1 2023 Metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsenlehti Hoitorästien suma kannattaa purkaa nyt s. 6-7 Miksi purkaa kuolinpesä s. 14-15 Metsäsuunnitelma tärkeä työkalu s. 12-13
2 Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2023 Vastaava päätoimittaja Hannu Justen Toimituspäällikkö Outi Grusander Ulkoasu Salon Seudun Sanomat Paino Newprint, Raisio ISSN 2323-9204 (painettu) ISSN 2323-9212 (verkkojulkaisu) Painosmäärä 8000 kpl Lehti luettavissa myös osoitteessa: mhy.fi/lounametsa Kannen kuvassa Satu Lainio ja Jaakko Nyrhinen kuvaaja Outi Grusander Seuraava lehti ilmestyy 10/2023 Jäsenlehti 1/23 PEFC/02-44-02 SISÄLTÖ Ostamme energiapuuta Nyt on kannattavaa laittaa nuoret metsät kuntoon. Ota yhteyttä metsäasiantuntijaamme. Autamme oikean korjuutavan valitsemisessa mhy.fi/lounametsa/yhteystiedot LOUNAPUU OY | lounapuu.fi Mhy.fi/lounametsa Kokopuukorjuuseen: pellonreunoja ja teiden varsia kaivinkoneille, nuoria metsiä ja maisema-alueita kone- ja metsurikorjuuseen. Hakkuutähteitä päätehakkuualoilta: yli 1,5 ha päätehakkuut. Hankintakaupalla tienvarresta: kokopuuta (runko + oksat), karsittua energiapuuta, oksa- ja latvusmassaa. Tienvarressa luovutettavat ja haketettavat energiapuuerät eivät saa sisältää epäpuhtauksia, kuten juuripaakkuja, maata, rautaa, muovia, rekennusjätettä tms.Varasto ei saa olla sähkölinjojen alla, vaan sen täytyy sijaita tien tai pellon reunassa. 3 Turvataan yhdessä metsien tulevaisuus 4 Uutispalat 6 Hoitorästien suma kannattaa purkaa nyt 8 Näin hakkuiden ja korjuun laatu varmistetaan 10 Puukaupassa hyvät näkymät 12 Metsäsuunnitelma - tärkeä työkalu Naantalin kaupungille 14 Miksi purkaa kuolinpesä? 16 Viljelypakurilla tuottoa rääseiköistä 18 PEFC-sertifioinnin noudattaminen hyvällä tasolla 20 Kunnostusojituksella ja lannoituksella metsä kasvaa 22 Valtion yksityistieavustuksiin roima korotus 24 Kotimainen puu on kriisinkestävää energiaa 26 Metsänomistajien puolustamisessa paljon pelissä 28 Jäsenedut 29 Tapahtumakalenteri 30 Yhteystiedot
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2023 3 Turvataan yhdessä metsien tulevaisuus Metsien kasvusta ja niiden käytöstä keskustellaan yhä useammin julkisuudessa. Ilmastopaneelin asiantuntijat esittävät jopa hakkuiden rajoittamista hiilensidonnan ja -varastoinnin lisäämiseksi. Suomalaiset metsät toimivat edelleen tehokkaina hiilinieluina ja ne sitovat merkittävän osan Suomen hiilipäästöistä. Suomen metsissä kasvanut ja niistä korjattu puutavara on myös Suomen vientiteollisuuden tärkein kotimainen raaka-aine. Puu tulee olemaan myös pitkälle tulevaisuuteen erittäin merkittävässä osassa suomalaisten kotien lämmityksessä. Me metsänomistajat olemme hoitaneet metsiämme hyvin viimeisten vuosikymmenten aikana. Metsien kasvu on lisääntynyt ja metsien puumäärä on kasvanut, jonka tuloksena myös hakkuumahdollisuudet ovat jatkuvasti lisääntyneet. Kuitenkin Luken tutkijat havaitsivat, että vuonna 2021 metsien kasvu on hidastunut. Metsät tarvitsevat aktiivista ja hyvää hoitoa Jotta metsien kasvua voidaan edelleen lisätä, on meidän oltava aktiivisia metsiemme hoidossa. Metsän uudistaminen on hyvän metsänhoidon perusta, jossa tavoitteena on saada nopeasti hyvälaatuinen taimikko. Uudistamisessa kannattaa kuitenkin huomioida riittävä monimuotoisuuden vaaliminen. Useamman eri puulajin metsä kestää paremmin tulevaisuudessa erilaisia metsää uhkaavia riskejä – niin myrskyjä kuin tuholaisia. Taimikonhoito on yksi tärkeimmistä hyvän metsänhoidon tekijöistä. Luken tilastojen mukaan viime vuosina taimikonhoidon määrä on vähentynyt. Tästä kertonee myös se, että Kemera-määrärahoja on jäänyt käyttämättä. Oikealla ajoituksella arvopuuta Oikeaan aikaan tehty ensiharvennus on myös keskeisessä roolissa metsän kasvussa. Hyvin kasvavat metsät tuottavat arvopuuta ja ne sitovat myös enemmän hiiltä kuin hoitamattomat tiheiköt. Jos metsien hoitoon ei panosteta, on vaarana ajautua kierteeseen, missä puuston kasvu hidastuu ja sitä myöten myös tulevaisuuden hakkuumahdollisuudet sekä hiilensidonta vähenevät. Metsien hiilivarasto on vuosikymmenten hyvän metsänhoidon ansiosta kasvanut jatkuvasti ja metsät sitovat hiiltä edelleen huomattavasti enemmän kuin päästävät. Panostukset uuden puusukupolven aikaansaamiseen ja nuoren metsän hoitoon ovat pitkäaikaisia investointeja, jotka vaativat metsänomistajalta uskoa ennustettavan ja vakaan toimintaympäristön säilymiselle. Hakkuiden rajoittamisesta puhuvat eivät ymmärrä, että he ovat helposti murentamassa metsänomistajien tulevaisuuden uskoa. Metsähoitoyhdistysten palveluvalikoimasta löytyvät palvelut niin uudistamiseen, taimikonhoitoon kuin ensiharvennukseen. Kannattaa kysyä myös uusista ilmastokestävistä metsänhoitomenetelmistä, jotka voivat luoda myös uusia mahdollisuuksia metsänomistajalle hyödyntää metsiään. PÄÄKIRJOITUS Timo Junnila | hallituksen puheenjohtaja | Mhy Lounametsä | Puh. 0500 66 5918
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2023 4 Toimihenkilöuutisia Viime marraskuussa lisäresurssina Turku-tiimissä metsäasiantuntijan tehtävässä aloitti Jussi Heinonen. Hän on kotoisin Salosta ja valmistumassa metsätalousinsinööriksi. Jussi on lähtenyt liikkeelle kuljetuspuolelta ja hankkinut kannukset myös metsurina. Hän tykkää työskennellä omatoimisesti ja viihtyymetsässämyös silloin, kun aurinko ei paista pilvettömältä taivaalta. Harrastukset kuluvat monipuolisesti metsässä nekin: metsästystä ja kalastusta, juoksua, pyöräilyä, maastoautoilua ja kuntosalia. Terveisinä metsänomistajille Jussi haluaa kertoa: ”Metsurina työskennellessä eteen tuli usein kohteita, joissa taimikonhoito oli laiminlyöty täysin. Kallis uudistusinvestointi oli usein mennyt hukkaan, kun istutetut taimet olivat tukehtuneet kilpailussa. Raivaussahatyö on myös sitä kalliimpaa mitä myöhemmin se tehdään, joten olemalla ajoissa säästää myös rahaa!” Mhy Lounametsä valmistautuu kiireiseen vuoteen. Tiimeihin palkattiin lisää metsäasiantuntijoita. Tammikuussa Vakka-tiimissä metsäasiantuntijana aloitti Hanna Rautanen. Hänen tehtäviinsä kuuluvat metsänomistajien neuvonta, puukauppa ja metsänhoitopalveluiden myynti Mynämäen alueella. Luonteeltaan rivakka ja huumorintajuinen Hanna valmistui metsätalousinsinööriksi joulukuussa Evolta. Hannalla on myös asiakaspalvelutaustaa, sillä hän on ehtinyt työskennellä useamman vuoden kotikulmilla Kanta-Hämeessä myös kaupan alalla. Veto metsäalalle on kuitenkin sukuvika, sillä suvusta löytyy useampia metsäalalla työskenteleviä. Vapaa-ajalla Hanna viettää aikaa koiran kanssa treenaten tokoa ja metsäjälkeä. Kesät kuluvat retkeilyn merkeissä. Lisäksi Hanna onmukana yhdistystoiminnassa, pääosin webmasterina sekä somegrafiikoiden tekijänä. Hanna odottaa innolla tutustuvansa alueensa metsänomistajiin. Myös hän kantaa huolta taimikonhoidosta, ja kannustaa: ”Oikea-aikainen hoito on investointi tulevaisuuteen!” UUTISPALAT Koonnut: Outi Grusander Mene osoitteeseen www.omametsa.fi Luo tunnukset palveluun. Rekisteröidy sähköpostilla ja luo salasana. Saat vahvistuslinkin sähköpostiisi. Lue ja hyväksy palvelun käyttöohjeet. Näin otat palvelun käyttöön: 1. 2. 3. 4. 5. OmaMetsä on metsänomistajan sähköinen palvelukanava
