1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen asiakaslehti 12.3.2024 Sivut 8–9 Sivut 18–19 Saarisavotalta puut pois lossilla Kevään kampanjoina taimikonhoito ja lannoitus Talkootyötä potkukelkkailun eteen 1 2024 Esa Raninen metsurin töissä 30 vuotta
2 Palautteet auttavat meitä kehittämään palvelua niin toimihenkilön kuin koko talon tasolla. Kyselyssä on muutama valintakysymys sekä tilaa vapaille kommenteille. Vastaaminen on siten nopeaa. Saamamme palaute kertoo, että asiakkaamme ovat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun, keskiarvo 4,7 (asteikko 1-5). Asionti kanssamme on helppoa, keski-arvo 4,6 (asteikko 1-5). Viimeisimmän kokemuksen perusteella yhdistystämme suosittelisi yhdeksän asiakasta kymmenestä. NPS-lukuna suositteluhalukkuus oli +72. Palveluiden käyttäjät ovat uskollisia asiakkaitamme, yli 80 % on asioinut kanssamme aiemminkin. Avoimessa palautteessa olemme saaneet seuraavia kommentteja: • “Palvelu oli kiireetöntä, ihmisläheistä ja asiakaslähtöistä. Erittäin tärkeitä kriteerejä, ja niissä on onnistuttu.” • “Yhteydenpito toimi loistavasti. Yhteyshenkilö hoiti asiat aina ajallaan ja piti asiakkaan tilanteen tasalla.” • “Puunmyynnin kilpailutus ostajien kesken on tärkein asia mitä yhdistys tekee. Metsäasiantuntijan vinkit metsän hoitoon ja hakkuisiin ovat omistajan kannalta tärkeitä.” • ”Kiitos metsäasiantuntija XX. Hän osaa, viitsii ja jaksaa.” Palautteiden käsittely on jatkuvaa: niin positiiviset kuin negatiiviset palautteet käydään läpi. Kriittisiin palautteisiin vastataan henkilökohtaisesti. Vastaathan Mhy:n palautekyselyyn, kun sellainen kohdallesi tulee. Jokainen palaute on tärkeä kehittäessämme toimintaamme! Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen asiakaslehti 1/2024. Lehti ilmestyy kahdesti vuodessa. Lehdessä Etelä-Suomen alueen yhdistysten yhteisiä juttuja. Päätoimittaja: Jari Yli-Talonen, jari.yli-talonen@mhy.fi, 040 848 4861 Toimitussihteeri: Mari Sarvaala, mari.sarvaala@mhy.fi, 044 342 0068 Sivunvalmistus: Salon Seudun Sanomat Oy Paino: Newprint Oy, Raisio Osoiteaineisto: Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen asiakasrekisteri Painosmäärä: 7250 kpl Kannen kuva: Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsuri Esa Raninen raivasi metsää tammikuussa Heinolan Paistjärvellä. Kuvaaja: Tiina Mansikkamäki PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista www.pefc.fi SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus Metsänomistaja … todellinen ilmastosankari! 4 Paikallinen puukauppa Puukauppa käy ennätyshinnoilla Päijät-Hämeessä 5 Vaalit Hae näköalapaikalle metsäalan ytimeen 6 Puukauppa ja -markkinat Avain onnistuneeseen puukauppaan on ajoitus ja asiantuntija-apu 8 Yhteistyö Lossilla puut pois saaresta 10 Yhteistyö Kuntametsät: Keskinäinen luottamus ja yhdessä suunnittelu kohdallaan 12 Edunvalvonta Metsänomistajalle kuuluu korvaus luonnonhoitotyöstä Taimikonhoito- ja lannoituskampanjat 14 Kysy metsäasiantuntijalta 17 Metsänomistajat-ristikko 18 Vapaa-aika Metsäalan eläkeläinen tekee potkukelkkailun edistämistyötä 21 Tuet Päijät-Hämeessä otettiin kemera-tukien loppukiri 22 Sertifiointi Mhy Päijät-Hämeessä PEFC-vaatimukset hallussa 24 Yhteystiedot Kiitettävää palautetta Teksti Mari Sarvaala, kehittämispäällikkö | Mhy Päijät-Häme Asiakaspalautetta ruvettiin keräämään Mhy Päijät-Hämeessä systemaattisesti viime vuoden lopulla. Palveluja käyttäneille asiakkaille lähtee palautekysely automaattisesti laskutuksen jälkeen.
3 PÄÄKIRJOITUS Ilmastonmuutosta ei voi estää. Se on jo täällä ja etenee. Luonto ei ehdi sopeutua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan nopeaan lämpenemiseen. Vaikka fossiilipäästöjen raju vähentäminen on ainut todellinen tapa pysäyttää ilmastonmuutos, tarvitsemme tehokkaita keinoja muutoksen hillintään. Niitä tarjoaa metsien käsittely. Lämpenemisen hillitsemiseksi metsänomistaja voi tehdä todella paljon lisäämällä puuston kasvua ja määrää. Niin hoitotöillä kuin vaikkapa lannoituksella. Puu poistaa hiiltä ilmasta yhteyttämällä. Kone toimii! Kun metsien kasvu ylittää vuosittaisen poistuman, toimivat metsät myös positiivisina hiilinieluina. Näin on ollut Suomessa 1970-luvulta saakka. Tuosta ajasta metsävaramme ovat paisuneet yhdellä miljardilla kuutiolla, vaikka metsiä on samalla hakattu raaka-aineeksi yli kolme miljardia kuutiota. Hyvän metsänhoidon myötä metsämme säilyvät valtavina hiilinieluina kaikissa tutkituissa skenaarioissa. Työt on kuitenkin tehtävä, löysäämisen varaa ei ole metsänhoidossa. Päinvastoin, löylyä vaan lisää, lisäämme metsien kasvua ja hiilensidontaa taimikoiden hoidolla ja lannoittamalla metsiä. Metsien hoidon lisääminen on erittäin kustannustehokasta ilmastotyötä. Laiminlyönnit nuorten ikäluokkien hoidossa ovat rasite sekä metsänomistajan kukkarolle että hiilensidonnalle. Jos kohde mahdollistaa, sen voi säilyttää metsän hiilivarastona kiertoaikaa pidentämällä. Hakkuiden vähentäminen on yli kymmenkertaisesti kalliimpaa, kun samalla menetetään lisäarvo ja fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen. Hillitsemme metsätuhoja ja sopeudumme. Kaikki metsätuhot tulevat todennäköisesti lisääntymään myös Suomessa. Siksi pitää sopeutua. Parannamme metsän myrskynkestävyyttä tekemällä harvennukset ajallaan ja jättämällä säästöpuut ryhmiin. Sekametsät kestävät tuhoja paremmin, suosimme siis vahvasti lehtipuita. Nyt taimikot kasvukuntoon ja sopiville kohteille lisäksi lannoitusta! Metsänomistajat ovat toimillaan merkittävä ja iso osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Iso kiitos kuuluu jokaiselle metsänomistajalle, ilmastosankarille! Löylyä vaan lisää, lisäämme metsien kasvua ja hiilensidontaa taimikoiden hoidolla ja lannoittamalla metsiä. Metsänomistaja … todellinen ilmastosankari! Jari Yli-Talonen, johtaja | Mhy Päijät-Häme
