Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaan jäsenlehti 5.6.2023 sivu 8 sivu 10 Sivu 18 Mhy Länsi-Uusimaan metsissä ei rikota lakia Luontoharrastajasta tuli metsäasiantuntija Visakoivu vaatii luojan luomistyön ohjailua 1 2023 Perttilän vitoset istuttivat kevätretkellä kuusia. sivu 21
2 Mhy Länsi-Uusimaan jäsenlehti. Lehti ilmestyy kolmesti vuodessa. Vastaava toimittaja: Kari Korpi p. 0500 107 166 kari.korpi@mhy.fi Sivunvalmistus: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Newprint Oy, Raisio Osoiteaineisto: Metsänhoitoyhdistyksen asiakasrekisteri Painosmäärä: 2 200 kpl Kannen pääkuva: Kari Sallinen Jutut ja kuvat pääosin: Kari Sallinen PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi SISÄLTÖ 3 Toiminnanjohtajalta 4 Puun hintojen nousun ennustetaan jatkuvan 6 Minä hoidan mullikat, Mhy saa hoitaa puut 8 Mhy Länsi-Uusimaan metsissä ei rikota lakia 10 Luontoharrastajasta tuli metsäasiantuntija 11 Kuusikoiden ilkeä tuholainen vaanii 12 Mitä omametsästä löytyy? 14 Olli Hiidensalo, metsämies henkeen ja hikeen 16 Puuntaimille hyvän elämän edellytykset 18 Visakoivu vaatii luojan luomistyön ohjailua menestyäkseen 20 ”Hiihtoliiton” Piirainen lähti johtajaputkesta opettamaan lapsia ja tekemään puukauppaa 21 Perttilän vitonen istutti kevätretkellä kuusia 22 Metsälajien uhanalaisuus - punainen kirja 24 Yhteystiedot MT Metsä Digi -tilauksella olet oman metsäsi asiantuntija ja perustelet näkökulmasi luotetulla tiedolla. Lue, katso ja kuuntele, vaikka joka päivä. MT Metsä uutisoi ja analysoi, jotta sinä voit tehdä parempia päätöksiä. Tarjous on voimassa 20.12.2023 asti. Tilaus jatkuu kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan. Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 3,90 €/lasku. Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi- ja asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme (020 413 2277 ma-pe klo 8-21, hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min tai asiakaspalvelu@viestimedia.fi). Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja Tilaa soittamalla! 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus TAM3025 Tilaa netissä! MT.FI/MHYjasen tai käytä oheista QR-koodia MT Metsä Lehti + Digi (norm. 13,90 €) Kestotilauksen 1. jakso -20% 1110 €/kk MT Metsä Digi nyt vain (norm. 10,90 €) Kestotilauksen 1. jakso 770 €/kk -30% Jäsenetu!
3 Kaikki Suomen metsät on harvennuttu liian harvaksi? Kari Korpi | toiminnanjohtaja | Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaa TOIMINNANJOHTAJALTA Yhtenä kauniina aamuna viime vuoden lopussa luimme epäuskoisina uutista, joka koski harvennusten laatua. Saimme lukea lehdestä, että tutkimusten mukaan Suomessa harvennetaan nuoret metsät liian harvaksi. Puita poistetaan liikaa, ajourat ovat liian leveitä ja uraväli on liian pieni. Tutkimus oli tehty Keski-Suomessa ja tarkastukseen oli otettu mukaan 86 työmaata. Toimijoiden välillä ei havaittu eroja, vaan tulokset olivat kaikilla samansuuntaisia. Työmaista peräti 58 % oli hakattu alle lakirajan ja 42 % oli hakattu metsänhoitosuosituksia harvemmaksi. Tutkimuksessa ei löytynyt yhtään hyvin hakattua kohdetta. Miten näin oli päässyt käymään? Uutinen yllätti siksi, että emme ole itse törmänneet vastaaviin tuloksiin. Toki yksittäisiä huonosti tehtyjä harvennuskohteita on silloin tällöin tullut vastaan. Uutisen todenmukaisuutta vahvisti se, että Metsäkeskus kiirehti todistamaan, että sen omat mittaukset ympäri Suomea olivat hyvin samansuuntaisia. Pahinta tässä oli se, että uutinen huononsi mielikuvaa Suomen metsien tilasta, ennen kaikkea hiilinieluna toimimisesta. Mattimeikäläinen ehkä ymmärsi, että metsien kasvu on pysähtynyt ja yksi syy siihen on se, että firmat hakkaavat metsät ahneuksissaan liian harvaksi. Ja vielä: hiilinielu on pienentynyt, joten nyt on kiireesti saatava puunkorjaajat kuriin ja rajoitettava hakkuita. Median voima on ihmeellinen. Uutinen löi niin voimallisesti läpi, että ”harvennusten voimakkuuteen on kiinnitettävä huomiota” -argumentti kuultiin monta kertaa myös kevään vaaliväittelyissä. Uutisesta tuli totuus. En halua puolustella toteuttajia, sillä huonoa harvennusjälkeä ei tule sallia. Huonoon työnjälkeen tulee puuttua ja valtakirjakaupoissa se on metsäasiantuntijoiden tehtävä. Metsänhoitoyhdistys kuuluu myös siihen samaan toteuttajaporukkaan, joka on vastuussa korjuujäljestä omien työmaidensa osalta. Jotakin mätää koko systeemissä kuitenkin on, jos tutkimuksessa ei löytynyt yhtään kelvollista kohdetta. Tämän toi ilmi koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtajaa Simo Jaakkola, joka Maaseudun Tulevaisuudessa ihmetteli epäuskoisena tuloksia. Jaakkolan mukaan puunkorjuuyrittäjät Suomessa ovat huippuammattilaisia, jotka aina pyrkivät parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Meillä on PEFC-sertifiointijärjestelmä ja jokaisella toimijalla on omat sisäiset ohjeensa. Kaikki tietävät, että huono korjuujälki johtaa siihen, että toista kertaa ei tilalle enää tarvitse mennä. Onko vika metsänhoitosuosituksissa, kohdevalinnassa vai tarkastustoiminnassa? Mielestäni näistä kolmesta löytyy pääsyyt harvennusten huonoon lopputulokseen. Ohjeita pitäisi yksinkertaistaa. Esimerkiksi miksi runkoluku- ja pohjapinta-alarajat on määritetty koko metsikkökuviolle? Urakoitsijan ja tarkastajan kannalta olisi paljon yksinkertaisempaa, jos uudet ohjeelliset runkoluku- ja pohjapinta-alat mitattaisiin aina ajourien välistä, jolloin ei tarvitsisi arpoa kuinka paljon ajouraa voi olla ympyräkoealoilla. Toki erikseen pitää jatkossakin antaa ohjeet urien leveydestä ja uravälistä. Kohdevalinta ja suositusten liiallinen suoraviivaisuus on myös ongelmallista. Meillä on paljon riukuuntuneita koivikoita, jotka pitäisi kiireesti harventaa. Runkojen paksuus on kuitenkin monessa kohteessa niin pieni, että pohjapintaala jää alle metsänhoitosuositusten, jos metsikkökuviolta poistetaan puita muualtakin kuin ajourilta. Mutu-tuntumalla harvennuksella olisi kiire, mutta metsänhoitosuositus kertoo, että ei voi harventaa. Perusongelma näissä kohteissa on se, että taimikonhoitoa ei ole tehty ajallaan, jolloin puut eivät ole päässeet järeytymään kunnolla. Pitäisikö koivikoiden antaa mennä pilalle? Tarkastustoiminnassa on se ongelma, että siitä puuttuu paikoin maalaisjärki. Kävin itse muutama vuosi sitten katsomassa kahta mhy:n harventamaa aluetta, joista metsäkeskuksen tarkastaja oli antanut arvion: liian harva. Molemmissa kohteissa oli koealojen paikat merkitty dronella. Toinen oli metsikkö, jossa oli luonnostaan aukkoja, kallioita ja yksi pirunpelto. Toinen kohde oli pitkänmallinen metsäpala, jossa kaikki koealat olivat sattuneet ajouralle tai ajouran viereen. Etukäteisaavistukseni oli osunut oikeaan - kohteet oli tehty niin hyvin kuin se niissä kohteissa oli ollut mahdollista. Luontoa on vaikea mitata. Näiden tapausten jälkeen teimme sopimuksen Mikon Metsäpalvelun kanssa, joka tarkastaa pari kertaa vuodessa yhdistyksen kaikki urakoitsijat. Tästä on juttua toisaalla lehdessä. Puolueeton tarkastustoiminta on tärkeää, jotta korjuutoimintaa voidaan kehittää oikeaan suuntaan. Aurinkoista alkukesää!
