19 sen seurakunnan jälkeen. Metsässä olen viihtynyt pienestä pitäen. Se on rauhoittumisen paikka. Olen juossut maratoneja ja myös visakoivujen hoito on ollut minun maratoniani. Valkeapään visakot on kasvatettu kloonatuista taimista. Toinen kasvatustapa olisi istuttaa visakoivikko siemensyntyisistä taimista. -Pääosin minulla on Hartolan Kuningatarta, jonka tunnuspiirre on muhkuraiset kyljet. Minulla on myös Kuhmoista, jota olisi enemmänkin, mutta en tiennyt, että se kasvaa niin nopeasti ja tikkusuoraan eikä kärsi lumituhoista. Asiantuntemusta kasvatukseen Valkeapää on hankkinut Visaseurasta, jonka hallituksessa hän on ollut vuodesta 2011 lähtien. -Sieltä saa parhaan ja ajankohtaisimman alan tiedon, jota muualta ei ole saatavissa. Suomessa on tuhansia hehtaareja visakoita, mutta valtaosa on hoitamattomia. Jos ei tee oksakarsintaa, ei tule arvometsää, kertoo Pekka Valkeapää. Visaseura 1956 perustettu Visaseura ry on visaharrastajien ja -ammattilaisten yhdistys, joka edistää neuvonnalla ja tiedotuksella visan kasvatusta, käyttöä, tutkimusta, jalostusta, markkinointia ja harrastusta ja edistää visakoivun siemen- ja taimituotantoa sekä toimii visasta kiinnostuneiden yhdyssiteenä. Visaseura järjestää muun muassa suosittuja kesäretkiä. Vuonna 2011 Pekka Valkeapää oli isäntänä Vihdissä. Kirkkoherra Pekka Valkepää on oksakarsinut 2006 istutetun visakon Hartolan kuningattaret suoriksi ja jo lähes riittävän pitkiksi tyvipölleiksi. Visakoivun kasvatuksen tavoitteena on huonekalujen ja muiden pintojen päällystämiseen tarkoitetut viilut, mutta visasta on aina tehty näyttäviä tavaroita, vaikkapa Pekka Valkeapään esittelemiä tarjottimia ja solmioneuloja.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=