14 Sekametsän kasvatus vaatii tahtoa ja taitoa METSÄNHOITO Teksti Jari Miina, erikoistutkija; Saija Huuskonen, johtava tutkija; Lauri Männistö, tutkija; Karri Uotila, tutkija | Luonnonvarakeskus Luke Puhtaan kuusikon kasvatus on hyvä vaihtoehto puuntuotannon kannalta, mutta ei metsien kokonaiskestävyyden kannalta. Kuusen ennakoidaan kärsivän ilmastonmuutoksesta. Lisäämällä metsänkasvatuksessa männyn ja rauduskoivun sekä muiden, vähemmän käytettyjen lehtipuiden osuutta ilmastonmuutokseen voidaan varautua. Monipuulajisuus pienentää kuusikoihin liittyviä riskejä ja lisää metsien monimuotoisuutta. Kasvatettavaan puulajiin on vaihtoehtoja Tuoreilla ja sitä viljavammilla kasvupaikoilla kuusen istutus voi olla myös tulevaisuudessa vallitseva uudistamismenetelmä, mutta rauduskoivua tulisi suosia nykyistä laajemmin uudistamisessa. Viljavat kasvupaikat soveltuvat rauduskoivun kasvatukseen joko puhtaina koivikkoina tai kuusi-koivusekametsinä. Toisaalta hirvituhon pelossa kuusta viljellään myös karummille kasvupaikoille, jotka soveltuvat parhaiten männylle. Istutetussa havusekametsässä kuuset ja männyt kasvavat tasatahtiin. Sen sijaan istutettujen rauduskoivujen ja kuusten varhaiskehitys eroaa koivun eduksi ja niiden sekaistutus johtaa kaksijaksoiseen sekametsään. Tosin tällainen sekametsä voisi olla ’’ Puhtaan kuusikon kasvatus on hyvä vaihtoehto puuntuotannon kannalta, mutta ei metsien kokonaiskestävyyden kannalta. ’’ Sekametsät tehdään uudistamisessa, taimikonhoidossa ja harvennushakkuissa. Tavoitteena on, että sekapuustoisuus säilyy koko kiertoajan. Etualan istutuskuusikon varhaisperkauksessa on poistettu kaikki lehtipuut. Taustalla olevan sekametsän 20-vuotiaat kuuset on istutettu ja viimeisin taimikonhoito on tehty viisi vuotta sitten. Luontaiset koivut ovat pari metriä pidempiä kuin istutuskuuset ja tulevassa sekametsän ensiharvennuksessa säästetään elinvoimaisia ja hyvälaatuisia koivuja. Jari Miina
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=