Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2023 21 TIET JA OJAT Kunnostusojituksia kannattaa kiirehtiä Kemera-tuki nykyisellään päättyy tällä tietoa 31.12.2023. Vuoden 2024 alusta siirrytään uuteen Metsätalouden Kannustinjärjestelmään eli Metkaan. Suurimmat muutokset tulevat koskemaan suometsänhoitoa eli kunnostusojituksia. Uudessa järjestelmässä ojien perkaukseen ei enää saa valtion tukea vaan jatkossa tukea saa toimenpiteiden suunnitteluun ja vesiensuojelurakenteisiin. Nyt on viimeiset hetket laittaa ojat kuntoon vanhan lain aikana. Tuki kunnostusojitukseen tällä hetkellä on 60 % toteutuneista työ-, suunnittelu- ja materiaalikustannuksista mikäli hankealue on yli 5 hehtaaria. Kunnostusojitusta ei olla jatkossakaan kieltämässä, vaikka tuki kaivamiseen loppuu. Jo nyt metsäojituksista pitää tehdä Ely-keskukselle ojitusilmoitus, jossa on selvitetty hankkeen laajuus, ympäristövaikutukset sekä suunnitelma vesiensuojelutoimenpiteistä. Katseet vesiensuojeluun Vesiensuojelun merkitys kunnostusojitushankkeissa on korostunut. Vesiensuojelumenetelminä käytetään lietekuoppia, kaivuukatkoja sekä laskeutusaltaita ja niiden yhteyteen rakennettavia virtaamansäätöpatoja. Yleisin rakenne virtaamansäätöpadon toteuttamisessa on niin sanottu putkipato, jolla tasataan ojitusalueen virtaamapiikkejä ja saadaan näin estettyä kiintoaineen ja ravinteiden huuhtoutumista alapuoliseen vesistöön. Nykyisen rahoituslain aikana kunnostusojitushankkeessa varsinaisen ojanperkauksen lisäksi tukea voidaan myöntää kulkuyhteyksien takia tarpeellisiin ojarumpuihin ja niiden asennukseen sekä turvemaille tehtäviin piennarteihin. Piennartie on ojamaista tasattu kulku ura, joka helpottaa kulkua suoalueelle ja lyhentää metsäkuljetusmatkaa puunkorjuussa. Hyvänä talvena piennartie saattaa kestää jopa puutavara-autolla ajamisen. Tukea myönnetään ainoastaan turvemaille tehtäviin piennarteihin. Kivennäismaalle tehtäviin piennarteihin ei valtion rahoitusta ole saatavissa. Nykyisen lainmukaiset rahoitushakemukset on lähetettävä Metsäkeskukselle kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä. Toteutusaikaa hankkeilla on 2–3 vuotta rahoituspäätöksen hyväksymisestä. Työtä ei saa aloittaa ennen hyväksyttyä päätöstä. Miksi lannoitus kannattaa Puu tarvitsee kasvaakseen vettä, lämpöä ja ravinteita. Kivennäismailla puuston kasvua rajoittavaksi tekijäksi muodostuu typen puute, kivennäisravinteita puut saavat riittävästi. Turvemailla tilanne on päinvastainen. Typpeä on yleensä puiden tarpeisiin riittävästi, mutta fosforin ja etenkin kaliumin puute voi merkittävästi heikentää kasvua. Pahimmillaan kasvu voi ankaran kaliumin puutteen takia jopa pysähtyä kokonaan ja puustoa kuolla. Turvemailla kaliumin puute on helppo hoitaa tuhkalannoituksella. Tuhkan vaikutusaika on pitkä ja vaikutus puuston kasvuun on nopea. Tuhkalannoituksen vaikutus kasvuun on keskimäärin kolme kuutiometriä hehtaarilla vuosittain. Lannoituksen vaikutus kestää noin 30–40 vuoden ajan. Kaliumin puutos näkyy varsinkin kuusissa selvästi. Edellisvuoden neulaskerta kellastuu, mutta viimeisin vuosikasvu ja vanhemmat neulaskerrat ovat yleensä vihreitä. Männyllä kaliumin oireet alkavat näkyä vasta ankaran kaliumin puutostilan seurauksena. Kaliumin puutosta on aina syytä epäillä rehevillä turvemailla. Tarvittaessa ravinnetilanne voidaan varmistaa neulasnäytteestä tehtävällä ravinneanalyysillä. Lannoitukseen tukea Tuhkalannoitukseen on mahdollista saada valtiolta tukea 30 % toteutuneista kustannuksista. Tukea haetaan metsäkeskukselta ja ennen työn aloittamista on oltava hyväksytty rahoituspäätös tuen myöntäjältä. Tuhkan levitys tapahtuu lentolevityksenä helikopterilla. Lannoitukseen käytettävä tuhka on rakeistettu ja kuljetetaan varastopaikoille suursäkeissä. Jos metsässäsi on tarvetta kunnostusojitukselle tai terveyslannoitukselle ota yhteyttä oman alueesi metsäasiantuntijaan!
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=