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2023 5 UUTISPALAT Metsänhoitoyhdistysten yhtenä tärkeänä tehtävänä on auttaa metsänomistajia hoitamaan metsiään taloudellisesti kannattavasti ja kestävästi sekä opastaa ihan käytännönmetsänhoidossa. Vuosittain Mhy Lounametsän työnäytöksiin, webinaareihin ja koulutuksiin osallistuukin satoja innokkaita metsänomistajia. Sahakursseilta varmuutta työskentelyyn Metsänomistajien sahankäyttöön saatiin lisäoppia helmikuussa, jolloin järjestettiin Paimiossa Ammattiopisto Livian kanssa yhteistyössä raivaussahakurssi. Nyt alkuvuodesta puolestaan opeteltiin moottorisahatyöskentelyä Sata-tiimin alueella Rauman suunnalla. Ennen kuin päästään metsään harjoittelemaan, käydään läpi hieman teoriaa ja miten sahan kanssa toimitaan turvallisesti. Turvallisuutta ei voi koskaan liiaksi painottaa. Lisäksi opitaan sahan huoltoa. Maastossa harjoitellaan käytännössä kaatotekniikoita ja sahan käyttöä. Lisäksi koulutuksissa käydään usein läpi myös esim. katkontaan, metsänhoitoon, sertifiointiin liittyviä asioita. Molempiin sahakursseihin osallistui niin miehiä kuin naisia. Toisilla oli ennestään jo kokemusta ja osa lähti aivan alkeista. Erityisesti raivaussahakursseille on tilausta. Yhdelle kurssille ei kuitenkaan voida ottaa kovin montaa osallistujaa kerralla. Tällä varmistetaan, että voidaan antaa yksilöllistä opetusta, ja pääsee oikeasti käytännössä kokeilemaan. Metsänomistajat innokkaina opissa – sahakurssit kiinnostavat Teksti: Outi Grusander Moottorisahakurssilla helmikuussa Mhy Lounametsän jäsenet oppivat kaato- ja karsintatekniikkaa. Sahaamiseen saatiin varmuutta, eikä se pelottanut enää lainkaan. Paimion metsissä metsänomistajat pääsivät harjoittelemaan viime vuoden lopulla käytännön raivausta erilaisilla taimikonhoitokohteilla. Kurssi sai paljon kiitosta, ja niitä toivottiin lisää. Työnäytökset ovat yksi mainio keino tutustua metsänhoidon vaihtoehtoihin ja erilaisiin korjuutapoihin, ja samalla voi kysellä asiantuntijoilta kaikkea omaan metsään liittyvää. Viime vuoden suosituin näytös järjestettiin Paimion ja Salon rajalla Hajalassa, jossa Mhy Lounametsä esitteli siirtelykaatoa sekä haketusta. Tapahtuma keräsi noin 200 osallistujaa. Ilkka Vuoristo Jyri Heinonen Tapani Holmijoki
6 Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2023 METSÄNHOITO Lämmin talvi ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että energiapuusta on niukkuutta. Korvaamme tuontipuun ja turpeen alasajon aiheuttamaa lovea. Yhtälöä ei helpota myöskään kuitupuun erinomainen kysyntä. Lämmittäjälle tämä tietää merkittävää kustannusten nousua kohoavana kaukolämmön tai klapin hintana. Metsänomistajalle tilanne on herkullinen. Aiemmin muuttumattomana pidetty kuitupuun hinta on herännyt horroksestaan, kun energiapuu on luonut pienpuumarkkinoille aitoa kilpailua. Rannikolla kilpailuun omaan mausteensa tuo vielä aktiivinen satamatoiminta, joka mahdollistaa samoille puille kolmannen markkinan. Tarkkana tarjousten kanssa Pienpuun kysynnän kasvu tuo markkinoille myös uusia toimijoita, kauppatapoja sekä aktiivista markkinointia. Tämä vaatii metsänomistajilta aiempaa parempaa tietämystä ja tarkkuutta, kun ostomies pyrkii kaikin konstein puukauppaan. Mittausmenetelmät ja Hoitorästien suma kannattaa purkaa nyt Metsänomistajille herkullinen tilanne Teksti: Valtteri Katunpää | Kuvat: Essi Lehtinen Lämmin talvi on suosinut lämpö- ja sähkölaskun maksajaa. Sähkön hinta on pysynyt kohtuullisena ja lämmön tarve normaalia talvea vähäisempänä. Energiapuuta on vastaavasti kulunut vähemmän, mitä pakkasilla. Lauha sää on toisaalta tuonut ongelmia korjuu- ja toimitusketjuun, kun routaa ei metsissä ole. Lounametsän alueella on mahdollista hyödyntää uutta Risupetoa eli energiapuukouraa, jolla saadaan kaikki energiapuu taimikoista ja ensiharvennuksilta hyötykäyttöön.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2023 7 METSÄNHOITO yksiköt sekoittuvat ja samalla luvataan kuu ja tähdetkin taivaalta. Metsänhoitoyhdistyksissä on hyvä tietämys paikallisesta puukaupasta ja puolueettomana tahona halua jäseniämme palvella. Saamasi tarjous on järkevää käydä läpi asiantuntijan kanssa, joka on metsänomistajan, puiden myyjän, puolella. Nyt myös harvennushakkuilla on merkittävästi aiempaa suurempi taloudellinen painoarvo. Samanaikaisesti niistä tehtävien tarjousten kirjo on kasvanut. Vaikka puusta saa nyt harvennuksilta aiempaa paremman tuoton, ei huolellisesti suoritettua korjuutyötä saa sivuuttaa, sillä huonosti tehty harvennus syö tulevaisuuden päätehakkuutuloja. Korjuuseen uusia vaihtoehtoja Hoitorästeistä on pitkään puhuttu ja niitä on paljon ympäri Suomen. Alueellisesti vaihtelua on paljon, sillä jossakin kunnassa yleinen metsänhoidon taso on korkeampi kuin toisaalla. Yhteinen nimittäjä hoitorästeille on ollut kuitenkin niiden kuntoon laittamisen kova hinta. Raivaussahatyönä näiden 8–12 mpitkien läpipääsemättömienmetsiköiden raivaus voi maksaa jopa 1000 €/ha. Vastaavasti energiapuuksi korjaaminen on ollut kallista suhteessa hakkeesta saatavaan tuloon. Myös energiapuun kysyntä on ollut osassa maata heikkoa, eikäole sitenkannustanut rästien kuntoon laittamisessa. Energiapuun hinnan nousun myötä mahdollisuudet rästien purkuun ovat aiempaa paremmat, kun puusta saatava tulo kattaa entistä paremmin korjuukulut. Kysynnän ja tarjonnan laki pätee myös hoitorästien purkuun. Lounametsä on pyrkinyt lisäämään nuorten metsien hoitoa jo usean vuoden ajan vaihtelevin tuloksin. Korjuuta on tehty Fixterillä, miestyönä siirtelykaatona sekä erilaisilla giljotiinikoneilla. Fixterin taru päättyi kalliina ja tehottomana. Siirtelykaadossa tekijöiden vaihtuvuus on ollut suurta, mutta työlaji pyritään kuitenkin vakiinnuttamaan yhdeksi nuoren metsän hoidon toteutusvaihtoehdoksi. Erilaisia giljotiinikouralla varustettuja koneita on töissä useita ja niillä saavutetaan hyvä työnjälki harvennushakkuilla. Se onmenetelmistä perinteikkäin, ja