4 Päijät-Hämeessä ollaan puukaupan määrissä viime vuosia edellä ja kysyntä puulle on nyt poikkeuksellinen. Syynä tähän on mm. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, joka on poistanut Venäjän tuontipuut markkinoilta. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen johtaja Jari Yli-Talonen ei ole työuransa aikana nähnyt vastaavaa alkuvuoden kysyntää ja näin korkeaa tammikuun kilpailutettujen leimikoiden lähtöhintatasoa. – Talvileimikoissakin on hinta ollut aiemmista vuosista poiketen nouseva. Tällä kertaa ennätyshinnat kohdistuvat kaikkiin puutavaralajeihin. Korjuutalvikin on erityinen kun sitä on takanapäin jo marraskuusta lähtien. – Talvikorjuuseen kelpaavasta leimikkotarjonnasta on jo pääosin siirrytty kesä- ja kelirikkoajan leimikoihin, joihin saadaan erittäin hyvin tarjouksia nousevilla hinnoilla. Puukaupassa kaikkien puutavaralajien kysyntä energiapuuta myöten on erinomainen. Erityisesti koivutukin hinnannousu on ollut Päijät-Hämeessä vuoden aikana historiallisen suuri. Kilpailutus kaiken a ja o Metsänomistajien kannattaakin nyt hyödyntää tilanne ja tarjota aktiivisesti markkinoille kilpailutuksen kautta kaikenlaisia leimikoita. Teollisuudella on aikaisempiin vuosiin verrattuna selkeästi pienemmät varannot, ostotarve ja kova kilpailu puista on siksi jatkuvaa. Yli-Talonen muistuttaa kilpailutuksen merkityksestä. – Metsänomistajien kannattaa nyt laittaa erityishuomio kilpailutukseen, koska metsänhoitoyhdistyksen kilpailuttamissa leimikoissa on ollut todella suuria hinnaneroja. – Isoissa leimikoissa ero parhaan ja heikoimman tarjouksen välillä on noussut jopa useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin. Yksittäisissä pienissäkin leimikoissa on ollut yli 50 prosentin eroja ääritarjouksen välillä. Puukaupan huippuvuoteen on isot edellytykset. Päijät-Hämeeseen ennätysvuosi tarkoittaisi yli 130 miljoonan euron kantorahatuloa, jonka merkitystä paikallis- ja aluetalouteen ei voi vähätellä. PAIKALLINEN PUUKAUPPA Puukauppa käy ennätyshinnoilla Päijät-Hämeessä Puulla on ollut kysyntää alkuvuonna. Päijät-Hämeessä edetään kohti uutta huipputalvea: puukauppaa käydään kiivaampaan tahtiin kuin aikaisempina kärkivuosina ja hintakin on talvikuukausille poikkeavasti kipuamassa ennätystasolta yhä ylöspäin. Vuoden 2024 alun hyvä kysyntä ja talvileimikoiden hintataso ovat yllättäneet! RIVIN VOI JÄTTÄÄ POI Mhy Päijät-Hämeen alueen valtakirjalla kilpailutettujen pystykauppojen kantohinnat, €/m3 ENSIHARVENNUKSET 2018 2019 2020 2021 2022 2023 1-2/2024 Mäntytukki 48,60 49,00 50,10 51,50 47,30 55,40 53,60 Kuusitukki 50,00 50,40 49,70 47,90 52,10 58,80 59,10 Koivutukki 37,50 37,00 38,20 38,30 41,50 57,20 58,90 Mäntykuitu 14,20 15,50 16,40 15,30 16,40 24,90 23,60 Kuusikuitu 14,50 14,90 16,50 14,90 16,40 25,10 24,50 Koivukuitu 13,80 14,30 15,70 14,60 16,10 25,00 24,00 HARVENNUKSET 2018 2019 2020 2021 2022 2023 1-2/2024 Mäntytukki 56,90 55,40 54,70 58,30 59,90 67,00 67,50 Kuusitukki 57,40 56,30 56,60 60,10 61,40 68,00 68,20 Koivutukki 43,40 42,30 42,60 42,50 48,10 63,70 63,80 Mäntykuitu 18,00 19,00 18,10 19,90 20,30 29,20 29,10 Kuusikuitu 18,60 19,50 19,30 19,80 20,40 28,60 28,50 Koivukuitu 17,40 18,10 18,30 18,50 20,10 28,90 30,10 PÄÄTEHAKKUUT 2018 2019 2020 2021 2022 2023 1-2/2024 Mäntytukki 64,90 60,30 60,50 66,70 68,90 73,90 73,10 Kuusitukki 67,40 63,30 62,60 69,00 71,20 76,10 73,60 Koivutukki 50,10 48,70 47,20 49,30 54,40 69,80 72,80 Mäntykuitu 20,80 21,40 21,80 22,60 22,90 31,50 31,70 Kuusikuitu 22,40 23,30 23,80 23,20 24,10 32,80 31,90 Koivukuitu 20,30 20,70 21,10 21,60 22,80 31,90 31,40 Mänty kokorunko 57,80 55,50 55,10 61,90 66,10 68,30 67,10 Kuusi kokorunko 59,50 58,00 57,80 64,50 66,50 70,80 68,80
5 Metsälehti on suomalaisen metsän riippumaton äänenkannattaja, joka tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat. Nyt jäsenetutilaukseen kuuluu myös Metsälehti Digi (arvo 142,80 €) TILAA JO TÄNÄÄN: edutjasenelle.fi tai 09 315 49 840 Kerro soittaessasi, että teet MHY-jäsenetutilauksen. Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? Polku omaan metsään VUODEN TILAUSJAKSO, 23 NUMEROA 95 € Norm. 166,50 €, etusi 71,50 € HUOM! Tilausmaksu on verovähennyskelpoinen! Mhy:n valtuustovaalien ehdokasasettelu alkaa 2.6. jatkuen lokakuun alkuun. Varsinainen äänestys on 6.– 27.11.2024. Ehdokkaaksi asetutaan sähköisen palvelun kautta. Itse äänestys tapahtuu perinteiseen tapaan kirjeäänestyksenä tai sähköisesti. Ehdokkaan tulee olla vähintään 18-vuotias metsänhoitoyhdistyksen varsinainen jäsen tai osakas kiinteistössä, joka on yhdistyksen varsinainen jäsen. Lisäksi vuoden 2024 jäsenmaksu pitää olla maksettu ehdokasasettelun päättymispäivään mennessä. Meillä metsänomistajat päättävät Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien omia yhdistyksiä. Metsänhoitoyhdistyksessä valtuusto toimii jäsenten edustajana. Se tuo metsänomistajien toiveet ja tavoitteet metsänhoitoyhdistyksen päätöksentekoon sekä käytännön toimintaan. Valtuusto valitsee keskuudestaan hallituksen. Valtuusto kokoontuu minimissään sääntömääräisiin kevät- ja syyskokouksiin. Valtuustossa pääsee kehittämään yhdistyksen toimintaa, saa lisätietoa vierailevilta asiantuntijoilta sekä tietoa metsäalan ytimestä. Valtuuston tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat talousarvion ja toimintasuunnitelman sekä tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen vahvistaminen. Se päättää jäsenmaksun määrästä, hyväksyy sääntömuutokset ja strategian. Suomessa on tällä hetkellä 52 metsänhoitoyhdistystä. Yhdistykset perustettiin aikanaan, jotta metsänomistajilla olisi yhteisvoimin enemmän hintaneuvotteluvoimaa puunostajia vastaan ja metsät pysyisivät hyvässä kasvukunnossa. Tätä tärkeää tehtävää jatkamme edelleen. Olisiko nyt sinun vuorosi vaikuttaa oman yhdistyksesi toimintaan? VAALIT Hae näköalapaikalle metsäalan ytimeen Teksti Mari Sarvaala, kehittämispäällikkö | Mhy Päijät-Häme Alkavana vuonna on metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalit. Asioista päättämään valitaan uudet valtuutetut seuraavaksi neljäksi vuodeksi.
