Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaan jäsenlehti 2/2024 Sivu 4-5 Sivut 8-13 Sivut 20-21 Eerik Maaheimo on tyytyväinen mhy:n korjuupalveluun Vaaliehdokkaat esittelyssä Nouseva tähtisuunnistaja Virna Pellikka nauttii metsästä VuosiLusto
2 Mhy Länsi-Uusimaan jäsenlehti. Lehti ilmestyy kolmesti vuodessa. Vastaava toimittaja: Kari Korpi p. 0500 107 166 kari.korpi@mhy.fi Sivunvalmistus: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Newprint Oy, Raisio Osoiteaineisto: Metsänhoitoyhdistyksen asiakasrekisteri Painosmäärä: 2 000 kpl Kannen pääkuva: Kari Sallinen Jutut ja kuvat pääosin: Kari Sallinen PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi Käytä äänioikeuttasi mhy-vaaleissa Kari Korpi | toiminnanjohtaja | Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaa SISÄLTÖ Metsänhoitoyhdistys järjestää historiansa kahdeksannet valtuustovaalit marraskuussa. Ensimmäiset vaalit olivat Mhy Länsi-Uusimaan ensimmäisenä toimintavuotena 1997. Ensimmäisen valtuuston toimintakausi oli kolme vuotta, mutta sittemmin vaalikausi on ollut neljä vuotta. Parhaimmillaan ehdokkaita on ollut 56, näissä vaaleissa 28. Äänestysaktiivisuus on vaihdellut 34-59 prosentin välillä. Toivottavasti nyt tehdään uusi ennätys ja käytätte aktiivisesti äänioikeuttanne! Mhy läpäisi PEFC auditoinnin Metsänhoitoyhdistyksessä suoritettiin PEFC-sertifiointiin liittyvä mhy:n toiminnan ulkoinen auditointi lokakuun lopussa. Auditoinnin suoritti Inspecta Auditointi Oy. Aamupäivällä auditoija tarkasti toimistolla, että mhy:n kaikki ohjeistukset ja dokumentit, kuten esimerkiksi yrittäjäsopimukset olivat kunnossa. Iltapäivällä siirryttiin maastokohteille, joissa auditoija tarkasti ohjeiden käytännön toteutusta. Maastohavaintojen lisäksi auditoija haastatteli kohteilla toimihenkilöiden lisäksi metsuria ja koneyrittäjää varmistuakseen siitä, että oheistusta noudatetaan toimintaketjun kaikissa vaiheissa. Mhy:n toiminnasta ei löytynyt huomauttamista. Lisää sertifioinnista voitte lukea sivuilla 14-15. Puukauppa käy edelleen hyvin Puumarkkinatilanne on hieman tasaantunut suhdannekasvun kynnyksellä, mutta kysyntä on edelleen vahvaa. Vahvasta kysynnästä kertoo korkeat puukauppamäärät ja hintatasot syyskaudella. Hintataso on jopa yllättävänkin hyvä, vaikka rakentaminen on ollut hyvin hiljaista parina viime vuonna. Ukrainan sodan ja Venäjän puuntuonnin tyrehtymisen vuoksi teollisuudella on ollut krooninen pula kaikista puutavaralajeista. Huomionarvoisia ovat kuitenkin erot puukauppatarjouksissa. Parhaimman ja huonoimman tarjouksen ero metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakaupoissa on ollut enimmillään yli 10 euroa kuutiolta, joten kannattaa käyttää metsänhoitoyhdistyksen ammattiapua, kun harkitsee puukaupan tekoa. 2 Ajankohtaista 3 Pääkirjoitus 4 Eerik Maaheimo oli tyytyväinen Mhy:n korjuupalveluun 5 Puheenjohtaja Jyri Mela kannustaa metsän- omistajia äänestämään Mhy-vaaleissa 7 Juha Sohlman luopui valtuustotyöstä 28 vuoden jälkeen 8 Vaaliehdokkaat esittelyssä 14 Sertifiointi on metsänhoidon vastuullisuuden ja monimuotoisuuden tae 16 Sekametsän kasvattamiselle on uudenlainen vaihtoehto jo istutusvaiheessa 18 Kalle Mannerkoskelle oli selviö, että tilan lähimetsä suojellaan ympäristötukisopimuksella 20 Hiidenkiertäjien nouseva tähtisuunnistaja Virna Pellikka nauttii metsästä 22 Janne Herte on tehnyt jo kaikkea ja viihtynyt ensimmäisenä työvuotenaan 24 T oimihenkilöiden yhteystiedot
3 Tahtoisin olla taas hyväntekijä TOIMINNANJOHTAJALTA Minulla alkaa olla jo melko pitkä ura takanani. Aloitin työn Metsäliitossa talvella 1986 ja siirryin sitten metsänhoitoyhdistykselle vappuna 1988. Moni asia on muuttunut urani aikana. Välillä on ollut seesteisiä kausia, mutta välillä työ on ollut melkoista turbulenssia. Kun aloitin työt, oli metsäala kovassa nosteessa ja tuntui, että metsäsektorin työtä arvostettiin. Suomi elää metsästä -slogan oli ja on edelleen uskottava viesti meille kaikille suomalaisille. Suomi seisoo vankasti puujaloilla. Viime vuosina on alkanut tuntua siltä, että tämän viestin sanoma ei enää tavoita suurta yleisöä. Metsänomistajien ääni on hukkunut ympäristöjärjestöjen kovan paineen alle. Metsänhoitoyhdistys on mahtava työpaikka, koska tätä työtä pystyy tekemään omatunto puhtaana. Yhdistyksen tarkoitus ei ole tuottaa voittoa, vaan tärkeintä on ajaa metsänomistajien etua ja tarjota heille kattavasti metsänhoitopalveluja. Olen aina tuntenut olevani hyväntekijä. Aukeita aloja istutetaan, taimikot hoidetaan, puustoa harvennetaan ja kasvunsa lopettaneita metsiköitä uudistetaan. Luonnollisesti arvokkaimpia metsiä suojellaan ja luontoasiat otetaan huomioon kaikissa työvaiheissa. Tämä kaikki tehdään, jotta myös tuleva sukupolvi pääsisi nauttimaan metsänhoidon tuloksista. Muista maista on tehty kymmenien vuosien ajan Suomeen opintomatkoja, joissa opetellaan metsänhoitoa ja nykyaikaista puunkorjuuta. Suomi on ollut metsänhoidon mallimaa. Sitä ei kyllä ikinä uskoisi, kun seuraa nykyistä metsäalan uutisointia. Tuntuu, että meidät metsäalan toimijat on kaikki tuomittu pahantekijöiksi. Some on ruokkinut entisestään arvostelua. Muutama vuosi sitten metsänhoitoyhdistys harvensi Nummelanharjun kauniiksi Vihdin kunnan toiveiden mukaiseksi virkistysmetsäksi. Negatiivisten palautteiden ja kirjoitusten määrä, mikä siitä seurasi, oli valtava. Tuntuu, että arvostelu ei ole vieläkään täysin laantunut, vaikka hakkuista on jo kolme vuotta. Erinomaisesti suoritettu työ lytättiin täysin: ”Harju on tuhottu ja kokonaan pilalla”. Mitäpä siihen voisi vastata, jos kaikki metsässä tehtävä työ on arvostelijoiden mielestä pahasta. Audiomedian artikkelin mukaan julkkismetsuri Roope Tonteri ehdotti ympäristöaktivisteille, että rajataan ensiharvennukseen soveltuva männikkö, minkä metsänhoidolliset toimet aktivistit saisivat suunnitella. Roope olisi toteuttanut hoitotyön moottorisahatyönä ja mönkijällä mahdollisimman kevyesti ja heidän ohjeistuksensa mukaan. Hän sai vastauksen: ”Emme voi tulla, kun ei tiedetä, miten se pitäisi tehdä”. Tämä kuvaa hyvin nykyistä tilannetta. Metsänhoitoa ja koko metsäalaa vastustetaan, vaikka tosiasiassa ei tiedetä siitä käytännön tasolla juuri mitään. Pahantekijän taakka on raskas kantaa, vaikka itse tuntisi olevansa oikealla asialla. Väitän, että nykyinen metsäkeskustelu johtaa vääjäämättä siihen, että alalle ei ole enää tulijoita entiseen malliin. Metsureiden ja konehenkilöiden osalta työntekijäpula on ollut jo vuosikausia todellisuutta. Toimihenkilöitä on toistaiseksi riittänyt, mutta miten käy tulevaisuudessa? Metsäkeskustelun suunta pitäisi ehdottomasti saada käännettyä. Itselläni siintää eläkevuodet muutaman vuoden päässä. Haluaisin todella jäädä eläkkeelle tilanteessa, jossa metsäalan kunnia olisi palautettu. On helppo ennustaa, että metsäteollisuus siirtää toimintojaan Suomesta, jos sen asema täällä tehdään liian vaikeaksi. Suomessa on oltava tulevaisuudessakin työtä ja toimeentuloa - luontoarvoja unohtamatta. Haluaisin, että minunkin eläkkeelleni löytyisi joku maksaja. Tällä hetkellä en ymmärrä, mikä voisi lähivuosikymmeninä korvata Suomen puujalat.