samalla myös toimivaksi todettu. Energiapuun tarpeen kasvaessa olemme lisänneet urakoitsijoiden määrää jo usealla koneyksiköllä. Risupeto – tehokas energiapuupoimuri Viime vuoden lopulla tutustuimme uuteen korjuumenetelmään – Risupetoon. Risupeto energiapuupoimurin toiminta ja työnjälki vakuutti Lounapuu Oy:n hallituksen, joka päätti investoida kahteen laitteeseen. Investoinnilla uuteen tekniikkaan pyritään kasvattamaan nopeasti energiapuun korjuumääriä ja purkamaan hoitorästejä. Samalla luodaan työtä alueelle ja pystytään vastaamaan aiempaa paremmin kasvaneeseen energiapuutarpeeseen. Laitteet asennetaan vakiintuneiden sopimusurakoitsijoiden kaivinkoneisiin ja niillä pyritään tehostamaan energiapuun kokopuukorjuuta hoitamattomista nuorista metsistä. Tavoitteena on jättää käsitellyt metsät ennemmin ylitiheiksi kuin harvoiksi, jotta ne kestävät paremmin esimerkiksi lumituhoja. Samalla seuraava hakkuu on mahdollista tehdä nopeammin ja kertymä siitä on suurempi kuin harvaksi hakatuissa. Paikalliselta paikallisille Metsänhoitoyhdistys Lounametsän omistama Lounapuu Oy ostaa kilpailukykyiseen hintaan mhy:n jäsenten energiapuuta paikallisiin lämpö- ja voimalaitoksiin toimitettavaksi. Toimittamallamme energialla tuotetaan kaukolämpöä mm. Turun seudulle, Uuteenkaupunkiin, Mynämäelle ja Eurajoelle. Toimitusketjussa käytämme paikallisia urakoitsijoita, joiden kanssa yhteistyö on vakiintunutta. Pyrimme jatkuvasti kehittämään varastonhallintaamme ja toimintaamme, jotta voimme palvella jäseniämme entistä paremmin.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2023 8 LAADUNVALVONTA Metsänhoitoyhdistys Lounametsässä valvotaan puunkorjuun sekä muiden metsässä tehtävien töiden laatua säännöllisesti maastossa. Metsässä työskentelevät tekevät työstään omavalvontaa päivittäin ja toimihenkilöt tarkastavat työmaita viikoittain. Tällä varmistetaan, että työ on tehty ohjeiden ja suositusten mukaan, jolloin metsänomistajan etu toteutuu mahdollisimman hyvin eri kohteilla sekä puutavaran katkonnan että työnjäljenkin osalta. Työnjälkeä valvotaan tarkasti Puunkorjuun laadunvalvonnasta yhdistyksen omassa korjuupalvelussa vastaavat yhteisesti tutut yrittäjät sekä yhdistyksen omat toimihenkilöt. Hakkuukoneiden työnjälkeä valvotaan maastossa, ja puutavaran mittaa ja laatua seurataan myös toimistotyönä. Metsänhoitotöiden laadun tarkkailusta vastaavat metsäasiantuntijat sekä metsänhoidon operaatioasiantuntijat. Hakkuukoneen kuljettaja seuraa itse päivittäin tapahtuvilla satunnaisilla mittauksilla katkomiensa puiden mittatarkkuutta. Nykyiset hakkuukoneet ovat varsin tarkkoja. Lisäksi urakanantaja tekee systemaattisesti mittalaitteen tarkastusmittaukset ulkopuolisen mittaajan toimesta mittauslain edellyttämällä tavalla. Myös muiden metsässä tehtävien töiden laatua valvotaan. Työnjäljen valvontaan sisältyy esimerkiksi erilaisia koealamittauksia ja niiden pohjalta laskettuja asioita. Viime aikoina paljon puhututtanut harvennusjälki on yhdistyksemme korjuupalvelussa omienmittaustemme mukaan hyvä. Näin omavalvonta toimii Kaikissa työlajeissa on käytössä myös työn omavalvonta, jossa työn laatua valvoo työn tekijä itse. HakNäin hakkuiden ja korjuun laatu varmistetaan Metsänhoitoyhdistys valvoo metsänomistajan etua Teksti: Mira Sankkila | Kuvat Mira Sankkila
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2023 9 LAADUNVALVONTA kuukoneen kohdalla se tarkoittaa koneen säännöllisesti arpomia kontrollipölkkyjä, jotka mitataan manuaalisesti ja tätä tulosta verrataan koneen mittaamaan arvoon. Lisäksi hakkuukoneen kuljettaja tekee omavalvontaa jäävän puuston määrästä nuorenmetsänhoito- ja ensiharvennuskohteilla. Taimikonhoidossa taas metsuri sopivin välein ottaa työmaalta ympyräkoealan, jossa mitataan ympyrän säteen sisään jäävät taimet, ja niiden pohjalta tarkkaillaan jäävän ja poistuvan puustonmäärää hehtaarilla. Samoin toimitaan esimerkiksi kaivurimuokkauksessa, jossa puolestaan lasketaan tavallisesti kaivurin puomin muodostaman ympyrän sisään jäävät muokkausjäljet. Työnjäljen valvonta sekä tekijän itsensä toteuttamana että urakanantajan toimesta on olennainen osa työketjua. Maaseudun Tulevaisuus Kavastontie 120, 25460 Kisko Pekka Uusitalo, puh. 0500-636983 pekka.uusitalo@puut.fi www.puut.fi PUUT - taimitarha Metsäpuiden TAIMIA tarpeesi mukaan
10 Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2023 JOHTAJALTA Asioita on läntisessä maailmassa totuttu jakamaan kovin karkealla lajittelulla hyviin ja pahoihin. Vasta suuri mullistus saattaa järisyttää vanhoja arvomaailmoja. Näin tapahtui viime vuonna, kun Suomenkin lähes ihmisiän kestänyt tasapainoilu ja myötäily itänaapuriamme kohtaan loppui. Esimerkiksi puolustusmäärärahat ja asejärjestelmähankinnat nousivat ns. hyviksi asioiksi monien niidenkin mielissä, jotka aiemmin olivat halunneet puolustusmäärärahojen supistuksia. Suorat vaikutukset osuivat talouteen keskinäisen kaupan alasajona. Kansalaiset ja yritykset saivat tuta rajun energianhinnan nousun vaikutukset. Energiaa sentään on riittänyt. Voinee siis sanoa huoltovarmuuden ja sopeutumisen olevan hyvää luokkaa Suomessa. Metsäalaankin inflaatio ja kustannusnousu on iskenyt, vaikka kokonaisuudessaan metsästä tehtiin viime vuonna huipputuloksia. Metsänomistajille viime vuosi oli hyvä puun hyvän kysynnän ja hinnannousujen vuoksi. Korjuukelitkin suosivat suurelta osin toisin kuin nyt vuodenvaihteen jälkeen. Bioenergian varaan on laskettu Suomessa paljon fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen korvaamista. Energiapuun kysyntä hypähti etuajassa suuremmaksi kuin tarjonta ja ainakin lounaisessa Suomessa alkavat tarjonnan rajat tulla vastaan Venäjän puun tuonnin loputtua. Puuta saa rahalla Puuenergian saatavuutta saattavat rajoittaa rajallisten metsävarojen lisäksi uhkakuva metsän käytön rajoituksista ja teollisuuden aina esiin nostama korkeamman jalostusasteen käytön etuoikeus puuhun. Vientitulot ovat toki Suomelle elintärkeitä mutta niin on kotien lämmityskin. Kaikkien kolmen metsäteollisuusfirman tulokset ovat huippuluokkaa ja helposti voi päätellä, että maksuvaraa kuitupuusta on hurjasti enemmän kuin mitä siitä maksetaan. Puuta saa ostamalla rahalla eikä metsäteollisuus tarvitse siihen avuksi politiikkaa, mikä ohjaa puuvirtoja heille. Nuoret metsät kuluerästä tuottavaksi Nuorissa metsissä on energiapuupotentiaalia, minkä hyödyntämiseksi Lounametsässä ja Lounapuussa on kokeiltu uusiakin korjuutapoja. Nuorten metsien kunnostus on muuttunut metsänomistajille kuluerästä mahdolliseksi kantorahatuloja tuottavaksi