3 Mitä järkeä on heittää metsän uudistamiseen sijoitetut rahat menemään? TOIMINNANJOHTAJALTA Suomen kestävän metsätalouden yhtenä peruspilarina on se, että metsikön päätehakkuun jälkeen metsä uudistetaan. Myös metsälaki edellyttää tätä. Pääosa uudistamisesta tapahtuu istuttamalla. Ensin maapohja muokataan, jotta taimilla olisi hyvät kasvuolosuhteet ja istutus helpottuisi. Sen jälkeen aukealle istutetaan kohteesta ja taimilajista riippuen 15002000 tainta hehtaarille. Nykyiset taimet ovat pitkälle jalostettuja nopeakasvuisia ja laadukkaita pottitaimia. Ammattimetsurit, metsänomistaja itse tai metsänomistajan omat talkooporukat tekevät tarkkaa istutustyötä, koska he tietävät, kuinka tärkeätä on tehdä työ kunnolla, jotta taimet lähtisivät varmasti kasvamaan. Usein metsänomistaja käy istutuksen jälkeen ihailemassa työnsä jälkeä ja tarkastaa, miten uudet puuaihiot lähtevät kasvuun. Jos taimia alkaa kuolla, metsänomistaja ottaa herkästi yhteyttä metsähoitoyhdistykseen ja reklamoi taimista. Tämä on ihan oikein, sillä joskus taimissa on taimitarhaperäisiä sairauksia ja tällöin taimitarha on korvausvelvollinen. Uutta taimikkoa voidaan käydä ihailemassa vielä muutama vuosi istutuksen jälkeen, mutta mitä sitten tapahtuu? Into loppuu tai asia unohtuu? Metsäkeskuksen tilastojen mukaan hoidon tarpeessa olevista taimikoista hoidetaan Uudellamaalla nykyisin vain noin kolmasosa. Taimikonhoidon rästit ovat niin isot, että jopa metsäteollisuus on ollut siitä huolissaan. Tilanne on pahin Etelä-Suomessa, koska rehevillä mailla vesakko kasvaa kaikkein nopeimmin. Metsänhoitoyhdistyksessä on tähän ongelmaan herätty, mutta tuntuu siltä, että taimikonhoitopalvelun myynti on vuosi vuodelta haastavampaa Anteeksi, että sanon tämän suoraan: Mitä ihmeen järkeä on laittaa rahaa maanmuokkaukseen ja metsän istutukseen jopa tuhansia euroja ja jättää sitten taimikko oman onnensa nojaan? On ihan sama, kuinka huonosti istutustyön tekee tai tekeekö ollenkaan, jos taimikko jää sitten muutaman vuoden päästä hoitamatta. Pahinta tässä toimintamallissa on se, että hukkaan heitetyt viljelyrahat moninkertaistuvat vielä vuosien saatossa ja tappio kasvaa. Yleensä hoitamattomasta taimikosta saadaan kyllä jonkinlainen metsä aikaiseksi, mutta ei varmasti sellaista, mitä istutusvaiheessa tavoiteltiin. Alkuperäiset jalostetut taimet jäävät vesakon jalkoihin ja metsästä tulee huonolaatuinen riukumetsä. Harvennusleimikkoa on vaikea myydä, koska harvennus vaatii työlään ja normaalia selvästi kalliimman ennakkoraivauksen ja silti runkojen järeys on pieni. Mototaksat perustuvat pääosin runkojen järeyteen, joten ostajat eivät maksa tällaisesta kohteesta hyvää hintaa, jos ylipäänsä tekevät ostotarjouksen. Oikea-aikainen taimikonhoito lisää puun määrää kiertoajan kuluessa keskimäärin kolmanneksella. Lisäys on suurimmaksi osaksi tukkipuuta, joten puunmyyntitulot kasvavat yli 40 prosenttia verrattuna hoitamattomaan taimikkoon. Taimikonhoidon laiminlyönti on todella kallis ”unohdus” ja väärä paikka säästää. Puun hinta on tällä hetkellä huippulukemissa ja energiapuuta lukuun ottamatta kaikilla puutavaralajeilla on hyvä kysyntä. Nyt olisi järkevää tehdä puukauppaa ja irrottaa metsikön järeimmistä osista varoja taimikonhoitoon. Kannattaa olla yhteydessä mhy:n metsäasiantuntijoihin. Onnittelen teitä, jotka ette ole unohtaneet taimikkoanne, vaan olette hoitaneet tai hoidattaneet sen hyvään kasvukuntoon. Uskon, että perillisenne kiittävät teitä vielä joskus. Kari Korpi
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=