1 2024 Metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsenlehti Urakoitsijaesittelyssä Markus Sulo s. 8 Minkälaista puukauppaa kannattaa tehdä s. 12 Louna Yhteismetsä aloitti toimintansa s. 16
2 Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2024 Vastaava päätoimittaja Hannu Justen Toimituspäällikkö Outi Grusander Toimituskunta: Outi Grusander, Hannu Justen, Valtteri Katunpää Ulkoasu Salon Seudun Sanomat Paino Newprint, Raisio ISSN 2323-9204 (painettu) ISSN 2323-9212 (verkkojulkaisu) Painosmäärä 8000 kpl Lehti luettavissa myös osoitteessa: mhy.fi/lounametsa Kannen kuvassa Markus Sulo, kuvaaja Valtteri Katunpää Seuraava lehti ilmestyy kevät/2025 Jäsenlehti 1/24 PEFC/02-44-02 SISÄLTÖ 3 Yksityismetsät vaativat vahvaa edunvalvontaa 4 Toimihenkilöuutisia 6 Nuoret ja aikuiset metsäopissa 7 Puunostajan markkinoista puunmyyjien markkinoihin 8 Urakoitsijaesittelyssä: Markus Sulo 12 Puutavaralajeihin, runkohintaan vai järeyteen perustuvaa puukauppaa? 14 Pefc-sertifiointi ja auditointi Lounametsässä 16 Louna Yhteismetsä aloitti toimintansa 18 Tutustu OmaMetsän uusiin ominaisuuksiin 20 Puustoon kohdistuvia tuhoja Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa 23 Mhy:n valtuustossa pääsee vaikuttamaan 24 Lataa uusi MTK-mobiilisovellus 25 Jäsenedut 26 Metsänomistajat Itävallassa 29 Valtakunnalliset Metsäpäivät 2024 30 Yhteystiedot Neuvomme, avustamme tai toteutamme Avaimet käteen -palveluna. Puukauppa, metsänhoito ym.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2024 3 PÄÄKIRJOITUS Timo Junnila | hallituksen puheenjohtaja | Mhy Lounametsä | Puh. 0500 66 5918 Valitettava raakkutuho Suomussalmella käynnisti jälleen keskustelun metsien käytön sääntelyn lisäämistarpeista. Selkeä yksittäinen ohjeiden vastainen toiminta johti nopeasti ehdotuksiin, miten metsien suojelua pitäisi lisätä. Ehdotukset vesistöjen ja jokien varren 50 metrin levyisistä suojakaistoista sai positiivisen vastaanoton myös isoilta metsäyhtiöiltä. Käytännössä kuitenkin nämä suojakaistat jäisivät yksittäisen metsänomistajan vastuulle, koska hän menettäisi mahdollisuuden myydä kaistaltaan puuta ja saada myyntituloja. Tämä on esimerkki siitä, miten helposti ollaan puuttumassa metsänomistajien omistusoikeuteen omiin metsiinsä ilman virallista suojelupäätöstä ja korvauksia. Euroopan Unionin päättämän ennallistamisasetuksen toteutussuunnitelman valmistelu on Suomessakin alkanut. Aikaa sen tekemiseen on vain kaksi vuotta. Ennallistamisasetuksen valmistelussa esitetään melko varmasti uutta sääntelyä myös yksityismetsiin. Suomen ilmastopolitiikan yhteydessä puhutaan usein metsien kasvusta ja niiden käytöstä. Suomen kunnianhimoinen ilmastotavoite on sidottu isolta osin metsien hiilinielujen kasvuun. Fossiilisten päästöt kompensoidaan metsien hiilinielujen kasvattamisella. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että Suomen hiilinielut eivät saavuta Euroopan Unionin kanssa sovittua tasoa. Keskeisenä syynä on Ukrainan sodan seurauksena Venäjän tuontipuu korvaaminen kotimaisella. Ilmasto- ja ympäristöasiantuntijat nostavat säännöllisesti esiin tarpeen hakkuiden rajoittamisesta hiilinielun lisäämiseksi. Suomalaiset metsät toimivat kuitenkin edelleen tehokkaina hiilinieluina ja ne sitovat merkittävän osan Suomen hiilipäästöistä. Ilmastopolitiikassa käytettävä hiilinielu on kuitenkin poliittisissa neuvotteluissa sovittu laskentamalli, jota on jo matkan varrella muutettu Suomelle epäedullisemmaksi. Edellä olevat esimerkit kertovat, että metsänomistajien edunvalvonta on erittäin tarpeellista niin kotimaassa kuin Brysselissäkin. MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten yhteinen metsäedunvalvonta tekee arvokasta työtä, jotta me metsänomistajat voimme säilyttää uskomme yksityiseen metsänomistukseen. Koska metsätalous on pitkäjänteistä toimintaa, pitää metsänomistajilla olla näkemys, että toimintaympäristö säilyy. Perinteinen perhemetsätalous on perustunut vahvaan omistusoikeuteen ja kestävyyttä rakentavaan toimintamalliin. Pyrimme jättämään metsät entistä paremmassa kunnossa seuraavalle sukupolvelle. Sen ansiosta metsissämme on puuta enemmän kuin koskaan ennen. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä olet mukana tekemässä tärkeää työtä suomalaisen metsänomistuksen puolesta! Yksityismetsät vaativat vahvaa edunvalvontaa
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2024 4 UUTISPALAT Koonnut: Outi Grusander Toimihenkilöuutisia Metsänhoitaja, LKV, Antti Rantanen aloittaa lokakuun alkupuolella Länsi-Suomen Metsätilojen uutena metsäomaisuuden ammattilaisena kiinteistönvälityksessä, sukupolvenvaihdoksissa ja verotukseen liittyvissä asioissa. Hän tulee toimimaan Lounametsän eteläisemmällä toimialueella, Erkko Koivurinteen keskittyessä pohjoisempaan alueeseen. Toki molemmat ovat käytettävissä koko yhdistyksen alueella. Rantanen on syntyisin Sodankylästä, asunut nuoruutensa Pälkäneellä ja asuu nykyisin vaimonsa kanssa Salossa. Perheeseen kuuluu myös kaksi aikuista lasta. Mhy-kenttä on tuttu 25 vuoden ajalta. Rantanen on toiminut niin alueneuvojana kuin toiminnanjohtajana Koski TL:n ja Auranmaan yhdistyksissä sekä viimeksi alueneuvojana sekä kiinteistönvälittäjänä ja metsäverouksen asiantuntijana Mhy Salometsässä. Erikoistuminen metsäomaisuuden hoitoon ja kiinteistönvälitykseen on ollut tavoitteena jo useamman vuoden ajan. Kaikki harrastukset liittyvät Antilla vahvasti metsään: metsästys, kalastus ja retkeilyä lähinnä Lapissa yhdessä suomenpystykorvansa Nallen kanssa. Etelässä vapaa-aika kuluu mökkeillen ja omia metsiä hoidellessa Pirkanmaalla. Uusi työympäristö ja työkaverit tuovat mielenkiintoisen lisän, uskoo Rantanen. Nuoresta iästään huolimatta Nelli Rantala on ehtinyt jo paljon. Hän opiskelee Tampereella metsätalousinsinööriksi ja opinnot ovat loppusuoralla. Nelli on myös ehtinyt perustaa perheen, ja asuu Sastamalassa miehensä, kahden lapsensa ja kahden hevosensa kanssa maatilalla. Kannustimen metsäalalle hänkin on saanut jo kotoa. Tällä hetkellä Nelli mm. sijaistaa Lounametsässä perhevapaita pitäviä metsäasiantuntijoita Euran alueella. Ennen yhdistykselle tuloa hän toimi UPM:n alihankintayrityksessä metsänhoitopuolella. Vapaa-aika kuluu enimmäkseen lasten ja hevosten parissa, mutta Nelli on innokas touhumaan erilaisten projektien parissa. Tällä hetkellä on meneillään vanhan navetan kunnostus. Aika kuluu myös raivaussahatöissä, ja onpa hän päässyt harjoittelemaan miehensä kautta hakkuu- ja ajokonetyöskentelyä. Nelli odottaa, että saa olla mukana rakentamassa metsäsektorista yhä parempaa ja kestävämpää alaa. Hänelle itselleen metsien hyvä hoito on sydämen asia. On tärkeää, että työt hoidetaan oikeaan aikaan. Jos itse ei ole varma, niin aina kannattaa kysyä, kannustaa Nelli. Metsätilojen hyvä kysyntä kasvatti tarvetta panostaa metsäomaisuuden palveluihin. Uutena kiinteistönvälittäjänä Mhy Lounametsässä lokakuussa aloittaa Antti Rantanen. Aiemmin tänä vuonna metsäasiantuntijaorganisaatiota tuli vetämään asiakkuuspäällikkö Ilkka Vuoristo, joka sai tiimiinsä lisäksi kaksi uutta metsäasiantuntijaa. Antti Rantanen aloittaa kiinteistönvälittäjänä Nelli Rantala sijaistaa Eurassa
