Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaan jäsenlehti 1/2025 Sivut 4-5 Sivut 10-11 Sivut 14-15 Puukaupassa myyjän markkinat jatkuvat Metsätilasta tuli salamyhkäinen elämys Metsien myynnissä valttina alan tuntemus VuosiLusto
2 Mhy Länsi-Uusimaan jäsenlehti. Lehti ilmestyy kolmesti vuodessa. Vastaava toimittaja: Kari Korpi p. 0500 107 166 kari.korpi@mhy.fi Sivunvalmistus: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Newprint Oy, Raisio Osoiteaineisto: Metsänhoitoyhdistyksen asiakasrekisteri Painosmäärä: 2 000 kpl Kannen pääkuva: Kari Sallinen Jutut ja kuvat pääosin: Kari Sallinen PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi SISÄLTÖ 2 Ajankohtaista 3 Pääkirjoitus 4 Puukaupassa myyjän markkinat jatkuvat 6 Pottiputki ampuu uutta metsää hakkuille 8 Viime talvi oli ennätyshuono kuljetuksille 10 Metsätilasta tuli salamyhkäinen elämys 12 A rvokas koivuluhta säilyy koskemattomana 14 Metsien myynnissä valttina alan tuntemus 16 Metsäsäätiö edistää suomalaista metsäelinkeinoa 18 Maailmanmestari Virna Pellikka opetti metsänomistajia suunnistamaan 20 Säästöpuut ja tekopökkelöt metsän monimuotoisuuden tukipilarina 22 Varmista puukauppatilisi oikea-aikaisella taimikonhoidolla 24 T oimihenkilöiden yhteystiedot PARAS PUUKAUPPA Luota kokemukseen Teemme suunnitelman sinun metsänhoidollisten tavoitteidesi mukaisesti. Arvio myytävästä puumäärästä. Arvio puunmyyntitulosta. Metsänkäyttöilmoituksen teko viranomaisille. Suunnitelma metsän uudistamisesta. Puunmyyntisuunnitelma voidaan tehdä myös eri-ikäisrakenteisen metsänhoidon eli jatkuvan kasvatuksen tavoitteita noudattaen Valtakirjakaupassa sinun ei tarvitse huolehtia yksityiskohdista. Puunmyyntisuunnitelma. Puukaupan kilpailutus ja tarjousten vertailu. Hyödynnämme vertailutietoamme eri ostajien puun katkonnasta. Suosittelemme parasta tarjousta. Lopullinen päätösvalta on sinulla. Ilmoitus puunkorjuun alkamisesta. Puunkorjuun valvonta. Puukaupan päättäminen. Hyväksymme mittaustodistuksen ja toimitamme sen sinulle. Puunmyyntisuunnitelma Jäsenille maksuton Puukaupan toimeksianto PUUKAUPPA AVAIMET KÄTEEN -PERIAATTEELLA Me tunnemme paikalliset puumarkkinatilanteet paremmin kuin omat taskumme. Puun kysyntä vaihtelee kausittain ja me tiedämme, millaiselle puulle on kysyntää silloin, kun kaupat ovat ajankohtaiset. Autamme sinua kaikissa puukaupan vaiheissa, aina puunmyyntisuunnitelman tekemisestä kaupan loppumetreille asti.
3 Mitä järkeä on heittää metsän uudistamiseen sijoitetut rahat menemään? TOIMINNANJOHTAJALTA Suomen kestävän metsätalouden yhtenä peruspilarina on se, että metsikön päätehakkuun jälkeen metsä uudistetaan. Myös metsälaki edellyttää tätä. Pääosa uudistamisesta tapahtuu istuttamalla. Ensin maapohja muokataan, jotta taimilla olisi hyvät kasvuolosuhteet ja istutus helpottuisi. Sen jälkeen aukealle istutetaan kohteesta ja taimilajista riippuen 15002000 tainta hehtaarille. Nykyiset taimet ovat pitkälle jalostettuja nopeakasvuisia ja laadukkaita pottitaimia. Ammattimetsurit, metsänomistaja itse tai metsänomistajan omat talkooporukat tekevät tarkkaa istutustyötä, koska he tietävät, kuinka tärkeätä on tehdä työ kunnolla, jotta taimet lähtisivät varmasti kasvamaan. Usein metsänomistaja käy istutuksen jälkeen ihailemassa työnsä jälkeä ja tarkastaa, miten uudet puuaihiot lähtevät kasvuun. Jos taimia alkaa kuolla, metsänomistaja ottaa herkästi yhteyttä metsähoitoyhdistykseen ja reklamoi taimista. Tämä on ihan oikein, sillä joskus taimissa on taimitarhaperäisiä sairauksia ja tällöin taimitarha on korvausvelvollinen. Uutta taimikkoa voidaan käydä ihailemassa vielä muutama vuosi istutuksen jälkeen, mutta mitä sitten tapahtuu? Into loppuu tai asia unohtuu? Metsäkeskuksen tilastojen mukaan hoidon tarpeessa olevista taimikoista hoidetaan Uudellamaalla nykyisin vain noin kolmasosa. Taimikonhoidon rästit ovat niin isot, että jopa metsäteollisuus on ollut siitä huolissaan. Tilanne on pahin Etelä-Suomessa, koska rehevillä mailla vesakko kasvaa kaikkein nopeimmin. Metsänhoitoyhdistyksessä on tähän ongelmaan herätty, mutta tuntuu siltä, että taimikonhoitopalvelun myynti on vuosi vuodelta haastavampaa Anteeksi, että sanon tämän suoraan: Mitä ihmeen järkeä on laittaa rahaa maanmuokkaukseen ja metsän istutukseen jopa tuhansia euroja ja jättää sitten taimikko oman onnensa nojaan? On ihan sama, kuinka huonosti istutustyön tekee tai tekeekö ollenkaan, jos taimikko jää sitten muutaman vuoden päästä hoitamatta. Pahinta tässä toimintamallissa on se, että hukkaan heitetyt viljelyrahat moninkertaistuvat vielä vuosien saatossa ja tappio kasvaa. Yleensä hoitamattomasta taimikosta saadaan kyllä jonkinlainen metsä aikaiseksi, mutta ei varmasti sellaista, mitä istutusvaiheessa tavoiteltiin. Alkuperäiset jalostetut taimet jäävät vesakon jalkoihin ja metsästä tulee huonolaatuinen riukumetsä. Harvennusleimikkoa on vaikea myydä, koska harvennus vaatii työlään ja normaalia selvästi kalliimman ennakkoraivauksen ja silti runkojen järeys on pieni. Mototaksat perustuvat pääosin runkojen järeyteen, joten ostajat eivät maksa tällaisesta kohteesta hyvää hintaa, jos ylipäänsä tekevät ostotarjouksen. Oikea-aikainen taimikonhoito lisää puun määrää kiertoajan kuluessa keskimäärin kolmanneksella. Lisäys on suurimmaksi osaksi tukkipuuta, joten puunmyyntitulot kasvavat yli 40 prosenttia verrattuna hoitamattomaan taimikkoon. Taimikonhoidon laiminlyönti on todella kallis ”unohdus” ja väärä paikka säästää. Puun hinta on tällä hetkellä huippulukemissa ja energiapuuta lukuun ottamatta kaikilla puutavaralajeilla on hyvä kysyntä. Nyt olisi järkevää tehdä puukauppaa ja irrottaa metsikön järeimmistä osista varoja taimikonhoitoon. Kannattaa olla yhteydessä mhy:n metsäasiantuntijoihin. Onnittelen teitä, jotka ette ole unohtaneet taimikkoanne, vaan olette hoitaneet tai hoidattaneet sen hyvään kasvukuntoon. Uskon, että perillisenne kiittävät teitä vielä joskus. Kari Korpi
