17 LUONTO Vanhat, runsaslahopuustoiset metsät Rehevät korvet Purot, purouomat, lähteet, pohjaveden tihkupinnat ja pienten lampien lähimetsät Puusto on vanhaa, monilajista ja eri-ikäistä. Männyissä näkyy kilpikaaraisuutta, puiden rungoilla ja oksissa voi kasvaa naavoja ja jäkäliä. Eriasteisessa lahoamisvaiheessa olevia kuolleita, paksuläpimittaisia puita on runsaasti niin pystyssä kuin maahan kaatuneinakin. Kaatuneiden puiden jättämissä aukoissa voi kasvaa nuorempaakin puustoa. Korpi on reheväkasvuisin, puustoinen suotyyppi. Korville on tyypillistä viileä ja kostea pienilmasto, joka muodostuu alueen vesitaloudesta ja puuston latvuspeitosta. Korpisuolla puusto on usein kuusivaltaista. Siellä voi kasvaa myös hieskoivua, tervaleppää ja mäntyäkin. Korpiin voi liittyä lähteisyyttä tai tulvavesien vaikutusta. Maapohja on kosteaa turvemaata, jossa kasvaa erilaisia sammalia, saniaisia, metsäkortetta tai muurainta. Reheviä korpia on aikoinaan ojitettu ahkerasti parantamaan puuston kasvua, joten luonnontilaiset, ojittamattomat korvet ovat harvinaisia. Luonnontilaisten pienvesien lähimetsiin muodostuu yleensä varjoisa ja kostea pienilmasto. Usein niihin liittyy myös muita luontoarvoja, kuten monimuotoista puustoa, lehtomaisuutta, suoympäristöä tai jyrkänteiden alusmetsiä. Kilpikaarnainen mänty on yli 140 -vuotias. Ojittamaton korpi, jossa on paksu sammalkerros ja hieskoivuvaltainen puusto. Suon reunoilla näkyy enemmän kuusta ja jonkin verran on myös kuollutta puuta. Luonnontilainen purouoma voi näyttää lehdettömänä aika tältä. Rehevästä lehtomaisesta kasvillisuudesta on näkyvissä paljon ruskeaksi kuivuneita lehtiä. Runsas lahopuun määrä lisää luontoarvoa.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=