Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen jäsenlehti 15.10.2024 2 2024 Lue lisää s. 5-9 sivut 14-15 sivut 20-21 Sivu 26 Sekametsän kasvatus on taitolaji Metsäsertifiointi on perustaso luonnolle Rajat esiin tarkkuusGPS -laitteella
2 Metsälehti on suomalaisen metsän riippumaton äänenkannattaja, joka tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat. Kotiin kannettuna ja ruudullasi aina kun haluat. Tilaa Metsälehti MHY-jäsenetuna erikoishintaan! TILAA JO TÄNÄÄN: edutjasenelle.fi tai 09 315 49 840 Kerro soittaessasi, että teet MHY-jäsenetutilauksen. Polku omaan metsään VUODEN TILAUSJAKSO, 23 NUMEROA 85 € Norm. 163 €, etusi 78 € HUOM! Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi SISÄLTÖ Mhy Päijät-Hämeen jäsenlehti 2/2024 Vastaava päätoimittaja: Jari Yli-Talonen, jari.yli-talonen@mhy.fi, 040 848 4861 Toimitussihteeri: Mari Sarvaala, mari.sarvaala@mhy.fi, 044 342 0068 Sivunvalmistus: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Newprint, Oy, Raisio Painosmäärä: 4200 kpl Osoiteaineisto: Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen asiakasrekisterit Osoitteenmuutokset: p. 03 855 4300 tai paijathame@mhy.fi 3 Pääkirjoitus: Suvaitsevaisuutta metsäkeskusteluun 4 Puheenjohtajalta: Jäsen – käytä ääntäsi 5-9 M hy-valtuustovaalit 5 Tietoa Vaaleista 6-7 Yhteisten metsäasioiden äärellä 8-9 Ehdokasesittelyt 10 Puukauppa on ollut kiivasta koko alkusyksyn 11 Ajankohtaista: Metsien lannoitusta jatketaan 12-13 Korjuupalvelu tarjoaa paikallista osaamista 14-15 Sekametsän kasvatus vaatii tahtoa ja taitoa 16-17 Ympäristötukea luontokohteille 19 Vesijako-järven valuma-alueen kunnostustyöt osa luonnonhoitoa 20-21 M etsäsertifiointi on perustaso metsäluonnon huomioimiselle 22-23 M itä tehdä viidakkomaiselle hybridihaavikolle? 24-25 Metsänomistaja: Visakoivu vei mennessään 26 Tarkkuus-GPS löytää rajat ja pyykit 31 Tapahtumakalenteri 32 Yhteystiedot
3 PÄÄKIRJOITUS Usein puunmyyntiä, myyntihalukkuutta ja hakkuita säätelee puun kantohinnan kehitys. Mutta on paljon muitakin syitä. Yksi syy taitaa olla välillä aivan mahdottomaksi mennyt metsäkeskustelu. Varsinkin nyt kun yksittäisissä hakkuukohteissa on selkeiden ohjeiden ja lakien noudattamatta jättäminen nostanut metsätalouden myrskynsilmään. Metsäkeskustelu ja edunvalvonta ovat epäonnistuneet totaalisesti, jos metsänomistaja myy puuta siksi, että sitä ei hänen mielestään kohta saa myydä ollenkaan. Onko metsien käyttö hyväksyttävää vai pitäisikö yhä enemmän suojella? Tämä on aivan yleinen keskustelun aihe, jonka ympärillä lietsotaan jopa vihapuheita sekä mediassa että somekeskusteluissa. Tässä kuten monessa muussakin asiassa ratkaisee se, miltä asia näyttää, eikä se, mikä on totta ja todellisuutta. Ylilyöntejä on voinut totta kai olla yksittäisissä hakkuissa, mutta pääsääntöisesti meillä on hoidettu metsiä erittäin hyvin. Onko muuten jotain valvotumpia systeemejä tässä valtakunnassa kuin metsien hoito? Missä muussa toiminnassa virheiden määrä on näin marginaalinen suhteutettuna valtavaan kokonaisuuteen? Samalla pitää muistaa, että metsät ovat aivan totaalisen ratkaisevassa asemassa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Pitäisikö olla hakkaamatta puuta, jotta hiilivarasto vankistuisi vai pitäisikö hakata enemmän, jotta saataisiin lisää kasvavaa metsää ja sitä kautta tehokkaampi hiilinielu? Vai pitäisikö vain suojella metsämme? Näin kun keskustelu kuumenee, niin sitä käydään myös pääosin aivan puutteellisin tiedoin ja ylettömällä tunnepitoisuudella. Ja tässä savotassa media ei todellakaan saa puhtaita papereita, päinvastoin! Kun keskustelu näin kuumenee, niin sitä käydään valitettavan kasvavassa määrin puutteellisin tiedoin tai usein jopa tietoisesti harhaanjohtavasti. Mutta nyt tarvitaan suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä kaikilta, koska yhtä totuutta ei ole. Kunhan muistaisimme, että kyse on todellakin suomalaisten kansallisomaisuudesta, jota pitää hoitaa hyvin ja kestävästi, nyt ja tulevaisuudessa. Tämä on varmasti kaikkien metsänomistajien yhteinen tavoite! Metsänomistajien ääntä pääsee nyt käyttämään äänestämällä mhy:n valtuustovaaleissa marraskuussa. Äänestämällä aktiivisesti osoitamme metsien merkitsevän metsänomistajille paljon. Erilaiset metsänomistajat ovat mhy:n hallinnossa rikkaus, joka kannustaa mhy:tä kehittymään ja toimimaan monipuolisesti. Suvaitsevaisuutta metsäkeskusteluun Jari Yli-Talonen, johtaja | Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme
4 PUHEENJOHTAJALTA Tänä syksynä järjestetään ainakin kahdet tärkeät vaalit. USA:ssa käydään presidentinvaalit ja täällä meillä metsänhoitoyhdistysten valtuustojen vaalit. Se, miten tärkeät USA:n presidentinvaalit ovat metsänomistajan kannalta, on vaikea sanoa, mutta mhy-vaalien osalta asia on selvä: ne ovat tärkeät. Mhy-vaalien äänestys käydään 6-27.11. Metsänhoitoyhdistysten valtuutetut päättävät siitä, miten oma metsänhoitoyhdistyksesi toimii. Valtuusto nimeää valintoja valmistelevan toimikunnan ja valitsee yhdistyksen hallituksen sekä hyväksyy talousarvion ja toimintasuunnitelman. Omilla painotuksillaan valtuusto vaikuttaa suoraan yhdistyksen toiminnan suuntaan. Meillä Päijät-Hämeessä tämä on näkynyt esimerkiksi siinä, että meillä valtuusto on nähnyt tärkeäksi kilpailun lisäämisen puumarkkinoilla. Tämän vuoksi korjuupalvelun rooli yhdistyksessä on keskeinen. Samoin yhdistys on vaikuttanut siihen, että eteläisten yhdistysten yhteinen puunvälitysyhtiö, Family Timber Finland, on kasvanut vahvasti ja luonut osaltaan kilpailua erityisesti energiapuumarkkinoille. Yhdistyksen korjuupalvelun ja Family Timber Finlandin työ näkyy nyt suoraan alueemme metsänomistajan tilipussissa. Esimerkiksi koivutukin osalta toimintamme on lisännyt sen kysyntää ja alueellamme koivutukin hintataso onkin maan kärkeä. Myös harvennusleimikoiden osalta olemme toimineet vahvasti hintatason kirittäjänä. Näitä hintoja ja laajemminkin alueen hintatasoa ja toteutuneita kauppoja voivat metsänomistajat seurata kirjautumalla jäsennumerollaan MTK:n jäsensivujen puumarkkinoita koskevaan informaatioon. Näistä aineistoista käy selvästi ilmi, että Mhy Päijät-Hämeen alueella hinnat ovat olleet joissakin puutavaralajeissa ja hakkuutavoissa selvästi paremmat kuin muualla maassa, eli valtuuston määrittelemä linjaus kilpailun lisäämiseksi yhdistyksen alueella on toiminut. Markkinaedunvalvonnan ja puun hinnan puolustamisen ohella mhy yhdessä MTK:n kanssa puolustaa maanomistajan oikeuksia. Tässä työssä työsarkaa on viime vuosina riittänyt niin meillä maakunnallisesti, kansallisesti ja myös EU:n tasolla. Mhy Päijät-Hämeen osalta työtä on ollut erityisesti alueen maankäyttöön ja kaavoitukseen sekä hirviasioihin liittyvässä vaikuttamisessa. Metsänomistukseen kohdistuu koko ajan lisääntyneitä vaateita muun yhteiskunnan taholta. Samaan aikaan myös metsänomistajakunta muuttuu. Metsänhoitoyhdistyksellä on valmius vastata metsänomistajien muuttuneisiin arvoihin. Metsänhoitoyhdistyksen perustehtävä ei katoa mihinkään: Mhy auttaa edelleenkin jäseniään hoitamaan metsiään heidän haluamallaan tavalla. Jäsen - käytä ääntäsi ja äänestä marraskuussa! Jäsen - käytä ääntäsi! Jukka-Pekka Kataja, hallituksen puheenjohtaja | Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme
5 Kerran neljässä vuodessa valittavien mhy-valtuustojen toimikausi päättyy tähän syksyyn ja uudet valtuutetut valitaan. Ehdokkaaksi on saanut ilmoittautua lokakuun alkupäiviin asti. Mhy-vaaleissa voit äänestää sähköisesti tai paperisella postiäänellä. Jokaiselle äänioikeutetulle mhy:n jäsenelle lähetetään vaalikirje postissa, jossa on ohjeet äänestämiseen ja äänestyslipuke palautuskuorineen. Lisäksi kirjeessä on tunnus ja salasana linkkeineen, joilla äänestäminen onnistuu sähköisesti. Sekä kirjeestä että mhy-vaalien nettisivujen ehdokasgalleriasta löydät kunkin yhdistyksen ehdokkaat. Netin ehdokasgalleriasta löytyy myös tarkemmat ehdokkaiden kuvaukset ja sieltä pääsee myös suoraan äänestämään. Jokaisella metsänhoitoyhdistyksellä on tavoitteena, että äänestysaktiivisuus olisi vähintään 40 prosenttia, joten muista äänestää! Monipuolinen valtuusto on rikkaus mhy:n toiminnalle. Valtuustovaalit: Näköalapaikalle suomalaiseen metsään! Metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalien äänestysaika lähestyy, käytä ääntäsi marraskuussa. Vaalien tärkeät päivät • ehdokaslistat julkaistaan ja vaalimateriaalit postitetaan äänestäjille lokakuun loppuun mennessä • ehdokasgalleria julkaistaan netissä 1.11.2024 • äänestysaika on 6.-27.11.2024 • vaalitulos julkaistaan 5.12.2024 Vain ääni puuttuu Tänä syksynä metsänhoitoyhdistysten vaaleissa valitaan vaikuttajia näköalapaikoille, suomalaisen metsäkeskustelun ytimeen. Anna äänesi sille, joka saa sen kuuluviin. Tutustu alueesi ehdokkaisiin osoitteessa www.mhy.fi/vaalit 6.–27.11.2024 VAALIT
6 VAALIT Yhteisten metsäasioiden äärellä Teksti ja kuvat Anne Rauhamäki ǀ Jalkautus Kärkölän ja Hämeenkosken rajamailla tien varressa kasvaa komea tammimetsikkö ja vieressä nousee uusia tammentaimia maiseman koristukseksi. Niiden istuttaja Aapo Ylä-Sulkava löytyy viereisestä talosta ja on luvannut kertoilla urastaan metsänhoitoyhdistyksen valtuutettuna. Ylä-Sulkavan tilalla on 100 hehtaaria peltoa, joka on pääosin luomunurmena, ja metsää vähän enemmän. Ruokittavana on luomulihakarjaa, paitsi nyt, kun Ylä-Sulkava viettää ”lihatonta lokakuuta” ja pitää vähän lomaa vesiurheilun merkeissä jossakin lämpimien ja suotuisten tuulten maisemissa. – Tilan kokoluokka on riittävä, elättävä ja sopivasti työllistävä, varsinkin kun toimintaa on vähän selkeytetty viime vuosina ja jätetty turhia rönsyjä pois. Ylä-Sulkavasta piti tulla viulunsoiton opettaja. Jossain vaiheessa opinnot alkoivat kuitenkin tökkiä ja hän palasi kotinurkille, jossa oli tarjolla raivaussahahommia vanhempien metsissä. – Niitä tein pari talvea ja totesin, että tämähän on kivaa. Siinä yhdistyy urheilu, kehon käyttäminen ja kättensä jäljen näkeminen. Saa olla luonnossa ja tehdä fyysistä työtä. – Ja voi että tuntui kevyeltä kävellä kaupungilla pikkukengillä, kun oli koko talven tarponut hangessa metsurikamppeet päällä! Metsätaloutta talous edellä Vanhemmat olivat onneksi tehneet raakatyön, eli lisää maata Ylä-Sulkavan ei ole 19 vuoden tilanpidon aikana tarvinnut hankkia. On siis voinut keskittyä tilan kehittämiseen muista lähtökohdista. – Metsä on toiminut jonkin verran pankkina, vaikka periaatteessa sekä Kärköläläinen Aapo Ylä-Sulkava on maanviljelijä, metsänomistaja, musiikkipedagogi ja metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen valtuuston jäsen. – Verot ja infrat ovat tärkeitä, mutta niin ovat luonnon monimuotoisuus ja hiilensidontakin, muistuttaa mhy-valtuutettu Aapo Ylä-Sulkava.
7 VAALIT metsä- että maatalouden pitäisi toimia omillaan, hän tunnustaa. Perinnebiotooppeja on hoidettu laiduntamalla, varsinkin silloin kun vielä oli emolehmiä, ja yksi puronvarren ympäristötukikohde metsästä löytyy. Luonnonsuojelua Ylä-Sulkava ei ole sen kummemmin tehnyt omissa metsissään. – Tekemisen kautta tässä mennään. Vaikka maatalouspuoli onkin luomussa, niin se on enemmän semmoinen tuotannollis-taloudellinen eetos kuin ympäristöfilosofia, Ylä-Sulkava sanoo. Vaikuttajana valtuustossa Ylä-Sulkava on ollut Mhy Päijät-Hämeen valtuustossa muistaakseen jo ainakin kolme kautta. – Kun kysytään, niin sitten mennään, hän kommentoi syitään lähteä aikanaan mukaan. Valtuutetuille on järjestetty monenlaisia koulutuksia ja retkiä. Niistä YläSulkava on imenyt oppia. Tärkeää on myös sosiaalinen toimintaympäristö. – Luottamustoimet ovat mahdollisuus osoittaa kiinnostusta ja aktiivisuutta. Itsehän olen enemmän tämmöinen hiljainen kuuntelija, mutta sitten jos tulee jotain isoja päätöksiä eteen, niin pitää tietää mille puolelle asettuu. Yksi tähän asti isoimmista päätöksistä oli keskusliitto MTK:hon järjestäytyminen. – Silloin käytiin valtuustossakin todella vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan ja tuntui, että ollaan todella tekemässä tärkeää päätöstä. Mutta siitäkään ei muistaakseni sitten lopulta edes tarvinnut äänestää, vaan yhteisellä näkemyksellä päätös tehtiin. Nyt keskustelussa on syvempi yhteistyö tai fuusio lähiyhdistysten kanssa. Sekin tulee olemaan suuri päätös. – Haetaan yhteistyön ja yhteisten järjestelmien kautta tehokkuutta. Yhdistyskenttä on syntynyt aivan erilaisena aikanaan, joten suunta on oikea, mutta riittääkö se, en tiedä. Ja se, miten suurempi yhdistys jäsenistön suuntaan näkyisi, onkin sitten toinen juttu. – Kasvot eivät ole enää tuttuja, vähän kuin verottajan kanssa asioisi, Ylä-Sulkava pohtii. Metsäkeskustelu ja yhdistyksen rooli Ylä-Sulkava pitää tietenkin yhteistä edunvalvontatyötä tärkeänä. – Jos metsänomistajan etua ajattelee, niin kukas muu sen hoitaisi kuin me itse? Ei firmoilla ole intressiä. Ne mielellään maksavat sen rahan, että saavat yhdistykset pois välistä. Hänen mielestään metsänomistajan toimijuus on aika pientä. Vaikka olisi paljonkin metsää, niin ei ole paljon sanottavaa. – Kilpailutusten kautta tulee se yhdistyksen merkitys ja hyöty. Edunvalvontatyötä Ylä-Sulkava ei kuitenkaan pidä helppona hommana, vaikka jotkut populistisesti huutelevat niin kuvittelevatkin. – Edunvalvonnassa on niin pitkissä puissa monet asiat, että muutosta ei huomaa. Lisäksi metsätalouden suhteellinen merkitys pienenee koko ajan ja ympäristöasioiden kasvaa. Kyllä siinä keskustelussa pitää olla mukana. Metsä on meidän omaisuutta, Ylä-Sulkava muistuttaa. Maatalouspuolella tuottajan maine on hänen mukaansa ehkä jopa parantunut viime aikoina. Metsäpuolella huonot uutiset tuntuvat korostuvan mediassa. – Yksityisomistajan näkökulma ei tule tarpeeksi esille, ja vastakkainasettelu metsätalouden ja luonnonsuojelun välillä korostuu. Se on tylsää, kun kaikki ollaan kuitenkin yhteisellä asialla. – Valtuustossa on erilaisia, eri elämänpiirissä ja -tilanteessa olevia ihmisiä, joita metsä yhdistää, sanoo Ylä-Sulkava kodin lähistön tammimetsikössä.