4 PUUKAUPPA Puukaupassa myyjän markkinat jatkuivat toukokuussa Metsänhoitoyhdistyksen toukokuussa kilpailuttamien leimikoiden keskihinnat ovat nousseet kaikkien aikojen korkeimpaan hintatasoon. Kuitupuiden hinnat ovat tällä hetkellä hintatilastojen mukaan korkeimmalla tasolla koskaan ja myös tukkipuulla on ollut keväällä ennakoitua parempi hintakehitys. Metsänomistajien kannattaa ottaa välittömästi yhteys metsäasiantuntijaansa ja sopia tilakäynti tälle vuodelle. Puun kysyntä on ollut kelirikko- ja kesäkohteissa poikkeuksellisen hyvä ja osaan leimikoista tarjouksia on saatu jopa ennätyksellinen määrä. Ainostaan energiapuussa on nyt ylikuumentunut markkinatilanne ohi. Myös puhtaiden talvileimikoiden myynti voi olla haastavaa, koska viime talveksi suunnitellut hakkuukohteet jäivät pääosin hakkaamatta lämpimien kelien vuoksi. Tarjouksissa on edelleen hämmentävän suuria eroja. Vain kilpailuttamalla saadaan selville kunkin alueen ja leimikon paras markkinahinta. Mitä puun myynti Metsänhoitoyhdistyksen kautta tarkoittaa Metsänhoitoyhdistys ei osta puuta eikä jalosta sitä. Miksi siis olemme mukana puukaupassa? Olemme metsänomistajan oma puukauppakonsultti. Tärkeimmät roolimme puukauppahetkellä ovat: 1. Puukaupan helppous ja turvallisuus. Meiltä saat puukaupan avaimet käteen -palveluna. 2. Emme ole puunjalostaja, joten puukaupassa ei synny eturistiriitaa meidän ja metsänomistajan välille. Tehtävämme on löytää sinulle metsääsi vastaava paras puunostaja ja
5 PUUKAUPPA 1. Teetä puunmyyntisuunnitelma met- sänhoitoyhdistyksellä. 2. Voit antaa valtuutuksen koko puukaupan hoitamisesta metsänhoitoyhdistykselle. 3. Puumarkkinatilanne vaihtelee vuo- sittain, joten kannattaa miettiä sopivaa kaupan ajankohtaa. 4. Myyntitarjoukset lähetetään useille ostajille. Metsänhoitoyhdistys kilpailuttaa kaikki alueen puunostajat. 5. Hintavertailussa otetaan huomi-oon laatuvaatimukset, minimiläpimitat ja tukkien pituudet. On tär-keää selvittää myös myyntierän kokonaisarvo. Metsänhoitoyhdistys auttaa hintavertailussa. 6. Kauppakirjalomake (metsänhakkuusopimus) on tutkittava tarkasti. Muista lukea esipainettu teksti. 7. Kaikki kaupan kohteena olevat puutavaralajit on lueteltava kauppakirjassa. Tarkista, että myös erikoispuut ja niiden määräarviot näkyvät sopimuksessa. 8. Vaadi puutavaran mitta- ja laatuvaatimukset kauppakirjan liitteeksi, jos niitä ei ole sopimuksessa. 9. Puutavaralajien yksikköhinnat ovat lopulliset, ellei lisäehdoissa ole sovittu jälkeenpäin tehtävistä hintakorjauksista, esimerkiksi laatumaksusta. 10. Omistusoikeuden siirtyminen on turvallisinta merkitä kohtaan ”maksettaessa”. 11. Korjuuaika on yleensä kaksi vuotta. 12. Mittaustapa sovitaan kaupan yhteydessä. Ostaja ja myyjä voivat neuvotella maksuaikataulusta. 13. Kirjaa lisäehtoihin kaikki erityis- piirteet, kuten kesä- tai talvikorjuu, juurikäävän torjunta, luontoarvot, varastopaikat, teiden käyttö yms. Suulliset sopimukset jäävät usein tulkinnanvaraisiksi. 14. Puukaupan yhteydessä voi halutessaan lahjoittaa menekinedistämismaksun Suomen metsä-säätiölle 15. Tarkista vielä ennen kaupan allekirjoitusta kaikki sopimuskohdat. 16. Korjuuta ja mittausta valvotaan jo työn kuluessa, viimeistään ennen lopullisen mittaustuloksen hyväksyntää. 17. Arvonlisävero on maksettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Puukaupan muistilista huolehtia, että puukauppasopimus on etujesi mukainen. 3. Alueen ensimmäinen metsänhoitoyhdistys on perustettu vuonna 1915 metsänomistajia varten. Meitä kiinnostaa metsänomistajan edun ja tavoitteiden toteutuminen. 4. Teet parasta metsänomistajien puukauppaedunvalvontaa itse kilpailuttamalla puukauppasi kauttamme. Miksi? Koska samalla viestit teollisuudelle, että puusi eivät ole kaupan hinnalla millä hyvänsä ja samalla tuotat arvokasta vertailudataa meille, jota voidaan hyödyntää seuraavissa puukaupoissa ja auttaa muitakin metsänomistajia saamaan parhaan tuloksen. 2 3 4 5 6 7 8 9 1011121314151617181920 0 Vuosi 2025 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 1/2026 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 1/2026 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystykauppa yhteensä 34,14 36,24 33,90 29,34 35,34 36,43 34,30 29,56 33,33 34,11 33,72 28,82 67,16 70,13 59,20 48,20 85,66 86,56 77,96 61,00 83,88 85,83 78,34 61,02 Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 20 / 2025 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2 3 4 5 6 7 8 9 1011121314151617181920 0 Vuosi 2025 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 1/2026 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 1/2026 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystykauppa yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystykauppa yhteensä 34,14 36,24 33,90 29,34 35,34 36,43 34,30 29,56 33,33 34,11 33,72 28,82 67,16 70,13 59,20 48,20 85,66 86,56 77,96 61,00 83,88 85,83 78,34 61,02 Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 20 / 2025 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu
6 METSÄNHOITO Yksinäinen mies puurtaa kuumalla hakkuuaukealla punaisen putken ja ’’olkalaukun’’ kanssa. Taimivakassa on kuusen ja koivun taimia, joita mies pujottaa pottiputkeen, polkee sen maahan ja varmistaa jalalla, että taimen juuret ovat tiukasti maassa sekä katseella, että taimi on suorassa. Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaan metsuri Markku Kärki käsittelee pottiputkea kuin se olisi hänen käsiensä jatke 24 vuoden kokemuksella ja istuttaa uutta metsää Vihdin Palojärvelle vanhan Turuntien varteen. Parhaimmillaan - tai pahimmillaan - työpäivän aikana uuden alun saa hyvällä hakkuulla 1500 tainta ja kevätkauden saldo pisimmillään kahden kuukauden aikana tarkoittaa jopa 60000 tainta. - Työasento on pysty ja hyvä selälle, mutta kyllä tämä kohtuuraskasta on. Painava taimivakka tekee rasituksesta toispuolista, taimien siirtelyt ja mahdolliset kantamiset mukaan lukien, kertoo lohjalainen Kärki. - Yksinäisyys ei haittaa. Kuuntelen kuulokkeista musiikkia. Mutta jos kausi kestää kaksi kuukautta, alkaa se väkisin maistua puulta, kertoo lohjalainen Kärki. Onneksi moto hoitaa puiden kaadon Metsurin hommat Lieksasta kotoisin oleva 63-vuotias Kärki aloitti Metsähallituksen palveluksessa 1986. Silloin kokemusta tuli rankasta puun kaadosta. - Valtiolla oli siihen aikaan työllistämisvelvoite. Sillä pidettiin koneellistamisaste alhaalla ja meille vakaa työllisyys. Moottorisahan käyttö selkä köyryssä ja pöllien siirtely ovat selälle kovaa hommaa. - Onneksi metsäkoneet tulivat ja moto hoitaa puiden kaadot. Etelään Läntiselle Uudellemaalle metsänhoitoyhdistyksen töihin Kärki saapui 1999. Metsurin työ on ollut taimikon hoitoa raivaussahalla ja istutusta. - Käsipelillä moottorisahalla puunkaatoa on tehty kyllä tonteilla pihapiirissä. Mieluisinta on taimikon raivaus. Saa seistä selkä suorassa. Pottiputki ampuu uutta metsää hakkuille Eläkkeelle 1,5 vuoden päästä siirtyvä Markku Kärki pitää metsurin vapaudesta ja luonnosta Markku Kärki on ehtinyt hoitaa istuttamaansa metsää jo kahdesti raivaamalla