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2024 5 UUTISPALAT Mhy Lounametsän kokoisessa yhdistyksessä on paljon toimintaa ja vääjäämättä myös muutoksia. On ollut tarvetta palkata myös uusia metsäasiantuntijoita. Eurajoen ja Rauman alueella on vakituisena metsäasiantuntijana aloittanut tuore metsätalousinsinööri Salla Lehtonen, joka jo aiemmin on suorittanut harjoitteluitaan Lounametsässä sekä työskennellyt määräaikaisena. Salla on kotoisin Hinnerjoelta, jonne hän opiskelujen jälkeen muutti takaisin. Sallan vapaa-aika kuluu urheillessa ja lemmikkikissojensa Havun ja Pajun kanssa. Hän on pienestä asti viettänyt aikaa metsässä isänsä kanssa marjastaen ja sienestäen, josta kiinnostus metsiin on ainakin osittain saanut alkunsa. Salla on ottanut jo pikkuhiljaa haltuun alueensa metsät ja pyrkii tutustumaan metsänomistajiin. Hänelle on tärkeää hoitaa metsiä vastuullisesti ja metsänomistajien toiveita kunnioittaen. Eurajoen alueella aiemmin toiminut Arto Mäkitalo työskentelee osa-aikaisesti ja vastuuta on täten jaettu. Vaikka haastatteluhetkellä lämpötila on kohonnut lähes kolmeenkymmeneen asteeseen, talvi tulee pian, muistuttaa Salla ja huikkaa, että jos hakkuu- ja metsänhoitotarpeita on, niin nyt olisi hyvä aika tarkastaa tilanne! Salla Lehtonen Eurajoki-Rauma -alueelle Raumalainen Ilkka Vuoristo on ns. paljasjalkainen sellainen, ja asuu nykyään Lapin Kivikylässä. Hän toimi aiemmin Lounametsässä Sata-tiimin tiiminvetäjänä ja siirtyi vuoden alussa asiakkuuspäälliköksi, vastaten asiakkuuksista ja asiakaskokemuksesta koko Lounametsän toimialueella. Hän luotsaa tällä hetkellä 17 metsäasiantuntijan joukkoa. Vuoristo on koulutukseltaan metsätalousinsinööri, mutta opiskeli työn ohessa muutama vuosi sitten myös tradenomiksi. Ennen armeijaa ja metsäopiskeluita, Vuoristo teki töitä perheensä yrityksessä rakennuksilla. Metsänhoitoyhdistyksessä Vuoristo on työskennellyt 13 vuotta, ensin harjoitteluissa ja kesäisin Mhy Länsimetsässä, ja valmistuttuaan jatkoi vakituisena metsäasiantuntijana ja viimeisimpänä tiimivastuussa. Vuoristo kertoo liikkuvansa monipuolisesti ja viettävänsä vapaa-aikaansa pitkälti reissatessa ja katsellessa paikkoja sekä mahdollisuuksien mukaan purjehtien omalla veneellä. Myös pohjoisessa tulee käytyä pari kertaa vuodessa. Nykyisessä työssään hän pitää tärkeänä, että metsänomistajat saavat kaikki tarvitsemansa metsänhoitoon ja puukauppaan liittyvät palvelut tarpeidensa mukaan, tasalaatuisesti, paikkakunnasta riippumatta. Asiakkaat arvostavat paikallista palvelua. Asiakkuuspäällikkö luotsaa metsäasiantuntijoita Hanna Rautanen Hanna Rautanen
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2024 6 UUTISPALAT 4H:n Metsäpäivässä Liedon Ilmarisen koulun seiskaluokan oppilaat pääsivät alkukesästä harjoittelemaan puuston mittausta Mhy Lounametsän asiantuntijoiden johdolla. Muiden muassa mittasakset, kaulain ja keppimenetelmä tulivat tutuiksi, kun arvioitiin puiden pituuksia ja läpimittaa. Kuvaan ehtivät: Iiris Sirviö, Pauli Aalto ja Aada Lehtinen. Oppilaat kertoivat, että metsä on heille tärkeä paikka, ja olivat kovasti kiinnostuneita oppimaan metsästä. Kesän toimihenkilöharjoittelijat ovat tärkeä osa työyhteisöämme. Harjoittelijat kertovat usein, että parasta metsänhoitoyhdistyksessä työskentelyssä on monipuolisuus; pääsee kosketuksiin metsänomistajien kanssa, suunnittelemaan metsänhoitotoimenpiteitä ja avustamaan puukaupassa, organisoimaan uudistamistöitä, tekemään laadunvalvontaa jne. Lisäksi tänä kesänä osa harjoittelijoista oli mukana opiskelijatilaisuuksissa ohjaamassa ja opastamassa metsäasioihin. Kuvassa: Toimihenkilöharjoittelijat Ullariikka Eriksson ja Jonne Tuominen sekä Mhy Lounametsän metsäasiantuntija Santtu Raimoranta. Kesäkuussa kilpailtiin jälleen metsätaidoissa Padon yhteistalolla. Alkuiltapäivästä radan kiersivät Mhy Lounametsän omat metsätoimihenkilöt ja myöhemmin radalle pääsivät metsänomistajat. Metsätaitoilu on muodostunut suosituksi harrastukseksi monelle metsänomistajalle. Siinä yhdistyvät niin luontoliikunta kuin omien luonto- ja metsätaitojen testaaminen. Välillä tarvitaan laskupäätäkin. Osallistujia Mhy Lounametsän oman väen lisäksi oli lähemmäs 70. Nuoresta on vitsa väännettävä. Elias 10 vuotta sekä isänsä Mikko Olli saapuivat taitoilemaan Nousiaisista. Eliaksella oli palkinto mielessä, ja hän voittikin nuorten kisan tasatuloksella Anni Vainion kanssa (62 pistettä). Tänä kesänä ehdittiin myös kaksille markkinoille Eurajoelle ja Mynämäelle. Kuva Mynämäeltä Nuoret ja aikuiset metsäopissa Metsänhoitoyhdistykset ovat tärkeässä roolissa metsänomistajien osaamisen edistämisessä sekä metsäalan tunnetuksi tekemisessä. Mhy Lounametsän omiin tilaisuuksiin osallistuu vuosittain tuhatkunta opinhaluista metsäasioista kiinnostunutta opiskelijaa ja vähän varttuneempaa konkaria. Sen lisäksi osallistutaan mahdollisuuksien mukaan joihinkin yhteistyötapahtumiin. Kuvat: Outi Grusander