8 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häm VAALIT Eero Helminen maatalousyrittäjä Asikkala 2 Päivi Hoimela hakemuskäsittelijä Padasjoki 3 Jarno Hämäläinen työnjohtaja Lahti 4 Mika Hämäläinen maa- ja metsä- talousyrittäjä Hollola 5 Kari Julkunen eläkeläinen Kärkölä 6 Henna Kalliokoski AML asiantuntija Lahti 7 Katri Karkinen opettaja Turku 8 Tuukka Kataja maa- ja metsätieteiden maisteri Espoo 9 Vilho Laakso maatalousinsinööri AMK Asikkala 10 Juha Lahtinen maatalousyrittäjä Padasjoki 11 Tuomas Lestinen maatalousyrittäjä Sysmä 12 Tuomo Liukkonen maatalousyrittäjä Hartola 13 Taru Marjamaa viestintäjohtaja Helsinki 14 Ilpo Markkola agrologi Hollola 15 Tuula Mesiä agrologi, maaseutuyrittäjä Sysmä 16 Tero Mäyrä maa- ja metsä- talousyrittäjä Hartola 17 Timo Niemi metsätalousyrittäjä Heinola 18 Antti Niinilahti maatalousyrittäjä Hartola 19 Lasse Ollila rakennus- ja maatalousyrittäjä Kärkölä 20 Santtu Pihlaja ohjaaja Joutsa 21
9 meen valtuustovaalien ehdokkaat VAALIT Seija Upola emäntä, eläkeläinen Asikkala 32 Aapo Ylä-Sulkava maanviljelijä Kärkölä 33 Mikko Pilli-Sihvola metsätalousyrittäjä Lahti 22 Janne Ruoppi metsätalousyrittäjä Hartola 23 Hannele Saarinen maaseutuyrittäjä Kärkölä 24 Jussi Salonen maaseutuyrittäjä Padasjoki 25 Sinikka Seppälä eläkeläinen Heinola 26 Veikko Simula eläkeläinen Hollola 27 Maija Sinisalo maa- ja metsätilallinen, MMK Sysmä 28 Jaakko Temmes DI, eläkeläinen Helsinki 29 Vesa Tohkanen everstiluutnantti evp, metsuri Kauniainen 30 Pekka Tornio maaseutuyrittäjä Asikkala 31 NÄIN ÄÄNESTÄT: Äänestä sähköisesti tai postitse viimeistään 27.11. Mene äänestyssivustolle osoitteeseen https://mhy.editaprima.fi/aanesta Valitse sopiva ehdokas ehdokaslistasta ja merkitse ehdokkaan numero selkeästi äänestyslippuun sille varattuun tilaan. Älä tee muita merkintöjä äänestyslippuun. Irrota äänestyslippu vaalikirjeestä, laita se palautuskuoreen ja vie kuori postiin. Vain virallisessa palautuskuoressa palautettu ääni hyväksytään! Älä käytä muuta kuorta. Vain yksi ääni / palautuskuori! Vaikka talouteesi tulisi useampi äänestyslippu, pitää jokainen ääni laittaa omaan kuoreensa. Samassa kuoressa tulleet äänet hylätään. Kirjaudu äänestämään vaalikirjeen etusivulta löytyvällä käyttäjätunnuksella ja salasanalla Valitse ehdokas äänestyssivustolta tai kotiin tulleen vaalikirjeen ehdokaslistasta Äänestä seuraamalla sivuston ohjeita SÄHKÖINEN ÄÄNESTYS 1 1 2 2 3 3 4 POSTIÄÄNESTYS
10 PAIKALLINEN PUUKAUPPA Puukauppa on ollut kiivasta koko alkusyksyn Teksti Jari Yli-Talonen, johtaja ǀ Mhy Päijät-Häme Mhy Päijät-Hämeen kilpailuttamia leimikoita on ollut koko vuoden ajan tarjolla muutaman kymmenen tuhannen motin verran. Tehtyjen leimikoiden kokonaismäärä on ylittänyt 600 000 kuutiota. Puukaupan toimeksiantojen osuus lähestyy historiallista 85 prosentin rajaa. Puukaupan toimeksianto -palveluamme käyttäneet ovat antaneet siitä kiitettävän arvosanan. Leimikot myydään sähköisesti Kuutiossa. Vuoden korkein yhden kuukauden myyntimäärä toteutui Päijät-Hämeessä elokuussa. Ja pula puusta tuntuu jatkuvan. Tällä hetkellä näyttää, että talvileimikoiden kysyntä hintoineen ja puukauppa jatkunevat vilkkaana jopa vuodenvaihteen yli. Kilpailu leimikoista on tiukkaa ja tarjouksia saadaan 2-7 kappaletta yhteen leimikkoon. Keskihinnat ovat jatkaneet nousuaan ja ne olivat harvennuksien osalta syyskuussa euroajan ennätystasolla! Keskihintoihin verratessa kärkitarjouksien maksimihinnat ovat useita euroa korkeammalla tasolla. Uutena ennätyksenä voidaan yhdestä isosta puukaupasta todeta, että siinä oli peräti yli 70 000 euron ero heikoimman ja parhaimman tarjouksen välillä. Nyt myynnissä on myös puhtaita talvileimikoita, joista on käynnissä kunnon kilpailu. Niiden hintatasokin on yllättänyt positiivisesti. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu on yksi varteenotettava tekijä erityisesti harvennusvaltaisissa leimikoissa. Korjuupalvelun vahvuutena on hinnan lisäksi tehdyn opinnäytetyön mittausten mukaan laadukas harvennusjälki. Ilman leimikon kilpailuttamista ei tällä hetkellä pysty ennakoimaan ollenkaan oikeaa leimikon hintatasoa eikä sitä, kuka tekee parhaimman tarjouksen. Puukaupallinen edunvalvonta on tästäkin syystä metsänhoitoyhdistyksen tärkein yksittäinen edunvalvonnallinen tehtävä. Vuoden 2024 erinomainen kysyntä ja kilpailun kovuus ovat yllättäneet! RIVIN VOI JÄTTÄÄ POIS JOS EI MAHDU Mhy Päijät-Hämeen alueen valtakirjalla kilpailutettujen pystykauppojen kantohinnat, €/m3 ENSIHARVENNUKSET 2018 2019 2020 2021 2022 2023 1-9/2024 8-9/2024 Mäntytukki 48,60 49,00 50,10 51,50 47,30 55,40 68,60 71,90 Kuusitukki 50,00 50,40 49,70 47,90 52,10 58,80 69,50 72,80 Koivutukki 37,50 37,00 38,20 38,30 41,50 57,20 60,40 65,40 Mäntykuitu 14,20 15,50 16,40 15,30 16,40 24,90 30,30 33,60 Kuusikuitu 14,50 14,90 16,50 14,90 16,40 25,10 29,60 31,80 Koivukuitu 13,80 14,30 15,70 14,60 16,10 25,00 28,20 30,40 HARVENNUKSET 2018 2019 2020 2021 2022 2023 1-9/2024 8-9/2024 Mäntytukki 56,90 55,40 54,70 58,30 59,90 67,00 75,10 77,90 Kuusitukki 57,40 56,30 56,60 60,10 61,40 68,00 73,50 76,50 Koivutukki 43,40 42,30 42,60 42,50 48,10 63,70 66,90 69,50 Mäntykuitu 18,00 19,00 18,10 19,90 20,30 29,20 34,50 38,30 Kuusikuitu 18,60 19,50 19,30 19,80 20,40 28,60 33,50 37,30 Koivukuitu 17,40 18,10 18,30 18,50 20,10 28,90 34,50 38,20 PÄÄTEHAKKUUT 2018 2019 2020 2021 2022 2023 1-9/2024 8-9/2024 Mäntytukki 64,90 60,30 60,50 66,70 68,90 73,90 80,40 83,30 Kuusitukki 67,40 63,30 62,60 69,00 71,20 76,10 80,80 82,50 Koivutukki 50,10 48,70 47,20 49,30 54,40 69,80 76,40 76,30 Mäntykuitu 20,80 21,40 21,80 22,60 22,90 31,50 38,40 39,30 Kuusikuitu 22,40 23,30 23,80 23,20 24,10 32,80 38,00 37,80 Koivukuitu 20,30 20,70 21,10 21,60 22,80 31,90 36,30 39,50 Mänty kokorunko 57,80 55,50 55,10 61,90 66,10 68,30 78,90 79,80 Kuusi kokorunko 59,50 58,00 57,80 64,50 66,50 70,80 76,40 78,00 Päijät-Hämeessä puukauppa ei hintojen osalta notkahtanutkaan heinäkuussa, vaan kaupankäyntiä jatketaan syksyllä siitä, mihin kesällä jäätiin. Syyskuun keskihinnat ovat harvennuksissa kirineet jopa kaikkien aikojen ennätystasolle.