6 PUUKAUPPA JA – MARKKINAT Valtakunnallisesti puukauppa on alkanut aktivoitua alkuvuodesta, vaikka onkin jääty jälkeen edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Vuonna 2023 alkuvuoden puukauppa oli ennätyksellisen vilkasta, mutta hyytyi loppuvuodesta. Uudesta viriämisestä kertoo puun hintatasojen nouseminen ja puun ostajien markkinoinnillinen panostus. Metsänomistajaa hämmentää puun ostajien suorien yhteydenottojen lisääntyminen. Hämmennystä lisää myös metsäyhtiöiden laajat markkinointikampanjat. Tällöin kannattaa muistaa, että niiden tarkoitus on yksinkertaisesti palvella vain yhtiöiden omia etuja, ei lähtökohtaisesti metsänomistajan etuja. Metsäyhtiöiden markkinointi kohdentuu esimerkiksi takuuhintoihin, joiden ympärillä leijuu epämääräisyys niistä maksetuista korvauksista. Viime vuonna alkuvuodesta tehdyissä puukaupoissa yksittäinen takuuhintakauppa ei välttämättä tuonut lisäkatetta, sillä hinnat nousivat kesään mennessä, mutta tippuivat loppuvuotta kohden. Huomattavasti tärkeämpää olisi ollut puukaupan ajoittaminen oikein ja puukauppojen kilpailuttaminen. Läpinäkyvä korvaus monimuotoisuudesta Metsäyhtiöiden markkinointi kohdentuu myös monimuotoisuutta lisääviin toimiin. Tämä on ehdottoman hyvä asia, että puukaupan yhAvain onnistuneeseen puukauppaan on ajoitus ja asiantuntija-apu Teksti Kalle Karttunen, tutkimuspäällikkö | Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Bonusten arvo on kuitenkin kosmeettinen, sillä jättöpuista maksettava hinta jää suhteellisen alhaiseksi. Puukauppaa suunnitellessa on hyvä tiedostaa onnistumisen reseptit. Yksittäisissä onnistuneissa puukaupoissa merkittävinä tekijöinä on puusta saatu korvaus sekä hyväksi koettu palvelulaatu. 3 6 9 1215182124273033363942454851 0 50 000 100 000 150 000 200 000 Myyntimäärät viikoittain Häme-Uusimaa, m3 Vuosi 2023 2024 Lähde: Metsäteollisuus ry. 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Etelä-Suomi Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Valitse myyntimääräkaaviossa näytettävä Metsäkeskusalue Häme-Uusimaa Valitse näytettävä vuosi / vuodet Multiple values Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 8/2024 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu Ensiharvennus 45,86 46,61 31,52 20,97 21,46 21,18 Harvennushakkuu 68,20 68,94 47,24 26,67 27,30 26,52 Uudistushakkuu 74,61 75,15 60,43 26,77 28,92 28,61 Pystyhakkuut yhteensä 72,92 74,16 56,07 26,34 27,94 26,81 Lähde: Metsäteollisuus ry. Mari Sarvaala
7 Tiekartta osoittaa suuntaa maa- ja metsätalouden kehitykselle muuttuvassa toimintaympäristössä. Se koostuu tutkimustiedosta sekä siihen perustuvista järjestöjen tavoitteista ja toimenpiteistä. Metsänomistajille se tarjoaa keinoja puuntuotannon yhteydessä toteutettaville monimuotoisuutta lisääville toimille. Talousmetsissä luonnonhoitotoimilla voidaan merkittävästi vaikuttaa metsien monimuotoisuudelle tärkeisiin rakennepiirteisiin seuraavien 30 vuoden aikana. Lehtipuuston määrää voidaan lisätä tuntuvasti, kuolleen puun tilavuutta voidaan kasvattaa ja säästöpuiden lukumäärä voidaan kaksinkertaistaa nykytasosta. Metsien lisäsuojelu on tehokkain, joskin samalla kallein keino lisätä metsien monimuotoisuutta edistäviä rakennepiirteitä. Tiekartan toimeenpanon onnistumisessa ratkaisevana tekijänä on luontoarvomarkkinoiden muodostuminen, jossa metsänomistajat ovat keskeisessä ominaisuudessa tuottaen luontopalveluita korvausta vastaan. Luonnon monimuotoisuuden tiekartan toteutuksessa metsänomistajat keskiössä Tuottajalähtöinen (MTK ja SLC) luonnon monimuotoisuuden tiekartta julkaistiin 1.2.2024. Kalle Karttunen 3 6 9 1215182124273033363942454851 0 50 000 100 000 Vuosi 2023 2024 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 26,81 28,61 26,52 21,18 27,94 28,92 27,30 21,46 26,34 26,77 26,67 20,97 56,07 60,43 47,24 31,52 74,16 75,15 68,94 46,61 72,92 74,61 68,20 45,86 Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 8 / 2024 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 3 6 9 1215182124273033363942454851 0 50 000 Vuosi 2023 2024 Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 20 40 60 80 Tukin kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä puutava.. All hakkuutapa Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä hinta-al.. Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. 1/2012 1/2014 1/2016 1/2018 1/2020 1/2022 1/2024 0 10 20 30 Kuitupuun kantohinnat, €/m3, Etelä-Suomi, hakkuutapa: Pystyhakkuut yhteensä Valitse kaaviossa näytettävä kuitupuutavaralajit All Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Ensiharvennus Harvennushakkuu Uudistushakkuu Pystyhakkuut yhteensä 26,81 28,61 26,52 21,18 27,94 28,92 27,30 21,46 26,34 26,77 26,67 20,97 56,07 60,43 47,24 31,52 74,16 75,15 68,94 46,61 72,92 74,61 68,20 45,86 Kantohinnat Etelä-Suomi, viikko 8 / 2024 Valitse taulukossa näytettävä hinta-alue Etelä-Suomi Lähde: Metsäteollisuus ry. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu teydessä voidaan saada korvamerkittyä korvausta monimuotoisuutta lisäävistä toimista. Tämän bonuksen, kuten monien muidenkin vastaavien bonusten, arvo on kuitenkin kosmeettinen, sillä jättöpuista maksettava hinta jää suhteellisen alhaiseksi. Luontoarvomarkkinoiden avaaminen on kuitenkin erittäin tervetullut lisä puumarkkinoille. Metsänomistajalähtöinen monimuotoisuuden lisääminen osaksi puukaupallisia toimia vaatii kuitenkin huomattavasti enemmän läpinäkyvyyttä. Läpinäkyvyys tarkoittaa sitä, että monimuotoisuutta lisäävät toimet tulee osaksi yleisiä puukauppasopimuksia ja niiden korvaustasoa ruvetaan seuraamaan. Apua metsänhoitoyhdistyksestä Epävarmuus ja läpinäkymättömyys puukaupan käytänteissä sekä puukauppatapojen ja korvaustasojen lisääntyminen vahvistavat huomattavasti metsänhoitoyhdistysten puukaupallisten palveluiden tarvetta, merkitystä ja kysyntää. Metsänomistajalähtöisen puukaupan ajoittaminen, puukaupan kilpailuttaminen ja tarjousten vertaileminen sekä puukauppasopimusten edunvalvonnan takaaminen avaavat metsänomistajille onnistuneimman puukauppatilin tänäkin vuonna.
8 YHTEISTYÖ Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen korjuupalvelulla oli loppuvuodesta erilainen savotta, kun puuta korjattiin saaresta. Työmaana oli harvennuksista koostuva leimikko, kooltaan toistakymmentä hehtaaria. Hakkuukohteet sijaitsivat Kuhmoisten Haukkasalon saaressa ja puut kuljetettiin mantereelle lossilla. Lossi kulkee 1,2 kilometrin matkan Raiskasselän yli Päijänteellä. Vesimatka vie rantautumisineen 25 minuuttia ja Kuhmoisten keskustaan kestää saaresta lähes tunti. Jaettuja kustannuksia kuljetuksesta Haukkasalon saaripalstan omistava lahtelainen Heikki Kaitila otti viime syksynä yhteyttä Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeeseen harvennushakkuiden merkeissä. Kaitila on pitkän linjan metsänomistaja ja tehnyt itsekin paljon erilaisia metsätöitä. – Olen käyttänyt hakkuissa metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelua vuosia. Itse suunnittelen leimikot ja merkkaan puita. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupäällikkö Antti Alhola kuvaa työmaata muuten normaaliksi korjuupalvelun työmaaksi, mutta kuljetus muodosti lisäkustannuksia. – Koska saari on asuttu ja sinne kulkee lossi, työmaa saatiin tehtyä helposti. Verratuna, jos jouduttaisiin tekemään jäätie tai tilaamaan erillinen lautta kuljetuksiin. – Kuljetuksen kustannuksia syntyi nupilla telaamisesta, kun jokaiselle kuormalle oli lossimaksunsa. Metsänomistaja maksoi tukkiauton lauttamaksut, koneurakoitsijoiden kulkemisen kustannukset hoiti yhdistys. Käytetty aika on myös rahaa, kuljetus tehtiin tuntityönä. Aikaavievää puunkuljetusta Havetrans oy:n yrittäjä Joona Haverinen kuljetti puuta Haukkasalosta mantereelle ja edelleen käyttöpaikkoihinsa. Haverinen kertoo haasteista. - Haukkasalon saari on hyvin mäkinen, ja syksyn lumet olivat painuneet tienpintaan niin, että tukkiauton renkaissa piti käyttää ketjuja. Puiden kuljetus saaresta oli aikaavievää, koko tukkirekan täyttäminen peräkärryineen vei aikaa reilu neljä tuntia. - Peräkärry jätettiin rantaan mantereen puolelle odottamaan, vetoauto tyhjänä lossiin, lossimatkat rantautaumisineen, saaressa ajoa useampi kilometri varastolle, puiden lastaus ja ajo takaisin rantaan, vetoauto täytenä lossiin ja puiden siirto nupista peräkärryyn. Yksi reissu vei 1,5 tuntia ja rekan täyttämiseen tarvittiin kolme keikkaa. Lossilla puut pois saaresta Teksti Mari Sarvaala | Mhy Päijät-Häme Kuvat Havetrans Oy Metsänomistaminen saaressa ei ole ihan mutkatonta. Saarisavotalla lossi tuli tutuksi tukkirekalle. Lossin kantavuuden takia puut jouduttiin telaamaan nuppikuormina.