4 KORJUUPALVELU Hietaisen tilan isäntä Eerik Maaheimo ja Metsänhoitoyhdistys LänsiUusimaan metsäasiantuntija Miika Mantere tutustuvat harvennushakkuuseen Hietaisen mäen rinteessä Suittilassa. Mhy:n korjuupalvelun jälki on Maaheimon mielestä onnistunut. Rinteessä on nyt siistiä sekametsää, pääosin mäntyä ja koivua, mutta myös kuusta. Saukkolantien varressa on kuljetusta odottamassa kolme pöllipinoa, kuusta, mäntyä ja koivua. - Mhy:n korjuupalvelu toimii hyvin. Olen ollut yhdistyksen hallituksessakin ja pääsin nyt näkemään, kuinka valtakirjakauppa toimii, kertoo Maaheimo. - Korjuupalvelu on hyvä vaihtoehto varsinkin kaupunkilaisille metsänomistajille. Ihmiset eivät välttämättä tunne tätä vaihtoehtoa. Kun korjuu pannaan vireille, hoitaa metsänhoitoyhdistys koko työn. Puiden katkontapankista saa arvokasta hyötyä Maaheimon tilalla on kasvintuotannossa 150 hehtaaria peltoa. Päätuote on heinänsiemen. Metsää on 100 hehtaaria Tuore harvennushakkuu oli 13 hehtaaria. Kaksi hehtaaria jäi talvelle. Tulossa on vielä lähes 10 hehtaarin päätehakkuu, josta kaupat on jo tehty. Miika Mantere kilpailutti metsäyhtiöt. - Mikä mahtaisi olla hintataso, jos Mhy:tä ei olisi. Metsäyhtiöt haluavat viedä hintatason niin alas kuin mahdollista, pohtii Maaheimo. Maaheimo kiittelee metsänhoitoyhdistysten katkontapankkia, johon kootaan tietoa eri metsäyhtiöiden ’’Ukkeleilla oli hyvä meno päällä’’ Eerik Maaheimo on tyytyväinen Mhy Länsi-Uusimaan korjuupalvelun harvennushakkuuseen Miika Mantereen ja Eerik Maaheimon esittelemä puutavara on pinottu Saukkolantien varteen kolmeen pinoon: kuusta, mäntyä ja koivua.
5 KORJUUPALVELU hakkuista ja saavutetuista tukkipuiden määristä. Sitä tietoa ei muualta saa. - Yhtiöt saattavat katkoa tukkipuita itselleen sopivasti ja painaa metsänomistajalle maksamaansa hintaa alas. Kerättyä tietoa voidaan käyttää metsänomistajien hyödyksi. Jos yhtiöiden asiakas haluaa kuitupuuta, voidaan tukkia pätkiä kuiduksi ja metsänomistaja ei saa maksua kalliimmasta tukista. - Kuitupuun ja tukin hinta on ollut aika vakio, mutta energiapuusta on kova kysyntä. Sen hinta on vaihdellut ja siitä on maksettu jopa kuitupuun hintaa. Mhy Länsi-Uusimaa pyrkii olemaan Miika Mantereen mukaan täyden palvelun talo maanmuokkauksista ja istutuksista päätehakkuisiin. Yhdistyksellä on palkkalistoilla kuusi metsuria. Sopimusyrittäjiä, maanmuokkaajia, kuljettajia ja metsäkoneyrittäjiä on kymmenen. Korjuupalvelun käytössä on neljä motoketjua. - Päätäntävalta säilyy aina metsänomistajalla, muistuttaa Mantere. - Kerromme etukäteen mitä tulee tapahtumaan ja mitä tehdään. Jälkeenpäinkin olemme ottaneet metsänomistajiin yhteyttä. Kukaan ei ole todennut, että pliis älkää kertoko enempää. Mhy:n koneketju toimii hyvin Maaheimo pyrkii itse tekemään raivaushommat, mutta ostaa muut palvelut metsänhoitoyhdistykseltä. -Kun on olemassa toimiva ammattilainen, niin miksen käyttäisi palveluita. Mhy Länsi-Uusimaan koneketjut toimivat hyvin. Samat metsäkoneyrittäjät ovat tehneet pitkää töitä Mhy:lle. - Mielestäni on tärkeää maksaa yhdistyksen jäsenmaksu, vaikka edunvalvonta ja palvelut kuuluvat kaikille, myös niille, jotka eivät ole jäseniä. - Edunvalvontaa tehdään eteenpäin EU:hun ja Brysseliin asti Monissa eri luottamustoimissa ollut Maaheimo on Mhy:n valtuustossa ollut vuodesta 2014 lähtien. Maaheimo on muutenkin tyytyväinen Mhy Länsi-Uusimaahan. - Se on ollut aina toimiva yhdistys. Henki on ollut hyvä ja tietoa on saanut. Tuoreesta harvennushakkuusta Maaheimo sai kuulla edellispäivänä, että kohta alkaa tapahtua. - Konekuski soitti seuraavana päivänä, että tunnin päästä alkaa, ja meninkin paikan päälle seuraamaan aloitusta. - Kyllä minä lähes päivittäin kävin katselemassa, miten ukkeleilla hakkuut sujuu. Hyvä meno oli päällä, kertoo Eerik Maaheimo. Miika Mantere ja Eerik Maaheimo ovat tyytyväisiä onnistuneeseen hakkuuprojektiin. Eerik Maaheimo (vas.) on tyytyväinen lihomista odottavaan sekametsäänsä ja kiittelee harvennushakkuusta Mhy Länsi-Uusimaan metsäasiantuntijaa Miika Manteretta.