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2024 7 Energialla on moni päässyt ansaitsemaan hyvin Venäjän hyökkäyksen alettua. Energian tuottajat ja myyjät pystyvät siirtämään kasvaneet kulut sähkönhintaan suurimmaksi osaksi. Nykyiset metsäenergiatoimijat eli puun ostajat ja välittäjät sekä puuta korjaavat, kuljettavat ja muita oheistoimintoja tarjoavat ovat pääsääntöisesti jo olleet markkinoilla aiemminkin. Mutta nyt energiapuun kysyntä ja sitä seurannut hinnan nousu on varmasti taannut osaaville toimijoille hyvän tienestin. Myös metsänomistajat ovat hyötyneet poikkeuksellisen paljon ja nauttineet kovistakin puun hinnankorotuksista. Harvennukset kiinnostavat, eikä ainakaan kysynnän puutteen takia metsiä voi kertoa jäävän hoitamatta. Toki harvennuksissa hinnan lisäksi vaikuttaa merkittävästi myös harvennusjälki. Hinnat ovat jokseenkin vakiintuneet, ja jatkossa hintakehityksen olettaisi olevan tasaisempaa. Puusta maksettava käypää hintaa Metsäteollisuus on odotetusti kipuillut asian kanssa, kun kuitupuustakin on joutunut maksamaan lähemmäs käypää hintaa. Tukin hinta niin ikään on vakiintumassa korkeammalle tasolle. Sahat saivat erinomaisia tuloksia sahasuhdanteen huipulla, joten puskureita riittää hieman heikomman suhdanteen ajaksi. Toki kovin hyvää ei voi pitkälle ennustaa, ellei kotimaassa rakentaminen elvy ja sitä myötä sahatavaran kysyntä. Sahatkin ovat hyötyneet metsäenergian noususta sahauksen sivutuotteiden hintojen noustua, ja olemalla itse mukana energiapuukaupassa. Puun ostajilla monenlaisia vaatimuksia Kesän jälkeisessä puukaupassa ostajittain on hieman vaihtelua ostotarpeissa. Vaikka puun hinnat ovat vakiintuneet, niin ostajittain niissäkin on ajallista ja paikallisesti suurtakin vaihtelua. Hankintaerille on löyPuunostajien markkinoista puunmyyjien markkinoihin – ainakin toistaiseksi Teksti: Hannu Justen, johtaja Mhy Lounametsä JOHTAJALTA Odotettavissa on vakaa puukauppasyksy. Vaikka hinnat ovat hieman tasaantuneet, niin kestävästi hoidetusta ja kilpailutetusta puusta pitää maksaa sen arvon mukaisesti. tynyt hyvin ostajia, mutta ei kaikille puutavaralajeille. Itse tehdyt energiapuuerät käyvät kaupaksi tien varsilta, mutta tukin tekoon ei itse kannata ryhtyä. Lähes jokainen ostaja haluaa tarkkaan tuotannon määrittelemiä, useimmiten hyvinkin yksityiskohtaisia pituus- ja läpimittayhdistelmiä. Niitä ei käsityönä motollakaan ilman koneen ohjelmaan syötettyjä katkontatietoja pysty tekemään. Leimikoiden valmistelu on muuttunut julkisen metsävaratiedon käytön myötä, ja vaatii asiantuntijatyötä. Työn kustannukset eivät ole pienentyneet vaan pikemminkin päinvastoin, sillä huomioon otettavia asioita on koko ajan enemmän. Erilaiset kaavat peittävät suuren alan ja erilaisia lupia saatetaan tarvita. Kaikki lisäselvittely vaatii työaikaa ja voi viivästyttää hakkuita. Hakkuun laatu ja ohjeistuksen noudattaminen sekä tiedonkulku puun korjaajille ja puutavara-auton kuljettajille asti on tärkeää. Näillä varmistetaan puunarvo ja luontoarvot. Valtteri Katunpää
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2024 8 URAKOITSIJAESITTELY Mhy Lounametsän ja sen tytäryhtiö, Lounapuun palveluksessa on noin 90 metsäalan sopimusyrittäjää. Lisäksi työllistämme runsaasti heidän kuljettajiaan sekä alihankkijoita. Lounametsä-konsernin työllistämisvaikutus on kaikkiaan yli 150 henkilötyövuotta. Suurin ryhmä on hakkuukoneiden ja ajokoneiden kuljettajat. Seuraavaksi eniten on metsureita ja kolmantena puutavara-autojen, hakkureiden ja hakeautojen kuljettajat. Työntekijöiden määrä koko ketjussa on suuri, joten työntekijä- tai yrittäjävaihdoksia tapahtuu jatkuvasti. Lähes koko ajan joku yrittäjistämme hakee kuljettajia tai Lounametsä yrittäjiä eri töihin. Osaava kuljettaja tai metsuri on vahvoilla työpaikkaa hakiessa tai palveluita tarjotessa. Osaamisen merkitys korostuu entisestään Metsäalaan kohdistuu yhä kovempi luonnonsuojelupaine. Tämä lisää merkittävästi metsässä työskentelevien osaamisvaatimuksia. Pitää kiinnittää enemmän huomiota luontokohteiden huomioimiseen esimerkiksi suojakaistojen, säästöpuiden ja riistatiheikköjen muodossa. Kiristyvät ympäristövaatimukset lisäävät ammattitaitovaatimuksia, joita ylläpidetään vuosittaisilla koulutuksilla. Lisäksi yrittäjille ja työntekijöille on tarjolla runsaasti erilaisia webinaareja mm. sertifioinnista tai luontoMetsuriyrittäjän saappaat vaihtuivat hakkuukoneen Reinoihin Metsässä tehtävä työ on aina tavalla tai toisella metsänomistajan maksamaa. Pystykaupassa puunkorjuun hoitaa ostaja, ja taimikonhoitoja voi maksaa toisinaan firmojen bonuksilla, mutta toteutuksen takana on lopulta yrittäjä, joka on metsänomistajalla töissä. Työ on tehtävä mahdollisimman hyvin, jotta on tervetullut seuraavallakin kerralla. Ilman sitoutuneita yrittäjiä ei laadukkaiden metsänhoito- ja puukauppapalvelujen tarjoaminen onnistu. Teksti ja kuvat: Valtteri Katunpää Ensiharvennusleimikon korjuujälki Raumalla näyttää hyvälle. Puissa ei näy kolhuja, jäävät puut on valittu hyvin ja niitä on riittävästi. Yrittäjä Markus Sulo voi olla tyytyväinen.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2024 9 URAKOITSIJAESITTELY kohteista. Luontovaatimusten lisäksi täytyy muistaa myös muut metsässä tai teillä liikkujat. Toimialueellamme on runsaasti niin vakituista kuin kesäasutusta, jolloin täytyy erityisen tarkasti huolehtia teiden kunnosta, rajoista ja lupa-asioista, jotta vältytään konflikteilta. Markus Sulo Lounapuun nuorin korjuuyrittäjä Lounapuun nuorin puunkorjuun sopimusyrittäjä on hinnerjokilainen 28-vuotias Markus Sulo. Koneurakointi Sulo Oy:llä on nyt reilu puolitoista vuotta puunkorjuun urakointia takana pääasiassa Eurajoen ja Rauman metsissä. Näppärä harvennuskone Ponsse Fox tottelee Sulon komentoja sujuvasti raumalaisessa kivikossa. Työn alla oli haastatteluhetkellä ensiharvennus, josta hakataan energiarankaa ja Kuusiston sahan tukkia sekä pikkutukkia. Korjuujälki työmaalla on kunnossa; puissa ei näy kolhuja, jäävät puut on valittu hyvin ja niitä on riittävästi. Haasteen työmaalle asettaa vaikeakulkuinen maasto. Kun kiviä on vieri vieressä ja osa niin isoja, että koneella ei yli pääse, on ajourat tehtävä sinne mistä koneella pääsee. Välillä ajoura jää kesken, kun eteen tulee läpipääsemätön kivikko. Toisinaan taas kivien välistä löytyy pehmeikkö, johon jää jäljet kuivalla kesäkelilläkin. Miten ura metsäkoneen puikoissa sitten alkoi? - Urani metsäkoneenkuljettajana alkoi työharjoittelulla joulukuussa 2013. Harjoittelun päätyttyä sain jäädä firmaan töihin. Ajokoneenkuljettajana hurahti parisen vuotta, jonka aikana pääsin harjoittelemaan myös hakkuukoneella työskentelyä. Tammikuussa 2016 siirryin hakkuukoneenkuljettajaksi ja siinä hommassa olin vuoden 2021 loppuun. Työkokemusta kertyi kahdeksan vuotta ja päälle tämä reilu vuosi Lounapuulla hakkuukoneyrittäjänä. Väliin mahtui pari vuotta töitä myös metsuriyrittäjänä Lounametsällä”, kuvailee Markus. Yrittäjyys oli Markukselle lopulta varsin selkeä ratkaisu. Vuodesta 2017 saakka hän on toiminut maanviljelijänä sukutilallaan, ja yrittäjyys sitä kautta oli jo tuttua. Vanhan polvivamman uusiuduttua, metsuriyrittäjän saappaat vaihtuivat hakkuukoneen Reinoihin. - Edelleenkään en halunnut metsästä pois, joten aloin selvittää metsäkoneyrityksen perustamista. Kyselin laajalti, olisiko jossain tarvetta hakkuukoneelle. Lounametsä oli erittäin kannustava ja kiinnostunut asian suhteen. Heidän kanssaan päädyin tekemään urakointisopimuksen ja ryhdyin metsäkoneyrittäjäksi”, Markus jatkaa. Hakkuukoneen kuljettaja seuraa jatkuvasti työnsä laatua. Koneen ohjaamosta tarkkaillaan mm. jäävän puuston laatua ja tiheyttä sekä kokonaisuutta.