11 Metsien lannoitusta jatketaan Uusia muokkausurakoitsijoita etsitään Teksti Arttu Juhola, johtava metsäasiantuntija ǀ Mhy Päijät-Häme Teksti Jukka Mäkinen, johtava metsäesimies ǀ Mhy Päijät-Häme Mari Sarvaala Tänä vuonna metsiin tilattiin lähes 700 hehtaarille joko kasvatus- tai terveyslannoitusta, joka kertyi yli 50 metsäomistajan työmaista. Valtaosa tilatuista lannoituksista on helikopterilla tehtäviä kasvatuslannoituksia, jota tästä määrästä olikin noin 560 hehtaaria. Käytettävän kasvatuslannoitteen tuotannossa oli kesällä haasteita ja ensimmäinen tehty erä ei soveltunut lentolannoitukseen koostumuksensa vuoksi. Uutta erää valmistaja ei ehtinyt tehdä kaikille tilanneille, joten osa kohteista siirtyy lannoitettavaksi vuoden 2025 alkukesään. Ensi vuonnakin siis lannoitetaan ja mukaan pääsevät kaikki halukkaat, kunhan varastopaikkavaatimuksen täyttyvät. Tarjoamme kasvatuslannoituksen lisäksi terveyslannoitusta tuhkalannoituksen muodossa turvemaille ja boorilannoitusta siitä kärsiville kohteille, joita usein ovat vanhoille viljelysmaille istutetut kuusikot. Terveyslannoituksille on myös haettavissa METKA-tukea, joka on boorilannoitukselle 155 €/ha ja tuhkalannoitukselle 270 €/ha. Puunhinta on noussut viime vuosina huomattavasti lannoituksen kustannuksia enemmän, joten lannoituksesta on tullut entistä houkuttelevampi vaihtoehto lisätä metsätilan kasvua ja arvoa. Hyvällä kohteella lannoituksella päästään 15-20 kuution lisäkasvuun hehtaaria kohden, joka nykyisillä puun hinnoilla tarkoittaa 1000-1500 euroa lisää myyntituloa. Käytännössä siis lannoitukseen sijoitettu summa yli kaksinkertaistuu. Puukaupan jatkuessa hyvänä ja puun hinnan pysyessä korkealla, on uudistushakkuita myyty ja toteutettu paljon viime ja tänä vuonna. Tämä aiheuttaa maanmuokkaustarpeiden nousua ympäri Päijät-Hämettä. Viime vuonna Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen maanmuokkausmäärät olivat noin 730 hehtaaria, tänä vuonna lukema noussee jo lähemmäksi 800 hehtaaria ja ensi vuoden määrä näyttää tällä hetkellä noin 850 hehtaaria. Tämän vuoksi tarvitsemme joukkoomme uusia maanmuokkausurakoitsijoita (laikutus, mätästys), pääpainona ainakin Padasjoki, jossa aiempi urakoitsija valitettavasti lopettaa tänä vuonna. Uusille urakoitsijoillemme tarjoamme pitkäaikaista puitesopimusta. Työnhallinnassa käytämme Leafpoint Mobile -mobiilisovellusta ja käytössämme on myös automaattinen urakoitsijatilitys. Urakoitsijoiltamme vaadimme Risutecin ASTAraportointia työmaiden toteutuksista. Jos tiedät sopivan muokkausyrittäjän, ota yhteyttä metsäesimiehiimme Jukka Mäkiseen (044 342 0079) tai Valter Carlsoniin (044 720 7202). AJANKOHTAISTA Muutaman vuoden tauon jälkeen lannoitusmäärät kasvavat jälleen Päijät-Hämeessä. Heinolan Vierumäellä lannoitettiin syyskuussa, nousupaikkana oli tulevan teollisuusalueen kenttä. Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen toimivat yrityksensä puitteissa lannoitusten urakoitsijana, lannoituskopteri tuli Ruotsista. Muokkaus on olennainen osa onnistunutta uudistamista. Tilauksen koko 1-5 ha 5-10 ha 10-20 ha BioA Metsälannoite 550 kg/ha kasvatuslannoite kivennäismaille €/ha 530 510 490 BioA Voimametsälannoite 1500 kg/ha terveyslannoite turvemaille €/ha - 599 580
12 PUUNKORJUU Korjuupalvelu tarjoaa paikallista osaamista ja kilpailukykyisiä ratkaisuja metsänomistajille Mhy Päijät-Hämeen korjuupalvelu yhdistää paikallisten urakoitsijoiden asiantuntemuksen, joustavat ratkaisut ja erikoispuutavaralajien käsittelyn kilpailukykyisiin hintoihin. Mhy Päijät-Hämeen korjuupalvelu tunnetaan kilpailukykyisistä hinnoistaan, mikä tekee siitä houkuttelevan vaihtoehdon metsänomistajille. Pitkäaikaiset toimitussopimukset ja hyvät suhteet puunostajiin varmistavat, että puut saadaan markkinoille parhaaseen mahdolliseen hintaan, ja että metsänomistaja saa reilun korvauksen. - Kilpailukykyiset hinnat ovat meille tärkeitä. Haluamme varmistaa, että metsänomistaja hyötyy puun myynnistä, mutta samalla tarjoamme palvelun, joka on laadukas ja kestävä, kertoo Mhy Päijät-Hämeen korjuupäällikkö Antti Alhola. Paikallisilla urakoitsijoilla joustavuutta ja räätälöityjä ratkaisuja Mhy Päijät-Häme luottaa paikallisiin urakoitsijoihin, jotka tuntevat PäijätHämeen metsät ja olosuhteet kuin omat taskunsa. Tämä paikallisuus tuo monia etuja. Urakoitsijat ymmärtävät alueen maaston erityispiirteet ja osaavat suunnitella työt niin, että korjuu tapahtuu tehokkaasti ja metsänomistajalle mahdollisimman edullisesti. - Paikalliset urakoitsijat ovat meille kullanarvoisia, sillä he tuntevat tämän alueen metsät ja osaavat toimia juuri oikealla tavalla. Tämä takaa sekä laadukkaan työnjäljen että sujuvan prosessin, toteaa Alhola. Korjuupalvelu tarjoaa metsänomistajille joustavan ratkaisun, joka mukautuu heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa. Olipa kyseessä pieni tai suuri hakkuutyömaa, Mhy Päijät-Häme räätälöi palvelut asiakkaan toiveiden ja aikataulun mukaan. Tämä joustavuus mahdollistaa sen, että korjuu voidaan toteuttaa optimaalisissa sääolosuhteissa tai tilanteissa, joissa puiden korjuu vaatii erityistä huolellisuutta. - Meille on tärkeää, että palvelumMetsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun urakoitsijat tuntevat paikalliset olosuhteet. Pasi Toivonen
13 me on joustava. Otamme huomioon metsänomistajan toiveet, ympäristön asettamat vaatimukset sekä sen, että korjuu on metsänomistajalle taloudellisesti kannattavinta, kertoo paikallinen urakoitsija, PT-Forest Oy:n Pasi Toivonen. Puutavaralajien välittäminen niitä eniten tarvitseville Mhy Päijät-Häme tekee tiivistä yhteistyötä puualan toimijoiden kanssa varmistaakseen, että kaikki puutavaralajit saadaan välitettyä sopiville ostajille. Tämä laaja palvelu kattaa niin teollisuuspuun, energiapuun kuin erikoispuutavaralajit, kuten tyvitukin tai viilupuun. Yhteistyösopimukset takaavat, että metsänomistajat saavat puusta parhaan mahdollisen hinnan, ja että puut ohjataan oikeaan käyttöön. - Olemme luoneet vahvat suhteet puunostajiin, mikä takaa sen, että puut päätyvät sinne, missä niille on tarvetta, ja metsänomistajalle taataan kilpailukykyinen hinta, vakuuttaa Alhola. Erityistä huomiota Mhy Päijät-Häme PUUNKORJUU Luontoarvot osaksi puukauppojen kilpailutusta on vastuuteko antaa erikoispuutavaralajeille, kuten korkealaatuisille