6 PUHEENJOHTAJALTA Metsänhoitoyhdistykset ovat Jyri Melan mukaan EUdirektiivien, ilmastonmuutoksen, ennallistamisen, kirjanpainajan, rahallista tuottoa tavoittelevien metsäfirmojen ja luonnonsuojelun ristipaineissa ainoa paikallinen taho, joka pitää metsänomistajien puolta. 64-vuotias Mela on ollut 28 vuotta Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaan hallinnossa. Hänet valittiin valtuustoon heti mhy:n perustamisvuonna 1997 ja hallitukseen vuonna 2009. Viimeiset 12 vuotta hän on toiminut hallituksen puheenjohtajana. Hän on ehdolla valtuustoon myös marraskuun vaaleissa. - Sisältäpäin on helpompi vaikuttaa kuin ulkopuolelta huutelemalla. On parempi pohtia asioita yhdessä kuin yksin, toteaa Mela syyksi sille, että metsänomistajien kannattaa olla mukana Mhy:n luottamustehtävissä ja äänestää vaaleissa. Asiantuntemus muualla kuin tavallisilla metsänomistajilla Metsänomistajien edustajina toimivat valtuutetut valitsevat hallituksen ja tekevät viime kädessä päätökset yhdistyksen toiminnan suuntaviivoista, kuten palveluvalikoiman laajuudesta, jäsenmaksusta ja taloudenpidosta, mutta toimivat myös linkkinä metsänomistajien ja yhdistyksen välillä. - Isäni ja isoisäni olivat myös metsänhoitoyhdistyksen hallinnossa eli veren perintöä tämä on. Ensimmäisen metsäni ostin 24-vuotiaana, kertoo saukkolalaisen Mäntsälän tilan isäntä Mela. Metsänhoidossa Mela on käyttänyt Mhy:n palveluita. - Asiantuntemus on muualla kuin tavallisilla metsänomistajilla, ja Mhy on ainoa, joka ajaa metsänomistajan etua. Vaaleissa valitaan 28 ehdokkaasta 20. Heistä valtuusto valitsee kuusi hallitukseen. - Naisia ehdokkaina on kahdeksan. Enemmän voisi olla. Samoin nuoria saisi olla enemmän. - On tärkeää, että valtuutettuja on eri puolilta yhdistyksen aluetta ja erilaista taustoista. Valtuutettujen kesken toimii hyvin ’’kilauta kaverille verkosto’’, kun tarvitaan eri alojen erityisosaamista. Metsistä päätetään ohi omistajien? Mela on ollut mukana monenlaisessa järjestötoiminnassa, maataloustuottajissa, MTK:n Uudenmaan liiton johtokunnassa ja kunnallispolitiikassa muun muassa NummiPusulan kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Parhaillaan hän on Etelä-Suomen metsänomistajien edustajana MTK:n metsäjohtokunnassa, jossa on yhdeksän aluejäsentä eri puolilta Suomea. Metsäjohtokunnan tehtävänä on valvoa metsänomistajien etuja, kehittää yksityismetsätalouden kannattavuutta ja toimintaedellytysten parantamista sekä tehdä näitä koskevia esityksiä MTK:n johtokunnalle ja sitä kautta eteenpäin EU:n päättäjille. - Tuntuu, että Suomen metsien käytöstä päätettäisiin ohi yksityisten metsänomistajien. Esimerkiksi raakkukohun neuvotteluihin ei metsäteollisuuden ja ministeriö edustajien lisäksi kutsuttu metsänomistajia. Euroopassa ja maailmalla ei Melan mukaan ymmärretä suomalaisia talousmetsiä, yksityisomistusta, kasvatuksen ylisukupolvisuutta ja metsän uudistusta istuttamalla. - Ei kannattaisi tulla Euroopan puistoalueilta tänne pohjoisen havumetsävyöhykkeelle neuvomaan miten metsiä hoidetaan. - Suomen edustajien on torjuttava Brysselissä, ettei Suomen metsistä tule eurooppalainen suojelureservaatti. Metsänhoidon tulee olla jokaisen maan ja metsänomistajan oma asia, painottaa Jyri Mela. Sisältäpäin on helpompi vaikuttaa ’”Metsänhoitoyhdistys on ainoa, joka ajaa metsänomistajan etua.” Puheenjohtaja Jyri Mela: Alueen metsänomistajien kannattaa osallistua Mhy Länsi-Uusimaan valtuustotyöhön ja äänestää
7 VALTUUTETULTA Juha Sohlmanin pihassa Myllyojan tilalla Vihdin Olkkalassa kasvaa muistoja hänen lapsuutensa ensimmäisistä kosketuksista metsänhoitoon. Keskellä pihaa seisoo komea tammi ja Haaviston tien reunassa rivi latvoista haaroittuneita mäntyjä. - Tammen taimen istutin itselleni nimipäivälahjaksi alle kouluikäisenä. On sillä ikää päälle 70 vuotta, kertoo pitkän uran Mhy Länsi-Uusimaan valtuustossa tehnyt Sohlman. -Ensimmäiset istutukset tein 1982 keväällä. Niistä männyn taimista yli jääneet puut istutin tien varteen. 61-vuotias Juha Sohlman on suvun viides isäntä 1700-luvulla perustetulla Myllyojan tilalla. Perinteitä löytyykin peltojen ja metsän viljelyyn. -Isän apuna olin pikkupojasta lähtien. Nykyinen talo on rakennettu 1990 oman metsän tukeista. Myllyojan tilalla on metsää ja peltoja kumpiakin 30 hehtaaria, mutta vuokrapellot mukaan laskettuna viljelyalaa on yli 150 hehtaaria. Vanhan reliikin aika väistyä nuorten tieltä Metsänhoito on kiinnostanut kuitenkin omia rajoja ulommaksi. Sohlman on ollut Mhy:n valtuustossa 27 vuotta, mutta on päättänyt jättäytyä pois eikä ole enää ehdolla 6.-27. marraskuuta käytävissä vaaleissa. - Olen ollut jo niin kauan mukana, että vähän hävettää, vanha reliikki. On aikaa antaa muille tilaa, varsinkin nuorille. Sohlman on opiskellut agrologiksi ja neuvonut maanviljelijöitä ProAgriassa piiriagrologina. - Tausta ja halu vaikuttaa laajemmin saivat lähtemään metsänhoitoyhdistykseen. Metsänhoitoyhdistys on Sohlmannin mukaa tärkeä tekijä metsänhoidossa ja puukaupassa. - Mhy on sulake metsänomistajien ja isojen firmojen välissä. Se pitää huolen, että firmat eivät pääse sanelemaan alan ehtoja. Verkostoituminen onkin Sohlmanin mukaan valtuutetulle tärkeää. - Kun liikkuu ihmisten parissa ja keskustelee, sieltä tarttuu aina jotain viestiä matkaan Mhy:lle. Toisaalta voi kertoa kuulumisia lähialueen metsänomistajille. Valtuutettuja tulee olla eri puolilta yhdistyksen aluetta. Juha Sohlman on tyytyväinen aikaansa valtuustossa. - Kannattaa osallistua. Se ei ole liian rasittavaa. Kokouksia on pari vuodessa ja kokouspalkkiot ovat ihan kohtuullisia, Sohlman toteaa virnistäen. - Kokouksissa saa esitelmistä hyvää tietoa muun muassa puiden hintatasosta, on kursseja ja retkiäkin. Muistiin on jäänyt mielenkiintoinen tutustumisreissu Kemiön saariston haastavaan puunkorjuuseen. Metsänhoidolle on enemmän vaihtoehtoja Metsänhoito ja metsänomistajien toiveet ovat muuttuneet Sohlmanin valtuustokauden aikana. - Metsät pirstaloituvat ja omistus siirtyy enemmän kaupunkeihin. Suhtautuminen metsiin monipuolistuu ja valinnanvaraa on enemmän. Aina ei hakata aakeeta laakeeta. On otettava huomioon EU-säädökset, luontoarvot, tuholaiset ja riistanhoito, kertoo Sohlman, joka on VihdinKarkkilan riistanhoitoyhdistysen toiminnanohjaaja. - Metsänhoitoyhdistykset kuuntelevat nykyisin paremmin metsänomistajien tahtoa. Nykytilanne Mhy Länsi-Uusimaassa on Juha Sohlmannin mukaan hyvä. - Yhdistys on uudistunut. Toimihenkilöpuolella on tullut sukupolven vaihdos. Yhdistys on sopivan kokoinen. Enää ei olisi tarvetta yhdistyä isommaksi, pohtii Juha Sohlman. ’’Mhy on sulake metsänomistajien ja firmojen välissä’’ Juha Sohlman luopui valtuustotyöstä 27 vuoden jälkeen Juha Sohlman on sukunsa viidennen suku-polven isäntä Myllyojan tilalla, jossa on asuttu 1700-luvulta lähtien.