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2024 10 Työn parhaiksi puoliksi Markus luettelee itsenäisen työskentelyn rauhallisessa metsässä. Työssä näkee konkreettisesti oman työnsä jäljen ja voi kehittyä koko ajan. Palkitsevinta on kuitenkin tyytyväinen metsänomistaja ja positiivinen palaute omasta työstä. Haastavia puolia sen sijaan ovat vaikeakulkuiset maastot ja niiden leimikoiden hakkuun ja toisinaan myös ajourien suunnittelu. Korjuujäljen on maastosta riippumatta oltava siistiä myös ajokoneen jälkeen. Oman työn laatu jatkuvassa tarkkailussa Hakkuukoneen kuljettaja seuraa työnsä laatua jatkuvasti. Koneen mittausta seurataan ja tarkastetaan päivittäin. Mitataan pölkkyjen pituuksia, läpimittoja sekä tilavuutta ja verrataan niitä koneen mittaustuloksiin. Mittalaitetta viritetään tarvittaessa mahdollisimman tarkan mittaustuloksen saavuttamiseksi. - Seuraan hakkuujälkeä koko ajan. Tarkkailen esimerkiksi jäävän puuston laatua ja tiheyttä sekä pidän silmällä kokonaisuutta”, tarkentaa Markus. Metsäkoneenkuljettajakin on lopulta töissä metsänomistajalla, vaikka tili useimmiten tuleekin puut ostavalta yhtiöltä. Lounapuun hakkuissa metsänomistajan toiveet pyritään ottamaan kattavasti huomioon. - Jos toiveita hakkuun suhteen on, keskustelen metsänomistajan kanssa ennen työn aloittamista joko puhelimitse tai leimikolla kävellen - usein molempiakin. Tilanteen mukaan saatan myös kertoa oman näkemykseni asiaan. Toiveet pyrin tietysti toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan, kertoo Markus omista tavoistaan toimia metsänomistajan kanssa. Yksi merkittävä asia hakkuukoneen työssä on myös tukin katkonta. Lounapuu pyrkii ottamaan aina kaiken tukin talteen. Tämän takia samalta leimikolta esimerkiksi mäntytukkia tehdään useimmiten useaan toimituspaikkaan, koska tukkien mitta- ja laatuvaatimukset ovat eri sahoilla erilaiset. Myös koneen on oltava kunnossa. - Tukkia katkoessa mittalaitteen pitää olla oikein säädetty. Koneen tarkastusmittaukset eli kalibroinnit ovat erittäin tärkeitä. Mittalaite hyödyntää rungon parhaaksi katsomallaan tavalla, ja tukki katkotaan pienimpään mahdolliseen mittaan asti. Tarkkailen jokaista runkoa mutkien ja vikojen varalta. Seuraan myös, tekeekö mittalaite mielestäni oikean ratkaisun ja muutan sitä tarvittaessa”, selvittää Markus haastattelun päätteeksi. Kotona perhe odottaa isää kotiin ja kuivuri uutta kaurasatsia kuivattavaksi. Puintiaikaan työn, maanviljelyn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on taiteilua. URAKOITSIJAESITTELY Lounametsä-konsernin palveluksessa on noin 90 metsäalan sopimusyrittäjää. Osaavia kuljettajia ja metsureita arvostetaan. Markus Sulo
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2024 11 Ensiharvennuksia tai nuoren metsän hoitorästejä Pellonreunoja tai tienvarsia Hakkuutähteitä päätehakkuualoilta, yli 1,5 ha Hankintana tienvarresta kokopuuta, karsittua energiapuuta, oksa- ja latvusmassaa Löytyykö sinulta energiapuuta? Asiantuntijamme auttavat oikean korjuutavan valinnassa ja valvovat toteutuksen. Saat ammattitaitoisen yrittäjän korjuuseen, ja varmistat metsäsi kasvun ja tuoton tulevaisuudessa. Ota yhteyttä: mhy.fi/lounametsa/yhteystiedot | LOUNAPUU OY Nyt on järkevää laittaa nuoret metsät kuntoon! Tienvarressa luovutettavat ja haketettavat energiapuuerät eivät saa sisältää epäpuhtauksia, kuten juuripaakkuja, maata, rautaa, muovia, rakennusjätettä tms. Varasto ei saa olla sähkölinjojen alla. Sen on sijaittava tien tai pellon reunassa. mhy.fi/lounametsa Risupeto
12 Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2024 PUUKAUPPA Katkonta huomioitiin tarjousten vertailussa Metsäasiantuntija pyysi tarjoukset seitsemältä ostajalta ja metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelulta (Mhy Lounametsässä korjuupalvelua vastaa Lounapuun puukauppa ja korjuu). Hän siis kilpailutti puukaupan metsänomistajan puolesta. Tarjouksia saatiin seitsemän. Yksi ostaja ei tehnyt tarjousta pitkään kuljetusmatkaan vedoten. Ostajien erilaiset tarjoukset verrattiin. Tämä tapahtui siten, että metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija huomioi kunkin ostajan aiemmissa vastaavanlaisissa puukaupoissa tehdyn runkojen katkonnan eriarvoisiksi puutavaralajeiksi. Nämä aiempien puukauppojen ostajakohtaiset katkontatiedot löytyivät mhy:n tietojärjestelmään tallennettuina. Tarjousten vertailussa kärkeen nousivat lähes tasasummilla eräs saha ja mhyn Korjuupalvelu. Huomionarvoista oli, että tarjousvertailun viimeiseksi jäi metsänomistajan edellisen puukaupan voittanut ja nyt ainoan runkohintatarjouksen tehnyt ostaja. Tämän viimeiseksi jääneen ostajan tarjous oli tarjousvertailun perusteella vajaa 6000 € eli noin 7 €/m3 alhaisempi kuin parhaat tarjoukset. Puutavaralajeihin, runkohintaan vai järeysrunkohintaan perustuva tarjous? Perinteisessä puutavaralajikaupassa hinnoittelu perustuu siihen, että ostaja tarjoaa erilaista yksikköhintaa eri puutavaralajeille. Metsänomistajan tehtäväksi jää arvioida, paljonko mitäkin puutavaralajia eli tukkia, pikkutukkia, kuitua jne. myyntierästä tulisi kullekin ostajalle. Kun ostaja ei anna mitään takuuta tai lupausta eriarvoisten Metsänomistaja teetti puunmyyntisuunnitelman metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijalla kevätkesällä 2023. Kesäkorjuukelpoisen päätehakkuukuvion puumäärä oli 830m³. Pääpuulaji oli kuusi, mutta puumäärästä kolmannes oli mäntyä ja koivua. Teksti: Pauli Rintala, kenttäpäällikkö, MTK Juttu perustuu metsänomistajan tekemään todelliseen puukauppaan Puutavaralajeihin, runkohintaan vai järeyteen perustuvaa puukauppaa? Apua kaupantekoon saa ja kannattaa käyttää puutavaralajien määristä, on erilaisten tarjousten vertaaminen metsänomistajalle todella vaikeaa. Apua tähän puukaupan ehkä vaikeimpaan ja oleellisimpaan asiaan eli katkonnan huomioimiseen saa omasta metsänhoitoyhdistyksestä. Ostajan tekemässä runkohintatarjouksessa puulajilla on vain yksi yksikköhinta, tosin laholla saattaa olla oma hintansa. Tällöin myyjän ei tarvitse pohtia runkojen katkontaa ja hyödyntämistä eri puutavaralajeiksi. Ostajan tarjouksissa runkohintaa tarjotaan kuitenkin vain havupuille, joten koivun osalta katkontaa ja runkojen katkontaa tukiksi ja kuiduksi on arvioitava. Uusimpana hinnoittelumallina on tullut järeyteen perustuva hinnoittelu. Kaupan yhteydessä ostaja antaa ainoastaan keskimääräiseen runkokokoon perustuvan hintataulukon, josta puulajin yksikköhinnat todetaan vasta hakkuun jälkeen. Tällaisessa puukaupassa on äärimmäisen tärkeää osata arvioida hakattavien runkoRunkohinnoittelu Mänty 65 €/m3 Puutavaralajihinnoittelu Mäntykuitu 35 €/m3 Mäntypikkutukki 40 €/m3 Mäntytukki 80 €/m3