tyvitukeille, pylväspuille ja viilupuille, jotka vaativat huolellisen käsittelyn ja oikean ostajan. Näiden arvokkaiden puutavaralajien oikea käsittely on tärkeää, jotta metsänomistaja saa täyden hyödyn korkealaatuisesta puusta. - Erikoispuutavaralajit vaativat erityistä tarkkuutta korjuussa ja kuljetuksessa. Meidän tehtävämme on varmistaa, että tämä puu löytää tiensä oikeaan kohteeseen, jolloin metsänKorjuupalvelun hyödyt • paikallinen osaaminen • joustavat ratkaisut • erikoispuulajien talteenotto • kilpailukykyiset hinnat • luotettava kumppanuus Suomussalmen Hukkajoella raakkuja sisältävän joen ylittäminen puunkorjuun yhteydessä oli täysin tuomittavaa. Uutisoinnin myötä moni metsäalan toimiaja on kehittänyt palveluitaan entisestään. Metsänomistajajärjestönä MTK turvaa metsänomistajan etuja. Vaikka media loi mielikuvaa hyvistä ja pahoista, metsänomistajan pitää pystyä luottamaan, että lainsäädäntöä, sertifikaatteja ja organisaatioiden ohjeistuksia noudatetaan. Valtakirjakauppapalvelussa metsänomistaja antaa metsänhoitoyhdistykselle valtakirjan puukaupan edistämiseen kestävän metsätalouden mukaisesti. Ekologista kestävyyttä turvaa huolellinen leimikon suunnittelu, taloudellista kestävyyttä on puukaupan kilpailutus ja sosiaalista kestävyyttä turvaa korjuun valvonta. Lähiaikoina metsänhoitoyhdistysten valtakirjakaupan palvelu laajenee luontoarvojen kilpailuttamiseen osana puukauppaa. Metsänhoitoyhdistyksen avulla metsänomistaja voi varmistua siitä, että puukauppa etenee vastuullisesti metsänomistajan ja luonnon etujen mukaisesti. Palvelussa ostajille annetaan mahdollisuus tarjota rahallista korvausta suojakaistoista ja osoittaa toimintansa vastuullisuutta käytännössä. Tässä on kyse myös oikeudenmukaisuudesta, jotta luonnonhoidon kustannukset eivät jää vain metsänomistajan maksettavaksi. Toimintamalli on osa metsänhoitoyhdistysten kehittyviä puukauppapalveluita ja samalla myös askel kohti toimivia luontoarvomarkkinoita. Teksti Kalle Karttunen, tutkimuspäällikkö | Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Suomussalmen raakkutuhon myötä metsätalouden toimijat ovat joutuneet suurennuslasin alle. Suojakaistojen leveydellä suojellaan luontoarvoja. Hakkuissa kaistoille jäävälle puustolle toivotaan rahallista korvausta. Leveillä suoteloilla varustettu hakkuukone soveltuu pehmeiden maiden ja kuusikoiden kesähakkuisiin. Pasi Toivonen Mari Sarvaala omistaja saa puustaan maksimaalisen arvon, tähdentää Toivonen.
14 Sekametsän kasvatus vaatii tahtoa ja taitoa METSÄNHOITO Teksti Jari Miina, erikoistutkija; Saija Huuskonen, johtava tutkija; Lauri Männistö, tutkija; Karri Uotila, tutkija | Luonnonvarakeskus Luke Puhtaan kuusikon kasvatus on hyvä vaihtoehto puuntuotannon kannalta, mutta ei metsien kokonaiskestävyyden kannalta. Kuusen ennakoidaan kärsivän ilmastonmuutoksesta. Lisäämällä metsänkasvatuksessa männyn ja rauduskoivun sekä muiden, vähemmän käytettyjen lehtipuiden osuutta ilmastonmuutokseen voidaan varautua. Monipuulajisuus pienentää kuusikoihin liittyviä riskejä ja lisää metsien monimuotoisuutta. Kasvatettavaan puulajiin on vaihtoehtoja Tuoreilla ja sitä viljavammilla kasvupaikoilla kuusen istutus voi olla myös tulevaisuudessa vallitseva uudistamismenetelmä, mutta rauduskoivua tulisi suosia nykyistä laajemmin uudistamisessa. Viljavat kasvupaikat soveltuvat rauduskoivun kasvatukseen joko puhtaina koivikkoina tai kuusi-koivusekametsinä. Toisaalta hirvituhon pelossa kuusta viljellään myös karummille kasvupaikoille, jotka soveltuvat parhaiten männylle. Istutetussa havusekametsässä kuuset ja männyt kasvavat tasatahtiin. Sen sijaan istutettujen rauduskoivujen ja kuusten varhaiskehitys eroaa koivun eduksi ja niiden sekaistutus johtaa kaksijaksoiseen sekametsään. Tosin tällainen sekametsä voisi olla ’’ Puhtaan kuusikon kasvatus on hyvä vaihtoehto puuntuotannon kannalta, mutta ei metsien kokonaiskestävyyden kannalta. ’’ Sekametsät tehdään uudistamisessa, taimikonhoidossa ja harvennushakkuissa. Tavoitteena on, että sekapuustoisuus säilyy koko kiertoajan. Etualan istutuskuusikon varhaisperkauksessa on poistettu kaikki lehtipuut. Taustalla olevan sekametsän 20-vuotiaat kuuset on istutettu ja viimeisin taimikonhoito on tehty viisi vuotta sitten. Luontaiset koivut ovat pari metriä pidempiä kuin istutuskuuset ja tulevassa sekametsän ensiharvennuksessa säästetään elinvoimaisia ja hyvälaatuisia koivuja. Jari Miina
15 superhiilensitoja. Yksijaksoinen kuusi-koivusekametsä perustetaan alentamalla kuusen istutustiheyttä ja hyödyntämällä luontaisia koivuja. Maanmuokkauksen laadusta ja tiheydestä ei tule tinkiä, jotta kuuset lähtevät ripeästi kasvuun ja koivuja syntyy tasaisesti uudistamisalalle. Vähemmän käytettyjen lehtipuulajien kuten tervalepän ja tammen viljely ei ole taloudellisesti kannattavaa, mutta niiden pienialainenkin viljely lisää metsien monimuotoisuutta. Kosteissa painanteissa tervalepän istutus tai luontainen hieskoivu ovat hyviä vaihtoehtoja, kun ojia ei kaiveta. Jo varhaisperkauksessa jätetään koivuja Puhtaan kuusikon taimikonhoito oli aikoinaan helppo ohjeistaa ja toteuttaa: ”Varhaisperkauksessa poistetaan kaikki lehtipuusto ja lievä koivusekoitus jätetään myöhemmässä taimikonhoidossa.” Kuusi-koivusekametsien kasvatukseen ohje ei enää päde, sillä istutuskuusten kasvutahti on nopeutunut. Sekametsien kasvatusmalleihin pureutuneen SEKAVA-hankkeen tulosten mukaan jalostetut, mätästysalalle istutetut kuuset pystyvät kilpailemaan luontaisten, siemensyntyisten koivujen kanssa. Kuusen nopeaa varhaiskehitystä ylläpitävä varhaisperkaus tehdään kuusten ollessa reilun metrin pituisia, jolloin istutuskuusikkoon tulisi jättää noin kuusten pituisia siemensyntyisiä rauduskoivuja. Jos kaikki koivut poistetaan varhaisperkauksessa, vaarana on, että myöhemmässä taimikonhoidossa ei ole siemensyntyisiä koivuja tai ne – kuusia lyhyempinä – eivät ehdi enää mukaan hyväkasvuisen kuusikon kehitykseen. Vesasyntyiset koivut saavat aikanaan helposti väri- tai lahovian, mikä ei ole puuntuotannon kannalta toivottavaa. Taimikonhoidossa säädetään koivujen tiheyttä Sekametsän myöhemmässä taimikonhoidossa huolehditaan samanaikaisesti kaikkien kasvatettavien puulajien kasvuolosuhteista. Taimikonhoidossa poistetaan ylimääräinen lehtipuuvesakko ja harvennetaan taimikko. Samalla poistetaan