8 VAALIT 2 4 3 Mhy Länsi-Uusimaan Mika Aaltonen Missä omistan metsää: Lohja Oma kuvaus: Hyvän, metsänomistajalähtöisen metsänhoidon puolustaja. Janne Granström Missä omistan metsää: Lohja ja Karkkila Oma kuvaus: Olen myyntialalla ja sivutoiminen viljelijä. Teen mielelläni taimikonhoitotöitä, mutta ruuhkavuosista johtuen, ostan nykyään enemmän palveluita. Liikun myös metsässä muuten, esim. metsästämässä tai sienestämässä. 5 Markku Hacklin Missä omistan metsää: Vihti Oma kuvaus: 52-vuotias maanviljelijä ja sahayrittäjä Vihdin Ojakkalasta. 6 Henrikki Halme Missä omistan metsää: Vihti Oma kuvaus: Maatalousyrittäjä ja metsänomistaja Lasse Haasto Missä omistan metsää: Vihti Oma kuvaus: Olen 45- vuotias maatalousyrittäjä Vihdistä. Länsi-Uudenmaan pelas- tuslaitoksella toimin paloesimiehenä, tällä hetkellä Mikkelän paloasemalla Espoossa. Kotona töistä minua odottaa vaimo Piia ja lapset Lauri 15v. ja Iida 12v. Kotitilallani Kirvelässä viljelen vilja- ja öljykasveja. Tilan metsiä hoidetaan metsänhoitosuunnitelman mukaan, jonka käytännön toteutus on pitkälti ulkoistettu Metsänhoitoyhdistykselle oman ajanpuutteen vuoksi. Pidän metsähoitoyhdistyksen jäsenyyttä tärkeänä niin metsien hoidon kuin edunvalvonnan kannalta. Päätäntävalta metsien käytöstä tulee säilyttää maanomistajilla. Metsänhoidossa tavoitteenani on luovuttaa tilan metsät seuraavalle sukupolvelle hyvässä kunnossa.
9 VAALIT 7 8 9 10 11 n ehdokkaat esittelyssä: Markku Halmela Missä omistan metsää: Karkkila Arto Hiidensalo Missä omistan metsää: Lohja (Pusula) Oma kuvaus: Perhemetsätalouden kannattaja. Aktiivinen luonnossa liikkuja. Seija Hynnälä Missä omistan metsää: Vihti ja Kalvola Oma kuvaus: Olen ollut pitkään mukana valtuustossa ja se on tuonut minulle paljon kokemusta ja tietoa. Olen omistanut metsää 60 -luvulta lähtien. Metsä antaa minulle paljon, nautin metsän hiljaisuudesta, lintujen laulusta sekä marjastuksesta ja sienestyksestä. Pidän tärkeänä metsän monimuotoisuutta sekä taloudellista näkökulmaa. Kotona hyödynnämme oman metsän puita. Metsänhoitoon olen saanut paljon neuvoa, apua ja koulutusta mhy:ltä. Janne Järvelä Missä omistan metsää: Lohja (entisen Nummi-Pusulan alueella) Oma kuvaus: Olen kasvattaja, kasvatan viljaa, metsää ja nuoria. Jatkan sukutilani hoitamista Leppäkorvessa ja päivätyöni teen nuorten parissa kaupungin nuorisotyössä työpajalla. Vapaa-aikaani vie metsästys, teatteri ja erilaiset pallopelit. Toiselle kaudelle haen nyt kun olen päässyt vähän enemmän jyvälle tästä hommasta. Mikael Kavonius Missä omistan metsää: Lohja Oma kuvaus: Olen pienten ja omatoimisen metsänomistan puolella
10 VAALIT 12 14 13 Mhy Länsi-Uusimaan Ville Kotamäki Missä omistan metsää: Vihti ja Karkkila Oma kuvaus: Karjatilallinen Vihdin Moksista. Aktiivinen ja kiinnostunut metsänhoitotöistä. Kari Lehtonen Missä omistan metsää: Karkkila Oma kuvaus: Metsänomistajan asialla 15 Liisa Leinamo Missä omistan metsää: Karkkila Oma kuvaus: Omatoimimetsänomistaja, joka tarvittaessa ulkoistaa hoitotyöt. 16 Eerik Maaheimo Missä omistan metsää: Lohja Oma kuvaus: Maa-ja metsätalous yrittäjä vuodesta 1998. Mhy:n valtuustossa edustanut usean kauden ajan metsänomistajia. Mhy:n palveluita käytän henkilöstön korkean ammattitaidon sekä metsänomistajien edunvalvonnan vuoksi. 17 Seppo Mannerkoski Missä omistan metsää: Lohja Oma kuvaus: Kyllä metsä kasvaa, kun sitä hoidetaan. Päivi Lehtonen Missä omistan metsää: Lohja
11 VAALIT 18 19 20 n ehdokkaat esittelyssä: Jyri Mela Missä omistan metsää: Lohja (Pusula) Oma kuvaus: Mtk:n metsäjohtokunta, FamilyTimber Finlandin hallituksessa. Mhy Länsi-Uusimaan pj. Metsäedunvalvonta on tärkeämpää, kuin koskaan. Niin kotimaassa, kuin Brysselissä! 22 Tuula Piekka Missä omistan metsää: Lohja (Sammatti ja Nummi) Oma kuvaus: Olen ollut metsänomistajana yli 30 vuotta. Olen suorittanut töiden ohessa metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon Hyriassa Hyvinkäällä. Arvostan hyvinhoidettuja metsiä. Metsästä saan pitkällä aikajänteellä taloudellista tuottoa, vuosittain fyysistä kuntoilua metsänhoitotöiden parissa sekä joka päivä mielen virkistystä. Mikko Mäkelä Missä omistan metsää: Vihti Oma kuvaus: Perinteinen maanviljelijä-metsän- omistaja. Edunvalvonta ykkösasia. 21 Matti Mäki Missä omistan metsää: Karkkila Oma kuvaus: Metsä kulkee mukana arjessani. Heli Manninen Missä omistan metsää: Lohja ja Karjalohja Oma kuvaus: Teen aktiivisesti metsänhoitotöitä. Tahdon, että metsäni voivat hyvin ja tuottavat. Haluan olla mukana kehittämässä sekä yhdistyksen metsäpalveluja, että sen toiminnan suuntaviivoja. 23 Päivi Putkonen-Hegazi Missä omistan metsää: Vihti Oma kuvaus: Olen HR-assistentti ja maanviljelijä. Erityisesti sydäntäni lähellä ovat pienet metsänomistajat, joiden etuja haluan ajaa. Metsätalouden tulevaisuus elinkeinona täytyy turvata tuleville sukupolville. Pieni voi olla kaunista - pienilläkin teoilla voi suuri merkitys ympäristölle ja yhteiskunnalle
12 VAALIT Anne Saario 25 24 26 Mhy Länsi-Uusimaan Marko Ruti Missä omistan metsää: Lohja Oma kuvaus: Vastuullisuus tärkeää metsien hoidossa. 27 Kristian Sarvi Missä omistan metsää: Lohja Oma kuvaus: Metsä merkitsee minulle toimeentuloa ja virkistäytymispaikkaa. Missä omistan metsää: Vihti Oma kuvaus: Olen 34-vuotias vihtiläinen assistentti ja maatalousyrittäjä. Nuoresta iästä huolimatta olen ollut usean vuoden ajan mukana erilaisissa luottamushehtävissä, muun muassa osuuskauppa SSO:n, Uudenmaan Osuuspankin ja ProAgria Etelä-Suomen hallinnoissa. Ensimmäinen kausi mhy:n valtuutettuna on pian päättymässä. Olen kuunteleva, mutta myös rohkeasti asioita esiin tuova edustaja. Osaan antaa kehuja ja hyvää palautetta kun sille on aihetta, toisaalta myös rohkenen tuoda esiin epäkohtia ja kehitettävää. Asetuin ehdolle, koska haluan kasvattaa osaamistani metsätalouden asioista ja olla linkkinä metsänomistajien ja yhdistyksen välillä. Hannu Röykkä Missä omistan metsää: Karkkila, Lohja ja Forssa Oma kuvaus: Olen maanviljelijä-metsänomistaja, tilani on pitkään ollut saman suvun hallussa, itse olen asunut tilalla koko elämäni. Harrastuksiini kuuluu metsästys. Metsä on tilani tärkeimpiä elementtejä. Hoitotyöt ja istutukset suoritan itse, nautin metsässä liikkumisesta ja työskentemisestä. On hauska katsella hyvin hoidettua metsää, aktiivinen metsänomistaja on mitä enemmän luonnonsuojelija. 28 Hanna Savelainen Missä omistan metsää: Lohja Oma kuvaus: Metsä tuo turvaa monella tavalla ja sen arvo ei ole ainoastaan tukkipinoissa. Metsää hyödynnettäessä tulee huomioida luonto ja tulevat sukupolvet.