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2024 13 PUUKAUPPA jen keskikoko puulajeittain etukäteen, jotta tarjouksia verrattaessa osataan käyttää oikeaa yksikköhintaa ostajan antamasta taulukosta. Lopulta myyjän vastuulle jää oikean puulajikohtaisen runkokoon arviointi, sillä ostaja ei anna mitään takuuta hinnasta tai kokoluokasta. Eri ostajien järeyteen perustuvat hinnoittelumallit poikkeavat jonkin verran toisistaan, mutta pääperiaate on sama eli puukaupan yksikköhinnat määräytyvät vasta hakkuun jälkeen. Metsävähennys ratkaisi kaupan Metsänomistaja päätyi siihen, että puunkorjuusta sovittiin mhyn Korjuupalvelun kanssa. Ratkaiseva asia oli se, että Korjuupalvelu hoitaa puun korjuun ja kuljetuksen, jolloin kyseessä on hankintakauppa ja tällöin metsänomistaja voi tehdä verotuksessaan selvästi isomman metsävähennyksen kuin pystykaupassa. Isomman metsävähennyksen myötä myyjälle jää enemmän rahaa käteen verojen maksun jälkeen. Menetys 9000 €, jos olisi myynyt samalle ostajalle kuin viimeksi Korjuun jälkeen voitiin todeta, että metsänomistajan valinta osui oikeaan, vaikka puukauppatulo jäikin hieman arvioitua alhaisemmaksi. Käyttäessään mhyn Korjuupalvelua, puunmyyjä sai tehdä verotuksessa suuremman metsävähennyksen. Hakkuun päättymisen jälkeen laskettiin ja todettiin, että myyjälle jäi tästä puukaupasta noin 9000 € enemmän rahaa käteen kuin jos olisi myynyt pystykaupalla edellisen puukaupan ostaneelle ja runkohintatarjouksen tehneelle ostajalle. Tämä tarkoittaa yli 10 € jokaista kuutiometriä kohden! Ero on poikkeuksellisen suuri. Ostajien väliset erot tarjouksissa ovat selvästi kasvaneet viime vuosina Venäjän puuntuonnin vähentyessä. Mikä on puunmyyjän kannalta paras tarjous? Tämä onkin metsänomistajalle keskimäärin tuhansien eurojen arvoinen kysymys. Paras tarjous on jokaisessa puukaupassa selvitettävä erikseen ja tämä tekee asiasta puunmyyjän kannalta haastavan. Joskus perinteinen tukki-kuitutarjous on paras, välillä taas runkohintaan perustuva tarjous. Järeyteen perustuvassa tarjouksessa asia selviää vasta hakkuun jälkeen, kun yksikköhinta varmistuu. Erilaiset hinnoittelut ja tarjoukset edellyttävät kuitenkin aina tarjousten yhteismitallistamista eli vertaamista, joka on yksi vaikeimmista asioista puukaupassa. Apua tähän todella haastavaan, mutta ehkä jopa puukaupan kaikkien tärkeimpään asiaan, saa omasta metsänhoitoyhdistyksestä. Puukaupan asiantuntija-apu toki maksaa, mutta kustannushyöty suhde on erinomainen. Sijoittamalla euron metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalveluun, saa keskimäärin 3-4 euroa tilille. Metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalvelun käyttäminen lieneekin yksi parhaimmista sijoituksista, mitä puunmyyjä voi tehdä. Mänty Kuusi Koivu Laho Yhteensä m3 680 460 3 45 1188 €/ m3 71,20€ 72,60 € 34,00 € 32,00 € yht. € 48 416 € 33 396€ 102 € 1 440 € 83 354 € Ostaja 1, runkohinta hakkuussa toteutunein kuutioin Ostaja 2, tavaralajihinta, hyväksytty tarjous, toteuma Erotus ostajan 1 ja ostajan 2 välillä: 6 649 € Mäntytukki Mäntykuitupuu Kuustukki Kuusi- kuitupuu Koivu- kuitupuu Lahot Yhteensä m3 610 70 390 70 3 45 1188 €/ m3 82,50 € 39,00 € 84,00 € 39,00 € 36,00 € 30,00 € yht. € 50 325 € 2 730 € 32 760 € 2 730 € 108 € 1 350€ 90 003 € Mhy Lounametsän valtakirjakaupassa pyydettiin tarjouksia keväällä noin 1000 kuution päätehakkuuleimikosta. Tarjouksia saatiin yhteensä kuusi. Ostajan 1 runkohintatarjous ja ostajan 2 tavaralajitarjous olivat vertailussa lähellä toisiaan. Tarjousvertailussa ostajan 1 tarjous näytti parhaalta. Metsäasiantuntija arvioi kuitenkin metsässä käydessään, että tukkiprosentti nousisi arvioitua korkeammaksi, jolloin ostajan 2 puutavaralajikohtaisiin hintoihin perustuva tarjous olisikin paras. Myyjä valitsi ostajan 2 metsäasiantuntijan suosittelemana. Kaupat tehtiin ostajan 2 kanssa ja myyjä tienasi asiantuntijapalvelua käyttämällä yli 6600 euroa. Esimerkki Mhy Lounametsän toimialueelta
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2024 14 METSÄNHOITO PEFC-sertifiointi ja sisäinen auditointi Lounametsässä Mhy Lounametsän metsänomistajajäsenet kuuluvat jäsenyyden myötä ryhmäsertifioinnin piiriin. Metsäsertifointi on metsänomistajalle keino osoittaa, että metsiä hoidetaan vastuullisesti. Auditoinneilla seurataan, miten vaatimukset toteutuvat käytännössä. Tässä vaiheessa tilanne Lounametsän toimialueella näyttää hyvälle. Teksti: Mira Sankkila Kuvat: Outi Grusander
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2024 15 METSÄNHOITO Kestävän Metsätalouden Yhdistys (KMY) koordinoi Suomessa alueellista PEFC-ryhmäsertifiointia ja on alueellisten sertifikaattien haltija. KMY huolehtii sertifikaatin hakuun ja ylläpitämiseen liittyvistä tehtävistä yhteisesti metsänomistajien ja metsäalan organisaatioiden puolesta. KMY myös neuvoo sekä hallinnoi sertifioinnin toteutumisen valvontaa alueittain vuosittaisilla auditoinneilla. PEFC-sertifiointi käytännössä PEFC-sertifioinnin tarkoituksena on antaa takuu siitä, että metsissä toimitaan kestävästi ja luontoarvoja kunnioittaen. Yli 90 % suomalaisista talousmetsistä kuuluu sertifioinnin piiriin; hehtaareina noin 19,3 milj. ha vuonna 2023. Sertifikaatti kokonaisuudessaan on laaja. Kriteerit kohdistuvat mm: metsien hoidon suunnitteluun ja toteutukseen, työntekijöiden oikeuksiin, metsänomistajien koulutukseen ja neuvontaan sekä lasten ja nuorten metsätiedon lisäämiseen. Kriteerejä on tiukennettu viimeksi vuonna 2023, jolloin muun muassa säästöpuiden määrä ja järeys kasvoivat sekä vesistöjen suojakaista määriteltiin leveämmäksi. Tärkeimmät kriteerit puunkorjuun ja metsänhoidon osalta ovat: • Säästöpuiden riittävä määrä hehtaarilla (elävät ja kuolleet puut eli lahopuun määrä). Eläviä puita on jätettävä vähintään 10 kpl, rinnankorkeusläpimitta min. 15 cm; kuollutta puuta vähintään 10 kpl, rinnankorkeusläpimitta min. 20 cm. Jos kuolleita puita ei ole tarpeeksi, tehdään 2–5 tekopökkelöä hehtaarille. • Vesistöjen riittävät suojakaistat. Suojakaistan leveys on määritelty siten, että sen tulee olla keskimäärin 10 metriä, mutta kaikkialla vähintään 5 metriä. Käytännössä siis kaistan tulee joltain kohdin olla leveämpi kuin 10 metriä, jos se jostain kohdin on vain 5 metriä. Erikoiskohteissa suojakaistan leveysvaatimus saattaa olla suurempi. Suojakaista jätetään raivaamatta, ja vain poimintahakkuu on sallittua. Lisäksi on noudatettava normaaleja puunkorjuun käytänteitä: luontoon ei jätetä roskia, korjuuvaurioita ja ajourapainumia vältetään ja juurikäävän torjunta hoidetaan. Miten PEFC-vaatimuksia seurataan? Vaatimustenmukaisuus osoitetaan vuosittaisilla auditoinneilla. Auditointi tarkoittaa yrityksen oman toiminnan tarkastelua siten, että voidaan todeta, noudatetaanko töiden toteutuksessa annettuja ohjeita ja suosituksia. Sisäinen auditointi puolestaan viittaa siihen, että tarkastus tehdään organisaation oman henkilöstön toimesta. Tarkastuksen tekee tällöin henkilö, joka ei itse ole osallistunut toteutukseen. Tämän lisäksi tehdään organisaation ulkopuolisen toimijan toteuttamaa auditointia. Systemaattinen laadun tarkastelu, mittaaminen ja dokumentointi tuo esiin sekä kehityskohtia että onnistuneita toimia. KMY laatii vuosittain alueellisen otannan, jonka pohjalta tulokset kootaan yhteen. Kaikkia alueita ei auditoida joka vuosi, mutta laadunseurantavelvoite toiminnassa on toki jatkuva. Miten auditointi toteutetaan? Käytännössä laadunseuranta toteutetaan niin, että eri työlajien kohteita kierretään maastossa. Tarkastetaan kriteerien toteutumista, ja huomiotkirjataannettilomakkeeseen. Puunkorjuun osalta tarkastellaan mm. säästöpuiden ja lahopuun määrä, vesistöjen suojakaistat sekä mahdolliset luontoarvot ja niiden säilyminen. Lisäksi arvioidaan korjuujälkeä, harvennusvoimakkuutta ja ajouria. Myös muiden työlajien osalta tarkastellaan saman tyyppisiä asioita, esim. sitä, ettei säästöpuuryhmien alustoja tai suojakaistavyöhykkeitä ole raivattu tai muokkausjälki ulotu niille. Istutuskohteilla erityisesti kiinnitetään huomiota myös roskaamiseen; taimilaatikoita ei tule jättää luontoon, eikä tietysti muutakaan jätettä. Seurannan piiriin kuuluvat niin metsänhoito- kuin korjuutyötkin, sekä tie- ja ojitushankkeet. Huomioitavaa on, että PECF-sertifiointi koskee myös metsänhoitoyhdistysten jäseniä heidän omien metsätöidensä osalta. Poikkeama tulee, jos havaitaan esim. jättöpuita tai suojakaistoilta puita on poistettu varsinaisen hakkuun jälkeen metsänomistajan omasta toimesta. Kaikkien urakoitsijoiden, joita käytämme metsätöissä, pitää olla sitoutuneita PEFC-sertifiointiin ja noudattaa kriteereitä. Tulokset kootaan maastokauden päätteeksi yhteen ja tarkastellaan mahdollisia poikkeamia, mietitään niiden syitä sekä laaditaan korjaavat toimenpiteet. Nämä ehdotetut toimenpiteet käydään läpi töiden toteuttajien kanssa. Seuraavalla tarkastuskierroksella voidaan puolestaan taas arvioida sitä, miten hyvin korjaavat toimenpiteet ovat käytännössä toteutuneet ja toimineet. KMY koostaa vuoden 2024 kierroksen tulokset marraskuun jälkeen. Tässä vaiheessa vuotta Lounametsän tulokset näyttävät tasaisilta ja suuria poikkeamia ei ole tarkastettavilta kohteilta havaittu omassa seurannassa. Lisätietoa PEFC-sertifioinnista: https://www.pefc.fi/
16 Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2024 Louna Yhteismetsä aloitti Voiko metsänomistaminen olla helpompaa? Teksti ja kuvat: Outi Grusander Elokuussa toimintansa aloittanut Louna Yhteismetsä on kaikille läntisen Suomen alueella metsää omistaville avoin yhteismetsä, johon liittyminen on maksutonta. Yhteismetsä on kannattava vaihtoehto, jos ei itse halua tai ehdi tehdä metsätöitä ja puuhailla puukauppakiemuroiden kanssa. Metsätilan sukupolvenvaihdos ja perinnönjako on myös helppo toteuttaa lahjoittamalla yhteismetsän osuuksia. Mhy Lounametsän asiantuntijoille tulee tasaiseen tahtiin kyselyitä metsänhoidon vaihtoehdoista mm. kuolinpesiltä, joiden osakkailla ei ole itsellä aikaa, osaamista tai halukkuutta hoitaa metsiä. Toisaalta metsiä ei myöskään haluttaisi myydä ulkopuoliselle tai pirstoa monien osakkaiden kesken. Yhä kasvava kiinnostus yhteismetsiin kiritti yhdistysvetoisen yhteismetsän perustamiseen. Nopeimmin päästiin alkuun ottamalla mukaan muutamia yksityishenkilöitä sekä liittämällä Mhy Lounametsän oma metsäkiinteistö yhteismetsään. Metsäomaisuuden erityisasiantuntija Kari Laiho, Louna Yhteismetsän perustamishankkeen vetäjänä liitti myös omat metsänsä yhteismetsään. Samoin Laitilan seurakunta ehti mukaan perustamisvaiheeseen. - Halusimme tarjota vaivattoman ja samalla kannattavan vaihtoehdon kenelle tahansa. Kulujen ja verojen jälkeen vuosittainen tuotto on arviolta noin 5 %. Osakaskunta päättää, METSÄOMAISUUDEN HOITO
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2024 17 METSÄOMAISUUDEN HOITO miten mahdollisesti kertyviä varoja jaetaan ylijäämänä osakkaille, kertoo Kari Laiho. Ylijäämä on osakkaalle verovapaata tuloa. Ja ylipäätään yhteismetsää verotetaan normaalia puukauppaa lievemmin. Yhteismetsästä tuloja Laitilan diakoniatyöhön Laitilan seurakunta liitti yhteismetsään vajaat 40 hehtaaria. Yhteismetsään nyt liitetty alue saatiin taannoin testamenttisaantona. Tilaan kuuluvat pellot ja rakennus myytiin, mutta metsä päätettiin liittää yhteismetsään, kun kuulimme että yhteismetsä on perusteilla, kertoo kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Jussi Perkkola. - Testamentissa oli ehto, että lahjoituksen tuotto on ohjattava laitilalaisten yksinäisten vanhusten ja sairaiden auttamiseen sekä laitilalaisten hyväksi tehtävään yleiseen diakoniatyöhön. Yhteismetsästä on odotettavissa vuosittaista suhteellisen säännöllistä tuloa. Näin testamentin toive pystytään helpommin toteuttamaan ja ohjaamaan kyseisestä metsäalueesta saatava tuotto diakoniatyön käyttöön, perustelee Laitilan seurakunnan talouspäällikkö Merja Jusi. ”Joko myyn metsät tai joku palsta vielä jäisi” Sirkka Pere pähkäili pitkään, mitä tehdä perinnöksi tulleelle metsäpalstalle. Metsäteknikko-isä on tehnyt elämäntyönsä metsäalalla ja Sirkkakin