) ja osa Vihdistä (Vihtijärvi, Tupakkiaro, Etu-Moksi, Taka-Moksi) Anu Ilomäki Toimistopäällikkö puh. (019) 329 31 anu.ilomaki@mhy.fi Miika Mantere Metsäasiantuntija gsm 050 525 7848 miika.mantere@mhy.fi Toimialue: Lohja, Karjalohja, osa Vihdistä (Palojärvi) Kari Korpi Toiminnanjohtaja gsm 0500 107 166 kari.korpi@mhy.fi Hannu Hotma Metsäasiantuntija gsm 0500 103 079 hannu.hotma@mhy.fi Toimialue: Vihdin eteläosa Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaassa teitä palvelevat Metsänomistajien palvelupiste Helsingissä Metsäasiantuntija Tiina Salminen Simonkatu 6 (PL 510) 00101 Helsinki p. 040 720 3160 tiina.salminen@mhy.fi Metsäasiantuntija Annamari Rajoo Simonkatu 6 (PL 510) 00101 Helsinki p. 040 580 3981 annamari.rajoo@mhy.fi Johtaja Jouni Tiainen jouni.tiainen@mhy.fi Markku Kolehmainen Metsänhoitoesimies gsm 0500 472 090 markku.kolehmainen@mhy.fi
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=