4 PUUKAUPPA- JA MARKKINAT Puukauppamäärät ovat kasvaneet keväällä, mutta puun vuosittaiseen tarpeeseen nähden hieman jäljessä. Toisaalta alueellista vaihtelua on myös paljon. Monet metsänomistajat ovat harkiten katsoneet markkinoiden kehittymistä. Puun tarve on korkea ja vastaavasti puun ostajien pystyvarantotaso on laskenut. Korkeat talvikauden hakkuumäärät söivät puuvarantoja nopeammin kuin puun ostot kehittyivät. Talvivarantoja lisätään perinteisesti enemmän syksyn puukauppojen yhteydessä, joten ostettavaa riittää myös jatkossa. Tällä hetkellä kesä- ja kelirikkokohteiden tarve lisää puukauppaa. PTT ennustaa kotimaisen puun kysynnän ja hintojen vahvistuvan tänä vuonna metsäteollisuuden investointien ja Venäjän tuonnin tyrehtymisen myötä. Tämä tietää korkeampia puukauppa- ja hakkuumääriä erityisesti yksityisille metsänomistajille. Merkittävää on ennuste puun hinnan nousun jatkumisesta tämän vuoden lisäksi myös ensi vuonna. Tämä mahdollistaa puun myyntien jaksottamista syksylle tai ensi vuodelle. Ensivuodelle ennustetaan maltillisempaa puun hinnan nousua (3-6 prosenttia), kun tämän vuoden keskihintatason ennustetaan nousevan puutavaralajista riippuen 5-30 prosenttia viime vuoden vastaavasta. PTT metsäennusteen lisäksi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) suhdannebarometri julkaistiin myös huhtikuun loppupuolella. Ne antavat yhdessä kuvaa metsäsektorin yleisestä markkinoiden kehittymisestä. Myös metsä- ja puutuoteyhtiöiden alkuvuoden tuoreet tulosjulkistukset Puun hintojen nousun ennustetaan jatkuvan Kalle Karttunen, tutkimuspäällikkö | Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Puun hinta on noussut viime vuodesta merkittävästi. Puun hinnan nousu on ollut jopa nopeampaa kuin yleinen hinnan nousu. Monet metsänomistajat miettivät puun myyntipäätöksiään ja arvioivat miten puun hinnat kehittyvät jatkossa. Monet metsänomistajat ovat huolissaan myös talouden epävarmuudesta ja metsien suojelun lisääntymisen vaikutuksista puumarkkinoihin. Pellervon taloustutkimuksen PTTn metsäennuste rauhoittaa metsänomistajia, sillä puun hintojen nousun arvioidaan jatkuvan edelleen, myös ensi vuonna. Tämä johtuu kotimaisen puun hyvästä kysynnästä. 2 3 4 5 6 7 8 9 1011121314151617181920 0 50 000 100 000 Myyntimäärät viikoittain Häme-Uusimaa, m3 Vuosi 2023 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Uudistushakkuu Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. Mäntytukki hakkuutapa Uudistushakkuu Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Häme-Uusimaa Valitse näytettävä vuosi / vuodet 2023 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Uudistushakkuu Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 27,48 29,50 27,43 19,99 29,52 30,17 28,65 22,11 27,67 27,01 29,18 20,36 57,20 59,95 49,88 79,56 80,30 71,67 76,47 78,24 70,32 Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 20 / 2023 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2 3 4 5 6 7 8 9 1011121314151617181920 0 50 000 100 000 150 000 Myyntimäärät viikoittain Etelä-Savo, m3 Vuosi 2023 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Uudistushakkuu Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Uudistushakkuu Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Etelä-Savo Valitse näytettävä vuosi / vuodet 2023
5 antavat viitteitä markkinatilanteesta. Yleisen markkinatilanteen vaikutus metsäteollisuuden menestykseen on monisäikeinen. Kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden suhdannetilanteen nähdään heikentyneen, mutta suhdannenäkymät arvioidaan jo osin paremmiksi. Metsäyhtiöiden tuloksentekokyvyssä on myös hajontaa. Kemiallisen metsäteollisuuden näkymiä painaa hintojen lasku. Mekaaninen puunjalostus näkee myös tämän vuoden heikompana välivuotena, mutta odottaa jo positiivisempaa jatkoa. Puurakentamisen ja metsäteollisuuden tuotteiden pidemmän aikavälin näkymät ovat hyvät. Puurakentamisen kotimaisen kysynnän edistämisellä on vahva tilaus tulevaan hallitusohjelmaan. Metsänhoitoyhdistyksien kautta puukauppa käyntiin omassa metsässä Hyvä puumarkkinatilanne antaa metsänomistajille mahdollisuuden suunnitella puukauppojen toteutusta. Puukauppojen kilpailuttamisella saa parhaan hinnan ja turvan toteuttamalla metsänhoitoyhdistyksen kautta. Perinteisten viestinten ohella Omametsä palvelun kautta pääsee kätevästi keskusteluun oman metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojan kanssa. Omametsä palvelun kautta voi suunnitella myös muiden metsänhoitotöiden toteuttamista. Niistä kannattaa keskustella puukauppojen yhteydessä. Esimerkiksi metsänviljely ja taimikonhoito ovat nyt ajankohtaisia. https://www.omametsa.mhy. fi/ Päivitettyjä tilastoja puumarkkinoilta ja metsäteollisuudesta, metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppojen hintatilastot sekä Luonnonvarakeskuksen puukaupan viikkotilastot löydät osoitteesta https:// www.mtk.fi/puumarkkinat Tilaa taimikonhoito: www.mhy.fi/taimikonhoito Optimaaliseen aikaan tehty taimikonhoito säästää rahaa ja metsä pysyy kasvukykyisenä. Taimikonhoito kasvattaa tukkipuun osuutta tulevissa hakkuissa: saat vähintään 40 % enemmän hakkuutuloja kuin taimikonhoidon laiminlyömällä saisit. Mhy.fi Metsässä hyvä Raivataan tilaa metsäsi arvon kasvulle
6 KORJUUPALVELU Saukkolalainen Uron tilan isäntä Kalle Saukkolin kasvattaa lihakarjaa, viljelee peltoja ja kasvattaa metsää. Kaikkeen ei kuitenkaan aika riitä. -Päätoimiala on naudanlihan tuotanto. Metsä on lähinnä sijoitus, jota välillä realisoidaan. Minä hoidan mullikat ja metsänhoitoyhdistys saa hoitaa puut, kertoo Saukkolin. Saukkolinin pitkässä navetassa märehtii 350 nautaa. Peltoa on sata hehtaaria ja metsää Saukkolassa sekä Karjalohjalla toiset sata. Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaan korjuupalvelu teki talvella Saukkolinille samalla kertaa ensiharvennuksen, kakkosharvennuksen ja päätehakkuun. Samalla putsattiin pellon reunoilta ja ojista puut pois. Kelirikkoaikaan siistittiin Uron tilakeskuksen ympäristö ylimääräisistä puista. -Ne olivat pieniä palasia, ensiharvennus sekä päätehakkuu olivat hehtaarin ja harvennus puoli hehtaaria. Kuitupuun hinnannousu sattui kyllä hyvin saman aikaan. Hakkuut eivät vahingoittaneet peltoja Hakkuun toteutti Jukka Eloketo. -Olen tyytyväinen. Peltojen takana ’’Minä hoidan mullikat, Mhy saa hoitaa puut’’ Karjatilallinen ja metsänomistaja Kalle Saukkolin on tyytyväinen Mhy Länsi-Uusimaan korjuupalveluun. Metsäasiantuntija Juho Tiainen (vas.) ja metsänomistaja Kalle Saukkolin tarkastelevat hakkuun jälkiä. Pellon reuna on siisti ja takareunaan on säästetty haapoja pystyyn. Juho Tiainen (vas.) ja Kalle Saukkolin ovat tyytyväisiä hankalassa paikassa olleen kuusikon ensiharvennukseen.
