Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2023 17 METSÄOMAISUUDENHOITO koivikkoa. Istutus kannattaa tehdä mahdollisuuksien mukaan monihaaraisiin, mutkaisiin ja terveisiin puihin suorarunkoisten ja sairaiden puiden sijaan. Erinomainen kohde on tiheä nuorehko hoitamaton ja varjoinen metsä. Aivan jokaiseen runkoon ymppejä ei siis ole välttämätöntä laittaa, jos kyse on suuremmasta alueesta. Tällaisesta rääseikkömetsästähän perinteisellä metsänkäsittelyllä lähtisi vain koivukuitua tai koivurankaa kasvatushakkuilla ja kenties ennakkoraivauskin tuottaisi kuluja. Arvioita kannattavuudesta Pakurinkasvatuksen tuotosta ei voi vielä esittää kuin valistuneita arvioita, koska yhtään satoa ei ole vielä kerätty eikä uuden sadon kasvatuksesta ole tietoa. Luonnossa pakuri kasvaa uudelleen poistetun käävän tilalle 3–10 v. aikana, joten voidaan olettaa näin käyvän myös keinokasvatuksessa. Hyvä koivu pystyy arvioiden mukaan tuottamaan kolme satoa. Ensimmäinen sato tulee tämänhetkisen tiedon varassa noin 8–10 v. kuluttua ymppäyksestä. Seuraava sato siitä noin 5 v. päästä jamahdollinen kolmas noin 20–25 v. ymppäyksestä. Ymppäys tehdään vain kerran. Arvioitaessa tuottoa suhteessamuihin vaihtoehtoihin on varmaa, että koivukuitujen oletushinnat ovat melko vakiot, ensiharvennuksella 10–15 € ja harvennuksella muutama euro enemmän. Pakurikäävän kuivakilohinta on ollut viime aikoina 35–40 €/ kg tuottajalle. Suomen Pakuri Oy:n arvion mukaan yksi pakuri voi tuottaa kääpää noin kilon koko kierron aikana. Jos hehtaarille ymppää 1000 runkoa pakurille ja koivuun menee 4 ymppiä, tuottavat ympit arvion mukaan 160 000 € ja pakureihin menee 20.000 € rahaa istutettuna. Kaikki ympit eivät todennäköisesti tuota, sillä tutkimustenmukaan itävyys on karkeasti 75%. Keskimäärin tuottoarviot eri kasvattajilta kertovat, että yksi puu voi tuottaa 150–200 € verran tuottoa koko kiertoaikanaan reilun 20 vuoden aikana. Paljonko koivumetsän harventamisesta ja yhdestä kuiturungosta saikaan rahaa? Hyvässä tapauksessa lahotettavien koivujen alle syntyy luontaista kuusta alle ja metsä pysyy peitteellisenä, kun sitä hoitaa eikä reilun 20 vuoden kierron jälkeen koko metsää tarvitse uudistaa. Tuottoarvion teko riippuu siitä, kuinka hyvin viljely onnistuu ja mikä osuus pakurista tuottaa satoa yli omien kustannusten. Se myös riippuu mitä ympeistä pitää maksaa ja millä hintaa kuivatun pakurin saa eteenpäin, kun sadonkorjuun aika tulee. Myös se vaikuttaa tuottoon, tekeekö ymppäyksen itse vai ostaako sen palveluna aivan kuten metsätaloudessa muutoinkin. Pakurin viljelyn voi aloittaa kevyin harppauksin ymppäämällä alkuun muutaman sata ymppiä ja jatkamalla tätä ensimmäisten kasvumerkkien tai sadon jälkeen lisäämällä uusiin puihin uuden sadon, jolloin viljelystä muodostuu vähitellen jatkumo. Kannattaa siis pohtia huonotuottoisten koivurääseiköiden lisäämistä vaihtoehtoisen metsänkasvatuksen kautta hyötymaaksi! PROSESSIN ETENEMINEN 1 Tee sopimus ymppäyksestä 2 Ymppää itse tai osta palveluna 3 Seuraa kasvua (ensimmäiset merkit näkyvät 4–5 vuoden kuluttua) 4 Kerää sato (8–10 vuoden kuluttua ymppäyksestä) 5 Uusi sato (riippuen puun laadusta voit odottaa uutta satoa tai myydä puut energiaksi. 6 Puut energiaksi (viimeisen sadon jälkeen, myy puut energiaksi tai käytä itse) Ymppäys = Puuhun porataan reikä, johon pakurisieni istutetaan. Pakurisienen istutusta kutsutaan ymppäykseksi. Ensimmäistä pakurisatoa voi odottaa 8–10 vuoden kuluttua ymppäyksestä, kertoo Janne Mankki Suomen Pakurista.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=