ne varhaisperkauksessa säästetyt koivut, jotka ovat etukasvuisia ja häiritsevät kuusia. Taimikkovaiheessa koivut voivat olla lievästi pidempiä kuin kuuset, mikä turvaa koivujen latvuksien ja paksuuskasvun hyvän kehityksen sekametsässä. Taimikonhoidossa on seurattava jäävän puuston tiheyttä: koivujen tulee täydentää taimikkoa, ei lisätä kokonaistiheyttä. Lisäksi muistetaan jättää suojatiheiköitä ja säästää riistalle, pölyttäKuusi-mäntysekaistutus Parempi tuotto, pienemmät riskit Mistä on kyse? Kuusi-mäntysekaistutus on tuoreiden kankaiden viljelymenetelmä, jossa uudistettavalle alalle istutetaan sekaisin sekä kuusta että mäntyä. Täydentävänä puustona alueelle syntyy luontaisesti koivua ja muuta lehtipuuta. Miksi sekaistutus? Yhden puulajin metsiköt ovat alttiita jatkuvasti yleistyville puustotuhoille. Sekaistutuksella sekä luontaisella täydennyksellä saadaan aikaan sekametsä, joka kasvaa ja kestää paremmin muuttuvissa olosuhteissa. Maanmuokkaus ensin Ennen viljelyä tehdään maanmuokkaus, joka suojaa taimia tukkimiehentäiltä ja muun pintakasvillisuuden kilpailulta. Sopiva muokkaustapa valitaan kohteen maaperän mukaan kustannustehokkuus huomioiden. Istutuksen toteutus Kuusi-mäntysekaistutuksessa kuusia istutetaan 1000 kappaletta ja mäntyjä 500 kappaletta per hehtaari. Maanmuokkauksessa tehdyistä 1800 istutuspaikasta osa jää tyhjäksi luontaista siementä odottamaan. Varhaisperkaus ajallaan Noin 4–5 vuoden kuluttua taimikon varhaisperkauksessa valikoidaan luontaisesti syntyneestä lehtipuustosta hyväkasvuisia rauduskoivuja noin 300 runkoa hehtaarille. Siemensyntyinen rauduskoivu tuottaa laadukasta tukkia. Käytä jalostettuja taimia Metsäntutkimuksessa on havaittu, että jalostetut havupuun taimet pärjäävät paremman kasvunsa myötä myös perkauksessa jätetyn koivun rinnalla. Tästä syystä viljelyssä tulee käyttää vain jalostettuja laatutaimia. Mhy Päijänne suosittelee sekaistutusta kaikille sopiville kohteille. Kysy lisää omalta metsäneuvojaltasi! Mhy Päijänne / 040 709 8478 / toimisto.paijanne@mhy.fi Kuusi-mäntysekaistutus Parempi tuotto, pienemmät riskit Mistä on kyse? Kuusi-mäntysekaistutus on tuoreiden kankaiden viljelymenetelmä, jossa Miksi sekaistutus? Yhden puulajin metsiköt ovat alttiita jatkuvasti yleistyville puustotuhoille. Kuusi-mäntysekaistutus Parempi tuotto, pienemmät riskit Mistä on kyse? Kuusi-mäntysekaistutus on tuoreiden kankaiden viljelymenetelmä, jossa uudistettavalle alalle istutetaan sekaisin sekä kuusta että mäntyä. Täydentävänä puustona alueelle syntyy luontaisesti koivua ja muuta lehtipuuta. Miksi sekaistutus? Yhden puulajin metsiköt ovat alttiita jatkuvasti yleistyville puustotuhoille. Sekaistutuksella sekä luontaisella täydennyksellä saadaan aikaan sekametsä, joka kasvaa ja kestää paremmin muuttuvissa olosuhteissa. Maanmuokkaus ensin Ennen viljelyä tehdään maanmuokkaus, joka suojaa taimia tukkimiehentäiltä ja muun pintakasvillisuuden kilpailulta. Sopiva muokkaustapa valitaan kohteen maaperän mukaan kustannustehokkuus huomioiden. Istutuksen toteutus Kuusi-mäntysekaistutuksessa kuusia istutetaan 1000 kappaletta ja mäntyjä 500 kappaletta per hehtaari. Maanmuokkauksessa tehdyistä 1800 istutuspaikasta osa jää tyhjäksi luontaista siementä odottamaan. Varhaisperkaus ajallaan Noin 4–5 vuoden kuluttua taimikon varhaisperkauksessa valikoidaan luontaisesti syntyneestä lehtipuustosta hyväkasvuisia rauduskoivuja noin 300 runkoa hehtaarille. Siemensyntyinen rauduskoivu tuottaa laadukasta tukkia. Käytä jalostettuja taimia Metsäntutkimuksessa on havaittu, että jalostetut havupuun taimet pärjäävät paremman kasvunsa myötä myös perkauksessa jätetyn koivun rinnalla. Tästä syystä viljelyssä tulee käyttää vain jalostettuja laatutaimia. Mhy Päijänne suosittelee sekaistutusta kaikille sopiville kohteille. Kysy lisää omalta metsäneuvojaltasi! Mhy Päijänne / 040 709 8478 / toimisto.paijanne@mhy.fi jille ja monimuotoisuudelle tärkeitä puulajeja kuten haapaa, leppää, pihlajaa, raitaa ja pajua yksittäisinä puina tai puuryhminä. Oikeilla toimenpiteillä turvataan metsien puuntuotanto, hiilensidonta, tuhonkestävyys ja monimuotoisuus myös muuttuvassa ilmastossa. Puulajivalikoiman monipuolistaminen metsänhoidossa ilmastokestävyyden lisäämiseksi (PUUVA) -hanke on saanut rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöstä. Kysy lisää omalta metsäasiantuntijaltasi! METSÄNHOITO
16 LUONTO Ympäristötukisopimuksella voi suojella 10 vuoden määräajaksi tietyt kriteerit täyttäviä alueita. Omistaja saa sopimuskauden alussa rahallisen korvauksen ja sitoutuu jättämään sopimusalueen käsittelemättä. Määräaikainen metsän suojelu ympäristötuella on suosittua, koska omistus säilyy metsänomistajalla. Kohteet ovat usein runsaspuustoisia ja korvaus perustuu puuston arvoon. Ympäristötukeen soveltuvien kohteiden on oltava luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia. Niissä ei saa näkyä puuston tai maapohjan käsittelyn jälkiä. Hyvissä kohteissa voi olla piirteitä useistakin luontotyypeistä. Tässä muutama vinkki ympäristötukeen soveltuvien kohteiden tunnistamiseksi. Kun arvelet omassa metsässäsi olevan kohteita, ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi. Ympäristötukea luontokohteille Teksti ja kuvat Minna Lautala, erikoisasiantuntija, luonnonhoito ǀ Mhy Päijät-Häme Vähintään kymmenen metriä korkeat kalliojyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät. Niissä varjostus, kallion rapautuminen ja alas valuva vesi vaikuttavat olosuhteisiin niin, että ne erottuvat selvästi ympäröivästä metsäluonnosta. Metsänomistajat voivat turvata luonnon monimuotoisuutta omissa metsissään vapaaehtoisesti ympäristötukisopimuksella. Jyrkänteen alusmetsät Rehevä puronvarsilehto, jossa kasvaa muun muassa saniaisia ja isoja tervaleppiä. Lehdot Lehtometsät ovat metsiemme rehevimpiä kasvupaikkoja, jotka täyttyvät usein keväisin linnunlaulusta. Puustosta löytyy usein suuria kuusia ja monenlaisia lehtipuita kuten haapoja, leppiä, raitoja tai metsälehmuksia. Lehtojen usein tiheässä ja ”pusikkoisessa” pensaskerroksessa kasvaa vaateliaita lajeja kuten lehtokuusamaa, taikinamarjaa, koiranheittä, näsiää, pähkinäpensasta tai tuomea. Aluskasvillisuudesta löytyy ruohokasveja: sudenmarja, mustakonnanmarja, lehto-orvokki, hiirenporras- tai kotkansiipisaniainen ja erilaiset lehtosammalet.