9 Suomessa losseja on totuttu näkemään pääasiassa Turunmaan saaristossa ja Saimaalla. Valtaosa niistä liikennöi Väyläviraston alaisuudessa. Yksityiset lossit, kuten Kuhmoisten Haukkasalossa, ovat harvinaisia. Kuhmoisten Haukkasalo on Päijänteen saari, johon ei ole siltaa, vaan osa matkasta tehdään lossilla. Saaressa on 11 vakituisesti asuttua taloa ja 150 kesämökkiä. Siellä ollaan urheilullisia ja saaren erikoisuuksiin kuuluu muun muassa minigolf ja tekonurmikenttä. Lossi on liikennöinyt saaren ja mantereen väliä 30 vuotta, vuodesta 1993. Lossin omistaa tiekunta, sen käytöstä peritään jokaiselta ”autokunnalta” maksu. Lossi liikkuu aikataululla päivisin, tilauksesta öisin. Tiekunta saa valtiolta avustusta kuluja vastaan, suunnilleen 80 prosenttia kuluista korvataan. Harvinaisuus Päijänteellä Lossiin sai ajaa vain tukkiauton nupillisen verran puuta kerralla, koska lossin kokonaiskantavuus on 44 tonnia. Lastattuna tukkirekan nuppi painaa noin 35 tonnia. Odottamiseltakaan ei voinut välttyä: lossilla on muutakin liikennettä, eikä puuauto mahdukaan tai lossi voi olla juuri vastarannalla. Puut saatiin varastoitua mantereen puolelle pellolle, josta niitä voitiin kuljettaa toisella tukkiautolla eteenpäin. Haverinen itse keskittyi pelkkään puiden telaamiseen saaresta mantereelle. Liikkumista sään armoilla Lossilla on kaksi vakituista kuljettajaa ja yksi tuuraaja. Kolmannen polven haukkasalolainen, saaressa kasvanut ja edelleen asuva Lilja Järvinen on ollut lossin kuljettajana 14 vuotta, ”tulin kesätöihin”. Järvinen on tarkka lossin turvallisuudesta. – On puratettu kuormia. Silmällä pystyy jo katsomaan, onko liikaa painoa. Lossin uimisesta syvällä sen näkee. Tukkirekka on ajettava tarkasti lossiin, jotta lossin painopiste on oikein. Jo muutaman kymmenen sentin heitto voi olla liikaa, lossi kulkee vinossa tai nokka pystyssä, ”menee kuin ajokoira”. - Kovassa tuulessa on oltava tarkkana, sivutuuli on hankala. Jos on korkea kuorma päällä, niin siihen tuuli tarttuu ja työntää lauttaa sivuun. Kuormaa on joskus jouduttu purkamaan matalammaksi. Pahin tuulensuunta on kaakosta, koska silloin tuuli pääsee puhaltamaan pitkin pitkää Judinsalonselkää ja aallot nousevat korkeiksi. Silloin lossikuski Järvinen ei mielellään ota isoja ja painavia kuorma-autoja kyytiin. Järvinen on kokenut kaikenlaista vuosien varrella säihin liittyen. - Joskus myrskyssä salmeen on kerrostunut metrin kerros ahtojäitä, siinä ei liiku lossi eikä auto. Sumussa on eksytty, kun ei ole keväällä vielä kiinnitetty lossin ohjausvaijereita. Hankalimmat kelit on keväällä, kun jäätä on vielä, mutta se ei kanna enää autoja. Silloin kaivinkone ajetaan lossiin ja kone rikkoo jäätä lossin edestä, jotta vesiväylä saadaan avoimeksi. Haukkasalon lossi on nyt talvitauolle, ja saareen kuljetaan autoilla jäätietä pitkin. Rospuuttoaikana kulkuvälineinä ovat moottorikelkka ja mönkijä. Heikoilla jäillä jäädään kotiin, hengellä ei leikitä. Haukkasalon lossilla tukkiauto oli vakioasiakas monta viikkoa. Jäätä alkoi jo muodostua Päijänteelle, mutta lossin kulkuväylä pysyi vielä auki.
10 YHTEISTYÖ - Aivan loistavasti, vastaa Lohjan kaupungin metsien hoidosta vastaava kaupunginpuutarhuri Kirsti Puustinen, kun häneltä kysyy, miten yhteistyö Metsänhoitoyhdistys LänsiUusimaan kanssa sujuu. - Metsänhoitoyhdistys vastaa metsänhoitosuunnitelmista ja toteuttaa hoitotoimenpiteet. Me kilpailutamme päätehakkuut mhy:n kautta. Parhaillaan Lohjan metsänhoidossa eletään suvantovaihetta. Tekeillä on uusi metsänhoitosuunnitelma, joka perustuu kaupungin vuonna 2021 laatimaan metsänhoitostrategiaan. - Vuonna 2014 laadittu edellinen hoitosuunnitelma korvataan uudella. Sitä laaditaan tänä keväänä kolmatta vuotta ja se on nyt valmistumassa. Lohjan kaupungin talousmetsien tuottotavoite on Puustisen mukaan noin 200 000 euroa vuodessa. - Päätehakkuut ovat saaneet odottaa metsänhoitosuunnitelman valmistumista. Katsotaan mitä siinä suositellaan. Odotan innolla uutta suunnitelmaa. Metsän on näytettävä metsältä Kaupungin metsien silmäterä on Lohjan keskustan halkaiseva Lohjanharju. Valoisa mäntymetsä on lohjalaisten tärkein liikunta- ja virkistysalue. - Harjumetsän hoidossa olisi tarve raivata kuusikkoa, mutta sekin on saanut odottaa uutta suunnitelmaa. Kaupunki ei voi hyödyntää kaikkia talousmetsiään samalla tavalla kuin yksityiset maanomistajat. Teiden varsilla ja taajamien lähellä maisemalliset arvot ja viihtyisyys on otettava huomioon. - Metsän on näytettävä metsältä, toteaa Kirsti Puustinen. Lohjan tuoreen metsästrategian mukaan muun muassa metsien virkistys- ja suojelutavoitteita painotetaan aiempaa enemmän tulostavoitteita kuitenkaan unohtamatta. Metsänhoidossa pyritään pitkäjänteisyyteen ja entistä tarkempaan erilaisten metsälohkojen täsmäkäsittelyyn sekä monimuotoisuuden vaalimiseen. Keskinäinen luottamus ja yhdessä suunnittelu kohdallaan Teksti ja kuvat Kari Sallinen Uusi strategia ja metsänhoitosuunnitelma siivittävät Lohjan kaupungin ja Mhy Länsi-Uusimaan metsäyhteistyötä. Lohjan kaupungissa riittää metsää sekä vesistöä, esittelevät Kirsti Puustinen ja Juho Tiainen.