puunkorjuuksi. Oleellinen asia kannattavuudessa on riittävän suuri kertymä kohteelta – oikea korjuutapa ja osaavat tekijät. Resurssipula erityisesti harvennuksia taitavista yrittäjistä ja kuljettajista on tällä hetkellä pahin pullonkaula. Kaikki kustannukset ovat nousseet. Toivottavaa on, että inflaatio hidastuu ja tilanne vakiintuu, jolloin tulevaisuuden ennustaminen hieman helpottuisi.Viime vuonna tavaksi tuli neuvotella kaikista asioista usein ja lyödä hintoja lukkoon vainmuutamiksi kuukausiksi eteenpäin, koska olisi ollut uskaliasta lyödä hintoja kiinni pitkäksi ajaksi epävarmassa tilanteessa. Joka tapauksessa näkymät ovat hyvät ja kun sahatavarankin pohjahinnat on kerrottu ohitetun, kaikelle puulle riittää kysyntää. Hintaerot tarjouksissa voivat olla suuria ja erityisesti yksittäisten puutavaralajien osalta. Hakkuutähteiden hinnoitteluun ei ole standardimallia ja joka kaupassa onmetsänomistajan syytä tiedostaa mistä laskien ja mille puumäärälle kerrottu hintamaksetaan. Ostajilla on vapaat kädet hinnoitella eri puutavaralajien hinnat omalla tavalla ja metsänomistajalle ratkaisevaa on koko leimikon kaikista puista saatava yhteishinta. Teksti: Hannu Justen | johtaja Mhy Lounametsä Puukaupassa hyvät näkymät Santeri Laaksonen
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2023 11 Metsätilojen omistusjärjestelyt, tila-arviot ja perukirjoitukset. Näin sukupolvenvaihdos onnistuu sujuvasti! Mhy Lounametsän palvelut metsäomaisuuden hoidossa Metsässä hyvä Mhy.fi/lounametsa Maksuton alkukeskustelu 1 Metsäkiinteistösi arvonmääritys 2 3 4 Laskelmat eri vaihtoehdoista Asiakirjojen laadinta Asiantuntijamme kartoittaa toiveet, tarpeet ja mahdollisuudet. Asiantuntijamme arvioi metsätilasi ja tarvittaessa myös pellot sekä rakennukset. Päätöksenteon tueksi teemme selkeät laskelmat. Laadimme puolestasi eri tilanteissa tarvittavat asiakirjat olipa kyse sukupolvenvaihdoksesta, kaupasta, perukirjasta jne. Ota yhteyttä: 02 240 6000 lounametsa@mhy.fi
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2023 12 METSÄOMAISUUDEN HOITO Naantalin kaupunki tilasi Metsänhoitoyhdistys Lounametsästä metsäsuunnitelman viime vuoden kesällä, jota nyt ripeästi toteutetaan. – Metsäsuunnitelma antaa meille tärkeää tietoa metsien rakenteesta ja puustosta sekä oikeasta hoidosta monipuolisine karttatietoineen. Julkisen toimijan on tiedettävä, mitä omistaa. Suunnitelma kertoo mm. kasvupaikat, puustotiedot, kehitysluokat, ehdotukset hoitotöistä ja hakkuista aikatauluineen, kantorahatulot ja kustannukset. Lisäksi on kartoitettu arvokkaat luontokohteet, kuvailee Naantalin kaupungin apulaiskaupunginpuutarhuri Satu Lainio. Talousmetsät kuntoon luonto huomioiden Naantalin metsät ovat tyypillisesti karuja jamerimaiseman ympäröimiä. Metsät ovat olleet myös alttiita metsätuholaisille. Löytyy tosi vanhoja, mutta myös nuoria hoitamattomia metsiä. Selkeää talousmetsäaluetta on vähemmän. Tuotto-odotuksia talousmetsiin kohdistetaan, mutta metsätalouden lisäksi virkistyskäyttö on tärkeässä roolissa. Kaupungin omistuksessa olevat pikku saaret ja merenrantojen metsäalueet onkin haluttu jättää talousmetsäsuunnitelman ulkopuolelle. – Emme mene raha edellä. Maisemat ovat tärkeitä. Alueen ekosysteemiä halutaan kehittää monimuotoisuutta edistäen. Metsissä tehdään talousmetsille tyypillisiä toimenpiteitä, mutta ei samanlaisella tehokkuudella. Myös Metso-suojeluun on ehdotetMetsäsuunnitelma – tärkeä työkalu Naantalin kaupungille Teksti: Outi Grusander Kuvat: Jaakko Nyrhinen, Outi Grusander Naantalin kaupungin metsiä hoidetaan monitavoitteisesti huomioiden maisemalliset erityispiirteet, luonto- ja virkistysarvot sekä järkevä talousmetsien hoito. Viime lokakuussa uusittu metsäsuunnitelma on välttämätön apu yli 1000 hehtaarin metsäomaisuuden hoidossa. Metsäsuunnitelman ansiosta Satu Lainio tietää tarkkaan, minkälaisia metsiä Naantalin kaupunki omistaa. Jaakko Nyrhinen vastaa, että suunnitelma ja työt etenevät sovitussa aikataulussa.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2023 13 METSÄOMAISUUDEN HOITO tu alueita, jotka halutaan rauhoittaa kokonaan, jatkaa Lainio. Avohakkuita ei ole kiikarissa, sillä metsissä on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana tehty reippaasti hakkuita. Nuorenmetsänhoito- ja taimikonhoitorästejä sen sijaan on ehtinyt kerääntyä. – Seuraavien vuosien aikana keskitytään nimenomaisesti metsien hoitoon, missä huomioidaan niiden käyttötarkoitus ja tavoitteet sekä metsätyyppien vaatimukset. Oikealla ja ajantasaisella hoidolla metsät pidetään hyväkasvuisina, kertoo metsäsuunnitelman maastotöistä vastaava Mhy Lounametsän metsäasiantuntija, Jaakko Nyrhinen. Kaupungin metsät on luokiteltu viiteen luokkaan: arvometsät, lähimetsät, virkistysmetsät, suojametsät, ja talousmetsät. Naantalin kaupungin sivuille suunnitellaan eri metsäluokkien ja suojeluun tarkoitettujen alueiden merkitsemistä karttapalveluun, josta kuntalaiset voivat niitä tutkia. Hiilitase julkaistaan kevään aikana Metsäsuunnitelman yhteydessä Naantalin kaupunki teetti Mhy Lounametsän avustuksella myös hiilitaseen, mikä ei vielä jutuntekohetkellä ollut julkinen, mutta julkaistaan kevään aikana. Hiilitaseessa on laskettu kaupungin talousmetsien osalta hiiltä varastoiva puusto, maaperä sekä pitkä- ja lyhytikäiset puutuotteet. Puuston laskennassa puuston kasvusta vähennetään poistuma sisältäen hakkuut ja luonnonpoistuman. Hakkuissa kaadetuista puista on ilmaston kannalta hyvä tehdä pitkäikäisiä tuotteita kuten taloja tai huonekaluja. Maaperän osalta käytetään monimutkaisempi mallinnuksia ja kertoimia. Naantalin kaupungin lähimetsissä käynnistettiin hoitohakkuut. Sujuvuutta metsäomaisuuden hallintaan - me autamme! Tila-arviot Vahinkoarviot Veropalvelut Sukupolvenvaihdokset, laki-, ja veropalvelut, perukirjat, kaupanvahvistaja Sukupolvenvaihdos Pirjo Lönnqvist 040 766 9683 Timo Junnila 0400 328 882 Kari Laiho 0440 722 070 Tapani Holmijoki 0400 824 201 Erkko Koivurinne 0500 812 792 Tila-arviot, vahinkoarviot, metsäsuunnitelmat Sata-tiimin alue Tila-arviot, vahinkoarviot, metsäsuunnitelmat Vakka-tiimin alue Tila-arviot, vahinko-arviot, metsäsuunnitelmat Turku-tiimin alue, KiAT Kiinteistönvälitys, sukupolvenvaihdokset, perukirjat LKV, KiAT, kaupanvahvistaja Länsi-Suomen Metsätilat Kiinteistön kauppa/lahja Omistusjärjestelyt Mhy.fi/lounametsa Asiakirjat
