16 LUONTO Ympäristötukisopimuksella voi suojella 10 vuoden määräajaksi tietyt kriteerit täyttäviä alueita. Omistaja saa sopimuskauden alussa rahallisen korvauksen ja sitoutuu jättämään sopimusalueen käsittelemättä. Määräaikainen metsän suojelu ympäristötuella on suosittua, koska omistus säilyy metsänomistajalla. Kohteet ovat usein runsaspuustoisia ja korvaus perustuu puuston arvoon. Ympäristötukeen soveltuvien kohteiden on oltava luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia. Niissä ei saa näkyä puuston tai maapohjan käsittelyn jälkiä. Hyvissä kohteissa voi olla piirteitä useistakin luontotyypeistä. Tässä muutama vinkki ympäristötukeen soveltuvien kohteiden tunnistamiseksi. Kun arvelet omassa metsässäsi olevan kohteita, ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi. Ympäristötukea luontokohteille Teksti ja kuvat Minna Lautala, erikoisasiantuntija, luonnonhoito ǀ Mhy Päijät-Häme Vähintään kymmenen metriä korkeat kalliojyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät. Niissä varjostus, kallion rapautuminen ja alas valuva vesi vaikuttavat olosuhteisiin niin, että ne erottuvat selvästi ympäröivästä metsäluonnosta. Metsänomistajat voivat turvata luonnon monimuotoisuutta omissa metsissään vapaaehtoisesti ympäristötukisopimuksella. Jyrkänteen alusmetsät Rehevä puronvarsilehto, jossa kasvaa muun muassa saniaisia ja isoja tervaleppiä. Lehdot Lehtometsät ovat metsiemme rehevimpiä kasvupaikkoja, jotka täyttyvät usein keväisin linnunlaulusta. Puustosta löytyy usein suuria kuusia ja monenlaisia lehtipuita kuten haapoja, leppiä, raitoja tai metsälehmuksia. Lehtojen usein tiheässä ja ”pusikkoisessa” pensaskerroksessa kasvaa vaateliaita lajeja kuten lehtokuusamaa, taikinamarjaa, koiranheittä, näsiää, pähkinäpensasta tai tuomea. Aluskasvillisuudesta löytyy ruohokasveja: sudenmarja, mustakonnanmarja, lehto-orvokki, hiirenporras- tai kotkansiipisaniainen ja erilaiset lehtosammalet.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=