17 LUONTO Vanhat, runsaslahopuustoiset metsät Rehevät korvet Purot, purouomat, lähteet, pohjaveden tihkupinnat ja pienten lampien lähimetsät Puusto on vanhaa, monilajista ja eri-ikäistä. Männyissä näkyy kilpikaaraisuutta, puiden rungoilla ja oksissa voi kasvaa naavoja ja jäkäliä. Eriasteisessa lahoamisvaiheessa olevia kuolleita, paksuläpimittaisia puita on runsaasti niin pystyssä kuin maahan kaatuneinakin. Kaatuneiden puiden jättämissä aukoissa voi kasvaa nuorempaakin puustoa. Korpi on reheväkasvuisin, puustoinen suotyyppi. Korville on tyypillistä viileä ja kostea pienilmasto, joka muodostuu alueen vesitaloudesta ja puuston latvuspeitosta. Korpisuolla puusto on usein kuusivaltaista. Siellä voi kasvaa myös hieskoivua, tervaleppää ja mäntyäkin. Korpiin voi liittyä lähteisyyttä tai tulvavesien vaikutusta. Maapohja on kosteaa turvemaata, jossa kasvaa erilaisia sammalia, saniaisia, metsäkortetta tai muurainta. Reheviä korpia on aikoinaan ojitettu ahkerasti parantamaan puuston kasvua, joten luonnontilaiset, ojittamattomat korvet ovat harvinaisia. Luonnontilaisten pienvesien lähimetsiin muodostuu yleensä varjoisa ja kostea pienilmasto. Usein niihin liittyy myös muita luontoarvoja, kuten monimuotoista puustoa, lehtomaisuutta, suoympäristöä tai jyrkänteiden alusmetsiä. Kilpikaarnainen mänty on yli 140 -vuotias. Ojittamaton korpi, jossa on paksu sammalkerros ja hieskoivuvaltainen puusto. Suon reunoilla näkyy enemmän kuusta ja jonkin verran on myös kuollutta puuta. Luonnontilainen purouoma voi näyttää lehdettömänä aika tältä. Rehevästä lehtomaisesta kasvillisuudesta on näkyvissä paljon ruskeaksi kuivuneita lehtiä. Runsas lahopuun määrä lisää luontoarvoa.
18 LUONNONHOITO Metka-tukea metsäluonnon hoitohankkeisiin Teksti ja kuvat Jyrki Mäkiranta, erikoisasiantuntija, suometsien ja luonnon hoito ǀ Mhy Päijät-Häme Nykyisellä Metka-kannustejärjestelmällä tuetaan muun muassa suometsien hoitoa ja erilaisia luonnonhoitohankkeita ja ennnallistamistöitä. Helmi-ohjelmassa on myös mahdollista moninaisten luontoympäristöjen ennallistaminen ja kunnostaminen. Tukea voidaan myöntää maanomistajan tekemän hakemuksen tai Metsäkeskuksen järjestämän hankehaun perusteella. Luonnonhoidon tuki myönnetään aina maanomistajalle. Työt voidaan aloittaa vasta sen jälkeen kun Metsäkeskus on tehnyt tukipäätöksen. Tuella voidaan korvata kokonaan luonnonhoitohankkeen hyväksyttävät kohtuulliset kustannukset. Sillä ei korvata töiden alle jäävän maapohjan arvoa tai työalueelta poistettavan puuston arvoa tai pääsääntöisesti arvonlisäveroakaan. Rahoitettavien töiden toteuttamisesta syntyvät tulot, eli esimerkiksi puun myyntitulot, pienentävät maksettavaa tukea. Maanomistaja on velvollinen huolehtimaan toimenpiteen kohteena olleen alueen hoidosta ja kunnossapidosta 10 vuotta tuen loppuun maksamisesta. Maanomistaja voi hakea tukea yhden tilan hankkeelle tai hanke voidaan toteuttaa usean kiinteistön yhteishankkeena. Yhteishankkeissa tuen hakijoita ovat kaikki ne yksityiset maanomistajat, joiden kiinteistöjen alueella töitä toteutetaan. Suunnitteluun asiantuntija-apua Maanomistaja voi tilata luonnonhoitohankkeen suunnittelun töiden suunnitteluun perehtyneeltä palveluntarjoajalta, esimerkiksi metsänhoitoyhdistykseltä. Hankkeen suunnittelua ei tarvitse kilpailuttaa, mutta hankkeen toteutus tulee kilpailuttaa pyytämällä tarjous yleensä vähintään kolmelta töiden toteuttajalta. Maanomistaja sopii töiden suunnittelusta, toteutuksesta ja töihin liittyvistä vastuista hankkeen suunnittelijan ja toteuttajan kanssa. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme on suunnitellut ja toteuttanut alueellaan esimerkiksi Vesijako-järven valuma-alueen kunnostuksen Padasjoella ja erilaisia pienvesien kuten lähteiden kunnostuksia. Yksityiset maanomistajat voivat saada tukea monenlaisiin metsäluonnon kunnostushankkeisiin. Tuettavia metsäluonnon hoitokohteita • tärkeiden elinympäristöjen hoito ja kunnostus • metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistaminen • metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estäminen tai korjaaminen • edellä mainittuihin samassa yhteydessä tehtävä riistan elinympäristöjen parantaminen tai metsien maisema-, kulttuuri- ja virkistysarvojen kehittäminen tai monikäytön edistäminen. Hankkeet ovat eräs keino toteuttaa Helmi-elinympäristöohjelmaa. Veden palautus vanhoihin uomiin tapahtuu muotoilemalla, tukkimalla ja patoamalla kaivettuja ojia. Kosteikkoaltaasta muodostuu vesilinnuille monipuolinen elinympäristö.
