15 superhiilensitoja. Yksijaksoinen kuusi-koivusekametsä perustetaan alentamalla kuusen istutustiheyttä ja hyödyntämällä luontaisia koivuja. Maanmuokkauksen laadusta ja tiheydestä ei tule tinkiä, jotta kuuset lähtevät ripeästi kasvuun ja koivuja syntyy tasaisesti uudistamisalalle. Vähemmän käytettyjen lehtipuulajien kuten tervalepän ja tammen viljely ei ole taloudellisesti kannattavaa, mutta niiden pienialainenkin viljely lisää metsien monimuotoisuutta. Kosteissa painanteissa tervalepän istutus tai luontainen hieskoivu ovat hyviä vaihtoehtoja, kun ojia ei kaiveta. Jo varhaisperkauksessa jätetään koivuja Puhtaan kuusikon taimikonhoito oli aikoinaan helppo ohjeistaa ja toteuttaa: ”Varhaisperkauksessa poistetaan kaikki lehtipuusto ja lievä koivusekoitus jätetään myöhemmässä taimikonhoidossa.” Kuusi-koivusekametsien kasvatukseen ohje ei enää päde, sillä istutuskuusten kasvutahti on nopeutunut. Sekametsien kasvatusmalleihin pureutuneen SEKAVA-hankkeen tulosten mukaan jalostetut, mätästysalalle istutetut kuuset pystyvät kilpailemaan luontaisten, siemensyntyisten koivujen kanssa. Kuusen nopeaa varhaiskehitystä ylläpitävä varhaisperkaus tehdään kuusten ollessa reilun metrin pituisia, jolloin istutuskuusikkoon tulisi jättää noin kuusten pituisia siemensyntyisiä rauduskoivuja. Jos kaikki koivut poistetaan varhaisperkauksessa, vaarana on, että myöhemmässä taimikonhoidossa ei ole siemensyntyisiä koivuja tai ne – kuusia lyhyempinä – eivät ehdi enää mukaan hyväkasvuisen kuusikon kehitykseen. Vesasyntyiset koivut saavat aikanaan helposti väri- tai lahovian, mikä ei ole puuntuotannon kannalta toivottavaa. Taimikonhoidossa säädetään koivujen tiheyttä Sekametsän myöhemmässä taimikonhoidossa huolehditaan samanaikaisesti kaikkien kasvatettavien puulajien kasvuolosuhteista. Taimikonhoidossa poistetaan ylimääräinen lehtipuuvesakko ja harvennetaan taimikko. Samalla poistetaan ne varhaisperkauksessa säästetyt koivut, jotka ovat etukasvuisia ja häiritsevät kuusia. Taimikkovaiheessa koivut voivat olla lievästi pidempiä kuin kuuset, mikä turvaa koivujen latvuksien ja paksuuskasvun hyvän kehityksen sekametsässä. Taimikonhoidossa on seurattava jäävän puuston tiheyttä: koivujen tulee täydentää taimikkoa, ei lisätä kokonaistiheyttä. Lisäksi muistetaan jättää suojatiheiköitä ja säästää riistalle, pölyttäKuusi-mäntysekaistutus Parempi tuotto, pienemmät riskit Mistä on kyse? Kuusi-mäntysekaistutus on tuoreiden kankaiden viljelymenetelmä, jossa uudistettavalle alalle istutetaan sekaisin sekä kuusta että mäntyä. Täydentävänä puustona alueelle syntyy luontaisesti koivua ja muuta lehtipuuta. Miksi sekaistutus? Yhden puulajin metsiköt ovat alttiita jatkuvasti yleistyville puustotuhoille. Sekaistutuksella sekä luontaisella täydennyksellä saadaan aikaan sekametsä, joka kasvaa ja kestää paremmin muuttuvissa olosuhteissa. Maanmuokkaus ensin Ennen viljelyä tehdään maanmuokkaus, joka suojaa taimia tukkimiehentäiltä ja muun pintakasvillisuuden kilpailulta. Sopiva muokkaustapa valitaan kohteen maaperän mukaan kustannustehokkuus huomioiden. Istutuksen toteutus Kuusi-mäntysekaistutuksessa kuusia istutetaan 1000 kappaletta ja mäntyjä 