7 Metsälehti on suomalaisen metsän riippumaton äänenkannattaja, joka tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat. Kotiin kannettuna ja ruudullasi aina kun haluat. Tilaa Metsälehti MHY-jäsenetuna erikoishintaan! TILAA JO TÄNÄÄN: edutjasenelle.fi tai 09 315 49 840 Kerro soittaessasi, että teet MHY-jäsenetutilauksen. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? Polku omaan metsään VUODEN TILAUSJAKSO, 23 NUMEROA 85 € Norm. 163 €, etusi 78 € HUOM! Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. olevat hakkuut saatiin tehtyä niin, että pellot eivät vahingoittuneet. Tietkin voisivat olla rullalla, mutta ne kestivät hyvin. Ne kertovat ammattitaidosta. - Pellonreunat ovat tärkeitä. Haapa imee pellon kuivaksi. Nyt reunat ovat siistit, ja ojat vetävät. Aivan kokonaan ei Saukkolin ole metsänhoidosta luopunut. Tehtynä on istutusurakka tuoreella avohakkuulla, johon hän tuikkasi 1800 kuusen taimea. Saukkolin on mhy:n vakioasiakas. -Olemme tehneet viime vuosina yhteistyötä käytännössä kaikissa asioissa, mitä yhdistys voi tarjota, kertoo Sammatin, Karjalohjan ja Nummen metsäasiantuntija Juho Tiainen. - Mhy:n korjuupalvelun ja muiden palveluiden etu on joustavuus. Voimme tehdä harvennukset ja pienet päätehakkuutkin asiakkaan tarpeet huomioiden. -Kallen kanssa olemme esimerkiksi toteuttaneet harvennuksia hankalissa paikoissa, joissa hoitotyöt ovat jääneet tekemättä. - Esimerkiksi kelirikkoaika on hyvä hetki teettää pienempiä hakkuita, vaikkapa pihapiirissä. Monilla voisi olla tarvetta, ja motokuskeilla on silloin hyvin aikaa. On hyvä jättää metsätyöt ammattilaiselle Saukkolin on ollut tyytyväinen Mhy:n tarjontaan sekä toimintaan ja jatkaa yhteistyötä. -Viime syksynä hoidettiin taimikkoa seitsemän hehtaarin alueella, ja vuoden päästä on mhy:n kautta taimien istutusta. Hakkuita on kesken. On hyvä, että joku tekee, ettei jää hoitamatta. -Kun pääpaino on lihassa ja viljassa, on hyvä antaa metsänhoito ammattilaisille. Kun palvelua on, miksi sitä ei käyttäisi. Se mitä on sovittu, on toteutunut, pohtii Kalle Saukkolin. Juho Tiainen muistuttaa, että metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien etujärjestö. -Se on samalla välityspalvelu ja niidenkin etu, jotka eivät meitä käytä. Puun hinta on kovempi kilpailun ansiosta. -Meillä on urakoimassa neljä metsäkoneketjua eli hakkuu- ja ajokonetta, joista yksi tekee kahta vuoroa, kertoo Tiainen. Kalle Saukkolin istutti itse hehtaarin hakkuulleen kuusta ja muutamia mäntyjä, jotka olivat jääneet häneltä yli sorakuopan metsitystyömaalta.
8 KORJUUPALVELU Suomen suurimman laadunseurantaa tekevän yrityksen Mikon Metsäpalvelun yhteenvetoraportti Mhy Länsi-Uusimaan tehdyistä hakkuista on selkeä: laatu on keskimäärin hyvää ja kuljettajat todella ammattimaisia. Harvennushakkuiden korjuujälki nousi keskustelun aiheeksi, kun Metsäkeskus teetti viime vuoden lopulla Keski-Suomessa tutkimuksen ensiharvennuksista. Sen perusteella puusto oli hakkuun jäljiltä liian harvaa ja ajourat liian leveitä. Suosituksia voimakkaampi harvennus pienentää metsän kasvua, hiilensidontaa ja puunmyyntituloja. Korjuutarkastuksessa käydään läpi aina samat asiat ensiharvennuksen ja kakkosharvennuksen osalta. Päätehakkuun tarkastuksessa keskitytään Mhy Länsi-Uusimaan metsissä ei rikota lakia Mikon Metsäpalvelu on todennut harvennusten korjuulaadun hyväksi Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaan harvennushakkuiden korjuujälkeä seurataan säännöllisesti. Mittauksia on tehty jo neljän vuoden ajan keskimäärin kymmenen vuodessa, puolet kesällä ja toinen puoli talvella. Puuston tiheyden mittaamiseen käytetään Trestima-mobiilisovellusta, joka tekee laskelman kuvan perusteella. Ajouran leveys on 4,2 metriä, eli arvosana on hyvä, toteaa metsäinsinööri Johan Notkola.
9 lähinnä säästöpuiden määrään ja luontokohteisiin. Kun ulkopuolinen puolueeton taho kontrolloi hakkuiden laatua, on se reilua ja läpinäkyvää. Tarkastuskaavakkeeseen ruksataan eri kohteissa yksi arvosana neljästä: erinomainen, ok, tyydyttävä tai virhe. Tutkittavana yleisnäkymä, turvallisuus, luonto, puuston määrä, koneet -Kaikki lähtee siitä, kun saavun työmaalle. Silmämääräisesti katsottavia kohteita ovat muun muassa tien kunto, turvallisuusasiat, kääntöpaikka, pinot ja varastointi, kertoo metsätalousinsinööri Johan Notkola Mikon Metsäpalvelusta. -Metsään menon ja hakkuun ilmeen tulee olla yleissilmäykseltä hyvä. Hakkuukoneen ajourat näyttävät olevan työmaalla oksia ja latvoja täynnä, mutta niillä on tarkoituksensa. -Latvat on puitu uralle kantamaan pehmeissä kohdissa ja suojamaan juuria. Tarkastuksessa arvioidaan painumat ja juurien sekä puiden vauriot. Ojat eivät saa painua niin, että veden kulku estyy. Kantojen pituus ja riskipaikkojen sekä tilan rajojen nauhoitus tarkistetaan. Suurin syy tuoreen korjuututkimuksen mukaan liian voimakkaalle harvennukselle ovat ylileveät urat ja liian avariksi hakatut risteyskohdat. Urien leveyden Johan Notkola mittaa laserilla uran keskeltä molempiin suuntiin ja urien välisen etäisyyden etäisyysmittarilla. -4-4,5 metriä on hyvä uraleveys ja yli viisi metriä virhe. Urien välin tulisi olla vähintään 20 metriä. -Uran leveys ei saisi ensiharvennuksessa olla liian kapeakaan. Silloin voi tulla tarve kakkosharvennuksessa kaataa uran reunasta puita, toteaa Notkola, joka tekee tarkastuksia kuudetta vuottaan. Metsänomistajia huolettaa ilmasto ja harvennustiheys Uran leveyden määrittää pitkälti hakkuukoneen leveys. -Usein korjuujäljen tutkimuksissa mukana on myös hakkuukone, josta tarkastetaan mittalaitteet, ja kuutioiko kone kaadetun puun oikein. Tarkastuksia tehdään jokaiselle hakkuukoneelle kaksi vuodessa. Mhy Länsi-Uusimaan käyttämät motourakoitsijat ovat Eloketo, Metsäurakointi Mikkola, Lipermoto ja Haataja Forest. Puuston kuutiomäärän ja tiheyden Johan Notkola laskee hybridimittaustekniikalla. Puhelimella kuvataan metsää, ja metsäammattilaisten mobiilisovellus Trestima laskee puuston tilavuuden. -Varmistan tuloksen myös itse pyörähtämällä ympäri etäisyysmittarin kanssa ja laskemalla kahdeksan metrin säteellä olevat puut. -Ensiharvennuksen ohjeelliset runkoluvut ovat männyllä sekä kuusella 900-1100, rauduskoivulla 700-800 ja hieskoivulla 900-1200. Puuston pituuden mittauksessa käytetään digitaalista korkeusmittaria. Sen tulisi olla ensiharvennuksissa 11-15 metriä. Nykyinen ilmasto- ja hiilipäästökeskustelu näkyy myös laaduntarkkailussa. -Kyllä sen huomaa, että metsänomistajat ovat huolissaan. Aiempaa enemmän mitataan ensiharvennuksia. Painotus on siirtynyt harvennustiheyden mittaamiseen, kertoo Johan Notkola. Trestima-mobiilisovelluksessa karttaan voi tehdä merkintöjä ja muistiinpanoja. Puussa on vaurio, jos nila on rikki tulitikkuaskia suuremmalta alueelta, Johan Notkola esittelee.