pääsi nuorena tyttönä jakamaan taimia istutusaikaan kylän ihmisille, mutta muuta tietoa hänellä ei sitten metsästä ollutkaan. - Oli todella helpottavaa, kun järjestyi tällainen vaihtoehto metsänhoitoon, ja jää tunne, että metsää on vielä jossain. Yhteismetsään liitettävällä kiinteistöllä haluan myös korostaa isän metsien hyväksi tekemän työn arvostusta. Ja tietysti se, että ei enää tarvitse huolehtia ja tehdä veroilmoituksia, kuvailee raumalainen Sirkka Pere syitä yhteismetsään liittymiselle. Miten pääsen mukaan Louna Yhteismetsään? Jos pohtii yhteismetsää vaihtoehtona, kannattaa ottaa hyvissä ajoin yhteyttä yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtajaan. Häneltä saa vastaukset mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Uusia osakkaita otetaan kaksi kertaa vuodessa. Sitä ennen tehdään tilan arviointi, jonka mukaisesti määräytyy yhteismetsäosuuksien määrä. Jos päätös yhteismetsään liittymisestä syntyy, ei metsänomistajalle tule minkäänlaisia kuluja. Kysy lisää: Kari Laiho, Louna Yhteismetsän pj. ja metsäomaisuuden erityisasiantuntija, puh. 0440 722 070 tai kari.laiho@mhy.fi Lisätietoja myös: mhy.fi/lounametsa/louna-yhteismetsa Yhteismetsän tarjoamat hyödyt: • Huoleton metsänomistamisen muoto. Osakkaiden ei tarvitse huolehtia metsänhoidosta tai veroilmoituksista ja muusta hallinnosta. • Metsää hoitavat ammattilaiset suunnitelman mukaan, ajantasaisesti. • Vaihtoehto tilan myynnille. Liittyminen on ilmaista. Metsät eivät pirstoudu. • Helpottaa sukupolvenvaihdosta ja perinnönjakoa. • Vähemmän veroja, tasaiset tulot. Yhteismetsän veroprosentti on vain 26,5 %. Vuosittainen ylijäämä on osakkaalle verovapaata. • Yhteismetsiä hoidetaan suurempana yksikkönä, jolloin puulle saadaan hyvä hinta ja hankinnoissa pienemmät yksikkökustannukset. Yhteismetsät saavat METKA-tukea. Maanmittaustoimituksessa kesäkuussa olivat mukana Arto Lähetkangas, Hannu Justen, Jussi Perkkola, Merja Jusi, Kari Laiho ja Lasse Koskinen. Kuvassa Sirkka Pere
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2024 18 METSÄOMAISUUDEN HOITO Tutustu OmaMetsän uusiin ominaisuuksiin Metsänhoitoyhdistysten sähköinen palvelukanava on otettu vauhdilla käyttöön. OmaMetsä antaa arvokasta lisäarvoa ja tukee metsänomistajien puunmyyntien ja hoitotoimien suunnittelua. OmaMetsä-palvelu on nykyajan metsänomistajan tärkein työkalu, joka kulkee aina mukana. OmaMetsän avulla pysyy kartalla oman metsän tilanteesta ja hoidosta ja metsäpalveluista sekä saa helposti yhteyden omaan metsäasiantuntijaan. Jokainen metsänomistajan suhtautuu omiin metsiin ja metsänhoitoon arvojensa mukaan. OmaMetsä huomioi entistä vahvemmin metsänomistajien omat arvot, mitkä otetaan päätöksenteon perustaksi metsän hoidossa. Yhdelle metsänomistajalle puukauppa on tärkeintä ja toiselle luontoarvojen vaaliminen. Suurin osa metsänomistajista on monitavoitteisia metsien hoidossaan. Tarkempaa hinta- ja katkontatietoa Puun hintatieto on tärkeä osa tiedollista tukea. OmaMetsää on uudistettu yhdistämään uudella tavalla markkinatieto metsävaratietoon. Markkinatiedossa metsänhoitoyhdistyksien kautta kilpailutettujen valtakirjakauppojen keskiarvotiedon julkaiseminen on tärkeä askel. Metsänhoitoyhdistykset seuraavat laajasti eri yhtiöiden katkontaa ja korjuuta aikaisempien hakkuiden perusteella. Näin saadaan metsänomistajan puukauppojen tarjousten vertailuun tietoaineistoa päätöksenteon tueksi. Yksikköhintoihin ei kannata liikaa tuijottaa, sillä kokonaisuuden ratkaisee sekä hinta että katkonta. Hinnan kehityksen seuraamisesta on kuitenkin tärkeä tehdä helppoa omien puukauppapäätöksien kannalta. OmaMetsäpalveluun on julkaistu alueelle kohdennettua puukaupan keskiarvoistettua hintatietoa. Hinta voi vaihdella paljonkin leimikko- ja hakkuutyypeittäin. Uudistettu OmaMetsä näyttää metsänomistajan metsävaratiedosta hakkuumahdollisuuksia ja niille kohdistuvaa alueellista hintatietoa sekä hintatason vaihtelua. Lisäksi palvelussa on puukaupan aktiivisuudesta kertovia mittareita ja kuvaajia. Näiden tietojen avulla metsänomistaja saa paremman käsityksen puukaupan suunnittelun aloittamiseen ja toteuttamiseen. Muut uudet ominaisuudet OmaMetsä-palveluun julkaistiin jo aiemmin keväällä osio, jossa metsänomistaja voi arvioida omia metsänhoidon tavoitteitaan. Tämä mahdollistaa palveluiden tarkempaa kohdentamista ja palvelumahdollisuuden parantamista metsänomistajien omien tavoitteiden pohjalta. Samassa yhteydessä julkaistiin myös metsien hiilensidonnan laskentaa omasta metsävaratiedosta. Metsät tuottavat puun lisäksi monia muitakin arvoja, joille ei ole vielä muodostunut taloudellisia kannusteita, mutta ne voivat olla jo metsänomistajien päätöksiin oleellisesti vaikuttavia tekijöitä. OmaMetsän uudistumisen tavoitteena onkin tukea jokaisen metsänomistajan tietotarpeita. OmaMetsää käyttää jo yli 50 000 metsänomistajaa, joten se on hyväksi havaittu. Pääset kirjautumaan tai luomaan tunnukset OmaMetsään osoitteessa: https://omametsa.fi/
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2024 19 Metsälehti on suomalaisen metsän riippumaton äänenkannattaja, joka tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat. Nyt jäsenetutilaukseen kuuluu myös Metsälehti Digi (arvo 142,80 €) TILAA JO TÄNÄÄN: edutjasenelle.fi tai 09 315 49 840 Kerro soittaessasi, että teet MHY-jäsenetutilauksen. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? Polku omaan metsään VUODEN TILAUSJAKSO, 23 NUMEROA 95 € Norm. 166,50 €, etusi 71,50 € HUOM! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! MT Metsä Digi -tilauksella olet oman metsäsi asiantuntija ja perustelet päätöksesi luotetulla tiedolla. Lue, katso ja kuuntele, vaikka joka päivä. MT Metsä on Suomen johtava metsämedia – Uutta metsää 365 päivää vuodessa. Tarjous on voimassa 20.12.2024 asti. Tilaa netissä! MT.FI/mhyjasen tai käytä oheista QR-koodia MT Metsä Lehti + Digi (norm. 86,40 €) Kestotilauksen 1. jakso -40% 50€/6kk MT Metsä Digi (norm. 67,20 €) Kestotilauksen 1. jakso 40€/6kk -40% N:O 7 | 2023 MT.FI/METSÄ MAASEUDUN TULEVAISUUDEN AJANKOHTAISLEHTI METSÄSTÄ Sähköä kekseliäästi. Heikki Sassin voimalassa yhdistyvät tuulimylly ja aurinkopaneeli. 27 Itärajan uusi aita vaikeuttaa suurpetojen reittejä 16–20 Rajanylittäjät Suhdanne synkkeni Energiapuun vilkastunut kysyntä tuo helpotusta metsänomistajalle. 6–7 Tehoa korjuuseen Simulaattori huomaa kuljettajan pienet virheliikkeet. 24 N:O 7 | 2023 Jäsenetu!
