6 PUHEENJOHTAJALTA Metsänhoitoyhdistykset ovat Jyri Melan mukaan EUdirektiivien, ilmastonmuutoksen, ennallistamisen, kirjanpainajan, rahallista tuottoa tavoittelevien metsäfirmojen ja luonnonsuojelun ristipaineissa ainoa paikallinen taho, joka pitää metsänomistajien puolta. 64-vuotias Mela on ollut 28 vuotta Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaan hallinnossa. Hänet valittiin valtuustoon heti mhy:n perustamisvuonna 1997 ja hallitukseen vuonna 2009. Viimeiset 12 vuotta hän on toiminut hallituksen puheenjohtajana. Hän on ehdolla valtuustoon myös marraskuun vaaleissa. - Sisältäpäin on helpompi vaikuttaa kuin ulkopuolelta huutelemalla. On parempi pohtia asioita yhdessä kuin yksin, toteaa Mela syyksi sille, että metsänomistajien kannattaa olla mukana Mhy:n luottamustehtävissä ja äänestää vaaleissa. Asiantuntemus muualla kuin tavallisilla metsänomistajilla Metsänomistajien edustajina toimivat valtuutetut valitsevat hallituksen ja tekevät viime kädessä päätökset yhdistyksen toiminnan suuntaviivoista, kuten palveluvalikoiman laajuudesta, jäsenmaksusta ja taloudenpidosta, mutta toimivat myös linkkinä metsänomistajien ja yhdistyksen välillä. - Isäni ja isoisäni olivat myös metsänhoitoyhdistyksen hallinnossa eli veren perintöä tämä on. Ensimmäisen metsäni ostin 24-vuotiaana, kertoo saukkolalaisen Mäntsälän tilan isäntä Mela. Metsänhoidossa Mela on käyttänyt Mhy:n palveluita. - Asiantuntemus on muualla kuin tavallisilla metsänomistajilla, ja Mhy on ainoa, joka ajaa metsänomistajan etua. Vaaleissa valitaan 28 ehdokkaasta 20. Heistä valtuusto valitsee kuusi hallitukseen. - Naisia ehdokkaina on kahdeksan. Enemmän voisi olla. Samoin nuoria saisi olla enemmän. - On tärkeää, että valtuutettuja on eri puolilta yhdistyksen aluetta ja erilaista taustoista. Valtuutettujen kesken toimii hyvin ’’kilauta kaverille verkosto’’, kun tarvitaan eri alojen erityisosaamista. Metsistä päätetään ohi omistajien? Mela on ollut mukana monenlaisessa järjestötoiminnassa, maataloustuottajissa, MTK:n Uudenmaan liiton johtokunnassa ja kunnallispolitiikassa muun muassa NummiPusulan kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Parhaillaan hän on Etelä-Suomen metsänomistajien edustajana MTK:n metsäjohtokunnassa, jossa on yhdeksän aluejäsentä eri puolilta Suomea. Metsäjohtokunnan tehtävänä on valvoa metsänomistajien etuja, kehittää yksityismetsätalouden kannattavuutta ja toimintaedellytysten parantamista sekä tehdä näitä koskevia esityksiä MTK:n johtokunnalle ja sitä kautta eteenpäin EU:n päättäjille. - Tuntuu, että Suomen metsien käytöstä päätettäisiin ohi yksityisten metsänomistajien. Esimerkiksi raakkukohun neuvotteluihin ei metsäteollisuuden ja ministeriö edustajien lisäksi kutsuttu metsänomistajia. Euroopassa ja maailmalla ei Melan mukaan ymmärretä suomalaisia talousmetsiä, yksityisomistusta, kasvatuksen ylisukupolvisuutta ja metsän uudistusta istuttamalla. - Ei kannattaisi tulla Euroopan puistoalueilta tänne pohjoisen havumetsävyöhykkeelle neuvomaan miten metsiä hoidetaan. - Suomen edustajien on torjuttava Brysselissä, ettei Suomen metsistä tule eurooppalainen suojelureservaatti. Metsänhoidon tulee olla jokaisen maan ja metsänomistajan oma asia, painottaa Jyri Mela. Sisältäpäin on helpompi vaikuttaa ’”Metsänhoitoyhdistys on ainoa, joka ajaa metsänomistajan etua.” Puheenjohtaja Jyri Mela: Alueen metsänomistajien kannattaa osallistua Mhy Länsi-Uusimaan valtuustotyöhön ja äänestää
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=