11 Suunnittelemme yhdessä ja toimimme pikaisesti Metsänhoitoyhdistys Länsi-Uusimaa tekee vuosittain ehdotuksen kaupungin seuraavan vuoden hakkuista ja hoitotöistä. - Pohdimme yhdessä mikä olisi tietylle metsälle järkevää ja suunnittelemme toimenpiteet, sekä toteutamme ne, on sitten kyse hakkuista, maisematyöluvista tai lausunnoista, kertoo pohjoisen Lohjan metsäasiantuntija Juho Tiainen. - Kaupunki käsittelee ehdotukset omassa organisaatiossaan ja päättää lopullisesta toteutuksesta. Me kilpailutamme myyntikohteet sekä teemme metsänhoitotyöt, muokkauksen, istutuksen, taimikonhoidon ja harvennushakkuun. - Teemme parhaamme kaupungin hyväksi. Kaupungin metsät on inventoitu vuosien saatossa hyvin, jonka tähden on helppo esimerkiksi paikallistaa arvokkaat luontokohteet, kuten liito-oravahaavat, Juho Tiainen kertoo. Yhteistyö on tiivistä ja välillä hyvinkin nopeaa. - Olemme valmiita toimimaan, jos tulee äkillisiä tarpeita, kertoo Lohjan taajaan asutun eteläisen alueen metsäasiantuntija Miika Mantere. - Hiljattain piti avata väyliä ja harventaa puustoa Muijalan alueelle tulevalle pientalorakentamiselle. Voi tulla pieniä toimenpiteitä, kuten lumenkaatopaikan raivausta tai puiden kaatoa aurinkopaneelien takia. -Yhteistyö on toiminut hyvin molemmin päin. Kun kaupunki luottaa meihin, on helppo toimia, Miika Mantere toteaa. Lohjan kaupungin johtava puutarhuri Kirsti Puustinen ja Mhy Länsi-Uusimaan metsäasiantuntija Juho Tiainen ovat tyytyväisiä Lohjan metsien hoitoon. Lohjan metsät Lohjan kaupunki omistaa noin 2500 hehtaaria metsää. Siitä noin 70 prosenttia eli 1783 hehtaaria on talousmetsää. Lohjan kokonaispinta-ala 1109 neliökilometriä (110 900 hehtaaria). Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi 2021 uuden metsänhoitostrategian vuoteen 2050. Voimassa oleva metsänhoitosuunnitelma on laadittu 2014. Tänä vuonna on valmistumassa uusi metsänhoitostrategian mukainen hoitosuunnitelma. Lohjan strategian mukaiset metsäluokat: lähimetsät 936 ha (37 %), ulkoilu- ja virkistysmetsät 321 ha (13 %), talousmetsät 947 ha (37 %), arvometsät 8 ha, suojelualueet 335 ha (13 %). Lohjanharjun valoisa mäntymetsä on lohjalaisten tärkein liikunta- ja virkistysalue. Kuvituskuva. Minna Lautala
12 EDUNVALVONTA Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton metsälinjan kenttäpäällikkö Asta Sarkki tekee tiivistä yhteistyötä kolmen maakunnan metsänhoitoyhdistysten kanssa. Hänen toimintaaluettaan ovat Kanta- ja Päijät-Häme sekä Uusimaa. – Ajatuksena on, että metsänomistajan kontakti on yhdistyksessä ja että yhdistyksen toimihenkilö voi kysyä meiltä neuvoa tai ohjata metsänomistajan suoraan meille. Sarkin erityisosaamiseen kuuluvat kaavoitus ja maankäyttö. Suuri osa työajasta kuluu metsäalan sidosryhmätyössä kuten esimerkiksi ELY-keskusten työryhmissä. – Valmistelevissa työryhmissä tarvitaan tietoa siitä, miten metsänomistajuuden pitäisi näkyä päätöksissä. Kaavoituksen asiantuntemusta Sarkki pyrkii olemaan mukana maakuntien kaavoitusta valmistelevissa työryhmissä. Maanomistajilta tulee hänelle kysymyksiä muun muassa kaavalausunnoista ja kaavan vaikutuksista sekä rajoituksista. MTK on kritisoinut sitä, että maa- ja metsätalousmaa nähdään maankäytön suunnittelussa raakamaana. Samaan aikaan esimerkiksi metsätalous elinkeinona ei ole kaikille kaavoitussuunnittelijoille tuttua. Sarkki rohkaiseekin metsänomistajia varhaiseen aktiivisuuteen. – Kaavasuunnitelmien tullessa näkyville valmistelua on tehty jo 1–2 vuotta. Vaikka suunnitellun asuinalueen rakentaminen alkaisi vasta 15 vuoden päästä, on sen maankäyttömuoto jo paljon aikaisemmin muutettu. Kaavoitetulla kohteella metsätalouden tukia ei enää makseta eikä metsälaki ole voimassa. Lunastuslaki on myötätuulessa Sarkki tapaa metsänomistajia lähinnä metsänhoitoyhdistysten valtuustojen kokouksissa. Yhteisiin keskusteluihin on viime aikoina noussut uusiutuva energia. – Viime vuonna puhutti aurinkovoima, johon liittyen meillä oli sopimuskommentoinnin palvelu. Voimaloita rakennetaan jo, vaikka aurinkovoimaa koskevaa lainsäädännöllistä säätelyä ei vielä ole. Tuulivoiman kohdalla maanomistajien huomio kiinnittyy sähkönjakeluun. 1970-luvulta periytyvään lunastuslainsäädäntöön pohjautuen linjojen haitta elinkeinolle saatetaan Sarkin mukaan kuitata muutamalla satasella. – Uskon kuitenkin, että lain muutostarpeesta on nyt poliittista yksimielisyyttä. Meillä on suuret toiveet tälle hallitukselle. Sarkki lisää, että korvauksia voidaan toki parantaa muutakin kautta kuin lunastuslainsäädännön puitteissa. Kohteesta aktiiviseksi toimijaksi EU-tason edunvalvonta kiinnostaa metsänomistajia. Sarkki sanoo pääsyynä olevan unionista tulleet moninaiset aloitteet, joiden valmisteluun heitä ei olla kutsuttu. – MTK:n tarkoitus on saada maanomistajat aktiivisina toimijoina mukaan, ei vain toimien ja määräysten kohteiksi. Monimuotoisuus ja luontokadon selättäminen sekä ilmastoasiat ovat kansallisen ja eurooppalaisen agendan kärkeä. Nyt monimuotoisuustoimista olisi vielä tehtävä metsänomistajalle kannattavia. – MTK on luomassa luontoarvomarkkinaa, johon sisältyy esimerkiksi ekologinen kompensaatio maanomistajille. Sarkki toivoo kentältä luottamusta ja aktiivisuutta. MTK tarjoaa runsaasti kunkin metsänomistajan omaa toimintaa ja tavoitteita tukevaa tietoa: koulutuksia, oppaita, sopimusmalleja ja markkinatietoa. – Olemme juuri julkaisseet monimuotoisuustiekartan. Siitä löytyy ajatuksia ja avauksia talousmetsien monimuotoisuustoimista vaihtoehtoineen ja kustannuksineen. Metsänomistajalle kuuluu korvaus luonnonhoitotyöstä Teksti ja kuva Annika Suvivuo Uusi metsätalouden kannustejärjestelmä, lainsäädäntöhankkeisiin vaikuttaminen ja alueelliset hirvieläinkannan tavoitteet seuraaville kolmelle vuodelle. Siinä pari esimerkkejä MTK:n kenttäpäällikkö Asta Sarkin moninaisesta työmaasta edunvalvojana. – Mietin paljon sitä, miten jäsenemme hahmottavat työhöni kuuluvat asiat ja mikä heille olisi tarpeen, sanoo MTK:n kenttäpäällikkö Asta Sarkki.