13 VAALIT 29 n ehdokkaat esittelyssä: Eerikki Viljanen Missä omistan metsää: Vihti Oma kuvaus: Olen 49- vuotias kahden pienen pojan isä, puoliso, maanviljelijä- ja metsänomistaja Vihdistä. Lapsiperhearjen ja pihvikarjan kasvatuksen lisäksi arkeeni Metsävarallisuuden asiantuntija Osuuspankki on maamme paras maatalouden pankki- ja vakuutuspalveluiden osaaja. Meiltä saat asiantuntija-apua kaikissa maatalouden rahoitusasioissa, pankkipalveluissa sekä vakuutuksissa. Astu siis tuttuun lähikonttoriisi ja totea itse: saat laajan tarjonnan kaikista nanssipalveluista sekä parhaan asiantuntemuksen - aina paikallisesti. Tarjontaamme kuuluvat mm. fi maksuliike, rahoitus, varainhoito, vahinkovakuutukset, lainopilliset palvelut sekä henkilövakuutukset. T fi ule käymään OP Uusimaassa tai lue lisää osoitteesta op. /maatalous. Palvelun tarjoaa oma osuuspankkisi OP Ryhmän 010- ja 020-yritysnumerot: Normaali paikallisverkkomaksu (pvm) tai kotimaisen matkapuhelinoperaattorin hinnaston mukainen matkapuhelinmaksu (mpm). kuuluu työskentely kansanedustajana, MTK:n valtuuskunnan sekä Vihdin kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Vapaa-aikaani vietän perheeni kanssa tai metsästyksen ja kalastuksen parissa. Olen ehdolla, koska haluan tehdä kaiken mahdollisen - jotta suomalainen metsänomistaja saa tulevaisuudessakin itse päättää metsistään.
14 SERTIFIOINTI Syynä on kansainvälinen PEFCsertifiointi, joka auttaa varmistamaan, että metsätalous on kestävää ja vastuullista. Se tarjoaa kuluttajille ja yrityksille mahdollisuuden valita tuotteita, jotka on valmistettu vastuullisesti hoidetuista metsistä peräisin olevasta puusta. - Yhdistys on mukana ryhmäsertifioinnissa ja metsänomistajat kuuluvat siihen automaattisesti. Se tulee edullisemmaksi, kun se ei kohdistu yhteen metsään, vaan koko alueelle, kertoo Mhy Länsi-Uusimaan metsäasiantuntija Hannu Hotma. -Yhdistys toteuttaa töiden suunnittelussa ja toiminnassa PEFC-vaatimuksia. Leima todistaa puun laadukkaan alkuperän Suomen metsistä 90 prosenttia on PEFC:n piirissä ja 10 prosenttia luonnonsuojelun kannalta tiukemman FSC:n piirissä. Sertifioinnin tarkoitus on osoittaa puutuotteen loppukäyttäjälle, että puu on tuotettu taloudelliMiksi hakkuuaukeilla törröttää pystyssä kuolleita puita sekä muutaman metrin korkeudelta katkaistuja runkoja ja hakkaamatta jätetään säästöpuuryhmiä sekä pieniä riistatiheiköitä? Sertifiointi on metsänhoidon vastuullisuuden ja monimuotoisuuden tae Mhy Länsi-Uusimaan metsän- omistajien metsät automaattisesti PEFC:n piirissä Tällä hakkuulla on jätetty suoja-alue norolle. Vasemmalla on pitkiä haapoja säästöpuina. Pari katkaistua pökkelöä on myös pystyssä.
15 SERTIFIOINTI Programme for the Endorsement of Forest Certification PEFC FI 1002 -standardin vuoden 2024 muutoksia Tavoitteena on vahvistaa metsien monimuotoisuutta ja terveyttä. 1. Säästöpuiden määrä ja järeys: Aiemman 10 säästöpuun sijaan hehtaarille tulee jättää 10 elävää säästöpuuta sekä 10 kuollutta, yli 20-senttistä puuta. Säästöpuiden minimiläpimitta on kasvanut 10 senttimetristä 15 senttiin. 2. Suojavyöhykkeet: Avosoiden reunojen ja vesistöjen suojakaistat ovat leventyneet viidestä kymmeneen metriin, ja niillä sallitaan vain poimintahakkuut. 3. Kuollut puusto ja tekopökkelöt: Korjuussa säästetään kuollutta puustoa ja tehdään tekopökkelöitä, jos lahopuuta ei ole riittävästi. Se lisää lahopuun määrää metsissä. 4. Sekapuustoisuus ja tiheiköt: Pienialaisia riistatiheikköjä säilytetään ja sekapuustoisuutta lisätään, mikä edistää metsien monimuotoisuutta. sesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. - Sertifiointiin kuuluminen on metsänomistajalle vapaaehtoista, mutta käytännössä metsien on hyvä olla sertifioinnin piirissä, sillä metsäyhtiöt eivät välttämättä osta sertifioimattoman metsän puita. Yleensä sertifikaatti on puukauppojen ehtona. - Ulkomaiset puutuotteiden ostajat ja kuluttajat eivät tunne suomalaista metsänhoitoa, omistusta ja työoloja. Sertifikaatin leima todistaa, että suomalaisen puun alkuperä on kunnossa. Sertifikaatti on metsäteollisuudelle elinehto, Hotma kertoo. Vesistöjen suojakaistat, säästöpuut ja riistatiheiköt ovat osa kestävää metsätaloutta Vesistöjen suojeleminen hakkuiden aiheuttamalta eroosiolta ja kiintoainevalumilta on yksi sertifioinnin tärkeimmistä vaatimuksista. Vesistöjen sekä lähteiden suojakaistaleiden leveys kasvoi tänä vuonna viidestä kymmeneen metriin. - Suojavyöhykkeillä sallitaan vain puiden poimintahakkuu, kertoo Hotma. Säästöpuiden tarkoitus on pitää yllä monimuotoisuutta. - Pystyyn jätetään etenkin isot haavat ja kaikki lintujen kolo- ja pesäpuut. Säästöpuut jätetään pysyvästi. Niitä ei saa sertifiointivaatimusten mukaan poistaa. Säästöpuiden ja suojakaistaleiden alueilla säilytetään kasvillisuuden kerroksellisuus. Aluspuusto ja pensaikko jätetään paikoilleen. - Eläimet ja eliöt saavat suojaa. Ne viihtyvät pääsääntöisesti varjossa ja viileämmässä. Aluspuusto toimii riistatiheikkönä. Suojavyöhykkeillä liikkuessa kuulee selvästi, että linnut viihtyvät niillä, Hotma tietää. Energiapuuta kerätään kestävästi ja sekapuustoa suositaan PEFC sisältää kasvatus- ja uudishakkuille monenlaisia vaatimuksia. -Energiapuuta on korjattava kestävästi. Hakkuutähteistä jätetään maahan kolmannes ja karuilla mailla niitä ei saa kerätä ollenkaan, Hotma kertoo. Puuston terveydestä on huolehdittava. Esimerkiksi tuulen kaatamat kuuset on hyvä kerätä pois metsästä. Tämä hidastaa mm. kirjanpainajan leviämistä. Puuston terveydestä huolehtimista on myös taimikonhoitojen ja harvennusten tekeminen ajallaan sekä sekapuustoisuuden suosiminen. - Sekapuustoisuutta pitäisi lisätä kaikissa kasvatusvaiheissa, sillä se lisää metsien monimuotoisuutta ja terveyttä. Tavoitteena on vähintään kymmenen prosentin osuus lehtipuuta, kertoo Hotma. Puro kiemurtelee suoja-alueella kuten ennenkin puiden keskellä ja linnut viihtyvät, vaikka ympäriltä on kaadettu metsää. Suoja-alueella oleva puro virtaa kuten pitääkin, vaikka sen läpi on jouduttu ajamaan metsäkoneella, metsäasiantuntija Hannu Hotma esittelee.
