15 maan metsänhoitoesimies Markku Kolehmainen. - Se on hyvä sellaisissa metsissä, jossa metsurityöt ovat turhan kalliita ja puusto motolle hieman liian pientä ja tiheää. Alustan ennakkoraivaus metsurityönä on tarpeetonta, toisin kuin moton edellä. Runkoja ei tarvitse käsitellä yksittäin, sillä Risupeto katkaisee 1-30 senttiä paksut puut kiekkoterillä sopivan mittaisiin pätkiin ja siirtää nipun nopeasti välivarastoon. Ajokone kuljettaa niput 20 metrin välein tehtyjä metsätraktoriuria pitkin varastopaikalle haketusta varten. - Risupeto on houkutteleva vaihtoehto energiapuun korjuuseen. Metsään ei jää raivauksen jälkeen paljoa maahan kaadettua puuta, ja sen avulla voidaan pienentää kustannuksia. Metsänomistaja voi saada energiapuusta tuottoa tai ainakin riittävästi tuloja kattamaan korjuun kulut, vakuuttaa Markku Kolehmainen. - Risupedon avulla metsänomistajalla voi olla mahdollisuus saada laiminlyöty nuori metsä kuntoon. Hyvässä risupetokohteessa on usein tullut jo merkittävästi kasvutappioita, muistuttaa toiminnanjohtaja Kari Korpi. – Näitä kohteita on alueellamme kuitenkin paljon, sillä rehevällä maalla vesakon kasvu usein yllättää metsänomistajat. Luonnonvarakeskus on tutkinut kahdesti Risupedon tuottavuutta. Ensin vuonna 2018 metsän sekä pellonreunoissa ja 2021 hoitamattoman, tiheän nuoren metsän harvennuksessa. Tutkimuksen perusteella energiapuun korjuu on Risupedolla tuottavaa. Risupeto ulottuu pitkälle ja keruulaite tuo tehokkuutta Kannot jäävät Risupedon jäljiltä pidemmiksi kuin metsurin sahaamina, mutta kiekkoterät murskaavat ne, jolloin vesominen vähenee kannon nopeamman kuivumisen ansiosta. Risupeto on motoon verrattuna ketterä ja kätevä nuorissa, tiheissä metsissä. Kymmenen metrin mittainen puomi ulottuu pitkälle ja metrin levyinen kaatopää mahtuu puiden väliin. Kaatopää toimii siten, että alareunassa pyörivät terät katkaisevat puut ja pyörivät keruulaitteen kumiset läpät imaisevat puut ’’ruumaan’’. Puunippu vapautetaan pyörittämällä laitetta toiseen suuntaan. Pyörivä keruulaite tekee risupedosta ratkaisevasti perinteisiä energiapuun kaatopäitä nopeamman, koska se ahmii ison määrän puita kerralla. Maa-ainekset eivät vahingoita Risupedon teriä, kuten teräketjulaitteille helposti käy. Laitteen terät sekä keruulaitteisto pyörivät hitaasti perinteisiin murskaimiin tai sahalaitteisiin verrattuna, jolloin työskentelystä ei aiheudu kivien sinkoilua ja vaaraa ulkopuolisille. Reformetissa Risupetoa on kehitelty vuodesta 2017 lähtien aluksi yhtiön omiin tarpeisiin. Nykyisellään tiheikköjä ahmivia Risupetoja on Suomen metsissä kymmenkunta. - Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaalla ei ole vielä omaa Risupeto-yrittäjää, mutta selkeä tarve on olemassa. Jos asia kiinnostaa alueemme kaivuriyrittäjiä, kannattaa olla metsänhoitoyhdistykseen yhteydessä, kannustaa toiminnanjohtaja Kari Korpi. Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaa hakee Risupeto-yrittäjää energiapuun korjuuseen. Tarjoamme vähintään kolmen vuoden sopimusta. Yhteydenotot: metsänhoitoesimies Markku Kolehmainen 0500 472 090 tai toiminnanjohtaja Kari Korpi 0500 107 166 Risupedon kaatopään terät katkovat vesaikon sekä nuoret puut ja keruulaitteen kumiset läpät ahmivat puut ’’ruumaan’.’ Puunippu vapautetaan pyörittämällä laitetta toiseen suuntaan.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=