VUOSILUSTO

13 LUONNONSUOJELU Luhdasta on lapsuuden muistoja Koivumäen tila on lohkaistu 91 vuotta sitten Meritalon tilasta, joka oli Outi Rautalahden ja Anneli Gerber-Sainion isoäidin koti. Isoäiti Elvi Elg ja hänen miehensä Juho Einari Sainio muuttivat tilalle 1940. Naisten vanhemmat, Anssi ja Hilkka Sainio menivät 1952 naimisiin ja jatkoivat siitä lähtien maanviljelijöinä Koivumäen tilan pellon- ja metsänhoitoa. - Muistamme lapsuudesta, kuinka kävimme luhdassa retkillä, ja isä kalasti siellä rysällä. Vesi nousi siihen aikaan Huhmarjoesta korkealle. Isä sitä kuivatti 60-luvulla ruoppaamalla vanhoja sivuojia. Muun muassa taivaanvuohen ääni on jäänyt sieltä mieleen, naiset muistelevat. Seutu on ollut kauan ihmisen asuttamaa. Vieressä olevalla Koivumäen tilan pellolla on ollut kivikautinen asumus. Se löydettiin Länsiradan alle jäävän reitin arkeologisissa kaivauksissa. Metsiä hoidetaan normaalilla ja järkevällä tavalla Outi Rautalahti asuu Helsingissä ja hänelle Koivumäki on ympärivuotinen viikonloppuasunto. Anneli Gerber-Sainio asuu Sveitsissä ja viettää aivan Koivumäen naapurissa sijaitsevalla Rantakoivun tilallaan kolme kuukautta kesässä. Kaksikolla ja heidän perillisillään on Palajärven eteläpuolelle kymmeniä hehtaareja metsää. Metsänomistajina he kuvailevat suhtautumistaan metsänhoitoon normaaliksi ja järkeväksi. -Luonto ja monimuotoisuus sekä maiseman suojelu on tärkeää, mutta metsää on myös kaadettava, jotta se uudistuu. Luotamme metsänhoitoyhdistykseen ja teemme niin kuin he ehdottavat, kertoo Outi Rautalahti. - Yhteistyö on sujunut hyvin. Toiminta on ollut aktiivista. Kaikenlaista on tehty, istutuksia, harvennuksia ja hakkuita. Kiitos siitä Miikalle. - Käymme metsissämme usein kävelemässä, sienestämässä ja marjastamassa, kertovat Outi Rautalahti ja Anneli Gerber-Sainio. Koivuluhdassa on paljon mukavia yksityiskohtia, toteavat Outi Rautalahti, Anneli GerberSainio ja Miika Mantere. (lahokoivu) Mhy hakee luonnonsuojelualueen metsänomistajan puolesta Metsää haetaan luonnonsuojelualueeksi yleensä METSO-ohjelman kautta tai ELY-keskuksen aloitteesta. Maanomistaja voi tarjota metsäänsä suojeltavaksi joko pysyvästi luonnonsuojelualueeksi tai kymmeneksi vuodeksi ympäristötukisopimuksella. - Arvokkaat luontokohteet löytyvät yleensä metsäkäynnin yhteydessä, kertoo Mhy Länsi-Uusimaan metsäasiantuntija Miika Mantere. -Jos metsänomistaja innostuu suojeluajatuksesta, otamme yhteyttä ELY- tai Metsäkeskukseen ja teemme hakemukset. Metsänomistajien ei tarvitse tehdä muuta kuin olla halukas ja antaa suostumus. Luonnonsuojelualueita perustettaessa ELY-keskus arvioi alueen suojelukriteerit, tekee perustamisesta päätöksen ja maksaa korvauksen. -Suojelu on hyvä vaihtoehto silloin, kun metsän korjuu on hankalaa tai luontoarvoja on niin paljon, että laki kieltää hakkuut. Metsästä voi silloin saada jonkin verran tuloja suojelemalla sitä, kertoo Miika Mantere. Luhta Luhta eli vataja on tulvavaikutteinen suo, joka sijaitsee vesistön vaikutuspiirissä. Luhtia tavataan etenkin maankohoamisrannikolla, mutta myös järvien, jokien ja purojen tulvamailla. Luhtien puuntuottokyky on maan kosteuden vuoksi huono. Luhdat jaetaan puustoisiin luhtiin, pensaikkoluhtiin ja avoluhtiin, mutta samassa paikassa voi esiintyä kaikkia päätyyppejä. Luhdat ovat metsä- ja vesiekosysteemin vaihettumisvyöhykkeitä, joilla on hyvin suuri merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Luhtien ekosysteemit tarjoavat elinympäristön monille eläin- ja kasvilajeille.

RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=