500 kappaletta per hehtaari. Maanmuokkauksessa tehdyistä 1800 istutuspaikasta osa jää tyhjäksi luontaista siementä odottamaan. Varhaisperkaus ajallaan Noin 4–5 vuoden kuluttua taimikon varhaisperkauksessa valikoidaan luontaisesti syntyneestä lehtipuustosta hyväkasvuisia rauduskoivuja noin 300 runkoa hehtaarille. Siemensyntyinen rauduskoivu tuottaa laadukasta tukkia. Käytä jalostettuja taimia Metsäntutkimuksessa on havaittu, että jalostetut havupuun taimet pärjäävät paremman kasvunsa myötä myös perkauksessa jätetyn koivun rinnalla. Tästä syystä viljelyssä tulee käyttää vain jalostettuja laatutaimia. Mhy Päijänne suosittelee sekaistutusta kaikille sopiville kohteille. Kysy lisää omalta metsäneuvojaltasi! Mhy Päijänne / 040 709 8478 / toimisto.paijanne@mhy.fi Kuusi-mäntysekaistutus Parempi tuotto, pienemmät riskit Mistä on kyse? Kuusi-mäntysekaistutus on tuoreiden kankaiden viljelymenetelmä, jossa Miksi sekaistutus? Yhden puulajin metsiköt ovat alttiita jatkuvasti yleistyville puustotuhoille. Kuusi-mäntysekaistutus Parempi tuotto, pienemmät riskit Mistä on kyse? Kuusi-mäntysekaistutus on tuoreiden kankaiden viljelymenetelmä, jossa uudistettavalle alalle istutetaan sekaisin sekä kuusta että mäntyä. Täydentävänä puustona alueelle syntyy luontaisesti koivua ja muuta lehtipuuta. Miksi sekaistutus? Yhden puulajin metsiköt ovat alttiita jatkuvasti yleistyville puustotuhoille. Sekaistutuksella sekä luontaisella täydennyksellä saadaan aikaan sekametsä, joka kasvaa ja kestää paremmin muuttuvissa olosuhteissa. Maanmuokkaus ensin Ennen viljelyä tehdään maanmuokkaus, joka suojaa taimia tukkimiehentäiltä ja muun pintakasvillisuuden kilpailulta. Sopiva muokkaustapa valitaan kohteen maaperän mukaan kustannustehokkuus huomioiden. Istutuksen toteutus Kuusi-mäntysekaistutuksessa kuusia istutetaan 1000 kappaletta ja mäntyjä 500 kappaletta per hehtaari. Maanmuokkauksessa tehdyistä 1800 istutuspaikasta osa jää tyhjäksi luontaista siementä odottamaan. Varhaisperkaus ajallaan Noin 4–5 vuoden kuluttua taimikon varhaisperkauksessa valikoidaan luontaisesti syntyneestä lehtipuustosta hyväkasvuisia rauduskoivuja noin 300 runkoa hehtaarille. Siemensyntyinen rauduskoivu tuottaa laadukasta tukkia. Käytä jalostettuja taimia Metsäntutkimuksessa on havaittu, että jalostetut havupuun taimet pärjäävät paremman kasvunsa myötä myös perkauksessa jätetyn koivun rinnalla. Tästä syystä viljelyssä tulee käyttää vain jalostettuja laatutaimia. Mhy Päijänne suosittelee sekaistutusta kaikille sopiville kohteille. Kysy lisää omalta metsäneuvojaltasi! Mhy Päijänne / 040 709 8478 / toimisto.paijanne@mhy.fi jille ja monimuotoisuudelle tärkeitä puulajeja kuten haapaa, leppää, pihlajaa, raitaa ja pajua yksittäisinä puina tai puuryhminä. Oikeilla toimenpiteillä turvataan metsien puuntuotanto, hiilensidonta, tuhonkestävyys ja monimuotoisuus myös muuttuvassa ilmastossa. Puulajivalikoiman monipuolistaminen metsänhoidossa ilmastokestävyyden lisäämiseksi (PUUVA) -hanke on saanut rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöstä. Kysy lisää omalta metsäasiantuntijaltasi! METSÄNHOITO
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=