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2023 14 METSÄOMAISUUDENHOITO Vaikka kuolinpesän jakamiselle ei ole annettu mitään aikarajoja, kannattaa kuolinpesä purku tehdä viimeistään silloin, kun ensimmäisen polven osakkaat ovat vielä oikeustoimikelpoisia eikä kuolinpesän sisälle ole syntynyt kuolinpesiä. Puukauppa ei onnistu ilman osakkaiden yksimielisyyttä Enemmistöperiaate ei toimi kuolinpesän päätöksenteossa, sillä kaikki päätökset edellyttävät yksimielisyyttä. Eripuraa saattaa syntyä, jos yksi haluaa tehdä puukauppaa, toinen suojella metsät ja kolmatta ei kiinnosta vähääkään. Jos puuta aiotaan myydä, kaikkien osakkaiden allekirjoitukset tarvitaan sopimukseen. Verotus ei suosi kuolinpesiä Kuolinpesän metsäomistuksessa on tuloverotukseen ja omistajanvaihdoksiin liittyviä verotuksellisia haittoja yksin- tai yhtymäomistukseen verrattuna. Kuolinpesä on erillinen verovelvollinen eli metsätalouden tuloja ei jaeta osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen. Jos kuolinpesän metsäomistus on 10 vuotta tappiollista, jäävät tappiot hyödyntämättä, ellei pesällä ole muita pääomatuloja, joista tappion voisi vähentää. Itsenäisenä verosubjektina kuolinpesässä pääomatulojen korkeampi verokanta (34 %) ylittyy herkemmin kuin esimerkiksi yhtymämuodossa toimien. Tapoja purkaa kuolinpesä Kuolinpesä voi myydämetsäomaisuutta joko ennen kuolinpesän jakoa tai vasta pesän jaon jälkeen. Jos metsätila myydään ennen jakoa, on kuolinpesä verovelvollinen eli osakkaat yhdessä vastaavat veroista riippumatta itse kunkin perintöosuuksista. Metsäyhtymän perustaminen Jos osakkaat pystyvät sopuisiin päätöksiin, eivätkä halua ottaa yksin metsistä vastuuta, on metsäyhtymä hyvä vaihtoehto. On usein taloudellisestikin kannattavampaa hoitaa isompia metsäaloja kuin pilkottuja. Kun kuolinpesässä tehdään ensin murto-osainen jako metsäyhtymäksi, tulee metsätilan kaupasta saatava tulo jaettavaksi kullekin osakkaalle osuutensa mukaisesti. Myös luovutusvoiton verosta kukin vastaa vain omalta osaltaan. Kuolinpesän luovutusvoittoveron määrään vaikuttaa hankintameno mm. perukirja-arvo, perinnönjättäjän kuolinhetki, lesken rooli kuolinpesässä, ositus, metsätilan mahdollinen osaomistus sekä puolisoiden avio-oikeus ja avioehtosopimus. Myyjinä voi olla myös sisäkkäisiä kuolinpesiä, jolloin luovutusvoitto ja verotus jakaantuu pesille erikseen. Kuolinpesä voidaan muuttaa pesän osakkaiden yhtymäksi ositus – ja perinnönjakokirjalla. Tällöin samat osakkaat jatkavat omistusta verotusyhtymänä – kannattaa muistaa, että myös yhtymässä päätöksiä tehdään yksimielisesti. Välittömästi perinnönjakosopimuksen allekirjoittamisen jälkeen osakas voi myydä oman yhtymäosuutensa vapaasti ja osakkaat voivat tehdä yhtymäosuuksien kauppoja keskenään. Vastikkeellisista kaupoista syntyy metsävähennysoikeutta. LähisukuMiksi purkaa kuolinpesä? Teksti: Pirjo Lönnqvist Kuolinpesät omistavat Suomen yksityismetsien pintaalasta yli miljoona hehtaaria. Vanhimmat kuolinpesät ovat 1800-luvulta, ja niissä on satoja osakkaita. Metsätaloudellisesta näkökulmasta tällainen kuolinpesä on täysin toimintakelvoton.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2023 15 METSÄOMAISUUDENHOITO laisluovutuksissa ei synny luovutusvoittoveroseuraamusta, jos edellisestä luovutuksesta yli 10 vuotta. Jako osakkaille Kuolinpesän metsät voidaan myös jakaa siten, että jokainen saa oman metsäpalstan. Tämä ei useinkaan ole järkevää, koska metsät pirstaloituvat. Pienellä palstalla metsätalouden harjoittaminen ei ole yhtä taloudellista. Jos kuolinpesässä on useita omaisuuslajeja, voidaan sopuisasti jako tehdä siten, ettämetsätilan saa siitä kiinnostunut osakas, jamuut osakkaat vastaavasti muuta omaisuutta. Mahdollinen tasoitus voidaan hoitaa tarvittaessa pesän ulkopuolisin varoin. Mikäli sovintojakoon ei päästä, voi kuka tahansa osakas hakea pesänjakoa käräjäoikeudelta. Tähän prosessiin kuluu monesti viisinumeroinen summa euroja, mutta sekin on usein parempi vaihtoehto kuin toimimaton kuolinpesä, jonka metsät pusikoituvat hoitamattomina. Tilan arvo laskee, eikä kukaan osakkaista hyödy omistusosuudestaan. Myynti ulkopuoliselle Jos kukaan osakkaista ei ole kiinnostunut metsäomistuksesta, kannattaa metsätila laittaa myyntiin. Eurot ovat helpommat jakaa tasan eikä arvostusongelmia synny. Metsätiloilla on edelleen hyvä kysyntä. Luovutusvoitosta maksetaan luovutusvoittoveroa, mutta yli 10 vuotta vanhat kuolinpesät voivat perukirja-arvon ( ja myyntikulujen) vaihtoehtona vähentää 40 prosentin hankintameno-olettaman. Tuoreessa kuolinpesässä voidaan myös hakea perintöverotuksen oikaisua ja siten välttyä luovutusvoittoverolta. Etenkin lähisukulaisten muodostamissa kuolinpesissä oikaisun haku kannattaa, sillä perintövero on huomattavasti vähemmän kuin luovutusvoittovero. Yhteismetsä Metsät voidaan liittää myös alueelliseen yhteismetsään, jos metsien hoitaminen ja paperityöt koetaan työlääksi esimerkiksi maantieteellisen etäisyyden takia. Yhteismetsään liitytään Maanmittauslaitoksen tekemällämaanmittaustoimituksella eikä liittyminen aiheuta veroseuraamuksia. Jos kuolinpesällä on useita satoja hehtaareita metsäomistusta, voidaan tietyissä tilanteissa harkita vaikkapa oman yhteismetsän perustamista. Apua vaihtoehtojen vertailuun Omistusjärjestelyt ovat usein monimutkaisia ja asiantuntija-apua kannattaa käyttää. Mhy Lounametsän metsäomaisuuden hallintaan perehtyneet toimihenkilöt avustavat vaihtoehtojen vertailussa, metsätilojen välityksessä ja tila-arvioissa sekä laativat tarvittavat asiakirjat huomioiden verotukselliset näkökohdat ja yksilölliset tilanteet. Ks. yhteystiedot lehden lopusta. ~~ Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV Anttilantie 4, Laitila | www.metsatilat.fi Palkkio 4,5 %, minimi 2 800 € (sis. alv.) tai sopimuksen mukaan. Ota yhteyttä! Erkko Koivurinne 0500 812 792 LKV, KiAT, kaupanvahvistaja Katso esitteet ja kaikki kohteet: www.metsatilat.fi Katso lisää kohteita verkosta! www.metsatilat.fi Metsänomistajien oma ja Suomen suurin välityspalvelu hoitaa maaseudun kiinteistöjen välitystehtävät. Myös perheen tai lähisuvun sisäiset omistajanvaihdokset ja muut omaisuudenhoitotehtävät ammattitaidolla ja kokemuksella. Metsätilat-ketju on Suomen kymmenen suurimman kiinteistönvälitystoimijan joukossa. Teimme viime vuonna 2200 kiinteistökauppaa ja Länsi-Suomessakin reilusti yli 600 kauppaa. Tunnemme markkinat ja meidät tunnetaan. Osaamme ja haluamme palvella! Metsäveroilmoitusten aikaan moni pohtii metsänomistuksensa tulevaisuutta. Jos haluat keskusteluapua asioiden punnitsemiseen ja ammattilaisen apua helpottamaan päätöksentekoa, niin ota yhteyttä Metsätilat-välittäjään. Tilavahti valvoo Rekisteröidy ja saat kiinnostavat kohteet sähköpostiisi. www.metsatilat.fi