10 -Hyvin olen viihtynyt. Työ on ollut monipuolista ja haastavaa, kertoo Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaan tuore toimihenkilö Anni Laitamaa. Hän aloitti Karkkilan ja pohjoisen Vihdin metsäasiantuntijana marraskuussa Pasi Nymanin lähdettyä muihin hommiin. Työpiste on Vihdin kirkonkylän toimistossa. Laitamaa on kotoisin Tornionjoen mutkasta Pellosta Ruotsin rajalta. -Kun tulin tänne etelään, ja oli harmaita talvia, ajattelin, että onko tämä ihmisen paikka ollenkaan. Viime vuosina on kuitenkin ollut talvella lunta ja keväthän sekä kesä täällä ovat ihania ja puustot reheviä. Laitamaa valmistui metsätalousinsinööriksi reilut kymmenen vuotta sitten ja aloitti Mhy Uusimaan metsänhoitoesimiehenä Mäntsälässä. Hänen vastuullaan olivat metsurien ja urakoitsijoiden töiden, maanmuokkauksen sekä taimien istutuksen organisointi. -Työnkuvan muutos alkoi houkuttaa. Muutosta sainkin. Nyt tehtäväni on auttaa metsänomistajaa kaikessa metsäomaisuuden hoidossa. On suunnittelua, leimikoita ja hoitotöitä. -Työn laajuus on jopa yllättänyt. En ole päässyt tylsistymään. Metsä on mukava ympäristö Metsäala valikoitui kymmenen vuotta Vihtijärvellä asuneelle Laitamaalle luontevasti. -Viihdyn luonnossa. Olen ikäni liikkunut metsissä, joten miksi en töissäkin. Harrastan kalastusta, marjastusta, retkeilyä ja kalliokiipeilyä. -Metsä on mukava ympäristö, ja työssä on monipuolisia ihmistapaamisia. Samalla on kiva jutella kaikenlaista. Metsän hoitoon ja käyttöön on Laitamaan mukaan nykyisin paljon vaihtoehtoja. -Metsänomistajien kannattaa ottaa minuun rohkeasti yhteyttä, kysyä ja esittää omia toivomuksia. Tuotto, luonto, riista ja maisema eivät sulje toisiaan pois. Hyvin hoidettu metsä voi olla myös luonnon kannalta hyvä. Eniten Laitamaa on huolissaan taimikoiden hoidosta. -Rästejä on nykyisin paljon. Heikosti hoidetut metsät tulisi saada tuottavaan kasvuun. Aiemmin kasvatettiin metsää pitkäjänteisemmin, ylisukupolvisesti. TOIMIHENKILÖT Luontoharrastajasta tuli metsäasiantuntija Taimikoiden hoitoa ei pitäisi unohtaa Laitamaa aloitti Karkkilan ja pohjoisen Vihdin metsäasiantuntijana marraskuussa. Puunkorjuussa voidaan painottaa vaikkapa maisematekijöitä, kertoo tuore metsäasiantuntija Anni Laitamaa, jonka toimipiste on Vihdin kirkon tyvessä.
11 TUHOT Ihana keväinen aurinko ja lämpö ovat sulattaneet lumen metsistä. Puut ovat valmiina uuteen kasvukauteen, tarkoituksena on kasvaa niin pituutta kuin paksuutta. Mutta niin ovat heränneet kaarnan alla tai karikkeessa talvehtineet kirjanpainajakuoriaisetkin. Kun lämpötila nousee 18-20 asteeseen, alkaa kirjanpainajan hormonit hyrrätä: on lisäännyttävä ja saatava uusi sukupolvi aikaiseksi. Helteinen ja kuiva kesä nopeuttaa kirjanpainajien aikuistumista ja mahdollistaa toisen sukupolven kehittymisen. LUKEn vastuututkija Tiina Ylioja odottaa kirjanpainajapiinan jatkuvan. - Edellisten kuivien ja kuumien kesien ansiosta kirjanpainajatilanne varmasti jatkuu – ei ole helpotusta luvassa, jollei sitten tule todella sateinen kesä ja parveilut epäonnistuisivat. Seuranta tärkeää läpi kesän Kirjanpainajien määrän kehittymistä seurataan koko kasvukausi eri puolilla Etelä- ja Keski-Suomea olevilla feromonipyydyksillä. Jos pyydyksiin kertyy yli 15 000 kuoriaista, riskiraja puustotuhoille ylittyy. Ylioja kannustaa varhaiseen tarkkailuun. - Tärkeintä on mennä heti alkukesästä touko-kesäkuussa vanhoihin kuusikoihin ja katsella, onko mahdollisia kirjanpainajan iskeytymiä näkyvissä. Iskeytymästä kertovat alkuvaiheessa ruskea puru puun tyvellä ja kaarnalla, pyöreät reiät kaarnassa sekä pihkavuoto. Latvuston neulaset ovat vielä vihreitä. Kirjanpainajalle alttiita ovat tuulenkaadot, aukkojen etelä-länsisuuntaiset reunametsät sekä kuuselle liian karut ja kuivat kasvupaikat. Metsänomistajan pitää seurata mahdollisia muutoksia koko kesän, kertakäynti keväällä ei riitä. Jätä kuolleet puut metsään Myöhemmin kesällä iskeymän merkkejä ovat neulasten ruskettuminen koko latvustosta sekä kuusien kuivuminen ja kuoleminen yksittäin tai ryhmissä. Jos kaarnaa irrottaa tai se irtoaa, alta löytyy kirjanpainajalle tyypillinen syömäkuvio. Jos metsässä on yksittäisiä tuoreita kuoriasten valtaamia puita, kaada ja kuljeta ne pois heti. Harkitse laajempaa hakkuuta, jos kirjanpainajien tappamia puuryhmiä on ympäri metsikköä, tai jos tuho on levinnyt useamman vuoden ajan. Yli-innokkuutta kuolleiden puiden poistamisessa Ylioja toppuuttelee. - Kuolleet puut ovat harmittomia. Niistä ei leviä enää mikään paitsi kirjanpainajan luontaiset viholliset. Puihin tulee paljon muita harmittomia ja jopa hyödyllisiä hyönteisiä kirjanpainajan jälkeen. Kuusikoiden ilkein tuholainen vaanii Teksti Mari Sarvaala, projektipäällikkö | Mhy Päijät-Häme Touko-kesäkuussa on oikea hetki alkaa tarkkailla kirjanpainajaa. Kertakäynti metsässä ei riitä vaan seurantaa on jatkettava koko kesä. Varttuneet kuusikot ovat tuholaisen ruokapöytää. Tiina Ylioja / Luonnonvarakeskus Ruskea puru rungon tyvellä ja kuivuneet kuuset ryhmässä kertovat kirjanpainajan iskeytymisestä. Tärkeätä olisi löytää saastuneet puut ajoissa. Tässä puussa kaarnakuoriaiset eivät enää leviä.
