17 Maanmuokkauksessa tehdyistä 1800 istutuspaikasta osa jää tyhjäksi luontaista siementä odottamaan. - Metsänomistajille on tarjolla tällainen vaihtoehto, jonka tavoite on hyvä, kertoo metsänhoitoesimies Markku Kolehmainen. - Vielä ei ole kuitenkaan tietoa, miten se käytännössä toimii pidemmällä aikajaksolla. Maaperä ratkaisee. Joka paikkaan se ei sovi, mutta varmaankin parhaiten tuoreille kankaille. - Istutus voitaisiin tehdä aluksi kuusella ja männyllä. Viiden vuoden jälkeen varhaisperkaus voisi olla sopiva aika antaa koivun aloittaa kasvaminen. Koivun kasvua täytyy hillitä Kolehmainen ja Kanervo tutustuivat Ikkalassa kakkosperkaukseen 12-vuotiaassa kuusitaimikossa. Taimikossa oli kuusen lisäksi mäntyä ja METSÄNHOITO koivua. Kanervolla oli taimikkoon perspektiiviä, sillä hän oli sen istuttanut ja raivannut kahteen kertaan. - En ole tehnyt pelkkää kuusitaimikkoa, vaan jättänyt aukkokohtiin muita sinne kasvaneita puita. Koivu kasvaa sellaista vauhtia, että ensiperkauksen jälkeen kasvaneet puut ovat korkeudeltaan jo yli kaksinkertaisia kuuseen ja mäntyyn nähden, Kanervo kertoi. Kuudessa vuodessa ensimmäisen perkauksen jälkeen kaksinkertaiseksi havupuihin nähden kasvaneen koivun vuosikasvu oli katkaisupinnan perusteella lähes sentin paksuinen. Sekametsä hyvä keino varautua metsätuhoihin Sekametsää Kolehmainen pitää hyvänä keinona varautua hirvien, hyönteisten sekä kasvitautien tuhoihin, jotka ovat lisääntymässä. - Kun metsässä on monenlaisia puita, jotain jää aina jäljelle. Kuuseen voi iskeä kirjanpainaja, mäntyyn vaikkapa männynversoruoste ja koivun voi syödä hirvi. - Sekametsä lisää luonnon monimuotoisuutta. Ilman haasteita ei kuusi-mäntysekaistutus kuitenkaan onnistu. - Vaikka 1800 taimen sijaan istutetaan 1500 tainta ja siitä syntyy säästöä, on kahden puulajin istuttaminen yhtä aikaa työläänpää sekä aikaa vievempää ja se aiheuttaa lisäkustannuksia. - Pulaa voi tulla myös männyntaimista, jos niitä aletaan istuttaa aktiivisesti. Taimia tuotetaan vähän, koska niitä ei ole istutettu hirvituhojen pelossa. Markku Kolehmainen pohtii. Tärkeintä sekametsän kasvatuksessa on Kolehmaisen ja Kanervon mukaan aloitus, maanmuokkaus, istutus ja ensiperkaus. Sen jälkeen katsotaan mitä luonto tuo tullessaan kokeneen ja ammattitaitoisen metsurin ohjauksessa. Metsästä tulee metsää joka tapauksessa. - Ihminen ei sellaista virheitä tee, jota luonto ei korvaa, totesi Jussi Kanervo. Kuusivuotias koivu on jo kasvattanut sentin paksuisia vuosirenkaita, ihmettelevät Markku Kolehmainen ja Jussi Kanervo. Jussi Kanervo pitelee pystyssä katkaisemaansa koivua, joka on kasvanut ensimmäi- sen perkauskerran jälkeen kuudessa vuodessa jopa yli kaksinkertaiseksi kuuseen verrattuna.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=