27 Kokeilut metsätiedon käytön tehostamiseksi -hankkeessa pyrittiin etsimään keinoja korvata maastotyötä: erilaisten tietoaineistojen ja teknisten kokeilujen yhdistämisen kautta tehostetaan toimintaa metsien käsittelyn suunnittelussa ja raportoinnissa. Hankkeessa testattiin kuvauslennokkia kuusen kirjanpainajatuhojen havainnointiin. Kirjanpainaja on tärkeää havaita ennakoivasti ”green attack” -vaiheessa, jolloin puuaines voidaan vielä hyödyntää sahalaatuisena. Kokeiluissa todettiin, että kirjanpainajatuhon ennakoivaan havaitsemiseen kuvauslennokki ei ole paras mahdollinen työkalu ilman laajemman värijakauman multispektrikameraa. Kirjanpainatuhon laajuuden kartoitukseen lennokkia voidaan käyttää, kunhan sen koko on tarpeeksi pieni käytettävyyden vuoksi. Metsänhoitoyhdistyksen kartta-aineistoissa oleva metsän terveysriski -karttataso on eräs apuväline metsätuhojen kartoitukseen. Kyseinen karttataso analysoi satelliittidatan ja tekoälyn avulla heikentyneitä kuusia ja näin havaitsee esimerkiksi kirjanpainajan tuhoamia kohteita. Terveysriskimerkinnät antavat vihjeen, mihin toimihenkilön ja metsänomistajan kannattaa liikkua maastossa tarkempaan havainnointiin. Terveysriskin karttataso löytyy metsänomistajien OmaMetsä-palvelusta. Karttataso päivittyy kasvukauden aikana noin kerran viikossa ja sen aineistot kattavat koko Suomen. Tekoäly ja kuvat korvaajina Yhdistämällä tietoa ja lisäämällä koneoppimista tekoäly havainnoi valtavasta kuvamäärästä mallin ja opetetun aineiston perusteella poikkeavat kohdat ja antaa niille paikkatiedon. Tulevaisuudessa laajan värijakauman multispektriset kamerat ovat jokapäiväisessä käytössä kännyköissä ja metsäkoneissa. Hakkuukoneista valjastetaan tiedon kerääjiä. Niiden liikkuminen saadaan tarkasti kartoille paikannuksella, ne saavat mitattua jäävän puuston tunnuksia, korjuujälkeä voidaan havainnoida kameroilla, ja juurikäävän leviäminen voidaan selvittää puun tarkkuudella leimikolla. Yhdistämällä tekoälyn avulla metsien laserkeilauksen, satelliittikuva-aineiston ja hakkuukoneiden tuottama tietomäärä, saadaan ajantasaista paikkaan sidottua tietoa oikea-aikaisiin hakkuu- ja hoitotöihin sekä toimenpide-ehdotuksiin. Nykyisin metsäammattilaisen tekemät metsän ja puuston mittaus- ja arviointityöt siirtyvät tulevaisuudessa tekoälyn tekemiksi. Tekoälylle vaikeat kohteet, joita ovat taimikot ja nuoret metsät, ovat edelleen ammattilaisen hoidettava. Metsäasiantuntijan tulevia töitä on enemmän neuvonnan, valvonnan ja laatuseurannan sekä monimuotoisuuden ja luontotiedon puolella. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme toteutti hanketta vuoden 2023. Hanke rahoitettiin Päijät-Hämeen liiton kautta aluekehitysrahoituksella AKKEhankkeena. Tekoäly valloittaa metsän Teksti Mari Sarvaala, kehittämispäällikkö ja Elina Virtanen, projektisuunnittelija | Mhy Päijät-Häme Kuvauslennokki ja hakkuukone valjastetaan keräämään tietoa metsästä, jota tekoäly prosessoi. HANKKEET Olen 30-vuotias yrittäjätaustainen ja kotoisin Aurasta. Hollolassa olen kuitenkin syntynyt ja aikuisiällä pari vuotta opiskellutkin. Viimeiset 8 vuotta olen asunut Tampereella, missä myös opiskelin metsätalousinsinööriksi. Kokemusta löytyy esimerkiksi rakennusalalta ja myyntityöstä. Mhy Päijät-Hämeessä toimin korjuupalvelussa DNA-linkkimastojen aluspuustojen hoitohankkeen vastaavana ja muissa puunkorjuun organisoinnin töissä. Harrastan monipuolisesti liikuntaa ja penkkiurheilua. Mäyräkoirat ja metsästys ovat myös lähellä sydäntä. On kiinnostavaa auttaa työssään Päijät-Hämeen metsänomistajia. Minut löytää Hollolan toimistolta. Wille Soininen vahvistukseksi korjuupalveluun Mhy Päijät-Hämeeen korjuupalvelun korjuunäytös Asikkalan Urajärvellä pe 22.3.2024 klo 10-14 Kausantie 330, Asikkala Tarjolla kahvia ja makkaraa, tervetuloa! 23
RkJQdWJsaXNoZXIy MjkzNDM=