12 2 | Metsänomistajat Mitä OmaMetsästä löytyy? OmaMetsä on metsänomistajien sähköinen palvelukanava, jossa metsänomistaja voi hallinnoida metsäomaisuuttaan helposti ja pitää yhteyttä omaan metsäasiantuntijaan. Tavoitteena on metsänomistajan monipuolisin ja kattavin verkkopalvelu. Sitä käyttää jo yli 30 000 metsänomistajaa. Etusivu Ajankohtaisia uutisia sivun alalaidassa Löydät Mhy:n ajankohtaiset uutiset, palvelulistauksen, blogi-postaukset sekä somekanavat etusivun alalaidasta. Kysyttävää? Lähetä viestiä OmaMetsässä! Mistä puuston arvo tulee? Puuston arvo -kenttä kuvaa palvelussamme olevilla metsätiedoilla vain puuston kantoraha-arvoa. Puuston arvo tässä esitettynä ei kuvaa metsän arvoa vapailla metsäkiinteistömarkkinoilla eikä sitä voida käyttää arvonmäärityksessä. OmaMetsän puustonarvon laskenta perustuu Metsänhoitoyhdistysten kuukausittaiseen hintataulukointiin hinta-alueittain. Puustonarvo lasketaan käytettävissä olevien avoimien metsätietojen ja MHY:n maastosuunnitelmien perusteella niille kuvioille, joille riittävät metsävaratiedot ovat olemassa. Puustonarvo määritellään kuvioiden kuitu- ja tukkipuumäärien avulla ja hinnastoalue päätellään kiinteistön sijaintikunnan perusteella. Hintaryhmä päätellään kuvion kehitysluokan perusteella ja puutavaralajikohtaisesti arvioitujen jakaumien mukaisesti. Laskennassa hyödynnetään tiedoiltaan ajankohtaisimpia ja tarkimpia metsävaratietoja. Puustonarvoa ei lasketeta kuvioille, joille on määritetty hakkuurajoituksia kuten ei hakkuita tai ei metsänhoitotöitä. Puustonarvoa ei myöskään määritellä taimikoille. OmaMetsän etusivu kertoo yhdellä silmäyksellä omistamiesi tilojen pinta-alan, puuston arvioidun arvon sekä kiinteistöjen lukumäärän. Lisäksi löydät etusivulta ajankohtaiset puun hinnat, jotka perustuvat Metsänhoitoyhdistyksien kilpailuttamiin hintoihin. Kiinteistölistauksesta löydät myös oman metsäasiantuntijasi. OmaMetsä asiantuntijana Länsi-Uudellamaalla toimii metsäasiantuntija Miika Mantere. Hän palvelee mielellään OmaMetsään liittyvissä kysymyksissä! Löydät hänet Viestintä-sivuston nimihausta sekä sähköpostilla osoitteesta miika.mantere@mhy.fi
13 Metsänomistajat | 3 Metsäomaisuus Metsäomaisuus-sivulta löydät tarkemmat tiedot metsistäsi. Kiinteistötiedot, metsikkökuviot, toimenpiteet ja karttamerkinnät löytyvät tämän sivuston välilehdiltä. Täällä voit mm. luoda omia karttamerkintöjä ja muistiinpanoja, tutkia tulevien vuosien metsänhoitotöitä ja siirtää suunniteltuja metsänhoitotöitä asiointikoriin. Metsäomaisuus-sivustolla pääset myös tulostamaan erilaisia teemakarttoja sekä paperitulosteita metsävaratiedoista. Asiointi Asiointi-sivusto toimii toimenpiteiden "ostoskorina". Tänne siirtyvät kaikki metsikkökuvioilta valitsemasi toimenpiteet ja tällä sivustolla pystyt lähettämään tarjous- tai yhteydenottopyynnön. Pyynnöt eivät sido sinua mihinkään vaan toimivat yhteydenottokanavana omaan metsäasiantuntijaasi. Asiointi-sivuilta löydät myös Tarjoukset ja sopimukset-välilehden, jonne jäävät talteen saamasi tarjoukset sekä allekirjoittamasi sopimukset. Täällä pääset helposti käyttämään sähköistä allekirjoitusta ja toimenpiteisiin liittyvät asiakirjat säilyvät varmassa tallessa. Viestintä En näe omaa metsäasiantuntijaani tässä, mitä teen? Kirjauduttuasi ensimmäisen kerran on tärkeä varmistaa, että jäsenyytesi löytyy myös OmaMetsästä. Tämän voit tarkistaa omista tiedoistasi sivuston oikeasta yläkulmasta: Omat tiedot > Jäsenyystiedot. Jos jäsenyyttä ei näy tuossa kohdassa, etsi oma yhdistyksesi alasvetovalikosta ja klikkaa Lähetä puuttuva pyyntö jäsenyyden tarkistuksesta. Kun jäsenyys on tarkistettu, saat tiedon siitä Omametsään. Viestintä-sivulla pääset käymään chat-keskusteluita oman metsäasiantuntijasi kanssa. Varmista asetuksista (Omat tiedot), että saat sähköposti-ilmoituksen uusista viesteistä. Uusi viesti näkyy myös keltaisena merkkinä Viestintä-sivuston otsikossa.
14 Ennevanhaa puusuksikaudella kilpahiihtäjät hankkivat kilpailukautta varten kestovoimaa reisiin, hartioihin sekä keskivartaloon metsätöillä. Samoilla linjoilla on pusulalainen ampumahiihdon ammattiurheilija ja metsänomistaja Olli Hiidensalo ihan peruskunnon kannalta, mutta pääasiassa metsän hyvinvoinnin takia. - Mielihommaa on rankojen teko. Nautin fyysisestä työstä, jossa tekeminen tuntuu, kertoo 32-vuotias Hiidensalo, joka rymyää omassa metsässään ja isänsä Arton Höysin tilalla. - Moottorisaha on joidenkin urheilijoiden mielestä liian vaarallinen, mutta painavan ammattisahan käsittely ja rankojen vetäminen uran varteen käy sopivasti voimille. Talven kilpailukauden jälkeen kevät on ollut Hiidensalolle otollista metsänhoitoaikaa, ennen kuin uusi treenikausi alkaa. - En pidä tuottamattomasta ryteiköstä. Raivaushommat ja harvennukset on hyvä tehdä ennen kuin lehti puhkeaa. Näkee paremmin valita sopivat puut. - Taimien istuttaminen on turhan kevyttä harjoituksellisessa mielessä, mutta sitäkin tulee tänä vuonna 7000 taimen verran. Metsänhoito ei kuitenkaan riitä. Hiidensalo käy töiden päälle vielä treenaamassa. - Harjoittelua tulee noin 800 tuntia vuodessa, kesäkaudella juoksua, rullahiihtoa, pyöräilyä ja voimaa. Jo sukunimikin kertoo, että Hiidensalo on syntynyt metsämieheksi. Hän osti muutama vuosi sitten kymmenisen hehtaaria metsää Hyönölästä. - Totta kai. Ostaisin enemmänkin, jos joku myisi, sijoittamisen takia, mutta nautin myös metsän omistamisesta ja hoitamisesta. Kaupunkiihmiseksi minusta ei taida olla. Harrastukset ovat liittyneet metsään. Ampumahiihdon lisäksi SMmitaleita on kertynyt hiihdosta ja suunnistuksesta. Ampumahiihdossa hän on kiertänyt maailmancupeissa ja arvokisoissa 10 vuotta ja ollut suomalaismiehistä paras tai toiseksi paras.. Viime kausi oli kisauran paras Päättyneellä kaudella pusulalainen oli cupin yhteispisteissä 30:s. Paras osakilpailusijoitus oli 11:s. METSÄNOMISTAJAT Metsämies henkeen ja hikeen Ampumahiihtäjä Olli Hiidensalo ei pidä tuottamattomista ryteiköistä ja hirven ruokavaliosta. Sopivinta aikaa metsätöihin Olli Hiidensalolla on kilpailukauden jälkeen kevät, jolloin taimikkojen raivaus onnistuu hyvin ennen lehtien puhkeamista. Hiidensalo nauttii metsästä ja fyysisestä työstä.