7 METSÄNHOITO Välillä istutetaan koivua ja kuusta vuoron perään. Koivun tiheys on hiukan harvempi kuin kuusen, kertoo Markku Kärki. - Istutus menettelee. Pottiputkea ennen käytettiin kuokkaa, jossa työasento oli huonompi ja aikaa meni enemmän. Taimikon perkaus erittäin tärkeää Onnistunutta istutusta edeltää maan muokkaus. Taimille järjestetään hyvät kasvun edellytykset maan pintaa äestämällä, laikuttamalla tai kääntömätästämällä. Palojärven palstalla Kärki sai upottaa taimet muuta maata korkeammalla oleville kääntömättäille. - Mättäille on helppo istuttaa. Tärkeintä on varmistaa, että juuripaakku on tiiviisti maassa eikä sen ympärille jää ilmaa. Jos taimi jää vinoon, se oikaistaan. -Erikoisempia tapauksia minulla ovat olleet tänä keväänä männyn siementen kylvö ja 4500 joulukuusen taimien istutus pellolle. Joulukuuset olivat hieman hankalampia, 30 senttisiä paljasjuuritaimia. Pelkkä taimen istutus ei riitä eikä takaa, että metsä kasvaa. - Erittäin tärkeää olisi varhaisperkaus muutaman vuoden päästä sekä varsinainen taimikonhoito myöhemmin. Kärki on päässyt seuraamaan 24 vuoden aikaan, miten omin käsin tehty työ on tehonnut. - Olen raivannut istuttamaani metsää kahdesti ja vanhimmat ovat harvennusiässä. Pottiputki Suomalainen keksintö vuodelta 1970. Tarkoitettu paakkutaimien istutukseen. Pottiputki isketään maahan. Taimi päätyy maan sisään, kun jalalla polkaistaan putken alaosassa olevaa vipua. Alaosan kaksi metallista leukaa aukenevat ja taimi tipahtaa leukojen väliseen kuoppaan. Istuttaja palauttaa leuat kiinni vetämällä putken yläosassa olevasta. Istutus viimeistellään tiivistämällä saappaan reunalla maa taimen ympäriltä ja tarkistamalla, että taimi jää pystysuoraan. Työ on vapaata ja saa olla luonnossa Eläkkeelle Markku Kärki pääsee 1,5 vuoden päästä. - Ellei lottovoittoa tule ennen sitä, Kärki täydentää. - Hyvin olen viihtynyt metsänhoitoyhdistyksen töissä. Urakoita on ollut hyvin. Työ on vapaata ja saa olla luonnossa. - Huonot säät eivät haittaa, niillehän ei voi mitään. Se on vain asennekysymys. Varusteet ovat kehittyneet paljon ja ne ovat nykyisin hyvät, kertoo Markku Kärki. Istutuksessa on tärkeää, että juuripotti on tiukasti maassa ja taimi suorassa.
8 Viime talvi oli ennätyshuono puun kuljetuksille ’’T-risteyksessä rekka vaan meni ja keula upposi’’ Viime talvi oli poikkeuksellisen huono varsinkin puiden kuljetukselle. Vaikka hakkuut olisivat onnistuneet, puita oli hankala saada maastosta pois tai sitten ei lähdetty edes hakkaamaan, koska kuljetus ei olisi onnistunut. - Tosi paljon jäi sellaisia pellon takana olevia talvihakkuita tekemättä, lähemmäs kymmenen, joita oli suunniteltu, kertoo Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaan puunkorjuuesimies Esa Holappa. - Vain yksi pellon takana oleva palsta onnistui. Pellot olivat liian pehmeitä. Syksyllä ne voisivat onnistua, jos olisi riittävän kuivaa. Kääntöpaikat eivät kestä rekkoja Aivan käytännön kokemusta kuljetushaasteista on Kuljetus Raappanan rekkakuski Olli Elfving, joka on kuljettanut puuta viisi vuotta. - Kulunut talvi on ollut huonoin ja edellinen toiseksi huonoin. Sää vaihteli pienen pakkasen sekä lauhan vesisateen välillä ja lunta ei ollut. Sellainen on ollut suunta, kertoo Elfving. - Vaikka tiet olisivat kestäneet, ei kääntöpaikkaa ole ollut. Tyypillinen kääntöpaikka talvityömailla on pelto tai aukio tien vieressä. - Jos ei ole pakkasta, ei maapohja kanna eikä sitä voi jäädyttää. Viime talvena ei ollut lunta, jota olisi voinut tampata ja vahvistaa pohjaa. Vaikka tulisi luntakin ei se riitä, jos on lauhaa ja vetistä, kertoo Holappa. Vasta toinen hinaaja sai rekan irti Samat ongelmat vaivaavat pienillä teillä. Kuljetus Raappanan Olli Elfving ajaa mielellään tukkirekkaa. Rekan kääntäminen ja puun lastaaminen vaativat tilaa sekä kantavan maapohjan. KORJUUPALVELU
9 - Keväällä en voinut mitään, kun Tristeyksessä auto vaan meni ja keula upposi, kertoo Elfving. - Vetää ei tarvinnut, kun kikkailin pienentämällä kuormaa ja sain omin avuin rekan irti. - Samalla työmaalla toinen rekkamme jäi niin kiinni, että se piti vetää kahdella hinausautolla. Ensimmäisellä pienemmällä taisi katketa vaijeri ja vasta toinen järeämpi onnistui. - Ketjuja joutuu asentamaan renkaisiin vähän väliä. Nekään eivät tahdo riitä, jos on ollut pakkasta ja jäinen tai luminen pinta muuttuu vesisateen jälkeen liukkaaksi vesijääksi. Kuljettajalla vapaat työajat Kainuussa syntynyt ja Hyvinkäällä asuva Olli Elfving on vastoinkäymisistä huolimatta tyytyväinen työhönsä Länsi-Uudellamaalla. Kuljettajan hommat hän aloitti 16 vuotta sitten. - Olen kuljettanut kaikkea, muun muassa elintarvikkeita ja soraa. Mieluusti ajan puuta. Työajat ovat vapaat, sahojen aukiolon puitteissa Mhy Länsi-Uusimaan kanssa yhteistyötä tekevällä Kuljetus Raappanalla on neljä rekkaa, joista kahdella ajetaan puuta ja kahdella sekalaisia kuormia. - Yhteistyö metsänhoitoyhdistyksen ja puunkorjuuesimies Esa Holapan kanssa sujuu hyvin, kiittelee Olli Elfving. Metsäpalvelumme sinulle Tarjoamme metsänomistajan kaikki pankki- ja vakuutuspalvelut saman katon alta. Oletko hankkimassa metsää tai myymässä sitä? Pohditko metsärahalle sopivaa sijoituskohdetta tai mietitkö metsäomaisuutesi turvaamista? Olet sitten metsänomistajana uusi tai konkari, meiltä saat tarpeitasi vastaavat palvelut. Lue lisää osoitteesta op.fi/metsa tai soita 0100 0500. OP Ryhmän 010- ja 020-yritysnumerot: Normaali paikallisverkkomaksu (pvm) tai kotimaisen matkapuhelinoperaattorin hinnaston mukainen matkapuhelinmaksu (mpm). Rekallajoutuu puikkelehtimaan puunhakureissuilla välillä hyvinkin pieniä teitä pitkin. KORJUUPALVELU