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2024 20 METSÄNHOITO Metsässä muutamia puita voi kuolla, ja sitä pidetään luontaisena poistumana. Kun isompia puuryhmiä alkaa kuolemaan voidaan puhua tuhosta metsätaloudellisessa mielessä. Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella havaitaan samoja tuhohaasteita kuin muuallakin. Kuusten tappajat Kuusi matalajuurisena on altis kuivuudelle. Kun samanaikaisesti on kuumaa, puu pyrkii estämään vedenTeksti ja kuvat: Tiina Ylioja | Luke Puustoon kohdistuvia tuhoja Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa Ilmaston lämpeneminen koettelee metsiä ja puita aiempaa enemmän tulevaisuudessa. Sään ääri-ilmiöt kuten kuumat kuivuusjaksot voimistuvat ja yleistyvät. Vaikka pitenevä kasvukausi suosisikin puiden kasvua, suosii se myös monia hyönteisiä ja taudinaiheuttajia ja heikentää puiden puolustuskykyä. Kirjanpainajan valtaaman vielä vihreän kuusen tunnistaa puun tyvelle kertyneestä purusta. haihduntaa. Se sulkee neulastensa ilmaraot, jolloin myös puolustusaine pihkantuotanto heikkenee. Puut altistuvat mm. kaarnakuoriaisille. Kaarnakuoriaisista kirjanpainaja on merkittävin kuusien tappaja. Kirjanpainajan tappamista kuusista kuoret osittain tippuvat alas, joko jo samana
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2024 21 Jos okakaarnakuoriainen on tappanut männyt, maasta löytyy tyypillisesti rei’itettyjä hilsekaarnan palasia. Jos okakaarnakuoriainen on tappanut männyt, maasta löytyy tyypillisesti rei’itettyjä hilsekaarnan palasia. METSÄNHOITO kesänä tai seuraavana. Kuusentähtikirjaaja tekee tämän saman pieniläpimittaisille puille. Yleistä on myös kuusien kuivuminen, mutta kuori ei irtoa. Silloin asialla on todennäköisesti aitomonikirjaaja, jota esiintyy saaristossa runsaasti. Rannikon mäntykuolemat Varsinais-Suomessa, etenkin saaristossa ja rannikolla näkyvin ja puhuttavin ilmiö on ollut mäntyjen kuolemat. Tämä oireilu on jatkunut lämpimän ja kuivan vuoden 2018 jälkeen. Kiinteistöjen omistajat kuvailevat kuinka vihreät männyt yhtäkkiä muuttuivat punaisenruskeiksi ja kuolivat. Punertuvien mäntyjen taustalta on okakaarnakuoriainen, kotimainen laji, joka on viime vuosina alkanut runsastua lämpimien ja vähäsateisten olosuhteiden myötä. Okakaarnakuoriaiset iskeytyvät puiden tuoksujen ja erittämiensä feromonien ohjaamana sankoin joukoin männyn ohuen kaarnan alle, runkoon ja oksiin, siis latvaosiin. Sen sijaan puun tyveltä paksun kaarnan alta lajia ei löydy. Emokuoriaiset tuovat mukanaan puutavaraa pilaavan sinistäjäsienen, jolla rooli okakaarnakuoriaisen toukkien ravintona. Sinistäjäsieni kasvaa mantopuuhun ja tukkii puun vedenkulun lopullisesti. Puu kuolee nopeasti. Aikuiset tulevat puihin keväällä päivälämpötilojen saavuttaessa 20 astetta ja toukat aikuistuvat kuoriaisiksi riippuen kesän lämpötilasta heinä-elokuussa. Juurikäävän aiheuttama männyntyvitervastauti todennäköisesti altistaa puita okakaarnakuoriaiselle, sillä huonokuntoinen juuristo ei ole tehokas vedenkuljettaja latvuksiin. Tämän vuoksi männiköt olisi syytä pitää juurikääpävapaina. Sama yhteys on kuusentyvilahoa aiheuttavalla juurikäävällä ja kirjanpainajalla, varttuneiden kuusien tappajalla. Metsäkeskus on julkaissut verkkokurssin ja juurikääpäoppaan, joihin metsänomistajia kannustetaan perehtymään. Etelänversosurma levinnyt Lämpenevä ilmasto on tuonut Varsinais-Suomen mäntyihin samanaikaisesti toisenkin yllätyksen. Tulokassieni havuparikas (Diplodia sapinea) aiheuttaa männyillä etelänversosurmaa ja tämä tauti on laajalti levinnyt Varsinais-Suomessa saaristossa ja rannikolla. Luke on sen myös Satakunnasta muutamasta kohteesta varmistanut. Havuparikas elää männyissä piilevänä ja kuivuus saa sen ärhäköitymään. Tauti tappaa alkukesällä ensin uuden verson ennen kuin neulaset ehtivät täysmittaisiksi ja etenee siitä oksastoa pitkin runkoon. Oireena voi olla kuolevat oksat, mutta etenkin pienikokoiset puut voivat kuolla taudin vuoksi. Havuparikas esiintyy nyt lähes poikkeuksetta yhdessä okakaarnakuoriaisen kanssa Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa ja on voinut heikentää mäntyjä paremmin okakaarnakuoriaisille soveliaiksi. Okakaarnakuoriainen esiintyy muualla Suomessa ilman havuparikastakin. Luonnonvarakeskus selvittää näiden kahden eri tuhonaiheuttajan riippuvuutta toisistaan. Okakaarnakuoriaisen käytävät näkyvät männyn pinnalla pitkään.
Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2024 22 METSÄNHOITO Luonnonvarakeskus (Luke) on valtion tutkimuslaitos, jonka tehtäviin kuuluu metsätuhojen seuranta ja tutkimus. Tutkija Tiina Ylioja vastaa tutkimustyönsä ohella puustotuhojen seurannasta, johon sisältyy mm. kirjanpainajan kannanseuranta. Luken tutkijat pyrkivät auttamaan ammattilaisia tuhonaiheuttajien määrityksessä, toivoen samalla tietoja eri ongelmien esiintymisestä. Okakaarnakuoriaisen parveilu alkoi jo toukokuun alussa. Lämmin loppukesä houkutteli okakaarnakuoriaisia feromonipyydyksiin vielä elokuun lopussa. Miten estää tuhoja? Okakaarnakuoriaiset talvehtivat osin maassa, osin punertuneissa puissa ja niiden oksissa. Talvehtimiskäyttäytyminen vaatisi selvitystä torjuntaohjeiden päivittämiseksi. Varminta olisi havaita kesällä kellastuvat puut ja poistaa se metsästä ennen kuin toukat ehtivät aikuistua. Se ei ole käytännössä helppoa. Ylivuotisia kuolleita puita ei tarvitse poistaa. Lajin elinkierto on sitä nopeampaa mitä lämpimämpi kesä on. Tänä kesänä puut punertuivat jo heinäkuun alussa. Okakaarnakuoriaisille on tyypillistä aloittaa uusia esiintymiä keväisin – tai sitten jatkaa edellisen esiintymän vieressä. Puulajipinot voivat houkutella okakaarnakuoriaiset iskeytymään pinon lähipuihin. Metsänomistajaa turhauttaa, jos puuston ongelmia ei pysty estämään. Harmillisen harvoin tuhonaiheuttajia vastaan on mitään poppaskonsteja. Talousmetsien hyvästä kasvukunnosta huolehtiminen ja uudistettaessa 24 Mhy jäsen- ja asiakaslehti 2/2021 Kuluneen vuoden kostea kevät antoi tämän vuoden taimi-istutuksille hyvät lähtökohdat. Paahtava kesä sen sijaan on saattanut tuoda takapakkia. Taimien kasvuunlähtöä onkin hyvä seurata istutuksen jälkeen 2–3 vuotta. Taimikossa kannattaa käydä myöhemmin syksyllä ja keväisin kasvukauden alussa, jolloin taimet erottuvat paremmin. Myös kevätahava on uhka: aurinko lämmittää ja taimen neulaset alkavat haihduttaa ennen kuin juuret saavat vettä maan ollessa vielä routainen. Taimia kannattaa niitä tarkastettaessa tutkia lähempääkin, jolloin huomaa myyrien tuhotyöt. Samana keväänä istutetut männyntaimet ovat myös erityisen alttiita männynversoruosteelle, jos lähettyvillä kasvaa haapaa. Rehevillä alueilla on tärkeää muistaa torjua heinittyminen, jotta taimet eivät tukahdu. Täydennysistustarpeen selvittäminen Mikäli havaitset istutusmetsässäsi paljon kuolleita taimia tai ala on taimettunut kovin epätasaisesti, voit tarvita täydennysistutusta. Riittävä taimimäärä hehtaarilla selviää helposti. Ota 4 metrin onkivapa tai keppi ja pyörähdä ympyrä. Laske kaikki ympyrän sisään jääneet istutetut ja luonnon taimet, ja kerro luku 200:lla. Ota muutama koeala ja laske keskiarvo. Mäntytaimikossa tavoite on 2 200 kpl, kuusikossa 1800 kpl hehtaarilla. Lakisääteinen vähimmäistiheys havumetsässä on etelässä 1 500 tainta hehtaarilla. Taimet tilataan ennakkoon syksyllä Lounametsä tilasi tälle vuodelle istutuksiin 1,5 miljoonaa tainta, joista 40 % istutettiin Sata-tiimin alueelle ja loput jakautuivat Turun seudun ja Vakka-Suomen alueille melko tasan. Metsänhoitoyhdistys tilaa taimet aina ennakkoon etukäteistilausten perusteella syksyisin, joten nyt jo suunnitellaan ensi kevään istutuksia. Tee syksyn taimitilaukset 9.10. mennessä omalle metsäasiantuntijalle tai puh. 02 240 6000. Muista tarkastaa istutetut taimikot Kavastontie 120, 25460 Kisko Pekka Uusitalo, puh. 0500-636983 pekka.uusitalo@puut.fi www.puut.fi PUUT - taimitarha Kesätyöntekijä onnistui hienosti hommassaan 15 kk sitten. Mättääseen istutetut männyt voivat hyvin kuivankin kesän jälkeen. puulajiston monipuolistaminen ovat hyviä nyrkkisääntöjä, kuin myös kuusella tuoreiden tuulenkaatojen korjuu metsätuholain edellyttämällä tavalla ja paahteisten hakkuuaukkojen reunojen synnyn vähentäminen. Näistä moni on helpommin sanottu kuin tehty.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=