15 - Viime talvi oli urani paras. Jäin cupin 23 kisasta vain yhdessä pisteittä. Olympialaisissa ja MM-kisoissa parhaat sijat ovat olleet 19 ja 21. Päätoiminen urheilija Hiidensalo on ollut viisi vuotta. - Minulta on kyselty, että kuinka kauan vielä jatkan. Ensi vuonna ainakin kierrän jälleen samat cupin yhdeksän kisapaikkaa, kertoo 32-vuotias Hiidensalo. - Ampumahiihto on siitä hieno laji, että siinä on monta tekijää, joissa voi kehittyä. Hiihdon, kunnon, ja tarkkuuden lisäksi sekunteja voi vähentää ammunnan nopeudella. Aina jää parannettavaa. Se pitää otteessaan. Pojat ja pyssyt kuuluvat yhteen. - Ensimmäisen laukauksen aloituksesta voisi vielä pari sekuntia ottaa pois. - Kilpahiihtoa en voisi kuvitella jatkavani lajin viehätyksestä, mutta ampumahiihtoa kyllä. Asetta Hiidensalo ei jätä kilpailukauden ulkopuolellakaan. Pienoiskivääri vain vaihtuu hirvikivääriin ja haulikkoon. Tavoite on sama. Kun kohde putoaa, ’’tulee ruokaa pöytään’’. - Ammunnan kannalta lajeista ei ole toisille hyötyä. Kiväärin ruma nykäisy on toista kuin pienoiskiväärin hallittu puristava liipaisu, ja haulikolla pitää osata ennakoida linnun tai jäniksen liikettä. Toki ampumahiihtoharjoittelu tuo tarkkuutta metsälle. - Laukauksia tulee kuitenkin metsästettäessä niin vähän, että ei ehdi oppia virheitä sisään. Hirviin on rakkaus-vihasuhde Hirven metsästys on Hiidensalolle samalla metsän hoitoa. - Hirviin on rakkaus-vihasuhde. Hirvet tuhoavat taimikoita. Riistanhoito kuuluu myös harrastuksiin. Hiidensalo on muun muassa rakentanut telkänpönttöjä ja sorsalinnuille tuubeja pesäpaikoiksi. - Metsästän aktiivisesti minkkejä sekä supeja. Olen mukana Pusulan seudun Helmi-vieraspetohankkeessa. Hämeenlinnassa puolisonsa kanssa asuva Hiidensalo ei putoa urheiluuran jälkeen tyhjän päälle. Tuotantotalouden diplomi-insinöörin opinnot Tampereella ovat olleet tauolla viisi vuotta. - Jäljellä on ehkä vuoden urakka, muutama kurssi ja diplomityö. Maataloustuotantotalouden asiantuntijaksi kotitilalle hän ei ole ajatellut päätyä. - Mieluisinta olisi saada töitä luonnon parista, vaikkapa isosta metsäyrityksestä. Maa- ja metsätaloushommia voi sitten harrastella siinä sivussa, kertoo Olli Hiidensalo. Maailmancupissa Olli Hiidensalo urakoi talvisin peräti 30 kisaa, kuvassa Sloveniassa Pokljukan kuusikossa. Tällaista jälkeä syntyy, kun hirvet napsivat taimikoita, harmittelee Hiidensalo.
16 METSÄNHOITO Kaivinkoneen kauha näyttää kuopivan maata mistä sattuu epämääräisen näköisellä ja risukkoisella hakkuuaukealla. Kauhomisella on kuitenkin tietty tarkoitus ja tavoite. -Tehdään taimien istuttajille paikkoja, joihin on helppo istuttaa, ja joissa taimi lähtee hyvään kasvuun, kertoo Veljekset Veikkolinin maanmuokkausyrityksen isoveli Olli-Pekka Veikkolin. Kiikalassa asuvat veljekset Olli-Pekka ja Veli-Mikko Veikkolin aloittivat tänä keväänä Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaan uutena maanmuokkausurakoitsijana. -Yhdistyksellä oli aiemmin kaksi urakoitsijaa, EK-Metsän Esko Kallio sekä Jari Selenius, kertoo Mhy Länsi-Uusimaan metsänhoitoesimies Markku Kolehmainen. -Terve on kasvanut. Varsinkin keväisin on kiirettä. Meillä on laaja alue, mutta nyt on vähän joka kulmakunnalla koneita. Töitä lumien sulamisesta lumien tuloon Ammattikoulussa logistiikkaa opiskellut Olli-Pekka, 26, perusti yrityksen seitsemän vuotta sitten. VeliMikko, 23, tuli mukaan neljä vuotta myöhemmin. - Tavallaan ajauduttiin sattumalta tähän työhön. Maanviljelytausta opetti konehommat, kertoo Olli-Pekka. Veljekset tekevät töitä pääasiassa Mhy Lounais-Hämeelle ja yrityksille. Kumpi sitten on Vekkolinien pomo, isovelikö? Puuntaimille hyvän elämän edellytykset Veljekset Veikkolin aloitti maanmuokkaukset Länsi-Uudellamaalla. Kiikalan veljekset Veli-Mikko (vas.) ja Olli-Pekka aloittivat Mhy Länsi-Uusimaan urakoitsijoina tänä keväänä. Kaivinkone kuopaisee maata ja junttaa sen mättääksi, johon taimi on helppo istuttaa.