19 LUONNONHOITO Vesijako-järven valuma-alueen kunnostustyöt osa luonnonhoitoa Teksti ja kuva Jyrki Mäkiranta, erikoisasiantuntija, suometsien ja luonnon hoito ǀ Mhy Päijät-Häme Padasjoella Vesijako-järven ympäristössä tehtiin pari vuotta sitten laajahko vesienhoitohanke. Valumaalue on kooltaan noin 2300 hehtaaria. Luonnonhoito tulee olemaan tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, kun elinympäristöjä kunnostetaan ja niiden luontoarvoja lisätään. Padasjoen Vesijaolla on Metsänhoitoyhdistys PäijätHämeen toimesta tehty valtion varoin kunnostamista. Hanke toteutettiin valtion myöntämillä Kemera-varoilla. Tavoitteena oli vähentää valuma-alueen metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta, ylläpitää järven hyvää vedenlaatua ja ennaltaehkäistä rehevöitymistä. Erilaisia vesiensuojelutöitä tehtiin vaiheittain ympäri suurehkoa järveä parin vuoden aikana. Hankkeen kokonaissuunnittelun ja toteutuksen teki Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme urakoisijoineen. Työkohteet sijaitsivat kahdeksantoista eri maanomistajan mailla. Vesijako on kooltaan noin 16,5 km2 ja siitä johtuen koko työmaa-alue oli melko suuri. Hankkeella kaivettiin yhteensä 26 laskeutusallasta. Erityyppisiä pohjapatoja rakennettiin yhdeksän ja tulvatasanteita tehtiin pelto- ja metsäalueille noin 200 metriä. Työtä toteutettiin yhteistyössä maanomistajien, Vesijako-järven suojeluyhdistyksen ja Metsäkeskuksen kanssa. Hankkeessa kaivettiin tiettävästi ensimmäistä kertaa pilottihankkeita lukuun ottamatta metsäalueelle sijoittuva noin 150 metrin pituinen tulvatasanne. Yleensä tulvatasanteet ovat pelloilla. Työn alla meneillään V-padon rakennus vesivanerista.
20 SERTIFIOINTI Metsien hoitoa ja käyttöä säätelevät moninaiset lait asetuksineen, kuten metsälaki, luonnonsuojelulaki, vesilaki ja metsien sertifiointi. Käytössä olevia metsäsertifioinnin menetelmiä on Suomessa kaksi, PEFC ja FSC. Suomen metsistä noin 90 prosenttia on PEFC-sertifioituja ja 10 prosenttia FSC-sertifioituja. Metsäsertifioinnilla voidaan osoittaa, että metsiä käytetään vastuullisesti ja kestävästi. Metsäsertifioinnin tarkoituksena on vahvistaa suomalaisten puuperäisten tuotteiden menekkiä kansainvälisillä markkinoilla. PEFC:in kriteereitä huomioidaan talouskäytössä olevien metsien käsittelyssä, erikseen ovat sitten metsälain mukaiset metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt tai luonnonsuojelulain kohteet, joihin on oma ohjeistuksensa. - Metsänomistaja valitsee luonnonhoidon toteutuksen tason metsässään, kuitenkin vähintään lain ja käytössä olevan metsäsertifioinnin vaatimukset huomioiden, korostaa Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen johtaja Jari Yli-Talonen. Suomessa metsäsertifiointi toteutetaan yleensä alueellisena ryhmäsertifiointina, jolloin yksittäisen metsänomistajan metsien ei tarvitse täyttää jokaista kriteeriä, vaan riittää, että vaatimukset täyttyvät isommalla alueella. - Esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden kautta metsänomistaja saa metsänsä PEFC-sertifioinnin piiriin. Päijät-Hämeessä käytännössä lähes kaikki metsänomistajat kuuluvat PEFC:iin. - Jos metsässä tehdään hakkuita tai hoitotoimenpiteitä kuten taimikonraivausta, mhy hoitaa kohteen PEFC:in mukaisesti riippumatta siitä, kuuluuko metsätila sertifiointiin vai ei. Metsänhoitoyhdistys on kuitenkin sitoutunut toiminnassaan PEFC:iin. Jos metsänomistaja kuuluu FSCsertifiointiin, metsä hoidetaan FSCvaatimusten mukaisesti. Työmaita valvotaan monella tasolla - Työmaan suunnitellut metsänhoitoyhdistyksen asiantuntija on tehnyt suunnitelman, merkinnyt karttaan huomioitavat kohdat ja hän myös valvoo työn toteutumista, selvittää YliTalonen toimintaketjua. Metsissä työtään tekevät metsurit ja metsäkoneen kuljettajat seuraavat omaa työtään omavalvonnalla. Heillä on olemassa jokaisesta työmaasta työohjeet ja kartat. Lisäksi PEFC-sertifiointi vaatii metsäisiä toimijoita tarkastamaan tekemiään työmaita vuosittain. Metsänhoitoyhdistys tarkastaa vuosittain kesäkaudella omia työmaitaan, sertifikaatin haltija KMY, Kestävän metsätalouden yhdistys, pyytää vuosittain metsätoimijoilta koostetta tehMetsäsertifiointi on perustaso metsäluonnon huomioimiselle - Metsänomistaja valitsee luonnonhoidon toteutuksen tason metsässään, kuitenkin vähintään lain ja käytössä olevan metsäsertifioinnin vaatimukset huomioiden, korostaa Jari Yli-Talonen. Lähteen ympärille jätetään vähintään 10 metrin levyinen suojakaista. Teksti ja kuvat Mari Sarvaala, kehittämispäällikkö ǀ Mhy Päijät-Häme
21 dyistä tarkastuksista ja lisäksi ulkoisia auditointeja tehdään muutaman vuoden välein metsänhoitoyhdistykseen. Sisäisen auditoinnin maastotarkastuksia tehdään mhy:n toteuttamilla työmailla hoitotöissä ja korjuupalvelun hakkuissa. Tarkastettavia kohteita oli tänä vuonna taimikonhoidossa 15 kappaletta, uudistamisessa 14, kasvatushakkuissa 20 ja uudistushakkuissa 12 kappaletta. – Tämän vuoden mittausten tarkempi analysointi on vielä kesken, mutta toiminta metsässä noudattaa PEFC:in vaatimuksia. Mitään erityistä poikkeavaa ei ole havaittu, kertoo YliTalonen. Metsänhoitoyhdistuksen sisäisiä tarkastuksia tehdään maastossa sekä silmämääräisten havaintojen että mittausten perusteella. Tarkastaja on eri henkilö kuin työmaan suunnittelija tai toteuttaja. Tarkastusten tiedot tallennetaan sähköiseen järjestelmään, josta tulosten kehittymistä voidaan seurata vuosittain. Samalla ulkoiselle auditoijalle saadaan osoitettua vaatimusten hallinta. - Tarkastusten tulokset käydään läpi hakkuiden osalta urakoitsijoiden kanssa ja toimihenkilöt saavat kaikkien työlajien tulokset. Parannettavaa vaativia kohtia tarkennetaan niin koulutuksissa kuin ohjeistuksissa. Laatutietoa voidaan yhdistyksessä käyttää koulutuksen tukena, hyvän metsänhoidon markkinoinnissa ja palautteen antamisessa urakoitsijoille. Laajemmassa kuvassa toimijoilta saatavaa tietoa käytetään sen todentamisessa, että alueelliseen PEFC-sertifiointiin osallistuvat tahot ovat sitoutuneet kestävään metsänhoitoon. Talousmetsien luonnon huomioiminen • Turvataan lakien määrittelemät monimuotoisuudelle tärkeät luontokohteet ja lajiesiintymät • Kierretään vaikeakulkuiset ja puuntuotannollisesti vähäarvoiset kohteet • Säästetään suojatiheikköjä • Säilytetään sekapuustoisuus • Säilytetään puulajimäärä • Jätetään vesien varsille ja soiden reunoille suojavyöhykkeet • Huolehditaan vesiensuojelusta ja luonnonhoidosta puunkorjuussa ja maanmuokkauksessa. SERTIFIOINTI PEFC-sertifiointiin sitoutuessa lahopuut jätetään lisäämään metsän elonkirjoa.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=