13 Taimet tarvitsevat kasvaakseen vettä, ravinteita ja tilaa. Raivaamalla tilaa taimelle kilpailu elinolosuhteista vähenee. Silloin taimi pysyy parhaassa kasvuvauhdissa. Kasvata tulevaisuuden tilipussia Metsänhoitokausi alkaa pian. Kaikki merkit viittaavat siihen, että kaudesta on tulossa erittäin aktiivinen. - Puukauppa kävi viime vuoden aktiivisena ja hyvillä hinnoilla, sen tiedetään kiihdyttävän myös taimikonhoitojen määriä. Puukaupparahat sijoitetaan ainakin osittain takaisin metsään. Uudistunut metka-tuki voi myös houkuttaa, kertoo Mhy PäijätHämeen johtava metsäasiantuntija Arttu Juhola. Metsänhoitoyhdistyksessä ollaan varauduttu hoitomäärien kasvuun vahvistamalla yrittäjäyhteistyötä. - Olemme käyneet yrittäjien kanssa keskustelua tulevan työkauden töistä. Näin yrittäjät osaavat ennakoida tulevaa työpanostaan. Mistä tiedät taimikonhoidon tarpeen? Yksinkertaisella näppituntumalla voit arvioida, milloin taimikko kaipaa raivaussahaa. Tässä listattuna muuta käytännön seikka. • Olet istuttanut taimia vuosien 2015-2021 välillä • Olet heinännyt taimia viimeisen viiden vuoden aikana • Metsuri kävi edellisen kerran noin viisi vuotta sitten perkaamassa • Rajanaapuri kyseli, milloin meinaat hoitaa taimikkoa • Metsänhoitoyhdistyksen OmaMetsä-sovellus ehdottaa taimikonhoitoa • Ilmastoahdistus valtaa, kun tuntuu ettei taimikko ole parhaassa hiilensidontakunnossa. Muista tuki taimikonhoidolle Taimikonhoitoon ja varhaishoitoon on saatavilla metsätalouden kannustejärjestelmän metka-tukea. Tuen määrä on 200 euroa hehtaarille. Tukikelpoisia ovat kaikki 0,7-12,0 metrin mittaiset havupuiden taimikot ja nuoren metsän hoitokohteet (lehtipuut 15 metriin asti), jos niihin ei ole saatu kemera-tukea viiden vuoden sisällä. Pistetääkö pusikot kuntoon? Teksti Mari Sarvaala | Mhy Päijät-Häme Tehty taimikonhoito näkyy tulevaisuuden tukkipuuna. Luonnonvarakeskuksen mukaan ajallaan tehty taimikonhoito lisää puukauppatuloja jopa 40 prosenttia. Mhy.fi Metsässä hyvä 3 hyvää syytä Talous: 40 % enemmän hakkuutuloja tulevaisuudessa tukkipuuna Metsän elinvoima: puut järeytyvät kasvuvoiman ja -tilan lisääntyessä Ilmasto: taimikonhoito on satsaus vahvempaan hiilinieluun Pyydä tarjous ja tilaa palvelu metsäasiantuntijoiltamme. Hyödynnä talven kampanjahinnat 30.4.2024 asti! Hoidetaan taimikot kuntoon yhdessä Muista Metkatuki 200,-/ha Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme 03 855 4300 • Väihkyläntie 2 • 19700 SYSMÄ • mhy.fi/paijat-hame TAIMIKONHOITO
14 Raivaussahan ääni kuuluu heikosti tielle Heinolan Paistjärvellä. Kestää aikansa päästä Esa Ranisen luokse työmaalle. Pehmeää lunta on paksulti ja raivatussa taimikossa on hidasta liikkua. Raninen löytyy lumisten puiden keskeltä lumikengät jalassa. - Kyllä tässä jo kaipaa talvilevolle, toteaa Raninen. Kokenut metsuri ja luonnossa liikkuja ei säitä hätkähdä, mutta paksu lumipeite hidastaa työntekoa. Raninen teki töitä myös tammikuun alun paukkupakkasilla. – Sahasin parina päivänä 30 asteen pakkasilla. Tein nuotion heti työmaalle tullessa ja jätin eväsrepun sen viereen. Eväät eivät jäätyneet ja oli mukava mennä evästauolle nuotion lämpöön. Hakkuilta raivaussahatöihin Ranisen aloittaessa metsänhoitoyhdistyksellä työt koostuivat pääasiassa taimien istutuksesta ja hakkuista. - Talvet menivät pitkälti hakkuilla 2010-luvulle saakka. Silloin tehtiin lähinnä koivutukkia ylispuuhakkuilla. Nykyään metsurit tekevät talvisin raivaussahatöitä niin pitkään kuin lumitilanne sallii. - Tässä iässä tämä sopii, voimailu ei enää kiinnosta. Raivaus on niin paljon kevyempää kuin hakkuu, se ei rasita samalla tavalla, kuvailee Raninen. Raninen kannustaa metsänomistajia hoidattamaan taimikot ajoissa. - Työ on aivan toista luokkaa, kun on kauhea tureikko. Silloin on hyvä, jos saa edes neljänneshehtaarin raivattua päivän aikana, kun parhaimmillaan saa tehtyä puoli hehtaaria. Metsänomistajat eivät ehkä tule ajatelleeksi asiaa, voi olla ajatus, että josko ne siinä kasvavat. Sitten kun hoitotyö rästiintyy, on kahta kauheampi työ. Metsurin uraan on mahtunut erikoisempiakin työkomennuksia. Erään kerran isäntä soitti sairaalasta ja kysyi apua puiden ajoon. – Yhden päivän juonsin puita traktorilla tien varteen. Isäntä oli hyvillään, kun puut oli ajettu hänen päästessään pois sairaalasta. Myöhän tehdään mitä asiakas toivoo. Kolme vuosikymmentä metsänhoitoyhdistyksen metsurina Teksti ja kuvat Tiina Mansikkamäki | Mhy Päijät-Häme Luontoihmiselle metsurin työ on nappivalinta. Heinolan alueella työskentelevä Esa Raninen on viihtynyt mhy:n hommissa jo useamman vuosikymmenen. Kokenut metsuri ja luonnossa liikkuja Esa Raninen ei pakkassäitä hätkähdä, mutta paksu lumipeite hidastaa työntekoa. TYÖSSÄ
15 Ammatinvalinta osui oikeaan Raninen ajautui sattumalta metsäalalle. Hän oli kesätöissä Heinolassa Kymi-yhtiön Nynäsin taimitarhalla 80-luvulla. Kesätöiden loputtua yhtiö tarjosi muita töitä, ja Raninen päätyi hakkuutöihin Tehdaspuulle, joka toimi muun muassa Kymi-yhtiön puunhankintayhtiönä. Ammatinvalinta osui oikeaan, sillä Raninen ei ole koskaan miettinyt alan vaihtoa. - Saa olla, tulla ja mennä oman pään mukaan. Viihdyn hyvin metsässä, metsä on hyvä työympäristö, kuvailee Raninen työn hyviä puolia. Vaikka välillä on tällaista uppolunta, hän lisää. Raninen mainitsee kaksi isoa kehitysaskelta, jotka ovat vaikuttaneet työntekoon. - Aikamoinen muutos oli matkapuhelinten tulo vuonna 1995. Ei tarvinnut enää lankapuhelimella soitella ja aina mennä toimistolle. Toinen iso muutos oli paperikarttojen jääminen pois. Kaikki työmaakartat tulevat sovellukseen ja ajopäiväkirjat lähetetään WhatsAppilla. Tämä on erittäin hyvä. Järvelle ja metsään myös vapaa-ajalla Raninen liikkuu luonnossa myös vapaa-ajalla. – Kalastan ja metsästän metsässä liikkumisen ohella. Metsästän kanalintuja ja jäniksiä ajokoiralla kotikylällä ja valtion mailla pohjoisessa. Raninen kertoo näkevänsä harvoin isompia metsän eläimiä, vaikka viettää suuren osan ajastaan luonnossa. On hän nähnyt muutaman kerran ilveksen ja karhun auton ikkunasta Pohjois-Karjalassa. - Onhan se hienoa, kun välillä näkee läheltä eläimiä. Kerran eväitä syödessä peuraemo tuli lähelle vasan kanssa ja alkoi imettää sitä. Uusi harrastus löytyi sattumalta kymmenisen vuotta sitten kun Raninen käveli työmaalle hevostallin läpi. - Katselin, että onpa mukavia hevosia. Yhtenä päivänä aloin juttusille tallinomistajan kanssa. Myöhemmin menin ratsastamaan tallille ja päädyin ostamaan shirenhevosen, joka oli minulla viisi vuotta. Ratsastin usein metsässä ja saatoin paistaa makkaratkin tulilla hevosen kanssa. Shirenhevonen viettää nyt eläkepäiviä, ja Ranisella on suomenhevonen vuokralla. Hän on käynyt hevosmetsätyön ja työvaljastuksen kursseja, mutta ei ole suunnitellut töiden tekemistä hevosella. – Metsätöiden teko hevosella voisi olla kiinnostavaa, mutta riittäisikö töitä omalla alueella. Esa Raninen on kunnostanut vanhan kirkkoreen ja hevoskärryt ja aikookin kokeilla, miten rekiajelu sujuu suomenhevosen kanssa. Esa Raninen metsurintamineissa 30 vuoden välein vuosina 1993 ja 2024. Työväline on muuttunut moottorisahasta raivaussahaan. Lähitaimia tarjolla! Mhy Päijät-Häme on varannut vuodelle 2024 kaikkia taimilajeja ja -kokoja kevään ja syksyn taimitilauksiin. Kun käytämme Päijät-Hämeessä Pohjan Taimen Vierumäen taimitarhaa, niin lyhennämme kuljetusmatkoja ja säästämme ympäristöä. Metsänomistaja voi käydä myös itse hakemassa tarvitsemansa taimet suoraan Vierumäeltä. Hyödynnä paikalliset taimet ja tee tilaus omalta metsäasiantuntijaltasi!