10 Metsätilasta tuli salamyhkäinen elämys Karstun Kettukallion löytää yhä useampi juhlija ja lepääjä Salamyhkäinen piilopaikka metsän siimeksessä, rustiikkista viehätystä, rentoa rauhoittumista, elämyksellistä tekemistä sekä sielun ja ruumiin lepoa hiljaisuudessa. Tätä tarjoaa kymmenen vuotta toiminnassa ollut Kettukallion elämystila Lohjan Karstulla. Tuomas ja Terhi Korpijaakko lupasivat primitiivisiä, mutta tasokkaita elämyksiä jo kymmenen vuotta sitten, kun sukupolvenvaihdos tehtiin, ja sellaisia asiakkaat ovat saaneetkin. -Kesän viikonloput on myyty täyteen aivan syyskuun loppuun asti, kertoo Terhi Korpijaakko. Tilan asiakaskunta on hyvin laaja. Viimeisin iso ryhmä olivat leirikoululaiset. - Tyypillisiä elämyksien etsijöitä ovat yritysten sekä kaveriporukoiden ryhmät, syntymäpäivien, häiden, sukujuhlien tai hiljaisuutta hakevien retriitin viettäjät. Taustalla isän harrastus ja sukupolvenvaihdos Kettukallion syntyyn vaikuttivat oleellisesti Pohjolan tilan sukupolvenvaihdos ja Tuomas Korpijaakon isän Hannu Korpijaakon harrastus. Reilut sata vuotta vanha Pohjolan tila jaettiin kahtia kymmenen vuotta sitten Tuomas Korpijaakon ja hänen siskonsa Leenan kesken. Sisko sai tilakeskuksen sekä pääosan viljelysmaista ja Tuomas 60 hehtaaria metsää ja peltoa. -Isä oli kaivanut vuosien varrella tekolammen ja siirtänyt ensimmäiseksi Kettukallion päälle vanhan torpan. Hän on harrastanut vanhojen tavaroiden keräilyä ja ajatteli perustaa notkoon lammen rantaan muinaiskylän, kertoo Tuomas Korpijaakko. Vuodesta 2005 lähtien yhdessä olleet ja Lohjan Moisionpellolla asuvat Tuomas ja Terhi päättivät jatkaa elämystilan pyörittämistä. - Hyvin on kymmenen vuotta mennyt. Koronavuodetkaan eivät liikaa haitanneet. Asiakkaita on ollut huhtikuusta pikkujouluihin noin tuhannen verran vuosittain, kertoo Terhi. Tuomas ja Terhi Korpijaakon pyörittämällä Kettukallion viihtyisällä elämystilalla metsäisen lammen ympärillä on rakennuksia ja toimintaa joka lähtöön. METSÄNOMISTAJA
11 -Hiljattain oli peräjälkeen vieraita Klaukkalasta, Hyvinkäältä, Espoosta ja Varsinais-Suomesta. Enimmillään kerralla on ollut 200 vierasta, joka alkaa olla maksimi. Ruokailemaan mahtuu kerralla 60. Kattoja 22 ja tulipesiä 15 Erilaisia rakennuksia Kettukalliossa riittää, vanhimmat 1800-luvulta. Metsän siimeksessä on jopa hirsistä tehty tsasouna. -Kattoja on 22, laskee Tuomas. Osa on isä Hannun rakentamia, osa Tuomaksen tekemiä tai muualta tuotuja. - Tuomas antaa vanhoille aitoille uuden elämän, toteaa Terhi. Saunoja on kolme, perinteinen paljulla Kettukallion laella ja savusauna sekä kärrysauna lammen rannalla. Nukkumapaikkoja on 38 erilaisissa aitoissa ja mökeissä. Katettu tanssilava toimii kokous- ja ruokailutilana. Erilaisia tulipesiä on peräti 15 nuotiopaikoista ja laavuista kiukaisiin ja uuneihin. Kettukalliosta voi vuokrata erikseen, vaikka savusaunan tai torpan, mutta myös koko alueen. Tarjolla toimintaa, pelejä ja leikkejä Terhillä ja Tuomaksella on selkeä työnjako. -Minä teen kirjalliset niin sanotut toimistohommat ja siivoan. Siivoamista kyllä riittää, Terhi puuskahtaa. Kumpikin laittaa ruokaa ja vetää erilaisia ohjelmia ja aktiviteettejä asiakkaille. Kettukallio tarjoa kesäisin majoitusta aamiaisella periaatteella peti ja patonki. Juhlijat järjestävät ruuat itse vaikkapa pitopalvelusta. Tuomaksella on rakennusalan kokemusta. - Vastaan rakentamisesta ja remontoinnista. Teen kaikenlaista, polttopuuta, lämmitän savusaunaa ja muita tulipesiä. Välillä on hektistä, työtä päivässä 14-15 tuntia. Apulaisina Kettukalliossa ovat perheen 16-, 14- ja 12-vuotiaat pojat. Ohjelmatarjontaa on myös omaehtoisenseikkailun ja luontopolun lisäksi. - Järjestämme aikuisille ja lapsille muun muassa keskiaikaisia- ja barbaarijuhlia, merirosvojuttuja, agenttikoulutusta ja metsäkeijumeininkiä sekä pulmatehtäviä, pakopelin ja jousitaistelun jousipyssyin ja nuolin, kertovat Tuomas ja Terhi. Metsätyöt hoituvat lähtökohtaisesti itse Tuomas Korpijaakko on opiskellut metsuriksi ja hänen työsarkanaan ovat myös tilan 45 hehtaaria metsää. -Teen lähtökohtaisesti metsätyöt itse, istutukset, taimikonhoidot, raivaukset, harvennukset ja hankintahakkuitakin. Viimeisimmät kaupat tein metsänhoitoyhdistyksen kautta, kertoo Tuomas. - Tämän kevään urakkana on 3000 taimen istutus. Tuhat on vielä jäljellä. Metsätöitä teen talviaikaan ja viikonloppujen välissä rauhalliseen aikaan. - Pidän metsätöistä. Se on vaihtelua. Metsässä työskentely on hermolepoa. Tuomaksella on metsänhoidosta myös omia näkemyksiä. - Pidän kiinni luontoarvoista. Jätän metsään kerroksellisuutta, pensakoita ja eläimille riistatiheiköitä, kertoo Tuomas Korpijaakko. Kettukallion tunnelmallisessa savusaunassa on kaksi pukuhuonetta, oleskelutila sekä katettu ulkotila, esittelevät Terhi ja Tuomas Korpijaakko. Kettukallio on täynnä vanhaa tavaraa ja rustiikkista tunnelmaa. METSÄNOMISTAJA
12 LUONNONSUOJELU Olemme ylpeitä ja onnellisia luonnonsuojelualueestamme Arvokas koivuluhta säilyy koskemat- tomana Länsiradan reitin varrella - Kyllä, me olemme positiivisesti ylpeitä ja onnellisia, että meillä on oma luonnonsuojelualue ja tyytyväisiä siihen, miten asiat nyt ovat ja miten kaikki sujui, kertovat Vihdin Palajärvellä metsää omistavat Outi Rautalahti ja Anneli Gerber-Sainio. - Arvokas luhta-alue, joka ei sovi metsätalouskäyttöön, on nyt suojeltu eikä perillisten tarvitse miettiä mitä sille tehdään. Ehkä muutkin innostuvat suojelemaan metsiä. Huhmarinjärvestä Palajärveen laskevan Huhmarjoen varteen rajautuva 2,3 hehtaarin alue pitää sisällään kostealla maalla kasvavaa koivikkoa sekä kosteikkokasveja. Luonnoltaan harvinainen alue on Palajärven pohjoisrannalla sijaitsevan Koivumäen tilan mailla aivan Länsiradan suunnitellun reitin sekä vanhan Turuntien varressa. Alueesta tuli luonnonsuojelualue sattuman kautta kaksi vuotta sitten. - Se oli perintöä jaettaessa jäänyt huomioimatta, joten se kuuluu nyt meille yhteisesti. Metsänhoitoyhdistyksen Miika Mantere meille ehdotti, että se voitaisiin suojella. - ELY keskuksen edustajien kanssa oltiin maastossa ja todettiin, että suojelukriteerit täyttyvät, kertoo Mhy Länsi-Uusimaan metsäasiantuntija Miika Mantere. - Kohde on pääosin monimuotoista koivuvaltaista runsaslahopuustoista tulvametsää tai koivuluhtaa. Luhdan reunalla kasvaa kuusivaltaista vanhaa sekametsää, joka soveltuu hyvin esimerkiksi uhanalaiselle liitooravalle. Alue on osoitettu maakuntakaavassa pääosin luonnonsuojelualueeksi. Anneli Gerber-Sainio (vas.) ja Outi Rautalahti skoolaavat eväskahveilla onnistuneelle metsänsä luonnonsuojelulle. Metsänomistajat Anneli Gerber-Sainio (vas.) ja Outi Rautalahti sekä Mhy Länsi-Uusimaan metsäasiantuntija Miika Mantere tutustuvat koivuluhdan kasvillisuuteen.