16 Metsurina 19 vuotta töitä tehnyt ikkalalainen Jussi Kanervo kiteyttää kokemuksen syvällä rintaäänellä metsän kasvatuksen perusperiaatteen: ’’mänty mäelle, kuusi kostealle ja koivu sinne missä sitä kasvaa’’. Jos sekametsää tositarkoituksella halutaan kasvattaa, on siihen myös uudenlainen lähestymistapa. Kolmen puulajin rinnakkaiseloon valmistaudutaan jo istutusvaiheessa. Kuusi-mäntysekaistutuksella tavoitellaan parempaa tuottoa pienemmillä riskeillä. Viljelymenetelmä sopii etenkin tuoreille kankaille, joille istutetaan sekaisin kuusta ja mäntyä. Täydentävänä puustona alueelle syntyy luontaisesti koivua ja muuta lehtipuuta. Rehevimmille lehtomaisille kankaille ei mäntyä kannata istuttaa. Riittää kun kuusi istutetaan normaalia harvempaan, jotta luontaisesti syntyville koivuille jää tilaa Vielä ei ole tietoa, miten menetelmä toimii Kuusi-mäntysekaistutuksessa kuusia istutetaan 1000 kappaletta ja mäntyjä 500 kappaletta per hehtaari. Mänty mäelle, kuusi kostealle ja koivu minne se kasvaa Sekametsän kasvattamiselle on uudenlainen vaihtoehto jo istutus- vaiheessa METSÄNHOITO Jussi Kanervon jo kahdesti karsimasta kuusitaimikosta on tulossa osittain sekametsää. Mänty ja koivu ovat siementäneet kuusien väliin, toteaa Mhy:n puunkorjuuesimies Markku Kolehmainen.
17 Maanmuokkauksessa tehdyistä 1800 istutuspaikasta osa jää tyhjäksi luontaista siementä odottamaan. - Metsänomistajille on tarjolla tällainen vaihtoehto, jonka tavoite on hyvä, kertoo metsänhoitoesimies Markku Kolehmainen. - Vielä ei ole kuitenkaan tietoa, miten se käytännössä toimii pidemmällä aikajaksolla. Maaperä ratkaisee. Joka paikkaan se ei sovi, mutta varmaankin parhaiten tuoreille kankaille. - Istutus voitaisiin tehdä aluksi kuusella ja männyllä. Viiden vuoden jälkeen varhaisperkaus voisi olla sopiva aika antaa koivun aloittaa kasvaminen. Koivun kasvua täytyy hillitä Kolehmainen ja Kanervo tutustuivat Ikkalassa kakkosperkaukseen 12-vuotiaassa kuusitaimikossa. Taimikossa oli kuusen lisäksi mäntyä ja METSÄNHOITO koivua. Kanervolla oli taimikkoon perspektiiviä, sillä hän oli sen istuttanut ja raivannut kahteen kertaan. - En ole tehnyt pelkkää kuusitaimikkoa, vaan jättänyt aukkokohtiin muita sinne kasvaneita puita. Koivu kasvaa sellaista vauhtia, että ensiperkauksen jälkeen kasvaneet puut ovat korkeudeltaan jo yli kaksinkertaisia kuuseen ja mäntyyn nähden, Kanervo kertoi. Kuudessa vuodessa ensimmäisen perkauksen jälkeen kaksinkertaiseksi havupuihin nähden kasvaneen koivun vuosikasvu oli katkaisupinnan perusteella lähes sentin paksuinen. Sekametsä hyvä keino varautua metsätuhoihin Sekametsää Kolehmainen pitää hyvänä keinona varautua hirvien, hyönteisten sekä kasvitautien tuhoihin, jotka ovat lisääntymässä. - Kun metsässä on monenlaisia puita, jotain jää aina jäljelle. Kuuseen voi iskeä kirjanpainaja, mäntyyn vaikkapa männynversoruoste ja koivun voi syödä hirvi. - Sekametsä lisää luonnon monimuotoisuutta. Ilman haasteita ei kuusi-mäntysekaistutus kuitenkaan onnistu. - Vaikka 1800 taimen sijaan istutetaan 1500 tainta ja siitä syntyy säästöä, on kahden puulajin istuttaminen yhtä aikaa työläänpää sekä aikaa vievempää ja se aiheuttaa lisäkustannuksia. - Pulaa voi tulla myös männyntaimista, jos niitä aletaan istuttaa aktiivisesti. Taimia tuotetaan vähän, koska niitä ei ole istutettu hirvituhojen pelossa. Markku Kolehmainen pohtii. Tärkeintä sekametsän kasvatuksessa on Kolehmaisen ja Kanervon mukaan aloitus, maanmuokkaus, istutus ja ensiperkaus. Sen jälkeen katsotaan mitä luonto tuo tullessaan kokeneen ja ammattitaitoisen metsurin ohjauksessa. Metsästä tulee metsää joka tapauksessa. - Ihminen ei sellaista virheitä tee, jota luonto ei korvaa, totesi Jussi Kanervo. Kuusivuotias koivu on jo kasvattanut sentin paksuisia vuosirenkaita, ihmettelevät Markku Kolehmainen ja Jussi Kanervo. Jussi Kanervo pitelee pystyssä katkaisemaansa koivua, joka on kasvanut ensimmäi- sen perkauskerran jälkeen kuudessa vuodessa jopa yli kaksinkertaiseksi kuuseen verrattuna.
18 TUET Korjuulle hankala rinne ja hirvien suosikkipaikka Kalle Mannerkoskelle oli selviö, että tilan lähimetsä suojellaan ympäristötukisopimuksella Lohjan Sitarlassa asuvalle Kalle Mannerkoskelle oli itsestään selvää, että hänen isännöimän KyläMikkolan tilakeskuksensa lähimetsä jätetään hakkaamatta, ja hän hakee Metsäkeskuksen myöntämää ympäristötukea. Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaan metsäasiantuntija Juho Tiainen laati hakemuksen ja myönteinen päätös tuli hiljattain. Tukihakemuksen metsäala on 1,2 hehtaaria. - Metsäalueen ympäristötukihakemus on ollut mielessä jo useita vuosia. Metsälle ei ole tehty mitään tähänkään mennessä, ja mäen rinne on puunkorjuuseen hankala, kertoo Kalle Mannerkoski. - Eläimet viihtyvät metsässä. Mäen päällä on kolme peurojen makuupaikkaa. Ne viihtyvät sieltä, koska sieltä näkee hyvin ympärille. Metsä on ollut mukava paikka kuljeskella ja nauttia luonnosta. Sopimus sopii monenlaisille metsänomistajille Ympäristötukisopimuksella rauhoitettu metsä edistää metsien biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja luonnonhoitoa. Ympäristötuki on osa METSO-ohjelmaa, joka kannustaa vapaaehtoiseen metsien suojeluun ja erityisen tärkeiden elinympäristöjen säilyttämiseen. Metso-ohjelma pitää sisällään pysyvän yksityisen luonnonsuojelun, määräaikaisen metsien suojelun ja tukea saavat luonnonhoitotyöt. Metsäasiantuntija Juho Tiainen on laatinut viime vuosina ympäristötukihakemuksia neljän hakemuksen vuosivauhtia. - Tukien hakeminen on viime vuosina lisääntynyt, toteaa Tiainen. - Esimerkiksi Nummi-Pusulassa maastot ovat aika hankalia, eikä puuKalle Mannerkosken (oik.) metsän lahopuiden määrä kasvatti ympäristötukea kannustinkorvauksen muodossa. Metsäasiantuntija Juho Tiaisen oli helppo laatia hyvä tukihakemus.