16 Keihäslegendat Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen ovat mukana toimittamassa metsien lannoitteita ja organisoimassa lentolannoitusta tulevana kesänä Mhy Päijät-Hämeen työmailla. Käytettävä BioA-metsän typpilannoite on metsäteollisuuden sivuvirroista valmistettu tuhkapohjainen ja siihen on lisätty kivennäismaiden tarvitsemia typpeä, fosforia, kaliumia sekä booria. Lannoite soveltuu erityisesti kivennäismaiden kuivahkojen, tuoreiden ja lehtomaisten kasvupaikkojen (VT, MT ja OMT) havupuuvaltaisiin nuoriin ja varttuneisiin kasvatusmetsiin tai loppulannoitukseksi 6–8 vuotta ennen uudistushakkuuta. Lannoitus on yksi metsätalouden kannattavimmista investoinneista. Kivennäismailla lannoituksella voidaan saada 10–20 prosentin sisäinen korko. Kysy lisää omalta metsäasiantuntijaltasi! Lannoitusfaktat • Levitysmäärä noin 500 kg/ha, tasataan lähimpään täysien säkkien määrään. • Lannoitukset tehdään pääsääntöisesti useamman metsänomistajan yhteishankkeina, jolloin kustannukset pysyvät kurissa. • Levitysajankohta on vuoden 2024 sulan maan kausi. • Hinta on kiinteä hehtaarihinta ja sisältää kaiken: lannoitteen, rahdin, levityksen, suunnittelun ym. kulut. • I & II-luokan pohjavesialueille ei voida levittää. Lannoituksen hyödyt • Puuston nopeampi kasvu. • Lisää puuston elinvoimaa. • Hyvin kasvava metsä sitoo enemmän hiiltä. • Investoinnin saa nopeasti takaisin. • Lannoituskulut voi vähentää metsäverotuksessa. Päijät-Hämeessä lannoitetaan mestareiden kanssa Metsänhoitoyhdistysten kumppanina Hiilipalvelu-konseptissa toimiva Green Carbon Finland Oy on ilmoittanut yhtiöittävänsä HiiliPlus+-tuotemerkin alla tapahtuvan hiilinieluyksiköiden tuotannon ja myynnin omaksi yhtiökseen alkuvuodesta 2024. Yhtiöittämisen yhteydessä olemassa olevat maanomistajasopimukset siirtyvät uudelle perustettavalle yhtiölle, joka vastaa maanomistajien korvauksista yhtiön perustamisen jälkeen. Green Carbon Finland Oy:n mukaan yhtiöittämisen tavoitteena on koko yhtiön liiketoiminnan selkeyttäminen ja eri liiketoimintojen kehityksen ja kasvun turvaaminen omina yhtiöinään. Metsänhoitoyhdistykset ovat toistaiseksi keskeyttäneet uusien hiilinieluhankkeiden valmistelun Green Carbon Finland Oy:n kanssa, kunnes uuden yhtiön toimintamalli on selvillä ja se on huolehtinut maksuvelvoitteistaan maanomistajille täysimääräisesti. Luonnollisempi BioA metsän typpilannoite Suomessa kehitetty, tutkitusti laadukas ● BioA on kierrätyslannoite, joka valmistetaan hyödyntämällä metsäteollisuuden sivuvirtoja eli tuhkaa ja lietteitä ● Vuosien työn tuloksena on syntynyt suomalaiseen metsään kehitetty lannoite MESTARILLISTA METSÄNHOITOA. Palautetaan puun ravinteet takaisin metsään. Luonnollisempi BioA metsän typpilannoite Suomessa kehitetty, tutkitusti laadukas ● BioA on kierrätyslannoite, joka valmistetaan hyödyntämällä metsäteollisuuden sivuvirtoja eli tuhkaa ja lietteitä ● Vuosien työn tuloksena on syntynyt suomalaiseen metsään kehitetty lannoite Miksi valita BioA-lannoite? ● Satokokeiden menestyjä ● Edullinen ● Hiilijalanjälki vain 1,57 kg CO2- ekv/kg N MESTARILLISTA METSÄNHOITOA. Palautetaan puun ravinteet takaisin metsään. BioA:n NK lannoite sisältää luonnostaan sivu- ja hivenravinteita sekä fosforia pidättäviä rauta- ja alumiiniyhdisteitä. Ravinteet liukenevat tuotteesta hitaasti ja lannoitteen sisältämä fosfori on niukkaliukoisessa muodossa, joten sitä voi levittää ympärivuotisesti vesistöjä tai kasvuvaikutusta vaarantamatta. Rakeisella lannoitteella varmistat työn laadun ja hyvän kasvun. VALMISTAJA FC FERTILIZING OY KUITUKATU 2, 48900 KOTKA PÄÄRAVINTEET SIVURAVINTEET MG/KG HIVENAINEET MG/KG typpi N 28 % kalsium 130.000 rauta 6000 kalium K 2 % magnesium 4000 sinkki 300 rikki 6000 mangaani 1000 boori 3000 kupari 23 Fosfori 2 % Luonnollisempi BioA metsän typpilannoite Suomessa kehitetty, tutkitusti laadukas ● BioA on kierrätyslannoite, joka valmistetaan hyödyntämällä metsäteollisuuden sivuvirtoja eli tuhkaa ja lietteitä ● Vuosien työn tuloksena on syntynyt suomalaiseen metsään kehitetty lannoite Miksi valita BioA-lannoite? ● Satokokeiden menestyjä ● Edullinen ● Hiilijalanjälki vain 1,57 kg CO2- ekv/kg N MESTARILLISTA METSÄNHOITOA. Palautetaan puun ravinteet takaisin metsään. BioA:n NK lannoite sisältää luonnostaan sivu- ja hivenravinteita sekä fosforia pidättäviä rauta- ja alumiiniyhdisteitä. Ravinteet liukenevat tuotteesta hitaasti ja lannoitteen sisältämä fosfori on niukkaliukoisessa muodossa, joten sitä voi levittää ympärivuotisesti vesistöjä tai kasvuvaikutusta vaarantamatta. Rakeisella lannoitteella varmistat työn laadun ja hyvän kasvun. VALMISTAJA FC FERTILIZING OY KUITUKATU 2, 48900 KOTKA PÄÄRAVINTEET SIVURAVINTEET MG/KG HIVENAINEET MG/KG typpi N 28 % kalsium 130.000 rauta 6000 kalium K 2 % magnesium 4000 sinkki 300 rikki 6000 mangaani 1000 boori 3000 kupari 23 Fosfori 2 % Hiilipalvelusopimusten valmistelu on tauolla Teksti Harri Huupponen, toimitusjohtaja | Metsänhoitoyhdistysten Palvelut Teksti Mari Sarvaala | Mhy Päijät-Häme LANNOITUS Luonnollisempi BioA metsän typpilannoite Suomessa kehitetty, tutkitusti laadukas ● BioA on kierrätyslannoite, joka valmistetaan hyödyntämällä metsäteollisuuden sivuvirtoja eli tuhkaa ja lietteitä ● Vuosien työn tuloksena on syntynyt suomalaiseen metsään kehitetty lannoite Miksi valita BioA-lannoite? ● Satokokeiden menestyjä ● Edullinen ● Hiilijalanjälki vain 1,57 kg CO2- ekv/kg N MESTARILLISTA METSÄNHOITOA. Palautetaan puun ravinteet takaisin metsään. BioA:n NK lannoite sisältää luonnostaan sivu- ja hivenravinteita sekä fosforia pidättäviä rauta- ja alumiiniyhdisteitä. Ravinteet liukenevat tuotteesta hitaasti ja lannoitteen sisältämä fosfori on niukkaliukoisessa muodossa, joten sitä voi levittää ympärivuotisesti vesistöjä tai kasvuvaikutusta vaarantamatta. Rakeisella lannoitteella varmistat työn laadun ja hyvän kasvun. VALMISTAJA FC FERTILIZING OY KUITUKATU 2, 48900 KOTKA PÄÄRAVINTEET SIVURAVINTEET MG/KG HIVENAINEET MG/KG typpi N 28 % kalsium 130.000 rauta 6000 kalium K 2 % magnesium 4000 sinkki 300 rikki 6000 mangaani 1000 boori 3000 kupari 23 fosfori 2 %