13 LUONNONSUOJELU Luhdasta on lapsuuden muistoja Koivumäen tila on lohkaistu 91 vuotta sitten Meritalon tilasta, joka oli Outi Rautalahden ja Anneli Gerber-Sainion isoäidin koti. Isoäiti Elvi Elg ja hänen miehensä Juho Einari Sainio muuttivat tilalle 1940. Naisten vanhemmat, Anssi ja Hilkka Sainio menivät 1952 naimisiin ja jatkoivat siitä lähtien maanviljelijöinä Koivumäen tilan pellon- ja metsänhoitoa. - Muistamme lapsuudesta, kuinka kävimme luhdassa retkillä, ja isä kalasti siellä rysällä. Vesi nousi siihen aikaan Huhmarjoesta korkealle. Isä sitä kuivatti 60-luvulla ruoppaamalla vanhoja sivuojia. Muun muassa taivaanvuohen ääni on jäänyt sieltä mieleen, naiset muistelevat. Seutu on ollut kauan ihmisen asuttamaa. Vieressä olevalla Koivumäen tilan pellolla on ollut kivikautinen asumus. Se löydettiin Länsiradan alle jäävän reitin arkeologisissa kaivauksissa. Metsiä hoidetaan normaalilla ja järkevällä tavalla Outi Rautalahti asuu Helsingissä ja hänelle Koivumäki on ympärivuotinen viikonloppuasunto. Anneli Gerber-Sainio asuu Sveitsissä ja viettää aivan Koivumäen naapurissa sijaitsevalla Rantakoivun tilallaan kolme kuukautta kesässä. Kaksikolla ja heidän perillisillään on Palajärven eteläpuolelle kymmeniä hehtaareja metsää. Metsänomistajina he kuvailevat suhtautumistaan metsänhoitoon normaaliksi ja järkeväksi. -Luonto ja monimuotoisuus sekä maiseman suojelu on tärkeää, mutta metsää on myös kaadettava, jotta se uudistuu. Luotamme metsänhoitoyhdistykseen ja teemme niin kuin he ehdottavat, kertoo Outi Rautalahti. - Yhteistyö on sujunut hyvin. Toiminta on ollut aktiivista. Kaikenlaista on tehty, istutuksia, harvennuksia ja hakkuita. Kiitos siitä Miikalle. - Käymme metsissämme usein kävelemässä, sienestämässä ja marjastamassa, kertovat Outi Rautalahti ja Anneli Gerber-Sainio. Koivuluhdassa on paljon mukavia yksityiskohtia, toteavat Outi Rautalahti, Anneli GerberSainio ja Miika Mantere. (lahokoivu) Mhy hakee luonnonsuojelualueen metsänomistajan puolesta Metsää haetaan luonnonsuojelualueeksi yleensä METSO-ohjelman kautta tai ELY-keskuksen aloitteesta. Maanomistaja voi tarjota metsäänsä suojeltavaksi joko pysyvästi luonnonsuojelualueeksi tai kymmeneksi vuodeksi ympäristötukisopimuksella. - Arvokkaat luontokohteet löytyvät yleensä metsäkäynnin yhteydessä, kertoo Mhy Länsi-Uusimaan metsäasiantuntija Miika Mantere. -Jos metsänomistaja innostuu suojeluajatuksesta, otamme yhteyttä ELY- tai Metsäkeskukseen ja teemme hakemukset. Metsänomistajien ei tarvitse tehdä muuta kuin olla halukas ja antaa suostumus. Luonnonsuojelualueita perustettaessa ELY-keskus arvioi alueen suojelukriteerit, tekee perustamisesta päätöksen ja maksaa korvauksen. -Suojelu on hyvä vaihtoehto silloin, kun metsän korjuu on hankalaa tai luontoarvoja on niin paljon, että laki kieltää hakkuut. Metsästä voi silloin saada jonkin verran tuloja suojelemalla sitä, kertoo Miika Mantere. Luhta Luhta eli vataja on tulvavaikutteinen suo, joka sijaitsee vesistön vaikutuspiirissä. Luhtia tavataan etenkin maankohoamisrannikolla, mutta myös järvien, jokien ja purojen tulvamailla. Luhtien puuntuottokyky on maan kosteuden vuoksi huono. Luhdat jaetaan puustoisiin luhtiin, pensaikkoluhtiin ja avoluhtiin, mutta samassa paikassa voi esiintyä kaikkia päätyyppejä. Luhdat ovat metsä- ja vesiekosysteemin vaihettumisvyöhykkeitä, joilla on hyvin suuri merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Luhtien ekosysteemit tarjoavat elinympäristön monille eläin- ja kasvilajeille.
14 METSÄKAUPPA Metsien myynnissä Mhy:n valttina alan tuntemus Etelä-Suomen Metsätiloilla on Mhy Länsi-Uusimaan alueella nyt kaksi metsäkiinteistöjen välittäjää, Esa Holappa ja Markku Kolehmainen Metsäkiinteistöjen myynnin voimavarat kasvoivat Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaan alueella vuodenvaihteessa, kun metsänhoitoesimies Markku Kolehmainen suoritti laillistetun kiinteistönvälittäjän LKV-tutkinnon. Kiinteistövälittäjiä on nyt kaksi. Puunkorjuuesimies Esa Holapalla on meneillään 13:s vuosi sivutoimisena kiinteistönvälittäjänä. Välitystoimintaa pyörittää metsänhoitoyhdistysten ja tuottajaliittojen omistama Etelä-Suomen Metsätilat LKV. Elokuun alusta alkaen omistava yhtiö fuusioituu Länsi-Suomen Metsätiloihin, mutta aputoiminimenä säilyy EteläSuomen Metsätilat. -Mhy:llä oli tarve jakaa Esan työmäärää ja minulla oli kiinnostusta laajentaa osaamistani, joten opiskelin viime syksyn kiinteistövälitystä ja -lainsäädäntöä ja läpäisin tutkinnon, kertoo Kolehmainen. -Emme ole aiemmin juurikaan markkinoineet välitystoimintaamme, koska meillä ole ollut mahdollisuutta hoitaa kovinkaan suurta toimeksiantojen määrää. -Periaatteessa voisin välittää myös asuntoja, mutta lähtökohtaisesti keskityn metsäkiinteistöjen välitykseen, johon minulla on enemmän asiantuntemusta ja tietotaitoa. Metsäkaupassa on nyt myyjän markkinat Metsätilat-ketjun tarjoaman välitystoiminnan valttina on alan tuntemus ja osaaminen. Metsäkauppojen perustana on maastossa tehtävä puuston määrän arviointi, jonka tekevät Mhy Länsi-Uusimaan metsäasiantuntijat. -Jos katsotaan viime kauden Metsistä saa parhaan hinnan, kun asialla ovat alan asiantuntijat ja tarjouskilpailu on laaja, kertovat metsäkiinteistöjen välittäjät Markku Kolehmainen ja Esa Holappa.