17 -Riippuu asiasta, selventää VeliMikko nopeasti. Isoveli suunnittelee työmaita ja ketjuttaa ne. Pikkuveli vastaa koneista ja huolloista. Kumpikin istuu kaivurin kopissa. - Maanmuokkaustöitä tehdään lumien sulamisesta lumien tuloon kahdessa vuorossa. Talvella teemme motohommia. Kaivuriin vaihdetaan hakkuupää, sahakoura. Tällaista yhdistelmää ei montaa ole. -Ketterä kaivurimme on ensimmäinen Suomeen tuotu lyhytperäinen Hyundain metsäalustainen kaivinkone. Ei tartte olla ihmisten ilmoilla, vaan rauhassa Metsätyöt miellyttävä Veikkolineja. -Ei kai tätä muuten tekisi, jos ei tykkäisi, vaan jotain muuta, toteaa VeliMikko. -Metsähommat on aina mukavia. Ei tartte olla ihmisten ilmoilla. Saa olla rauhassa, miettii Olli-Pekka. -Töitä piisaa, sillä tekijöitä on vähän. Alaan kuuluvat ongelmat, vaikkapa satunnaiset kaivinkoneen kaatumiset ja suohon uppoamiset hoidellaan stressittä ja huumorilla. Ongelmat on tehty ratkaistaviksi. - Kerran on kaivuri uponnut suohon niin, että kopista näkyi vain yläosa. Talvella se liukui liukkaalla sivusuunnassa jäiseltä tieltä ja kellahti pientareelta nurin. ¬-Jos tulee suru puseroon, täytyy vaihtaa paitaa, toteaa Veli-Mikko. Energian ja tavaroiden hinnan nousu on rokottanut viime aikoina. -Meillä on urakkapalkka, ja töitä on paiskittava. Korotuspaineita on. Polttoaineen nousun myötä taksoja on ollut pakko jo korottaa, kertoo Olli-Pekka. -Sekään ei riitä. Kustannusten nousu tulee viiveellä varaosiin, huoltoihin, tarvikkeisiin ja korkoihin, täydentää Veli-Mikko. Maanmuokkaus on luovaa työtä Maanmuokkauksessa istutettavan taimen elämän edellytyksiä muun kasvillisuuden seassa ja tuhohyönteisiä vastaan parannetaan maaston mukaisen muokkauksen keinoin. Karkealla ja vettä läpäisevällä maalla pintahumus raavitaan pois äestämällä ja laikuttamalla. Märällä ja tiiviillä maalla kuopaistaan mätäs, jonka päällä taimi saa hyvin lämpöä. Kylvössä ja luontaisessa metsän uudistamisessa menetelmät ovat pääpiirteittäin samat. Maanmuokkaus on itse asiassa luovaa työtä. Urakanantajan suunnitelmaa toteutetaan mahdollisuuksien mukaan paikan päällä työtä tehdessä. -Tähän hakkuulle oli suunniteltu mätästys, mutta se menee kivikkoisen ja kuivan maan alueilla laikutuksen puolelle, kertoi Olli-Pekka haastattelupäivän hakkuulla. Istutustiheys riippuu puulajista. Veljesten mukaan hehtaarille istutetaan 1600 koivua, 1800 kuusta tai 2000 mäntyä. Jokaiselle on paikka löydyttävä. Muokkauksen apuna on erilaista tekniikkaa ja laskureita, mutta tärkeintä Olli-Pekan mielestä kokemus. - Kyllä sen silmällä näkee ja oikeat paikat löytyy, kun soveltaa paikan päällä. -Olemme käyttäneet neljän metrin onkivapaa mittaamiseen. Sen kanssa, kun pyörähtää, ja alueella on 10 istutuspaikkaa, on hehtaarilla 2000. Oikean tiheyden alkaa kyllä hahmottaa, kertoo Olli-Pekka Veikkolin. Veikkolinin veljekset tekevät muokkaustöitä kahdessa vuorossa. Kuvassa puikoissa on Olli-Pekka. Veli-Mikko (vas.) ja Olli-Pekka Veikkolin esittelevät mättäitä, joissa taimella on hyvä kasvaa suojassa muilta kasveilta ja tuhohyönteisiltä.
18 METSÄNHOITO Visakoivun kasvattaminen ei ole helppoa. Siihen tarvitaan muutakin kuin sivusta seuraamista. Se vaatii ahkeraa työtä. Sen tietää Vihdin kirkkoherra Pekka Valkeapää. -Kyllä Luojan luomistyö hieman ohjausta vaatii, myöntää Valkeapää, joka on kasvattanut muhkuraisia koivuja vuodesta 1997 alkaen Vihdissä ja synnyinseudullaan Parikkalassa. -Visakoivun kasvattaminen on kuin puutarhan hoitoa. Se vaatii säännöllistä hoitoa. Minulla menee puolet lomapäivistä koivikossa. Tärkein työ on oksakarsinta. -Oksat pitää katkaista oikealla tekniikalla ja oikean paksuisina, jotta oksan kohdat kylestyvät, samoin katkaistaan kilpalatvat. Koivu voi vaihtaa latvaa ja tehdä isoja sivuoksia. Katkaisuissa pitää olla tarkkana, ettei tee sitä liian myöhään. Oksakarsinta kestää 15-20 vuotta. -Tavoitteena on kasvattaa oksattomia suoria runkoja, noin kuuden metrin tyvipöllejä, joista voidaan tehdä arvokasta viilua. En tee tätä rahan kiilto silmissä Oksien poistamisen lisäksi koivikoissa pitää tehdä normaalia metsänhoitotyötä muun muassa vesaikon raivausta. - Viimeisimmät visakot on istutettu 2006 eli minulla on alkamassa viimeiset vuodet oksakarsintaa. Sitten vain odottelen harvennusta. Visakko harvennetaan 25-30-vuotiaana. Harvennuksen jälkeen niitä jää pystyyn 500-600. Päätehakkuuta Valkeapää ei enää ole näkemässä. Se tehdään 50-60-vuotiaille puille. Nykyisellään visakoivun hinta on noin kolme euroa kilo. Yhden puun arvo nousee laskennallisesti tuhansiin euroihin. -Tämä on harrastus. En teen sitä rahan kiilto silmissä. Metsän kasvattaminen on ylisukupolvista hommaa. Metsä kirkkoni olla saa -Sanotaan, että metsä kirkkoni olla saa, toki minulle evankelisluterilaiVisakoivu vaatii Luojan luomistyön ohjailua menestyäkseen Kirkkoherra Pekka Valkeapää riisuu Hartolan Kuningattaria oksista omalla visakolla perillistensä hyväksi. Visakoivu Etenkin rauduskoivussa esiintyvä syöpää muistuttava kasvuhäiriö. Visatyyppejä ovat paukura, kaula, juomu ja rengas. Visa näkyy puun leikkuupinnassa mielenkiintoisina ja kauniina tavallista leveämpinä tummina ydinsäteinä ja poikkeuksellisesti suuntautuneena solukkona. Ulkoisesti visautunut puu kasvaa usein voimakkaasti haaroittuen ja kallistuneena muistuttaen omenapuuta. Rungon pinnassa on usein muhkuroita ja paksunnoksia. Oksakarsinta on visakoivun kasvatuksen tärkein ja tarkoin työvaihe, kertoo Pekka Valkeapää.
19 sen seurakunnan jälkeen. Metsässä olen viihtynyt pienestä pitäen. Se on rauhoittumisen paikka. Olen juossut maratoneja ja myös visakoivujen hoito on ollut minun maratoniani. Valkeapään visakot on kasvatettu kloonatuista taimista. Toinen kasvatustapa olisi istuttaa visakoivikko siemensyntyisistä taimista. -Pääosin minulla on Hartolan Kuningatarta, jonka tunnuspiirre on muhkuraiset kyljet. Minulla on myös Kuhmoista, jota olisi enemmänkin, mutta en tiennyt, että se kasvaa niin nopeasti ja tikkusuoraan eikä kärsi lumituhoista. Asiantuntemusta kasvatukseen Valkeapää on hankkinut Visaseurasta, jonka hallituksessa hän on ollut vuodesta 2011 lähtien. -Sieltä saa parhaan ja ajankohtaisimman alan tiedon, jota muualta ei ole saatavissa. Suomessa on tuhansia hehtaareja visakoita, mutta valtaosa on hoitamattomia. Jos ei tee oksakarsintaa, ei tule arvometsää, kertoo Pekka Valkeapää. Visaseura 1956 perustettu Visaseura ry on visaharrastajien ja -ammattilaisten yhdistys, joka edistää neuvonnalla ja tiedotuksella visan kasvatusta, käyttöä, tutkimusta, jalostusta, markkinointia ja harrastusta ja edistää visakoivun siemen- ja taimituotantoa sekä toimii visasta kiinnostuneiden yhdyssiteenä. Visaseura järjestää muun muassa suosittuja kesäretkiä. Vuonna 2011 Pekka Valkeapää oli isäntänä Vihdissä. Kirkkoherra Pekka Valkepää on oksakarsinut 2006 istutetun visakon Hartolan kuningattaret suoriksi ja jo lähes riittävän pitkiksi tyvipölleiksi. Visakoivun kasvatuksen tavoitteena on huonekalujen ja muiden pintojen päällystämiseen tarkoitetut viilut, mutta visasta on aina tehty näyttäviä tavaroita, vaikkapa Pekka Valkeapään esittelemiä tarjottimia ja solmioneuloja.