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2023 16 16 METSÄOMAISUUDENHOITO Tutkimustulosten ja pakurin kasvatuskokeiluiden myötä kiinnostus pakurin keinokasvatukseen on noussut. Käävästä löytyy useita lääkinnällisesti vaikuttavia ainesosia, jotka ehkäisevät tulehduksia, ja se on vahva antioksidantti. Maailmalla pakuria käytetään runsaasti erityisesti Kiinassa, Japanissa ja Etelä-Koreassa. Myös Amerikka ja Keski-Eurooppa ovat heränneet pakuriin. Kotimainen kaupallinen luonnonpakuri on hyvin marginaalinen maailman tarpeisiin nähden. Tässä kohtaa lienee hyvä muistuttaa, että käävän keräämiseen tarvitset luvan eikä se ole jokamiehenoikeuden piirissä, jos nyt innostuit näistä vaikutuksista! Mistä pakurikäävän tunnistaa? Pakurikääpää tapaa luonnossa yleensä koivussa, mutta myös muissa lehtipuissa sitä voi esiintyä. Kääpä on rosoinen, halkeileva sekä väriltään mustan ja hiiltyneen näköinen. Sisäpinta on korkkimainen ja värivaihtelultaan oranssista kahvinruskeaan. Käävät voivat painaa jopa useamman kilon. Kääpä loisii lehtipuussa niin kauan kunnes puu kuolee. Vasta kuollut puu levittää itiöitä eteenpäin. Kyseessä ei ole siis aggressiivisesti leviävä sieni, vaan kääpäitiöt tarttuvat puuhun pintarikkojen kautta, jota voi tulla esimerkiksi korjuuvaurioista tai pakkashalkeamista. Terveet ja ehjät puut eivät altistu sienen itiöille eikä sen hallitsematon leviäminen ole mahdollista. Sientä on pitkälti kerätty luonnosta sinne luontaisesti kasvaneena, mutta myös sen viljely on mahdollista ja ensimmäiset keinoviljelyt alkavat tulla korjuukypsiksi aivan lähitulevaisuudessa. Miten pakuria voi kasvattaa Suomessa on muutama yritys, jotka tekevät töitä pakurin jalostuksessa, viennissä ja sen ymppien eli pakurin alkuaineksen valmistuksessa. Tarvittaessa ne hoitavat myös pakuriymppien istutuksen puuhun ja sadonkorjuun. Pakurikäävän viljelyä kannattaa harkita erityisesti niissä kohteissa, joissa on metsätaloudellisesti heikkotuottoista tai hoitamatonta tiheää Viljelypakurilla tuottoa rääseiköistä Teksti | Esa Halonen Kuvat | Suomen Pakuri Oy, Else Kyhälä Oletko huomannut metsissä kävellessäsi erikoisia tummia patteja koivun rungolla? Kyse voi olla, ei niin harvinaisesta, metsissämme luontaisesti kasvavasta pakurikäävästä, jota kansa käytti takavuosi- kymmeninä korvikkeena kahvipulaan. Sittemmin innostus tähän luonnon supertuotteeseen laantui ja pakurikääpä painui osittain unholaan.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2023 17 METSÄOMAISUUDENHOITO koivikkoa. Istutus kannattaa tehdä mahdollisuuksien mukaan monihaaraisiin, mutkaisiin ja terveisiin puihin suorarunkoisten ja sairaiden puiden sijaan. Erinomainen kohde on tiheä nuorehko hoitamaton ja varjoinen metsä. Aivan jokaiseen runkoon ymppejä ei siis ole välttämätöntä laittaa, jos kyse on suuremmasta alueesta. Tällaisesta rääseikkömetsästähän perinteisellä metsänkäsittelyllä lähtisi vain koivukuitua tai koivurankaa kasvatushakkuilla ja kenties ennakkoraivauskin tuottaisi kuluja. Arvioita kannattavuudesta Pakurinkasvatuksen tuotosta ei voi vielä esittää kuin valistuneita arvioita, koska yhtään satoa ei ole vielä kerätty eikä uuden sadon kasvatuksesta ole tietoa. Luonnossa pakuri kasvaa uudelleen poistetun käävän tilalle 3–10 v. aikana, joten voidaan olettaa näin käyvän myös keinokasvatuksessa. Hyvä koivu pystyy arvioiden mukaan tuottamaan kolme satoa. Ensimmäinen sato tulee tämänhetkisen tiedon varassa noin 8–10 v. kuluttua ymppäyksestä. Seuraava sato siitä noin 5 v. päästä jamahdollinen kolmas noin 20–25 v. ymppäyksestä. Ymppäys tehdään vain kerran. Arvioitaessa tuottoa suhteessamuihin vaihtoehtoihin on varmaa, että koivukuitujen oletushinnat ovat melko vakiot, ensiharvennuksella 10–15 € ja harvennuksella muutama euro enemmän. Pakurikäävän kuivakilohinta on ollut viime aikoina 35–40 €/ kg tuottajalle. Suomen Pakuri Oy:n arvion mukaan yksi pakuri voi tuottaa kääpää noin kilon koko kierron aikana. Jos hehtaarille ymppää 1000 runkoa pakurille ja koivuun menee 4 ymppiä, tuottavat ympit arvion mukaan 160 000 € ja pakureihin menee 20.000 € rahaa istutettuna. Kaikki ympit eivät todennäköisesti tuota, sillä tutkimustenmukaan itävyys on karkeasti 75%. Keskimäärin tuottoarviot eri kasvattajilta kertovat, että yksi puu voi tuottaa 150–200 € verran tuottoa koko kiertoaikanaan reilun 20 vuoden aikana. Paljonko koivumetsän harventamisesta ja yhdestä kuiturungosta saikaan rahaa? Hyvässä tapauksessa lahotettavien koivujen alle syntyy luontaista kuusta alle ja metsä pysyy peitteellisenä, kun sitä hoitaa eikä reilun 20 vuoden kierron jälkeen koko metsää tarvitse uudistaa. Tuottoarvion teko riippuu siitä, kuinka hyvin viljely onnistuu ja mikä osuus pakurista tuottaa satoa yli omien kustannusten. Se myös riippuu mitä ympeistä pitää maksaa ja millä hintaa kuivatun pakurin saa eteenpäin, kun sadonkorjuun aika tulee. Myös se vaikuttaa tuottoon, tekeekö ymppäyksen itse vai ostaako sen palveluna aivan kuten metsätaloudessa muutoinkin. Pakurin viljelyn voi aloittaa kevyin harppauksin ymppäämällä alkuun muutaman sata ymppiä ja jatkamalla tätä ensimmäisten kasvumerkkien tai sadon jälkeen lisäämällä uusiin puihin uuden sadon, jolloin viljelystä muodostuu vähitellen jatkumo. Kannattaa siis pohtia huonotuottoisten koivurääseiköiden lisäämistä vaihtoehtoisen metsänkasvatuksen kautta hyötymaaksi! PROSESSIN ETENEMINEN 1 Tee sopimus ymppäyksestä 2 Ymppää itse tai osta palveluna 3 Seuraa kasvua (ensimmäiset merkit näkyvät 4–5 vuoden kuluttua) 4 Kerää sato (8–10 vuoden kuluttua ymppäyksestä) 5 Uusi sato (riippuen puun laadusta voit odottaa uutta satoa tai myydä puut energiaksi. 6 Puut energiaksi (viimeisen sadon jälkeen, myy puut energiaksi tai käytä itse) Ymppäys = Puuhun porataan reikä, johon pakurisieni istutetaan. Pakurisienen istutusta kutsutaan ymppäykseksi. Ensimmäistä pakurisatoa voi odottaa 8–10 vuoden kuluttua ymppäyksestä, kertoo Janne Mankki Suomen Pakurista.