17 LUONTO MT Metsä Digi -tilauksella olet oman metsäsi asiantuntija ja perustelet päätöksesi luotetulla tiedolla. Lue, katso ja kuuntele, vaikka joka päivä. MT Metsä on Suomen johtava metsämedia – Uutta metsää 365 päivää vuodessa. Tarjous on voimassa 20.12.2024 asti. Tilaa netissä! MT.FI/mhyjasen tai käytä oheista QR-koodia MT Metsä Lehti + Digi (norm. 86,40 €) Kestotilauksen 1. jakso -40% 50€/6kk MT Metsä Digi (norm. 67,20 €) Kestotilauksen 1. jakso 40€/6kk -40% N:O 7 | 2023 MT.FI/METSÄ MAASEUDUN TULEVAISUUDEN AJANKOHTAISLEHTI METSÄSTÄ Sähköä kekseliäästi. Heikki Sassin voimalassa yhdistyvät tuulimylly ja aurinkopaneeli. 27 Itärajan uusi aita vaikeuttaa suurpetojen reittejä 16–20 Rajanylittäjät Suhdanne synkkeni Energiapuun vilkastunut kysyntä tuo helpotusta metsänomistajalle. 6–7 Tehoa korjuuseen Simulaattori huomaa kuljettajan pienet virheliikkeet. 24 N:O 7 | 2023 Jäsenetu! Metsien hoitoa ja käyttöä koskevien lakien ja asetusten joukko on suuri. Metsälaki ja sen 10 §:n mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt lienevät tuttuja lähes kaikille. Lisää metsäympäristöä ja siellä toimimista koskevaa sääntelyä löytyy useista muistakin laeista, mm. vesilaista ja luonnonsuojelulaista. Lait asettavat luontokohteille vaatimuksia, joiden tulee toteutua, jotta niiden katsotaan kuuluvan lakien suojan piiriin. Esimerkiksi metsälain 10 §:n mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen edellytetään olevan luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia. Lisäksi niiden tulee erottua ympäröivästä metsäluonnosta selvästi ja olla pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä. Mikäli edellä luetellut kriteerit eivät täyty, ei kohde enää ole lain turvaama elinympäristö. Tällaisten kohteiden käsittelylle tulee kuitenkin vaatimuksia PEFC-sertifioinnista. PEFC suojaa lainsuojattomat PEFC-sertifiointi edellyttää, että myös luonnontilansa menettänyt luontokohde tulee huomioida metsänkäsittelyssä. Elinympäristöt, joiden luonnontilaisuus tai luonnontilaisuuden kaltaisuus on menetetty, tulee huomioida sertifioinnin vaatimusten mukaan metsänkäsittelyssä siitäkin huolimatta, että viranomainen (esim. Metsäkeskus) on todennut, ettei lainmukaisia esteitä tai vaatimuksia metsänkäsittelylle ole. Hyvä esimerkki sertifioinnin suojaamasta kohteesta on puro, jonka välitön lähiympäristö ei enää ole luonnontilainen tai sen kaltainen. Purouoman varteen tulee PEFC-sertifioidussa metsässä jättää suojakaista, jota koskevat vaatimukset vaihtelevat sen mukaan, onko purouoma luonnontilainen vai ihmisen muuttama. Niin kutsuttujen lakikohteiden lisäksi PEFC-sertifiointi sisältää koko joukon erilaisia luonnonsuojelullisesti arvokkaita elinympäristöjä, joiden osalta edellytetään niiden biologisten monimuotoisuutta luonnehtivien ominaispiirteiden säilyttämistä metsätalouden toimenpiteissä. Tällaisia sertifioinnin suojaamia kohteita ovat supat ja luontaisesti puuttomat tai vähäpuustoiset paahderinteet, ojittamattomat korvet, ojittamattomat lettorämeet ja ruohoiset sararämeet, lehtipuuvaltaiset lehdot, puustoltaan vanhat metsät sekä luonnontilaiset tulvametsät ja metsäluhdat. Lainsuojattomat luontokohteet Teksti Laura Harjunpää, juristi | MTK Metsänomistajat Luontokohteiden säilymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää muistaa sertifioinnin vaatimukset tilanteissa, joissa elinympäristö ei enää täytä lakivaatimuksia. 13
18 FAKTAA Kysy metsäasiantuntijalta Metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppa on metsänomistajalle helppo tapa tehdä puukauppaa. Pelkkä allekirjoitus riittää. Kun valtakirjakauppa on sovittu, Metsänhoitoyhdistys hoitaa kaiken leimikon rajaamisesta puukauppamaksuun asti ”avaimet käteen” -periaatteella. Valtakirjakaupassa on monta vaihetta. Ensin leimikko suunnitellaan, kilpailutetaan ja saapuneet tarjoukset vertaillaan puutavaralajeittain metsänomistajan puolesta. Tämän jälkeen metsänomistajan kanssa päätetään, kenen puunostajan kanssa kaupat tehdään. Kun leimikon hakkuu tulee ajankohtaiseksi, Metsänhoitoyhdistys ohjeistaa ja valvoo korjuutyön. Lopuksi tarkastetaan hakkuukoneesta saadut mittatiedot ja hyväksytään loppumittaustodistus. Valtakirjakauppa tuottaa myös muita yleishyödyllisiä asioita metsänomistajille. Esimerkiksi puukaupan kilpailuttamisella on tärkeä merkitys koko metsänomistajakunnan edun kannalta. Metsäyhtiöt yrittävät hankkia raaka-ainetta edullisesti tehtailleen. Tähän pyritään suorilla puukaupoilla ja sopimusasiakkuusohjelmilla. Ilman puukauppojen kilpailuttamista puumarkkinat eivät toimi avoimesti ja tehokkaasti. Lisäksi markkinoiden suhdanteet ja eri puutavaralajien kysyntä vaihtelee. Esimerkiksi nykyisin karsitun energiarangan hinta on noussut kilpailemaan kuitupuun kanssa. Kilpailuttamisella varmistetaan, että metsänomistaja saa mahdollisimman hyvän hinnan myymälleen puulle. Metsänhoitoyhdistykset myös keräävät valtakirjakauppojen yhteydessä tilastotietoa metsäyhtiöiden suorittamasta ainespuun katkonnasta eri puutavaralajeihin. Tätä tietoa käytetään apuna tarjousten vertailussa parhaimman hinnan määritykseen. Valtakirjakaupalla tehty puukauppa on kiireiselle metsänomistajalle fiksu tapa myydä puuta. Kaikki puukaupan vaiheet hoidetaan ammattitaidoilla ja paikalliset asiantuntijat tuntevat alueen ajankohtaisen puumarkkinan. Mari Sarvaala Mitä valtakirjalla tehty puukauppa käytännössä tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on? Vastaajana metsäasiantuntija Antti Reinikainen, Mhy Kanta-Häme Valtakirjakaupoissa kerätään tietoa ainespuun katkonnasta eri puutavaralajeihin. Ennakkoraivaus tehdään, jotta koneellinen korjuu helpottuu sekä hakkuun tuottavuus paranee. Raivaus helpottaa konekuskia tekemään valinnat poistettavan ja kasvatettavan puuston välillä. Se parantaa korjuun laatua vähentämällä puustovaurioiden määrää sekä helpottaa uudistamistöitä. Ennakkoraivaus voi tehdä leimikosta myös puunostajan näkökulmasta houkuttelevamman ja se saattaa olla jopa kaupan edellytyksenä. Mikäli taimikonhoidot on tehty ajallaan ja riittävällä voimakkuudella, voidaan leimikon ennakkoraivaustarpeelta säästyä kokonaan. Ennakkoraivauksessa poistetaan hakkuualalta näkyvyyttä haittaava alikasvos sekä energia- tai ainespuuksi kelpaamattomat puut. Näiden puiden poisto vähentää puiden välistä kilpailua. Ennakkoraivaus olisi hyvä tehdä noin vuosi ennen suunniteltua hakkuuta, jotta raivattu puusto ehtii painua maata vasten. Ennakkoraivauksen yhteydessä on syytä miettiä, onko maanomistajalla mahdollisesti maiseman-, luonnon- tai riistanhoidollisia tavoitteita, minkä vuoksi olisi syytä jättää alikasvosta hakkuualalle. Miksi ennakkoraivaus tehdään ennen hakkuuta? Vastaajana metsäesimies Paula Pusula, Mhy Uusimaa 14
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=