22 Mitä tehdä viidakkomaiselle hybridihaavikolle? METSÄNKASVATUS Teksti Mari Sarvaala, kehittämispäällikkö ǀ Mhy Päijät-Häme Kerroimme lehdessämme vuonna 2019 asikkalalaisen Eero Helmisen kokeilusta viljellä hybridihaapaa. Silloin 20-vuotias tukkikokoinen haavikko oli juuri hakattu energiapuuksi kaikki pois -periaatteella. Metsikön strategiset mitat olivat tuolloin: keskijäreys 0,52 m3/runko, puukertymä 388 m3/ha, poistetut rungot 705 kpl/ ha. Päätehakkuun yhteydessä kannoista näkyi, että puiden paksuuskasvu oli 1-2 senttiä vuodessa. Laadultaan puu oli höttöistä, koska kasvu oli niin hurjaa. Puuraaka-aineelle ei näin ollen ollut muuta käyttöä kuin energiapuuksi kerääminen. Lähdimme selvittämään, miltä metsikkö näyttää kuuden kasvukauden jälkeen hakkuusta. Läpipääsemätön viidakko Rehevällä entisellä pellolla kasvava haavikko on vesonut juurivesoista runsaasti, kuten haavan luonteeseen kuuluu. Metsikkö näyttää läpipääsemättömältä viidakolta, johon kuitenkin sukellamme. Arvioimme metsikön puustotunnuksia: keskipituus 8 metriä, keskiläpimitta 5 senttiä, runkoluku varovaisesti arvioiden 50 000 kappaletta hehtaarilla. Elävä latvus on jo melko korkealla, puut ovat hoikkia lipputankoja ja onkivapoja. Jälkikäteen arvioimme yksittäisen puun tilavuutta metsänarvioimistieteen emeritusprofessori Jouko Laasasenahon laatimien koivun runkokäyräyhtälöiden perusteella, Hybridihaavikon toisen sukupolven vesakasvu on runsasta, mutta oikean kasvatustavan valitseminen askarruttaa. Hakkuun jälkeiset kannot näkyvät vielä vesasyntyisten runkojen keskellä. Mari Sarvaala
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=