15 SERTIFIOINTI Programme for the Endorsement of Forest Certification PEFC FI 1002 -standardin vuoden 2024 muutoksia Tavoitteena on vahvistaa metsien monimuotoisuutta ja terveyttä. 1. Säästöpuiden määrä ja järeys: Aiemman 10 säästöpuun sijaan hehtaarille tulee jättää 10 elävää säästöpuuta sekä 10 kuollutta, yli 20-senttistä puuta. Säästöpuiden minimiläpimitta on kasvanut 10 senttimetristä 15 senttiin. 2. Suojavyöhykkeet: Avosoiden reunojen ja vesistöjen suojakaistat ovat leventyneet viidestä kymmeneen metriin, ja niillä sallitaan vain poimintahakkuut. 3. Kuollut puusto ja tekopökkelöt: Korjuussa säästetään kuollutta puustoa ja tehdään tekopökkelöitä, jos lahopuuta ei ole riittävästi. Se lisää lahopuun määrää metsissä. 4. Sekapuustoisuus ja tiheiköt: Pienialaisia riistatiheikköjä säilytetään ja sekapuustoisuutta lisätään, mikä edistää metsien monimuotoisuutta. sesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. - Sertifiointiin kuuluminen on metsänomistajalle vapaaehtoista, mutta käytännössä metsien on hyvä olla sertifioinnin piirissä, sillä metsäyhtiöt eivät välttämättä osta sertifioimattoman metsän puita. Yleensä sertifikaatti on puukauppojen ehtona. - Ulkomaiset puutuotteiden ostajat ja kuluttajat eivät tunne suomalaista metsänhoitoa, omistusta ja työoloja. Sertifikaatin leima todistaa, että suomalaisen puun alkuperä on kunnossa. Sertifikaatti on metsäteollisuudelle elinehto, Hotma kertoo. Vesistöjen suojakaistat, säästöpuut ja riistatiheiköt ovat osa kestävää metsätaloutta Vesistöjen suojeleminen hakkuiden aiheuttamalta eroosiolta ja kiintoainevalumilta on yksi sertifioinnin tärkeimmistä vaatimuksista. Vesistöjen sekä lähteiden suojakaistaleiden leveys kasvoi tänä vuonna viidestä kymmeneen metriin. - Suojavyöhykkeillä sallitaan vain puiden poimintahakkuu, kertoo Hotma. Säästöpuiden tarkoitus on pitää yllä monimuotoisuutta. - Pystyyn jätetään etenkin isot haavat ja kaikki lintujen kolo- ja pesäpuut. Säästöpuut jätetään pysyvästi. Niitä ei saa sertifiointivaatimusten mukaan poistaa. Säästöpuiden ja suojakaistaleiden alueilla säilytetään kasvillisuuden kerroksellisuus. Aluspuusto ja pensaikko jätetään paikoilleen. - Eläimet ja eliöt saavat suojaa. Ne viihtyvät pääsääntöisesti varjossa ja viileämmässä. Aluspuusto toimii riistatiheikkönä. Suojavyöhykkeillä liikkuessa kuulee selvästi, että linnut viihtyvät niillä, Hotma tietää. Energiapuuta kerätään kestävästi ja sekapuustoa suositaan PEFC sisältää kasvatus- ja uudishakkuille monenlaisia vaatimuksia. -Energiapuuta on korjattava kestävästi. Hakkuutähteistä jätetään maahan kolmannes ja karuilla mailla niitä ei saa kerätä ollenkaan, Hotma kertoo. Puuston terveydestä on huolehdittava. Esimerkiksi tuulen kaatamat kuuset on hyvä kerätä pois metsästä. Tämä hidastaa mm. kirjanpainajan leviämistä. Puuston terveydestä huolehtimista on myös taimikonhoitojen ja harvennusten tekeminen ajallaan sekä sekapuustoisuuden suosiminen. - Sekapuustoisuutta pitäisi lisätä kaikissa kasvatusvaiheissa, sillä se lisää metsien monimuotoisuutta ja terveyttä. Tavoitteena on vähintään kymmenen prosentin osuus lehtipuuta, kertoo Hotma. Puro kiemurtelee suoja-alueella kuten ennenkin puiden keskellä ja linnut viihtyvät, vaikka ympäriltä on kaadettu metsää. Suoja-alueella oleva puro virtaa kuten pitääkin, vaikka sen läpi on jouduttu ajamaan metsäkoneella, metsäasiantuntija Hannu Hotma esittelee.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=