15 METSÄKAUPPA myyntitilastoja, on Metsätilat.fi:n kautta myytyjen kiinteistöjen keskihinta reippaasti korkeampi kuin mitä maanmittauslaitoksen tilastoissa. Suurin syy on laaja tarjouskilpailu, kertoo Holappa. Metsätiloilla on ollut pitkään hyvä kysyntä ja myyjän markkinat. - Ostajaehdokkaita oli muutamia vuosia sitten jopa 30 myytävää kiinteistöä kohti. Edelleenkin kilpailu on kova, vaikka tarjouksien määrä on laskenut alle kymmeneen. - Hinta on ollut viime vuodet korkealla. Suurin syy on kilpailutilanne ja tarjonnan vähäisyys. Meidän mittariemme mukaan tarjoukset ovat olleet yli metsäarvion käyvän arvon. Metsä kiinnostaa sijoituskohteena. Mhy Länsi-Uusimaan alueella viime vuonna tehtiin kahdeksan metsäkauppaa ja keskihinta oli peräti lähes 10 000 euroa hehtaarilta. - Kauppamäärä on ollut kymmenen paikkeilla vuosittain. Viime vuonna oli Lohjan, Vihdin ja Karkkilan alueella oli harvinaisen hyviä kohteita. Hintaan vaikuttaa pääasiassa puun määrä, kertoo Holappa. Hoitamatonta metsää ei kannata omistaa Vuodesta 2017 alkaen Länsi-Uudellamaalla toiminut Markku Kolehmainen on jo ehtinyt kääriä hihat uudessa sivutoimessaan. -Ensimmäinen toimeksianto alkaa olla kaupantekopäivän sopimista ja kauppakirjojen allekirjoitusta vaille valmis. Metsätilan myyntiä harkitsevan ei tarvitse kauaa ihmetellä miten toimia, jos ottaa yhteyttä metsänhoitoyhdistyksen välittäjiin. - Alueen metsäasiantuntija tekee tila-arvion, jossa selviää mm. kohteen käypä arvo. Tämän jälkeen me teemme asiakkaan kanssa toimeksiantosopimuksen kohteen välityksestä. - Metsätilat ovat jo pitkään menneet hyvään hintaan kaupaksi, joten jos ei ole syystä tai toisesta ole halua itse hallinnoida metsäomaisuuttaan, on myyminen varteenotettava vaihtoehto. Metsätilat LKV:n kautta järjestetään myös kaupanvahvistaja ja kauppakirjojen laadinta sekä apua veroasioiden hoitoon. Myyjänä usein perikunta tai iäkäs omistaja Metsätiloja myydään useastakin syystä, mutta kaksi tapausta nousee esiin Esa Holapan mukaan. - Perikunnat myyvät, koska ketään ei kiinnosta metsätilan ylläpito. Jos metsän omistaja on iäkäs, eivätkä perilliset ole kiinnostuneita, on järkevää muuttaa metsä rahaksi, toteaa Holappa. Pusulan kirkonkylän vierestä metsää 15 hehtaaria mökkinsä ympäriltä myynyt pertteliläinen Reijo Lehtoranta on tyypillinen metsän myyjä. - Ikää on jo 73 vuotta, ja metsänhoito alkaa olla riippakivi. Pusikoituva metsä pitäisi harventaa, mutta se jää uuden omistajan huoleksi, kertoo Lehtoranta. - Lapsia ei metsä kiinnosta ja he sanoivat, että pistäkää lihoiksi. Metsätilojen välittäjän Esa Holapan valinta oli Lehtorannalle helppo. - Totta kai, metsän myynti vaatii asiantuntemusta. Mututuntumalta ei voi myydä, on kaikenlaista paperityötä ja kommervenkkiä. Hinta oli käypä. Olen tyytyväinen, kertoo Reijo Lehtoranta. Viime vuoden lopulla LKV-tutkinnon suorittanut Markku Kolehmainen on tehnyt jo ensimmäiset metsäkaupat. Metsäkaupat 2024 Etelä-Suomen Metsätilat myyntimäärä 2230 ha, kauppoja 98. - Keskihinta metsämaalla 7834 €/ha, keskiala 22,76 ha. Mhy Länsi-Uusimaan alueella kauppoja 8. - Keskihinta metsämaalla 9733 €/ha, keskiala 34,6 ha. Maanmittauslaitoksen kauppahintatilaston mukaan keskihinta yksinomaan metsämaata sisältävillä yli 10 ha metsätiloilla Uudellamaalla 5996 €/ha, kauppoja 55.
16 4 parasta ja vaikuttavinta 30 vuotta täyttävä Suomen Metsäsäätiö edistää suomalaista metsäelin- keinoa rahoittamiensa hankkeiden kautta Suomen Metsäsäätiö on metsäelinkeinon puolestapuhuja. Metsäsäätiö myöntää apurahoja lasten ja nuorten, tutkimuksen, vaikuttajaviestinnän ja metsäluonnon hankkeisiin. Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson valitsi neljä suosikkiaan säätiön tukemista hankkeista. 1. Kaikki kuutoset metsään Metsäsäätiön juhlavuoden hanke Kaikki kuutoset metsään tavoittelee kokonaisen ikäluokan metsäretkien järjestämistä. Hanketta koordinoi Suomen Metsäyhdistys. ”Metsässä käyminen ei ole enää lapsille itsestään selvää, sillä yhä useampi asuu kaupungissa. Metsäsäätiön tuen avulla uudet sukupolvet saavat mahdollisuuden innostua metsistä”, Fredrikson sanoo. Muita merkittäviä koululaishankkeita on 4H:n koululaisten metsäpäivät, Metsävisa ja säätiön omat kuljetusapurahat. YHTEISTYÖ 2. TV-reality metsäalan ammattilaisista Huhtikuussa Nelosella ja Ruudussa alkanut seurantareality Savotta kertoo metsäammattilaisista. Fredriksonia viehättää sarjan lempeä kerronta. ”Pääsemme seuraamaan lähietäisyydeltä motokuskien, metsäasiantuntijoiden ja -yrittäjien elämää. Sarja tuo uudella tavalla esiin metsäalaa ja -elinkeinoa.” Metsäsäätiö rahoitti jo ohjelman pilottijaksoa. Tuki ratkaisi sen, että ohjelma saatiin valtakunnalliselle tvkanavalle. 3. Tutkimus nosti esiin hakkuuvuodon EU:sta Metsäsäätiön rahoituskohteissa on viime vuosina painottunut entistä enemmän tutkimushankkeet. Esimerkiksi professori Maarit Kallion vaikutusvaltainen hakkuuvuototutkimus osoitti EU:n metsä- ja ilmastopolitiikan haasteet (2024). ”Päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun tarvitaan jatkuvasti uutta tietoa”, Fredrikson muistuttaa. 4. Hiidenportti-verkkopeli villitsi Metsäsäätiö innostuu uusista avauksista. Aikaansa edellä oli Hiidenportti-verkkopeli (2001). CD-romilla julkaistu peli yhdisti metsätaloutta, kansanperinnettä ja sci-fiä. ”Hiidenporttia kysytään meiltä yhä, mutta romput ovat valitettavasti loppu. Metsäsäätiön sydän sykkii innovatiivisille hankkeille, jotka tavoittavat ihmisiä kullekin ajalle sopivalla tavalla”, Fredrikson sanoo. Parhaiden hankkeiden valinta oli vaikeaa. Esimerkiksi Metsäsäätiön rakastama puurakentaminen olisi ansainnut maininnan. Myös vaikuttajaviestinnän hankkeita on rahoitettu paljon. Varat kertyvät lahjoituksista Metsäsäätiön varat kertyvät pääosin vapaaehtoisesta menekinedistämismaksusta. Esimerkiksi 10 000 euron pystykaupassa metsänomistaja lahjoittaa Metsäsäätiölle 20 euroa (0,2 %) ja puunostaja saman summan. Lahjoitus on verovähennyskelpoinen.
17 MT LEHTI + DIGI 70€ /3kk Kestotilauksen 1. jakso (Norm. 91,50 €) JÄSENETU MT DIGI 40€ /3kk Kestotilauksen 1. jakso (Norm. 56,70 €) JÄSENETU Luotettavaa ja ajankohtaista asiaa painettuna kolme kertaa viikossa. Sovelluksella ja verkossa vaikka joka päivä MT.FI. Liitelehdet MT Metsä, Kantri ja MT Suomalainen Maaseutu luettavissa myös näköislehtinä. Metsänomistajan ja maaseudun yrittäjän paras tietolähde. Tilaa netissä! MT.FI/mhyjasen tai QR-koodilla Tarjous on voimassa 20.12.2025 asti. Metsälehti on suomalaisen metsän riippumaton äänenkannattaja, joka tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat. Nyt jäsenetutilaukseen kuuluu myös Metsälehti Digi (arvo 142,80 €) TILAA JO TÄNÄÄN: edutjasenelle.fi tai 09 315 49 840 Kerro soittaessasi, että teet MHY-jäsenetutilauksen. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? Polku omaan metsään VUODEN TILAUSJAKSO, 23 NUMEROA 95 € Norm. 170 €, etusi 72 € HUOM! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen!
