Mhy jäsen- ja asiakaslehti 1/2024 21 Jos okakaarnakuoriainen on tappanut männyt, maasta löytyy tyypillisesti rei’itettyjä hilsekaarnan palasia. Jos okakaarnakuoriainen on tappanut männyt, maasta löytyy tyypillisesti rei’itettyjä hilsekaarnan palasia. METSÄNHOITO kesänä tai seuraavana. Kuusentähtikirjaaja tekee tämän saman pieniläpimittaisille puille. Yleistä on myös kuusien kuivuminen, mutta kuori ei irtoa. Silloin asialla on todennäköisesti aitomonikirjaaja, jota esiintyy saaristossa runsaasti. Rannikon mäntykuolemat Varsinais-Suomessa, etenkin saaristossa ja rannikolla näkyvin ja puhuttavin ilmiö on ollut mäntyjen kuolemat. Tämä oireilu on jatkunut lämpimän ja kuivan vuoden 2018 jälkeen. Kiinteistöjen omistajat kuvailevat kuinka vihreät männyt yhtäkkiä muuttuivat punaisenruskeiksi ja kuolivat. Punertuvien mäntyjen taustalta on okakaarnakuoriainen, kotimainen laji, joka on viime vuosina alkanut runsastua lämpimien ja vähäsateisten olosuhteiden myötä. Okakaarnakuoriaiset iskeytyvät puiden tuoksujen ja erittämiensä feromonien ohjaamana sankoin joukoin männyn ohuen kaarnan alle, runkoon ja oksiin, siis latvaosiin. Sen sijaan puun tyveltä paksun kaarnan alta lajia ei löydy. Emokuoriaiset tuovat mukanaan puutavaraa pilaavan sinistäjäsienen, jolla rooli okakaarnakuoriaisen toukkien ravintona. Sinistäjäsieni kasvaa mantopuuhun ja tukkii puun vedenkulun lopullisesti. Puu kuolee nopeasti. Aikuiset tulevat puihin keväällä päivälämpötilojen saavuttaessa 20 astetta ja toukat aikuistuvat kuoriaisiksi riippuen kesän lämpötilasta heinä-elokuussa. Juurikäävän aiheuttama männyntyvitervastauti todennäköisesti altistaa puita okakaarnakuoriaiselle, sillä huonokuntoinen juuristo ei ole tehokas vedenkuljettaja latvuksiin. Tämän vuoksi männiköt olisi syytä pitää juurikääpävapaina. Sama yhteys on kuusentyvilahoa aiheuttavalla juurikäävällä ja kirjanpainajalla, varttuneiden kuusien tappajalla. Metsäkeskus on julkaissut verkkokurssin ja juurikääpäoppaan, joihin metsänomistajia kannustetaan perehtymään. Etelänversosurma levinnyt Lämpenevä ilmasto on tuonut Varsinais-Suomen mäntyihin samanaikaisesti toisenkin yllätyksen. Tulokassieni havuparikas (Diplodia sapinea) aiheuttaa männyillä etelänversosurmaa ja tämä tauti on laajalti levinnyt Varsinais-Suomessa saaristossa ja rannikolla. Luke on sen myös Satakunnasta muutamasta kohteesta varmistanut. Havuparikas elää männyissä piilevänä ja kuivuus saa sen ärhäköitymään. Tauti tappaa alkukesällä ensin uuden verson ennen kuin neulaset ehtivät täysmittaisiksi ja etenee siitä oksastoa pitkin runkoon. Oireena voi olla kuolevat oksat, mutta etenkin pienikokoiset puut voivat kuolla taudin vuoksi. Havuparikas esiintyy nyt lähes poikkeuksetta yhdessä okakaarnakuoriaisen kanssa Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa ja on voinut heikentää mäntyjä paremmin okakaarnakuoriaisille soveliaiksi. Okakaarnakuoriainen esiintyy muualla Suomessa ilman havuparikastakin. Luonnonvarakeskus selvittää näiden kahden eri tuhonaiheuttajan riippuvuutta toisistaan. Okakaarnakuoriaisen käytävät näkyvät männyn pinnalla pitkään.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=