METSÄNOMISTAJAT

Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2023 14 METSÄOMAISUUDENHOITO Vaikka kuolinpesän jakamiselle ei ole annettu mitään aikarajoja, kannattaa kuolinpesä purku tehdä viimeistään silloin, kun ensimmäisen polven osakkaat ovat vielä oikeustoimikelpoisia eikä kuolinpesän sisälle ole syntynyt kuolinpesiä. Puukauppa ei onnistu ilman osakkaiden yksimielisyyttä Enemmistöperiaate ei toimi kuolinpesän päätöksenteossa, sillä kaikki päätökset edellyttävät yksimielisyyttä. Eripuraa saattaa syntyä, jos yksi haluaa tehdä puukauppaa, toinen suojella metsät ja kolmatta ei kiinnosta vähääkään. Jos puuta aiotaan myydä, kaikkien osakkaiden allekirjoitukset tarvitaan sopimukseen. Verotus ei suosi kuolinpesiä Kuolinpesän metsäomistuksessa on tuloverotukseen ja omistajanvaihdoksiin liittyviä verotuksellisia haittoja yksin- tai yhtymäomistukseen verrattuna. Kuolinpesä on erillinen verovelvollinen eli metsätalouden tuloja ei jaeta osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen. Jos kuolinpesän metsäomistus on 10 vuotta tappiollista, jäävät tappiot hyödyntämättä, ellei pesällä ole muita pääomatuloja, joista tappion voisi vähentää. Itsenäisenä verosubjektina kuolinpesässä pääomatulojen korkeampi verokanta (34 %) ylittyy herkemmin kuin esimerkiksi yhtymämuodossa toimien. Tapoja purkaa kuolinpesä Kuolinpesä voi myydämetsäomaisuutta joko ennen kuolinpesän jakoa tai vasta pesän jaon jälkeen. Jos metsätila myydään ennen jakoa, on kuolinpesä verovelvollinen eli osakkaat yhdessä vastaavat veroista riippumatta itse kunkin perintöosuuksista. Metsäyhtymän perustaminen Jos osakkaat pystyvät sopuisiin päätöksiin, eivätkä halua ottaa yksin metsistä vastuuta, on metsäyhtymä hyvä vaihtoehto. On usein taloudellisestikin kannattavampaa hoitaa isompia metsäaloja kuin pilkottuja. Kun kuolinpesässä tehdään ensin murto-osainen jako metsäyhtymäksi, tulee metsätilan kaupasta saatava tulo jaettavaksi kullekin osakkaalle osuutensa mukaisesti. Myös luovutusvoiton verosta kukin vastaa vain omalta osaltaan. Kuolinpesän luovutusvoittoveron määrään vaikuttaa hankintameno mm. perukirja-arvo, perinnönjättäjän kuolinhetki, lesken rooli kuolinpesässä, ositus, metsätilan mahdollinen osaomistus sekä puolisoiden avio-oikeus ja avioehtosopimus. Myyjinä voi olla myös sisäkkäisiä kuolinpesiä, jolloin luovutusvoitto ja verotus jakaantuu pesille erikseen. Kuolinpesä voidaan muuttaa pesän osakkaiden yhtymäksi ositus – ja perinnönjakokirjalla. Tällöin samat osakkaat jatkavat omistusta verotusyhtymänä – kannattaa muistaa, että myös yhtymässä päätöksiä tehdään yksimielisesti. Välittömästi perinnönjakosopimuksen allekirjoittamisen jälkeen osakas voi myydä oman yhtymäosuutensa vapaasti ja osakkaat voivat tehdä yhtymäosuuksien kauppoja keskenään. Vastikkeellisista kaupoista syntyy metsävähennysoikeutta. LähisukuMiksi purkaa kuolinpesä? Teksti: Pirjo Lönnqvist Kuolinpesät omistavat Suomen yksityismetsien pintaalasta yli miljoona hehtaaria. Vanhimmat kuolinpesät ovat 1800-luvulta, ja niissä on satoja osakkaita. Metsätaloudellisesta näkökulmasta tällainen kuolinpesä on täysin toimintakelvoton.

RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=