18 Maailmanmestari Virna Pellikka opetti metsänomistajia suunnistamaan Kuuden ällän ylioppilas tavoittelee nuorten MM-mitalia ja menee armeijaan sekä lääketieteelliseen YHTEISTYÖ Suunnistuksen nuorten maailmanmestari Virna Pellikka (19) on pitänyt kuluneena keväänä Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaan metsänomistajille suunnistuskoulutusta. Karkkilan iltarasteilla olikin innokkaita kompassin käyttäjiä. -On kiva opetella kompassin käyttöä ja muistella kuinka päälle 20 vuotta sitten lasten kanssa kävimme Jokioisilla kokeilemassa suunnistusta, kertoi Vihdin Olkkalasta Osmo Keräsen kanssa tullut Anja Mikkola ennen kuin Mhy Länsi-Uusimaan yhteistyöurheilija Virna Pellikka avasi karttamerkkien ja kompassin saloja. - Iltarasteillahan suunnistajat katseleva hyviä marja- ja sienestyspaikkoja. Voihan sitä tutustua kaikenlaiseen mitä luonnosta löytyy. Liikumme metsissä ihan mieliksemme. Mitään sen kummempaa tavoitetta ei ole. - On kiva lähteä, kun tällaista tarjotaan. Osallistumme myös metsänhoitoyhdistyksen teatterimatkaan Vihdin kirkonkylän Kirkkoniemeen, jos sellaista tänä kesänä tarjotaan. Ymmärrän nyt kompassista ja kartasta Suunnistuksen opettaminen on Virnalle ennestään tuttua puuhaa. Lohjalainen kantaa vastuunsa myös seuratoiminnasta Hiidenkiertäjissä. Samana viikolla, kun torstaina olivat Karkkilan iltarastit, hän emännöi HiSuunnistuksen maailmanmestari, Lohjan Hiidenkiertäjien Virna Pellikka kertoi karttamerkeistä ja kompassinkäytöstä ennen kuin hän vei saukkolalaiset Mirja Frankbergin ja Lea Vaahteranoksan sekä vihtiläiset Anja Mikkolan ja Osmo Keräsen maastoon rastien etsintään.
19 YHTEISTYÖ Kin iltarasteja, jossa hän oli ratamestari. - Olen osallistunut seuratoimintaan, etenkin talkoisiin, jos aika on antanut myöten, kertoi Virna. Hän sai maastoretken jälkeen isot kehut saukkolalaiselta Mirja Frankbergilta. - Virna oli älyttömän hyvä opastaja, osaava ja miellyttävä. Vauhti oli sopiva ja reitti hieno. Hän otti koko ryhmän huomioon, kehui Frankberg. - Minäkin ymmärrän nyt kompassista ja kartasta. Osaan kääntää kartan kompassin avulla oikeaan asentoon maaston kanssa. -Innostuin suunnistuksesta. Metsässä ei tarvitse juosta, vaan voi liikkua omaan tahtiin, vaikka kaverin kanssa. -Tämä oli niin kiva kokemus, että yritän lähteä kiertämään viikkorasteja. Jatko-opastus olisi hieno juttu, Frankberg totesi. Ensimmäinen oma MM-mitali olisi hieno saada Virna Pellikalla on takanaan menestyksekäs kausi niin rasteilla kuin koulussakin. Viime kesänä hän sijoittui nuorten MM-kisoissa Tsekissä neljänneksi henkilökohtaisessa kisassa ja sai kaulaansa kultamitalin viestissä. Suomen mestaruuksia hän voitti kaksi ja sai yhden hopean Tänä vuonna hän on ehtinyt jo voittaa keskimatkan SMkultaa. Virna valmistui kevättalvella ylioppilaaksi helsinkiläisestä Mäkelänrinteen urheilulukiossa huipputuloksella, kuusi laudaturia ja yksi eximia. - Olen tyytyväinen tulokseen. Sain jo opiskelupaikankin Itä-Suomen lääketieteen laitokselle Kuopioon. Tänä kesänä Virnan päätavoite on 20-vuotiaiden nuorten MM-kilpailut kesä-heinäkuussa Italiassa. - Minua ei ole vielä kisoihin valittu, sillä katsastuksia on lisää edessä. Ensimmäisessä sprintin karsinnassa olin neljäs ja toinen. Se meni yllättävän hyvin, sillä sprintti ei ole päämatkani. - Jos pääsen MM-kisoihin, olisi hienoa saada henkilökohtainen MMmitali. Olen toiveikas haasteista huolimatta Haasteita on kuitenkin ollut. - Hyvä talvitreenikauden jälkeen on viime kuukausina pitänyt keventää palautumisongelman takia. Kokonaiskuormitus stressaavien ylioppilaskirjoituksien takia on ollut turhan kova. - Olen kuitenkin toiveikas. On viimeinen vuosi junioreissa ja mitä vain voi tapahtua. Virnalla alkaa lokakuussa mielenkiintoinen jakso elämässään. Hän menee lokakuussa armeijaan Santahaminan urheilujoukkoihin. - Kaveri kävi armeijan ja innostuin. Se olisi hyvä kokemus. Pitää varmaan tehdä voimatreeniä ennen sitä. - Varusmiespalveluksen haasteisiin pitää lähteä oikealla asenteella. Ei saa antaa periksi. Kaikki kokemukset kuuluvat siihen, pohtii Virna Pellikka. Mhy Länsi-Uusimaan yhteistyöurheilija Virna Pellikka menestyy urheilussa ja opiskelussa. Virnan viime vuoden MMkullan mitallikahvit juotiin Lehmijärven Hiki-rasteilla ja Virna ratamestarina vastasi myös pullatarjoilusta.
20 METSÄNHOITO Monimuotoinen metsä osa: Säästöpuut ja tekopökkelöt metsän monimuotoisuuden tukipilareina Oletko koskaan miettinyt, miten voit metsänomistajana edistää metsäsi terveyttä ja monimuotoisuutta yksinkertaisin keinoin? Säästöpuiden ja tekopökkelöiden jättäminen on tehokas tapa rikastuttaa metsäluontoa ja samalla parantaa metsän kestävyyttä. MTK:n ja SLC:n luonnon monimuotoisuuden tiekartta korostaa säästöpuiden ja tekopökkelöiden merkitystä osana kestävää metsänhoitoa. Kuvittele järeä kuusi alustiheikköineen tai vaikkapa ylväs haapojen ryhmä - juuri tällaisia arvokkaita elinympäristöjä lukuisille lajeille voit luoda säästöpuiden avulla. Mitä tämä tarkoittaa metsänomistajalle? Säästöpuut ovat puita, jotka jätetään hakkuun yhteydessä pysyvästi metsään kasvamaan, kuolemaan ja lahoamaan. Ne voivat olla eläviä, kuolleita tai kuolemassa olevia puita. Tekopökkelöt puolestaan tehdään katkaisemalla puunrunko 2–4 metrin korkeudelta, jolloin ne pikkuhiljaa lahotessaan jäljittelevät luonnollista lahopuuta. Säästöpuihin kannattaa kiinnittää huomiota jo taimikonhoitovaiheessa. Näin varmistat, että esimerkiksi haapoja ja muita monimuotoisuuden kannalta tärkeitä puulajeja löytyy jätettäviksi säästöpuiksi harvennusvaiheissa. Näillä toimenpiteillä lisäät lahopuun määrää metsässäsi, mikä on elintärkeää monille eliölajeille. Lahopuussa elää lukuisia hyönteisiä, sieniä ja mikrobeja, jotka puolestaan tarjoavat ravintoa ja pesäpaikkoja linnuille ja muille eläimille. On tärkeää huomata, että vanhoissa kuolleissa puissa ei ole merkittävää tuhoriskiä, joten niiden säästäminen on turvallista. Hyödyt ja vaikutukset Ekologiset hyödyt: Lahopuut tarjoavat elinympäristön noin 5 000 lajille, mikä on noin neljännes kaikista metsälajeistamme. Näihin kuuluu muun muassa kääpiä, kovakuoriaisia, sammalia, jäkäliä sekä kolopesijöitä, kuten tiaisia ja tikkoja. Lisäksi