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2023 18 SERTIFIOINTI Läntisen toiminta-alueen vuoden 2022 auditoinneissa, joihinmyös Mhy Lounametsän toimialue sijoittuu, toiminnan todettiin olevan hyvällä tasolla. Organisaatioita tarkastettiin 19 kpl ja maastokohteita 66. Puutteita havaittiin todella vähän huomioon ottaen toiminnan laajuus. Ammattiosaaminen todettiin vahvaksi ja samoin työnjälki maastossa. Katseet taimikonhoitoon Auditoinnissa huomio kiinnittyi riittävään taimikonhoi toon, jossa useampana vuotena on ollut lieviä poikkeamia tavoitteeseen. Tavoitteena on ollut hoitaa 60 % taimikonhoitotarpeesta. Varsinais-Suomen alueella tavoitteesta toteutui vuonna 2022 57,7 % ja Satakunnassa 45 %. Koko läntinen PEFC-alue, johon kuuluvat myös Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Pohjanmaa, Ahvenanmaa, huomioiden taimikonhoitotarpeesta toteutettiin 44 %. Syiksi hieman laiskanpuoleiseen taimikonhoitoon näyttää olleen nykyisen Kemeratuki-järjestelmän raskaus sekä metsänomistajarakenteen muutos. Ei olla tietoisia taimikon oikeaaikaisen hoidon tärkeydestä ja vaikutuksista. Metsänhoitotyöt ovat yhä enemmän ulkopuolisten tekijöiden varassa, ja hyvistä tekijöistä on pulaa. Metsurityöt ovat myös enemmän kohdistuneet metsäteollisuuden tarpeista johtuen ennakkoraivauksiin. Parannettavaakin jäi Luonnonhoidollisten kulotusten tavoitteesta läntisellä alueella jäätiin selvästi tavoitteista. Syyksi arveltiin, että soveltuvia kohteita ei tunnisteta riittävästi. Säästöpuiden jättämiseen haluttiin kiinnittää myös enemmän huomiota, vaikka maastoauditoinneissa niitä todettiinkin riittävästi. Myös vesistöjen suojeluun liittyen havaittiin puutteellisia suojakaistoja jonkin verran. Usein lievät puutteet johtuivat keliolosuhteista, jolloin esim. lähteiden havaitseminen on haasteellisempaa. Jatkuva koulutus sertifiointiin liittyen on tarpeen niin toimijoille kuin metsänomistajille. PEFC-sertifioinnin noudattaminen hyvällä tasolla läntisellä alueella Kun metsäsi on PEFC-sertifioitu, osoitat, että hoidat metsiäsi vastuullisesti. Jotta metsänomistajana itsekin tiedät PEFC-metsäsertifioinnin vaatimukset ja miten niitä sovelletaan, voit opiskella tai kerrata niitä omatoimisesti verkossa. Tutustu PEFC-sertifioinnin kriteereihin ja suorita halutessasi osaamiskoe osoitteessa: kestavametsa.fi METSÄNOMISTAJA – SUORITTAMALLA SERTISERIFFIN TIEDÄT, MITEN HOIDAT METSIÄSI KESTÄVÄSTI Teksti Outi Grusander kuva: Tapani Holmijoki
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2023 19 Metsälehti on suomalaisen metsän riippumaton äänenkannattaja, joka tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat. Kotiin kannettuna ja ruudullasi aina kun haluat. Tilaa Metsälehti MHY-jäsenetuna erikoishintaan! TILAA JO TÄNÄÄN: edutjasenelle.fi tai 09 315 49 840 Kerro soittaessasi, että teet MHY-jäsenetutilauksen. Polku omaanmetsään VUODEN TILAUSJAKSO, 23 NUMEROA 85€ Norm. 163 €, etusi 78 € HUOM! Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito?
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2023 20 TIET JA OJAT Kunnostusojituksella ja lannoituksella metsä kasvaa Teksti ja kuvat: Eero Anttila Laskeutusallas on tehokas vesiensuojeluratkaisu laajoilla kunnostusojitusalueilla, joiden pohjamaa on keskikarkeaa tai karkeaa kivennäismaata.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2023 21 TIET JA OJAT Kunnostusojituksia kannattaa kiirehtiä Kemera-tuki nykyisellään päättyy tällä tietoa 31.12.2023. Vuoden 2024 alusta siirrytään uuteen Metsätalouden Kannustinjärjestelmään eli Metkaan. Suurimmat muutokset tulevat koskemaan suometsänhoitoa eli kunnostusojituksia. Uudessa järjestelmässä ojien perkaukseen ei enää saa valtion tukea vaan jatkossa tukea saa toimenpiteiden suunnitteluun ja vesiensuojelurakenteisiin. Nyt on viimeiset hetket laittaa ojat kuntoon vanhan lain aikana. Tuki kunnostusojitukseen tällä hetkellä on 60 % toteutuneista työ-, suunnittelu- ja materiaalikustannuksista mikäli hankealue on yli 5 hehtaaria. Kunnostusojitusta ei olla jatkossakaan kieltämässä, vaikka tuki kaivamiseen loppuu. Jo nyt metsäojituksista pitää tehdä Ely-keskukselle ojitusilmoitus, jossa on selvitetty hankkeen laajuus, ympäristövaikutukset sekä suunnitelma vesiensuojelutoimenpiteistä. Katseet vesiensuojeluun Vesiensuojelun merkitys kunnostusojitushankkeissa on korostunut. Vesiensuojelumenetelminä käytetään lietekuoppia, kaivuukatkoja sekä laskeutusaltaita ja niiden yhteyteen rakennettavia virtaamansäätöpatoja. Yleisin rakenne virtaamansäätöpadon toteuttamisessa on niin sanottu putkipato, jolla tasataan ojitusalueen virtaamapiikkejä ja saadaan näin estettyä kiintoaineen ja ravinteiden huuhtoutumista alapuoliseen vesistöön. Nykyisen rahoituslain aikana kunnostusojitushankkeessa varsinaisen ojanperkauksen lisäksi tukea voidaan myöntää kulkuyhteyksien takia tarpeellisiin ojarumpuihin ja niiden asennukseen sekä turvemaille tehtäviin piennarteihin. Piennartie on ojamaista tasattu kulku ura, joka helpottaa kulkua suoalueelle ja lyhentää metsäkuljetusmatkaa puunkorjuussa. Hyvänä talvena piennartie saattaa kestää jopa puutavara-autolla ajamisen. Tukea myönnetään ainoastaan turvemaille tehtäviin piennarteihin. Kivennäismaalle tehtäviin piennarteihin ei valtion rahoitusta ole saatavissa. Nykyisen lainmukaiset rahoitushakemukset on lähetettävä Metsäkeskukselle kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä. Toteutusaikaa hankkeilla on 2–3 vuotta rahoituspäätöksen hyväksymisestä. Työtä ei saa aloittaa ennen hyväksyttyä päätöstä. Miksi lannoitus kannattaa Puu tarvitsee kasvaakseen vettä, lämpöä ja ravinteita. Kivennäismailla puuston kasvua rajoittavaksi tekijäksi muodostuu typen puute, kivennäisravinteita puut saavat riittävästi. Turvemailla tilanne on päinvastainen. Typpeä on yleensä puiden tarpeisiin riittävästi, mutta fosforin ja etenkin kaliumin puute voi merkittävästi heikentää kasvua. Pahimmillaan kasvu voi ankaran kaliumin puutteen takia jopa pysähtyä kokonaan ja puustoa kuolla. Turvemailla kaliumin puute on helppo hoitaa tuhkalannoituksella. Tuhkan vaikutusaika on pitkä ja vaikutus puuston kasvuun on nopea. Tuhkalannoituksen vaikutus kasvuun on keskimäärin kolme kuutiometriä hehtaarilla vuosittain. Lannoituksen vaikutus kestää noin 30–40 vuoden ajan. Kaliumin puutos näkyy varsinkin kuusissa selvästi. Edellisvuoden neulaskerta kellastuu, mutta viimeisin vuosikasvu ja vanhemmat neulaskerrat ovat yleensä vihreitä. Männyllä kaliumin oireet alkavat näkyä vasta ankaran kaliumin puutostilan seurauksena. Kaliumin puutosta on aina syytä epäillä rehevillä turvemailla. Tarvittaessa ravinnetilanne voidaan varmistaa neulasnäytteestä tehtävällä ravinneanalyysillä. Lannoitukseen tukea Tuhkalannoitukseen on mahdollista saada valtiolta tukea 30 % toteutuneista kustannuksista. Tukea haetaan metsäkeskukselta ja ennen työn aloittamista on oltava hyväksytty rahoituspäätös tuen myöntäjältä. Tuhkan levitys tapahtuu lentolevityksenä helikopterilla. Lannoitukseen käytettävä tuhka on rakeistettu ja kuljetetaan varastopaikoille suursäkeissä. Jos metsässäsi on tarvetta kunnostusojitukselle tai terveyslannoitukselle ota yhteyttä oman alueesi metsäasiantuntijaan!