20 YHTEISTYÖ -Ostin isältäni aikoinaan 15 hehtaarin metsän synnyinkunnastani Kerimäeltä ja lupasin pitää siitä huolen, mutta podin huonoa omaa tuntoa, kun se jäi hoitamatta. -Kuusi vuotta sitten perustimme yhteismetsän. Se on tosi hyvä etämetsänomistamisen muoto. Osakkaat luovuttavat metsänsä ja saavat osuuksia hehtaarien ja metsän arvon mukaan. -Metsää hoidetaan hyvin metsänhoitoyhdistyksen ja metsäpalveluammattilaisten toimesta. Myyntipuolen hoidamme kilpailuttamalla yrityksiä. 1040 hehtarin yhteismetsässä on 36 osakasta. - Vuoden päätteeksi vähennetään metsän myyntituotosta kulut ja sen jälkeen jaetaan ylijäämä osakkaille osuuksien mukaan. Piirainen on lisäksi mukana Pääkaupunkiseudun metsänomistajat ry:n hallituksessa hankkimassa alan tietoa ja levittämässä yhteismetsän ilosanomaa. Eikä siinä kaikki. Nuoruuden opettajan koulutus saa jatkoa, sillä 62-vuotiaana Piirainen haluaa lisää metsätietoutta suorittamalla aikuisopiskelijana metsätalousyrittäjän tutkinnon. 24 vuoden ura urheiIun pääkallopaikalla päättyi rikossyytteeseen Monivaiheisen työuran tehneestä Piiraisesta piti tulla liikunnanopettaja, hiihto- ja yleisurheiluharrastuksen seurauksena, mutta tulikin opettaja. Järjestötyö urheiluelämän pääkallopaikalla vei kuitenkin mennessään. Piirainen oli 24 vuotta putkeen erilaisissa johtotehtävissä Hiihtoliitossa, Olympiakomiteassa ja Suomen Liikunta- ja Urheilussa aina vuoteen 1999 asti. -Vieläkin joku kysyy minulta, että oletko sinä se hiihtoliiton Piirainen. Minä vastaan, että kyllä minä olen. Piirainen teki monien mielestä idioottimaisen tempun ja lähti toimitusjohtajaksi Lahden 2001 MM-kisojen dopingsotkuissa rypevään Hiihto- ’’Hiihtoliiton’’ Jari Piirainen lähti johtajaputkesta opettamaan lapsia ja tekemään puukauppaa Jari Piiraisen haastattelu alkoi Lohjalla asuntomessualueella Hiidensalmessa sijaitsevalla asunnolla muutamia minuutteja myöhässä. Piirainen teki nimittäin puhelimitse puukauppaa Etelä-Savon yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtajan roolissa. Opettaja Jari Piirainen näytti, miten istutus sujuu Pottiputkella oikeaoppisesti laikkumättään päälle. Netta Halmisto (vas.), Hertta Nortamo, Lena Lustig, Kiia Mäkinen ja Elena Paananen olivat innoissaan.
21 Lohjan Perttilän koulun vitosluokkalaisilla oli erilainen kevätretki. - Mitä, kuutosluokkalaiset menee Linnanmäelle ja me joudutaan metsään istuttaman puita, protestoitiin luokassa, kun opettaja Jari Piirainen kertoi mitä tuleman piti. 34 oppilasta käveli neljä kilometriä Lohjanharjun yli Lehmijärven maastoihin hakkuuaukealle, jonne oli tarkoitus istuttaa tuhansia kuusentaimen. Pottiputkia oli käytössä 11 ja jokainen sai istuttaa 5-10 tainta eli yhteensä noin 200. - Tämä on ympäristöopin aihe. Halusin näyttää, miten suomalaista metsää hoidetaan. Tässä yhdistyy huvi ja hyöty. Vaikka puut hakataan pois, ne istutetaan uudestaan, kertoi Piirainen. -Jos metsähommista tulisi jollekin, vaikka kesätyö tai peräti ammatti. Istutushommia esitellyt Mhy LänsiUusimaan metsänhoitoesimies Markku Kolehmainen oli samaa mieltä. - Istutus on sellaista metsänhoitoa, jonka jokainen osa tehdä. Siitä on hyvä aloittaa. Oppilaille tuli retkellä yhdeksän kilometriä kävelyä, mutta onneksi paluumatkalla tankattiin energiaa Lempolan McDonalds’-ravintolassa. Perttilän vitonen istutti kevätretkellä kuusia ’’On kiva istuttaa uusia puita. Viihdyn metsässä muutenkin. Ei ole vaikeaa’,’ olivat kommentteja. Entä tuleeko tytöistä metsäammattilaisia? ’’Joo’,’ oli yhteinen vastaus. liittoon muutama kuukausi kisojen jälkeen. -Se oli paluu kotipesään. Olen Hiihtoliiton kasvatti ja ajattelin, että jos minusta on apua Hiihtoliiton asioiden eteenpäin viemisessä, niin teen sen. Piirainen oli 2010 syytettynä oikeudessa monen muun tavoin dopingin käyttöön liittyvässä vyyhdessä. Kaksi vuotta aiemmin STT:n työntekijöitä tuomittiin maksamaan korvauksia perättömistä väitteistä. Piirainen ei korvauksia saanut. Oikeutta käytiin siitä, olivatko korvauksia saaneet tuolloin valehdelleet oikeudessa siitä, tiesivätkö he urheilijoiden dopingin käytöstä. Piiraista syytettiin törkeästä petoksesta, mutta hänet todettiin syyttömäksi. -En ole tapahtuneesta katkera kenellekään. Silloin se tuntui olevan työurani ikävin vaihe, mutta jälkeen päin ajatellen sain sellaista elämänkokemusta, mitä muuten ei voi saada. - On ihan sama mitä muut ajattelevat minusta. Tärkeintä on tietää mitä on tehnyt ja varsinkin mitä ei ole tehnyt. Urheilujärjestöt Piirainen jätti oikeudenkäyntien myötä 2009. Yksityisyrittäjänä toiminut Piirainen haki muun muassa Lohjan sekä kahden muun kunnan johtajaksi. Kommentaattorin, juontajan ja kuuluttajan hommat Piirainen joutui jättämään äänihuulten vaurioiduttua syöpäleikkauksen vuoksi vuonna 2012. Kuopion Matkailupalvelut Oy:n ja Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtajan tehtävien jälkeen hän jätti vuonna 2018 johtajan työt ja downsiftasi koulutustaan vastaavaan työhön luokanopettajaksi. - Downsiftaaminen toteutui kyllä palkan suhteen, mutta ei työn merkityksen. Olen viihtynyt, tulen toimeen ja ovat lapset oppineetkin. On tosi iso asia, jos opettaja on oppinut elämästä muutenkin kuin opiskelun kautta, kertoo Lohjan Perttilän koulun 5. luokan opettaja. Metsässä Piirainen on aina viihtynyt -Tykkään tehdä metsähommia, raivausta, istutusta ja polttopuita. Halonhakkuu on tärkeää kuntoilua. Marjastan ja sienestän. Vuokatin loma-asuntomme luona on hyviä lakkasoita. Piirainen on totta kai seurannut nykyistä metsäkeskustelua. -Puuta ja puustoa Suomessa on tosi paljon. Sitä on hoidettu erittäin hyvin. Kannatan kaikkia keinoja, joilla saadaan kestävää metsän kasvua. - Metsänomistajia ei pidä syyllistää, jos he pitävät tarkoituksenmukaisempina päätehakkuita eri-ikäisrakenteisen kasvun sijaan. Kaikkien kukkien pitää antaa kukkia. -Metsäteollisuuden merkitys kansantaloudelle on suuri. Sen tulee saada kotimaista puuta, pohtii Jari Piirainen. Jari Piirainen on tutustunut Länsi-Uudenmaan metsänomistajiin suunnistusseura Hiidenkiertäjien puheenjohtajana sekä puuhamiehenä ja ollut tyytyväinen yhteistyöhön.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=