19 TUET ta pääse aina korjaamaan kallioisten rinteiden takia. Ympäristötuki on hyvä instrumentti omaehtoiseen suojeluun. Ympäristötukisopimus tehdään 10 vuodeksi kerrallaan. - Sopimus on kätevä tapa suojella metsää, sillä se ei sido seuraavia sukupolvia. Se sopii monen tyyppiselle metsänomistajalle, heille, jotka haluavat pinta-alaltaan maksimituoton sekä suojelua haluaville. - Rikastumaan tuella ei pääse. Hakkaamatta jätetystä kuutiosta maksetaan noin 40 euroa kuutiolta. Se on veronalaista tuloa. Lopullisen suojelun korvaukset ovat verovapaita. - Kymmenen vuotta menee äkkiä. Puusto ei häviä mihinkään, ja sen voi mahdollisesti hakata sopimusajan jälkeen. Tänä vuonna alettiin maksaa kuolleesta puusta lisätukea Kaikenlainen metsä ei kuulu tuen piiriin. - Metsänomistajan kannalta prosessi alkaa ottamalla yhteyttä Mhy:n metsäasiantuntijaan. Hän mittaa puuston sekä muun muassa lahopuun määrän ja selvittää täyttääkö metsä tuen saamisen kriteerit. - Metsän täytyy olla luonnontilainen, käytännössä sellainen, joka on saanut olla koskemattomana hakkuilta 15 vuotta. Metsästä täytyy toki löytyä luontoarvoja. Lahopuun määrä on niin tärkeä kriteeri, että tästä vuodesta lähtien kuolleesta puusta maksetaan kannustinkorvaus. Korvausta maksetaan lahopuun määrästä, joka ylittää 20 kuutiota hehtaarilla. -Mannerkoskella on monimuotoinen metsäalue, jossa eläimet viihtyvät. Lahopuuta on pystyssä ja maassa niin paljon, että hän sai siitä kannustinkorvausta. Metsänomistaja ja kilpa-autoilun Suomen mestari Kalle Mannerkosken isoisän rakentamalla Kylä-Mikkolan tilalla on 22 hehtaaria metsää ja 37 peltoa. - Pelto on nykyisin serkullani vuokralla. Ohraa ja kauraa pelloilla on viljelty. Nyt puolet on rehunurmella. Mannerkoski on nykyään metsänomistaja ja autokorjaamoyrittäjä. - Metsissä on tehty muutama vuosi sitten avohakkuu ja tuulenkaatojen korjuuta. Ensi talvesta toivon kylmää, sillä hakkuuluvan saanut suoalue pitäisi saada hakattua. Kalle Mannerkoski on käyttänyt Mhy Länsi-Uusimaan palveluita. - Lähes kaikki metsänhoito- ja hakkuuasiat olen hoitanut heidän kauttaan. Silloin ei tarvitse itse päätään vaivata, että milloin ja miten pitäisi jotain tehdä. Kaikki on toiminut hyvin, Kalle Mannerkoski kiittelee. Mannerkoski rassaa työkseen ja vapaa-ajalla autoja Kylä-Mikkolan tallissa KM-Huollon nimissä muille rahaa vastaan ja harrastauksena omaa kiihdytyskisa-autoaan. Hän on voittanut Plymouth Valiantillaan Suomen mestaruuksia. -Tuolla mäen tasanteella hirvet tykkäävät makailla, esittelee Kalle Mannerkoski Juho Tiaiselle taustallaan vanha päätehakkuu ja omat pellot. Automekaanikko Kalle Mannerkoski harrastaa kiihdytysautoilua ja on voittanut Suomen mestaruuksiakin.
20 ’’Kyllä mä osaan, kun vaan teen’’ Hiidenkiertäjien nouseva tähtisuunnistaja Virna Pellikka nauttii metsästä kilpailemalla ja rauhoittumalla YHTEISTYÖ - Metsä on minulle tärkeä. Se on kilpailu- ja harjoittelupaikka, mutta myös rauhoittumista ja virkistäytymistä varten, kertoo lohjalainen suunnistaja Virna Pellikka, 19. Pellikalla onkin lyhyt matka kotoa luontoon, sillä hän asuu aivan luonnonkauniin Lahokallion virkistysalueen vieressä. - Olen ollut pienestä pitäen äidin kanssa metsissä retkeilemässä, sienestämässä ja marjastamassa. Nautin kaikenlaisista kauniista metsistä, varsinkin vanhoista, joita ei ole pitkään aikaan hakattu. Ulkomailla olen päässyt aivan erilaisiin maastoihin. -Lohjan seudulla parhaita metsiä ovat Karnaistenkorpi ja Äijäsmäki. Pelkkää rauhoittumista ja nauttimista Pellikan metsäsuhde ei ole. Se on myös haasteita, stressiä ja väsymystä suunnistusrasteilla. Tsekissä ripustettiin MM-kulta kaulaan Kesällä lohjalainen sai ison palkinnon ponnisteluilleen ja kaulaan pujotettiin kultamitali alle 20-vuotiaiden nuorten maailmanmestaruuskilpailuissa Tsekissä. Lohjalaista Hiidenkiertäjiä edustava Pellikka juoksi voittoisassa viestissä toisen osuuden. Lohjalainen ratkaisi voiton ottamalla kärjen kiinni puolentoista minuutin takaa ja lähettämällä ankkurin matkaan minuutin karkumatkalla. - Tiesin, että jos vain keskityn, niin osaan tämän. Alussa katselin radan läpi ja huomasin, että radalla on todella tarkkoja pisteitä, joissa ei tarvitse kiirehtiä, eikä auta höntyillä, Pellikka kertoi heti kisan jälkeen. Henkilökohtaisessa pitkän matkan Kepeäjalkainen Virna Pellikka suorastaan lentää yli kivien ja juurakoiden.
21 YHTEISTYÖ kisassa mitali oli lähellä, kun Pellikka sijoittui neljänneksi, kisan parhaana ei-tsekkiläisenä. Kesän meriittilistalla on myös pitkän matkan ja erikoispitkän matkan Suomen mestaruudet ja keskimatkan hopea. Hän oli myös rankinglistan ykkönen. Pornaisissa Porvoon seudulla syntyneen Pellikan suunnistusura on ollut jyrkän nousujohteinen. Hän aloitti lajin 11-vuotiaana. - Innostuin, mutta ajattelin, että en koskaan kilpaile. Äitini Katja houkutteli minut suunnistuskouluun ja myös kisoja kokeilemaan. Innostuin siitäkin, kun pärjäsin ihan hyvin. -Suunnistus on haastavaa ja vaihtelevaa, ei koskaan samaa. Kun huomaa, että kehittyy, on se tosi motivoivaa. Ajattelin, että VAU, kun voitin ekat kisat. 14-vuotiaana Pellikka muutti Lohjalle ja liittyi Hiidenkiertäjiin. - Iso eka saavutus oli 16-vuotiaana 2021, kun pääsin yllättäen ikäluokan Euroopanmestaruuskisoihin Liettuaan. Ja VAU, tuli viestikultaa. 2022 18-vuotiaiden EM-kisoista Unkarista tuli taas viestikultaa, 2023 Bulgariasta 18-vuotiaissa ensimmäinen henkilökohtainen arvokisamitali, EM-pronssi pitkältä matkalta ja jälleen viestikulta. Vahvuuteni on paineensietokyky Virna Pellikka on osoittanut hallitsevansa isot kilpailut. -Vahvuuteni on paineensietokyky ja kartan sekä maaston hahmottaminen. - Kisaan keskityn juuri ennen lähtöä. Mietin rutiineja ja sanon itselleni, että kyllä mä osaan, kun vaan teen. Ensi vuonna Pellikalla on tavoitteena kevään ylioppilaskirjoitukset ja nuorten MM-kisat Italiassa. Mäkelänrinteen urheilulukiossa, Märskyssä opiskeleva ja Helsingissä asuva Pellikka kirjoitti jo keväällä pitkästä matematiikasta ja englannista L:n. - En tiedä vielä mitä opiskelen kirjoitusten jälkeen, ehkä biologiaan tai urheiluun liittyvää. -MM-kisossa tavoitteena on henkilökohtainen mitali. Virna Pellikkaa valmentaa karjaalainen Juha-Pekka Strömberg. -Treenaan 8-10 tuntia viikossa. Märskyn suunnistusvalmennusryhmässä on neljänä päivänä viikossa yhteisharjoitus. Pellikka on Suunnistusliiton valmennusryhmässä ja leireilee sekä kisailee ulkomailla. - On mahtavaa, että pääsee elämään tällaista elämää. Ei tiedä, tuleeko minulle menestystä aikuisena. Nyt on otettava ilo irti ja nautittava. Mikä sitten on suunnistusuran tavoitteena. - Tylsä vastaus on, että yritän kehittyä niin hyväksi kuin mahdollista. Maailmanmestaruus ei ole ainakaan vielä tavoitteena. -Eivätköhän kaikki tykkää olla hyviä. Kun onnistuu, ja tuntee, että työllä mitä on tehnyt on merkitystä, siitä saa palkinnon, pohtii Virna Pellikka. 19-vuotias Virna Pellikka suuntaa tulevaisuuteen tavoitteenaan MM-rastit ja paras mahdollinen suoritus sekä menestys. Lohjalainen Virna Pellikka liputtaa seuransa puolesta. Länsiuusimaalaiset metsänomistajat ja Hiidenkiertäjät ovat tyytyväisiä keskinäiseen yhteistyöhönsä.