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2023 22 TIET JA OJAT Ollaksemme tarkkoja, niin muutoksella palataan vanhaan ja perutaan takavuosina tehtyjä tiukennuksia. Yleinen avustusprosentti laski aiemmin 50 prosenttiin, koska avustusmäärärahojen vähyys ei mahdollistanut täysimääräisiä avustuksia. Viime vuosina eduskunta on ilahduttavasti tunnistanut yksityisteiden merkityksen ja avustusmäärärahaa on vuosittain osoitettu budjetissa 20–30miljoonaa euroa. Rahaa on jäänyt viime vuosina jakamatta ja osaltaan tilanne mahdollistaa avustusprosentin nostamisen. Korotettujen avustusten rahoitus on riittävällä tasolla, sillä budjetissa oleva vuoden 2023 määräraha on 23 Me ja lisäksi on käytettävissä aiempien vuosien siirtomäärärahoja noin 44 Me sitomaton määrärahaa. Kaikki tämä on käytettävissä heti vuoden 2023 alusta lukien ja oletettavasti sitomaton määräraha saadaan käytettyä tulevien kolmen vuoden aikana. Kasvanut tuki kannustaa tienhoitoon Tukiprosenttien korotusten tavoitteena on kannustaa tiekuntia parantamaan ja korjaamaan yksityisteitä sekä vähentää yksityisteiden korjausvelkaa. Nykyinen maailmantilanne on nostanut huoltovarmuuden uuteen arvoon ja toimiva yksityistieverkosto parantaa merkittävästi huoltovarmuutta helpottaen kotimaisen puun kuljetuksia yksityisteiden varsilta metsäteollisuuden ja energiatuotannon tarpeisiin. Tarjous on hyvä ja siihen kannattaa ehdottomasti tarttua, mikäli tiekunnassa on peruskorjattavaa. Harvassa sellaiset tiekunnat ovat, joissa ei olisi jonkinlaista korjausvelkaa esimerkiksi ojien perkauksen ja kuivatuksen parantamisen suhteen. Valtionavustuksen enimmäismäärät 2023–2025: • Tavanomaiset tien parantamis- kohteet 50 % → 70 % • Merkittävimmät siltakohteet 75 % → 85 % • Luonnonolosuhteiden aiheuttamat yllättävät korjauskohteet 75 % → 85 % • Lauttapaikka ja vuosittain purettava silta 80 % → 85 %, vähintään 80 % • Talvitie 65 % → 70 % Valtion yksityistieavustuksiin roima korotus Tarjolla lisää rahaa tiekunnille Teksti: Simo Takalammi, Suomen Tieyhdistys Valtio avustaa yksityisteiden peruskorjauksia ja erityiskohteita. Vuoden alusta valtionosuutta tukikelpoisista menoista nostettiin reilusti määräaikaisesti kolmeksi vuodeksi. Turussa ke 29.3. Tiukka paketti yksityistieasiaa. Paikalla on myös ELY-keskuksen edustaja, joka käsittelee tiekuntien tekemät avustushakemukset. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: www.tieyhdistys.fi/tapahtumat Olemme mukana
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2023 23 METSÄUREA+ by ForestVital Metsäurea+ käyttämällä teet ympäristöteon Metsien kasvatuslannoitukset ovat nopeimpia ja tehokkaimpia maankäyttösektorin hiilensidonnan lisääjiä METSÄUREA+ sisältää 46 % typpeä. Rae on käsitelty ureaasi-inhibiittorilla, joka vähentää typen haihtumista jopa 80 %. Typpeen sijoittamasi rahat tuottavat suurimman mahdollisen hyödyn ja samalla ympäristö kiittää. Korkea typpipitoisuus takaa merkittäviä hehtaarikohtaisia säästöjä tuotteen levityksessä ja kuljetuksissa. 20m3/ha Kasvun lisäys jopa ForestVital.com Petri Jykylä | 040 845 7212 | petri.jykyla@forestvital.com Olemme Suomen johtava metsänlannoituksiin erikoistunut palveluntarjoaja. Metsässä hyvä mhy.fi/lounametsa Metsätien perustamiseen tai parantamiseen saat apua omasta metsänhoitoyhdistyksestäsi Metsänhoitoyhdistys Lounametsä Tiet ja ojat, erityisasiantuntija, Eero Anttila puh. 044 533 8270 eero.anttila@mhy.fi Kunnossapidetty jahyvä tienostaametsäsi arvoa. Suunnittelemme ja toteutamme uusia yksityisteitä ja nykyisten teiden perusparannuksia sekä tarjoamme myös hallintopalveluja. Meiltähän tämäkin käy - Mhy Lounametsä. Moni nykyisistä metsäteistä on rakennettu 30–40 vuotta sitten. Tiet kääntöpaikkoineen ja liittymineen ovat auttamatta kapeita, eivätkä kanna nykyisiä suuria puukuljetusautoja. Ojat saattavat olla tukossa, eikä vesi virtaa rummuissa. On siis aivan käytännön syistäkin välttämätöntä, että tiestö rakennetaan nykyvaatimusten mukaan. Puun ostajan kannalta onmielekästä, jos korjuuta ja kuljetuksia voidaan hoitaa ympäri vuoden, sillä talvikaudet ovat lyhentyneet, eikä korjuuta millään ehditä tehdä kaikkialla talviaikaan. Kun tiestö on kunnossa, mahdollistaa se paremmin koneiden ja puunkuljetuksenmyös kesäkuukausina - tämä tarkoittaa metsänomistajalle myös parempaa puunhintaa. Lisäksi kustannuksia ja aikaa säästyy, kun ei tarvitse jalkapelillä kuljetella pitkiämatkoja esimerkiksi raivaussahaa tai taimia. Kaiken kaikkiaan sellaiset metsäkiinteistöt ovat arvokkaampia ja kiinnostavampia, missä metsätiet ovat kunnossa. Miksi metsätie kannattaa kunnostaa? Teksti ja kuva: Outi Grusander Metsätien kunto vaikuttaa niin puunhintaan kuin metsätilan arvoon. Hyvä metsätie lisää ostajan kiinnostusta ja mahdollistaa korjuun paremmin myös kesäaikana.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=