7 VAALIT metsä- että maatalouden pitäisi toimia omillaan, hän tunnustaa. Perinnebiotooppeja on hoidettu laiduntamalla, varsinkin silloin kun vielä oli emolehmiä, ja yksi puronvarren ympäristötukikohde metsästä löytyy. Luonnonsuojelua Ylä-Sulkava ei ole sen kummemmin tehnyt omissa metsissään. – Tekemisen kautta tässä mennään. Vaikka maatalouspuoli onkin luomussa, niin se on enemmän semmoinen tuotannollis-taloudellinen eetos kuin ympäristöfilosofia, Ylä-Sulkava sanoo. Vaikuttajana valtuustossa Ylä-Sulkava on ollut Mhy Päijät-Hämeen valtuustossa muistaakseen jo ainakin kolme kautta. – Kun kysytään, niin sitten mennään, hän kommentoi syitään lähteä aikanaan mukaan. Valtuutetuille on järjestetty monenlaisia koulutuksia ja retkiä. Niistä YläSulkava on imenyt oppia. Tärkeää on myös sosiaalinen toimintaympäristö. – Luottamustoimet ovat mahdollisuus osoittaa kiinnostusta ja aktiivisuutta. Itsehän olen enemmän tämmöinen hiljainen kuuntelija, mutta sitten jos tulee jotain isoja päätöksiä eteen, niin pitää tietää mille puolelle asettuu. Yksi tähän asti isoimmista päätöksistä oli keskusliitto MTK:hon järjestäytyminen. – Silloin käytiin valtuustossakin todella vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan ja tuntui, että ollaan todella tekemässä tärkeää päätöstä. Mutta siitäkään ei muistaakseni sitten lopulta edes tarvinnut äänestää, vaan yhteisellä näkemyksellä päätös tehtiin. Nyt keskustelussa on syvempi yhteistyö tai fuusio lähiyhdistysten kanssa. Sekin tulee olemaan suuri päätös. – Haetaan yhteistyön ja yhteisten järjestelmien kautta tehokkuutta. Yhdistyskenttä on syntynyt aivan erilaisena aikanaan, joten suunta on oikea, mutta riittääkö se, en tiedä. Ja se, miten suurempi yhdistys jäsenistön suuntaan näkyisi, onkin sitten toinen juttu. – Kasvot eivät ole enää tuttuja, vähän kuin verottajan kanssa asioisi, Ylä-Sulkava pohtii. Metsäkeskustelu ja yhdistyksen rooli Ylä-Sulkava pitää tietenkin yhteistä edunvalvontatyötä tärkeänä. – Jos metsänomistajan etua ajattelee, niin kukas muu sen hoitaisi kuin me itse? Ei firmoilla ole intressiä. Ne mielellään maksavat sen rahan, että saavat yhdistykset pois välistä. Hänen mielestään metsänomistajan toimijuus on aika pientä. Vaikka olisi paljonkin metsää, niin ei ole paljon sanottavaa. – Kilpailutusten kautta tulee se yhdistyksen merkitys ja hyöty. Edunvalvontatyötä Ylä-Sulkava ei kuitenkaan pidä helppona hommana, vaikka jotkut populistisesti huutelevat niin kuvittelevatkin. – Edunvalvonnassa on niin pitkissä puissa monet asiat, että muutosta ei huomaa. Lisäksi metsätalouden suhteellinen merkitys pienenee koko ajan ja ympäristöasioiden kasvaa. Kyllä siinä keskustelussa pitää olla mukana. Metsä on meidän omaisuutta, Ylä-Sulkava muistuttaa. Maatalouspuolella tuottajan maine on hänen mukaansa ehkä jopa parantunut viime aikoina. Metsäpuolella huonot uutiset tuntuvat korostuvan mediassa. – Yksityisomistajan näkökulma ei tule tarpeeksi esille, ja vastakkainasettelu metsätalouden ja luonnonsuojelun välillä korostuu. Se on tylsää, kun kaikki ollaan kuitenkin yhteisellä asialla. – Valtuustossa on erilaisia, eri elämänpiirissä ja -tilanteessa olevia ihmisiä, joita metsä yhdistää, sanoo Ylä-Sulkava kodin lähistön tammimetsikössä.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=