22 Metsänomistajien muuttuneet toiveet näkyvät Janne Herte on tehnyt jo kaikkea ja viihtynyt ensimmäisenä työvuotenaan Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaan tuorein toimihenkilö Janne Herte ei vuoden työrupeaman jälkeen ole ainakaan luopunut alkuperäisestä ajatuksestaan olla töissä Pusulassa eläkeikään saakka. - Tähän kuuluu kai todeta, että ihan hyvin on mennyt. Tavoite on sama. En ole sitä pyörtänyt, kertoo 24-vuotias metsäasiantuntija Herte. -Hommaa on ollut laidasta laitaan, ja kaikkeen olen päässyt sisään. Herteen työpiste on Saukkolan toimistolla, jossa majailee myös kollega Juho Tiainen. - Olen viihtynyt Mhy Länsi-Uusimaassa. - Meillä on mukava tiivis tiimi ja autamme toinen toisiamme. Haastatteluhetkellä Herte laati toimistolla tila-arviota. TOIMIHENKILÖT - Perunkirjoitusta varten arvioin metsäpalstan rahallista arvoa, jotta verottaja osaa ottaa omansa. Puukauppa mukavinta hommaa. - Vuoden mittaan olen puukauppahommissa kartoittanut harvennusta vaativia kohteita ja kilpailuttanut päätehakkuita. Oma korjuupalvelumme on käyttökelpoinen etenkin harvennuksissa. - Taimikon hoitoa olen suunnitellut, samoin istutuksia. Ympäristötukihakemuksia on tehty metsiin, joita jätetään hakkaamatta. - Kokonaisvaltaisia metsäsuunnitelmia tehtäessä olemme kiertäneet metsänomistajan kanssa koko tila läpi ja kartoittaneet mitä pitää tehdä ja koska. Perinteisten metsäsuunnitelmien teko taitaa olla katoavaa toimintaa. Metsäkeskuksen laserkeilauksista löytyy suuntaa antavaa tietoa. Herte on nauttinut kaikesta tekemisestä. - Puukauppa on työllistänyt, mutta se on mielestäni mukavinta hommaa. Puun nykyinen hinta vaikuttaa kauppojen määrään. Tila-arvioita on ollut yllättävän paljon, Herte asuu Pusulassa ja tuntee seudun, samoin Nummen. - Tuntemuksesta on ollut hyötyä. Alueeseeni kuuluu myös pieni pala Karkkilaa, mutta sekin on tullut tutuksi. - Metsänomistajia on alueellani 300 yhdistyksen jäsentä. Suurimman osan tunnen jo nimeltä. Kaikki saavat toki ottaa yhteyttä. Ei tarvitse olla jäsen. Jatkuvaa kasvatusta ja ympäristötukea kysellään Syksyllä metsänomistajien tulisi varautua jo tulevaan kesään. - Taimien istuttamiset olisi saatava kuntoon kevättä varten, ja olisi tilattava taimet ajoissa. Samoin ensi vuoden istutukset ja puukauppa on syytä sopia. Metsänomistajien halut metsiensä hoidossa ja käytössä ovat viime vuosina monipuolistuneet, ja se myös näkyy selkeästi Herteen työssä. - Jatkuva kasvatus kiinnostaa metsänomistajia, ja siihen on reagoitava tulevaisuudessa. - Ympäristötukea haetaan aktiivisesti, jos ei haluta hakata jotakin arvokasta aluetta. - Kuusentaimia ei istuteta niin paljon kuin ennen. Halutaan tilalle männyn taimia. Niiden kanssa pitää olla ajoissa liikkeellä, koska niistä voi tulla pulaa, kertoo Janne Herte.
23 Metsälehti on suomalaisen metsän riippumaton äänenkannattaja, joka tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat. Nyt jäsenetutilaukseen kuuluu myös Metsälehti Digi (arvo 142,80 €) TILAA JO TÄNÄÄN: edutjasenelle.fi tai 09 315 49 840 Kerro soittaessasi, että teet MHY-jäsenetutilauksen. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? Polku omaan metsään VUODEN TILAUSJAKSO, 23 NUMEROA 95 € Norm. 166,50 €, etusi 71,50 € HUOM! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! MT Metsä Digi -tilauksella olet oman metsäsi asiantuntija ja perustelet päätöksesi luotetulla tiedolla. Lue, katso ja kuuntele, vaikka joka päivä. MT Metsä on Suomen johtava metsämedia – Uutta metsää 365 päivää vuodessa. Tarjous on voimassa 20.12.2024 asti. Tilaa netissä! MT.FI/mhyjasen tai käytä oheista QR-koodia MT Metsä Lehti + Digi (norm. 86,40 €) Kestotilauksen 1. jakso -40% 50€/6kk MT Metsä Digi (norm. 67,20 €) Kestotilauksen 1. jakso 40€/6kk -40% N:O 7 | 2023 MT.FI/METSÄ MAASEUDUN TULEVAISUUDEN AJANKOHTAISLEHTI METSÄSTÄ Sähköä kekseliäästi. Heikki Sassin voimalassa yhdistyvät tuulimylly ja aurinkopaneeli. 27 Itärajan uusi aita vaikeuttaa suurpetojen reittejä 16–20 Rajanylittäjät Suhdanne synkkeni Energiapuun vilkastunut kysyntä tuo helpotusta metsänomistajalle. 6–7 Tehoa korjuuseen Simulaattori huomaa kuljettajan pienet virheliikkeet. 24 N:O 7 | 2023 Jäsenetu!
24 Esa Holappa Puunkorjuuesimies Kiinteistövälittäjä LKV gsm 0440 464 480 esa.holappa@mhy.fi Janne Herte Metsäasiantuntija gsm 0500 447 471 janne.herte@mhy.fi Toimialue: Pusula, Nummen Leppäkorpi ja osa Karkkilasta (Järvenpää, Haapala) Juho Tiainen Metsäasiantuntija gsm 0500 472 199 juho.tiainen@mhy.fi Toimialue: Sammatti, Nummi (paitsi Leppäkorpi) Anni Laitamaa Metsäasiantuntija gsm 0500 223 260 anni.laitamaa@mhy.fi Toimialue: Karkkila (paitsi Järvenpää ja Haapala) ja osa Vihdistä (Vihtijärvi, Tupakkiaro, Etu-Moksi, Taka-Moksi) Anu Ilomäki Toimistopäällikkö puh. (019) 329 31 anu.ilomaki@mhy.fi Miika Mantere Metsäasiantuntija gsm 050 525 7848 miika.mantere@mhy.fi Toimialue: Lohja, Karjalohja, osa Vihdistä (Palojärvi) Kari Korpi Toiminnanjohtaja gsm 0500 107 166 kari.korpi@mhy.fi Hannu Hotma Metsäasiantuntija gsm 0500 103 079 hannu.hotma@mhy.fi Toimialue: Vihdin eteläosa Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaassa teitä palvelevat Metsänomistajien palvelupiste Helsingissä Metsäasiantuntija Tiina Salminen Simonkatu 6 (PL 510) 00101 Helsinki p. 040 720 3160 tiina.salminen@mhy.fi Johtaja Harri Huupponen harri.huupponen@mhy.fi Markku Kolehmainen Metsänhoitoesimies gsm 0500 472 090 markku.kolehmainen@mhy.fi
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=