21 METSÄNHOITO lahopuissa elävät pahimpien metsätuholaisten luonnonmukaiset torjujat, kuten muurahaiskuoriainen, joka syö kirjanpainajia. Taloudelliset ja käytännön hyödyt: Säästöpuiden jättäminen ei aiheuta merkittäviä kustannuksia metsänomistajalle, kun kustannusvaikutuksia madalletaan valikoimalla säästöpuiksi huonolaatuisia ja euroissa vähempiarvoisia puulajeja. Säästöpuista aiheutuva kustannus on 0,5-2 % bruttohakkuutulosta puulajista riippuen. Säästöpuiden jättäminen voi vähentää korjuukustannuksia, kun vaikeasti saavutettavia tai taloudellisesti vähäarvoisia puita ei tarvitse poistaa. Lisäksi monimuotoinen metsä parantaa metsän terveyttä ja kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Mahdolliset riskit: Metsänomistajien huolena saattaa olla, että kuolleet puut lisäävät tuhoriskiä. Kuitenkin tutkimukset osoittavat, että vanhoissa kuolleissa puissa ei ole merkittävää tuhoriskiä, joten niiden säilyttäminen on turvallista. Näin pääset alkuun Palauta mieliin PEFC-sertifikaatin vaatimukset: PEFC-metsäsertifiointi edellyttää, että metsätalouden toimissa jätetään säästöpuita, lahopuuta, riistatiheikköjä sekä tehdään tekopökkelöitä. Säästöpuiden valinta: Jätä hakkuun yhteydessä metsään esimerkiksi vanhoja, järeitä haapoja, raitoja tai muita lehtipuita. Suosi puita, joilla on erityistä merkitystä monimuotoisuudelle, kuten kolopuita tai palokoroisia puita. Säästä myös säästöpuuryhmän alikasvusto suojaksi eläimille. Tee tekopökkelöitä: Katkaise joitakin puita 2–4 metrin korkeudelta jäljitelläksesi luonnollista lahopuuta. Tämä on helppo ja edullinen tapa lisätä pystylahopuuta metsään. Jätä läpimitaltaan eri kokoisia puita tekopökkelöiksi. Jo läpimitaltaan 10 cm tekopökkelöt ovat hyödyllisiä esim. metsätiaisille. Sijoita puut oikein: Sijoita säästöpuut ja tekopökkelöt ryhmiin esimerkiksi vesistöjen suojavyöhykkeille tai vaikeasti uudistettaviin kohtiin, kuten kivikkoihin. Tämä helpottaa niiden säilyttämistä tulevissa hakkuissa ja tarjoaa paremman suojan eläimille. Kaatuiko säästöpuu seuraavassa myrskyssä? Älä huoli, sillä silloin säästöpuu toteuttaa tehtäväänsä vain hieman nopeammin. Säästöpuun perimmäinen tarkoitus on tuottaa ajastaan lahopuuta metsään. Sitä ennen se kaunistaa maisemaa ja tuottaa vaikkapa siemenmateriaalia tulevia sukupolvia varten. Älä siis tee kaatuneesta säästöpuusta polttopuita vaan jätä se toteuttamaan tärkeää tehtäväänsä. Tehtävälista – säästöpuut ja tekopökkelöt Jätä hakkuissa säästöpuita ja tee tekopökkelöitä. Suunnittele säästöpuiden ja tekopökkelöiden sijainti huolellisesti. Suosi säästöpuuryhmiä. Säästöpuut voit valita ja jättää jo taimikonhoitovaiheessa. Näin työ helpottuu seuraavissa työvaiheissa ja säästöpuut saavat varttua rauhassa toimien ensin suojatiheikkönä riistalle ja muille eläimille, ja myöhemmin kehittyvänä lahopuuna. Keskustele metsäasiantuntijan kanssa parhaista käytännöistä, jotka sopivat hakkuukuviollesi. Lue muista monimuotoisuustoimenpiteistä tiekartasta osoitteessa: https://www.mtk.fi/luonnon-monimuotoisuus
22 MHYP Teksti: Maria Latokartano METSÄNHOITO Ajallaan tehty taimikonhoito on yksi kannattavimmista investoinneista metsän tulevan arvokehityksen eteen. Sen vaikutukset näkyvät puustossa jo muutamassa vuodessa, ja hyödyt ulottuvat koko kiertoajalle. Hoidetusta taimikosta mitataan hurjia kasvulukuja. Esimerkiksi paksuuskasvu voi olla 30 % suurempi kuin hoitamattomassa taimikossa. Metsänomistajan tilipussia taimikonhoito lihottaa ensiharvennuksesta lähtien, sillä hoidetusta ensiharvennusikäisestä metsästä korjataan jo ensimmäiset tukit. Toisessa harvennuksessa puukauppatili voi olla kaksinkertainen, ja päätehakkuukohteelta tukkia kertyä rekkakuormallinen enemmän hoitamattomaan metsään verrattuna. Taimikonhoito ei pelkästään lihota metsänomistajan tilipussia, se myös saa rahat kilahtamaan tilille aikaisemmin. Taimikonhoito lyhentää metsän kiertoaikaa. Esimerkiksi hoidetussa tuoreen kankaan kuusikossa päätehakkuu voidaan tehdä jo 60 vuoden iässä. Hoidetusta metsästä tukkia kertyy aiemmin ja enemmän kuin hoitamattomasta. Päätehakkuussa ero hoidetun ja hoitamattoman metsän välillä on rekkakuormallinen. Muhkea tukkitili edellyttää, että taimikon varhaishoito on tehty ajoissa, sillä taimikonhoidon laiminlyöntiä ei voi korvata myöhemmin. Varmista tulevaisuuden puukauppa- tilit oikea-aikaisella taimikonhoidolla
23 METSÄNHOITO Varhaisperkaus kannattaa tehdä ajallaan Taimikonhoito tehdään yleensä kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen raivauskerta, eli varhaisperkaus, tehdään, kun istutustaimet ovat 0,5–1 metrin pituisia. Toinen raivauskerta, eli taimikonharvennus, on edessä, kun kuuset ovat 3-metrisiä ja männyt 5–6-metrisiä. Näistä kahdesta varhaisperkaus on vielä taimikonharvennustakin tärkeämpi. Se ei saisi viivästyä vuottakaan. Jos se tehdään liian myöhään, kasvutappiot voivat olla valtavat. Rehevillä mailla varhaisperkaus alkaa olla Länsi-Uudellamaalla ajankohtainen, kun istutuksesta on kulunut 4-5 vuotta. Taimikonharvennuksen aika on, kun kasvatettavat taimet ovat 8-12-vuotiaita. Taimikonhoitoa tuetaan Metkasta Taimikonhoitoon on mahdollista saada Metka-tukea 200 euroa hehtaarilta. Jos varhaisperkaus on ajanMhy.fi Metsässä hyvä 3 hyvää syytä Talous: saat vähintään 40 % enemmän hakkuutuloja tulevaisuudessa tukkipuuna Metsän elinvoima: puut järeytyvät saadessaan enemmän kasvuvoimaa ja -tilaa Ilmasto: taimikon varhaishoito on satsaus tulevaisuuden vahvempaan hiilinieluun Lisäksi voit huolehtia metsän monimuotoisuudesta jättämällä riistatiheiköitä, säästöpuita ja suosimalla sekametsää. Tilaa taimikonhoito: soittamalla omalle metsäasiantuntijallesi www.mhy.fi/lansi-uusimaa/yhteystiedot Hoidetaan yhdessä taimikot kuntoon Muista Metkatuki 200,-/ha Fakta: 5 askelta onnistuneeseen taimikonhoitoon 1 ) Ota yhteys metsänhoito- yhdistykseesi 2) Metsäasiantuntija arvioi hoidon tarpeen 3) Saat arvion tai tarjouksen hoitotyön kustannuksista 4) Mhy tekee työn ja hakee mahdolliset tuet 5) Metsänhoitoyhdistys valvoo laatua omavalvonnalla ja ulkopuolisen tarkastajan toimesta pistokokein kohtainen tänä vuonna, se kannattaa teettää mahdollisimman pian. Hoidon viivästyminen nostaa kustannuksia ja lisää kasvutappioita. Teetetyn työn kustannukset ovat verovähennyskelpoisia Omatoiminen taimikonhoito voi käydä metsänomistajalle mukavasta kuntoilusta, mutta omien voimavarojensa suhteen kannattaa olla realisti. Aloittelevalle raivaajalle puolikin hehtaaria päivässä on iso urakka. Haastetta lisää, jos metsä sijaitsee eri paikkakunnalla kuin missä itse asuu. Metsänomistaja voi vähentää taimikonhoidosta mhy:lle maksamansa maksut metsäverotuksessaan vuosimenoina. Verovähennyshyödyn ja Metka-tuen jälkeen oikeaan aikaan teetetyn taimikonhoidon hehtaarikustannus jää maltilliseksi. Mitä enemmän taimikonhoito viivästyy, sitä kalliimmaksi se tulee. Muutaman vuoden viivästys voi työn vaikeutuessa kaksinkertaistaa hoitotyön hinnan.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=